Voiko nainen tehdä kauheampaa tekoa, kuin surmauttaa abortissa oman lapsensa kohtuunsa itsekkyydestä ja välinpitämättömyydestä?
Mitä arvokasta naisen elämästä voisi enää jäädä jäljelle tällaisen teon jälkeen?
Mikä olisi arvokkaampaa kuin lapsi ja hänen elämänsä?
Mikä olisi paremaa kuin lapsen kanssa kasvaminen ja elämän kohtaaminen?
Mitä arvokasta naisen elämästä voisi enää jäädä jäljelle tällaisen teon jälkeen?
Mikä olisi arvokkaampaa kuin lapsi ja hänen elämänsä?
Mikä olisi paremaa kuin lapsen kanssa kasvaminen ja elämän kohtaaminen?
Vastaukset 47
Vanhimmat
"Voiko nainen tehdä kauheampaa tekoa, kuin surmauttaa abortissa oman lapsensa kohtuunsa itsekkyydestä ja välinpitämättömyydestä?"
Voi vaikka kuinka paljon! Myytti naisen pyhimyksenroolista on todellakin vain myytti. Naisten tekemiä kauheuksia voi seurata lehdistä ja historiankirjoista. No, kirjoitettuun historiaan ovat kyllä miesten tekemät kauheudet jättäneet suuremman jäljen.
"Mitä arvokasta naisen elämästä voisi enää jäädä jäljelle tällaisen teon jälkeen?"
No kaikki mahdollinen tietysti, mitä ennen tekoa. Minnekäs ne arvokkaat asiat siinä ykskaks katoaisivat?
"Mikä olisi arvokkaampaa kuin lapsi ja hänen elämänsä?"
Oma elämä tietysti. Katson aina mikä on minulle mieluisinta, ja mikäli se on normirajoin toteutettavissa, valitsen sen.
"Mikä olisi paremaa kuin lapsen kanssa kasvaminen ja elämän kohtaaminen?"
En kadu lastani ja olen hyvin onnistunut vaikka itse sen sanonkin, mutta vielä kivempaa on nyt, kun hän on aikuinen. Ja missään tapauksessa en ottaisi uusintaa :)
Voi herranjumala, eikö naisella ole muuta virkaa tässä elämässä kuin toimia synnytyskoneena?
Kyse oli nyt elämästä, ei toimisesta tappo- tai aborttikoneena, jota moni täällä haluaisi edistää. Joten positiivista ilmettä poskeen ja myönteisiä ajatuksia naiseudesta, äitiydestä ja lapsista.
että kaikki eivät ole valmiita saamaan lasta? Eihän siinä vaiheessa voi pakottaa tekemään se.
Ei nainen nykypäivänä enää ole mikään synnytyskone, naisellakin saa olla tavoitteita.
Tietysti naisella on ja saa olla ja pitää olla tavoitteita.
Mikään tavoite ei kuitenkaan oikeuta toisen ihmisen, kuten lapsen surmauttamista. Sellaiset tavoitteet kääntyvät tavoittelijaa vastaan. Siten tavoitteissa on otettava huomioon, ettei tavoittelija ole yksin maailmassa ja että muillakin ihmisillä on elämänsä ja tavoitteensa.
Kyse oli siitä, että aborttiväki kerrankin rehellisesti sanoisi,
- mikä asia olisi arvokkaampi kuin lapsi.
- Millä asialla voitaisiin perustella lapsen surmauttaminen äitinsä kohtuun?
Vastasin nuo siis abortti oikeuden puolustajan vastauksina, sen aborttiväen mietteitä en osaa edes kuvitella...
äitiydestä ja lapsista nauttiminen abortti-palstalle???
- mikä asia olisi arvokkaampi kuin lapsi.
Ihminen joka hengittää, tuntee, näkee, kuulee, jne.
- Millä asialla voitaisiin perustella lapsen surmauttaminen äitinsä kohtuun?
Sosiaaliset syyt, terveydelliset syyt, jne.
Äitydestä, elämästä ja lapsista nauttiminen ei todella kuulu aborttin, vaan se kuuluu abortin välttämiseen ja abortteihin houkuttelun torjumiseen.
kaikkea ihanaa siihen äitinä olemiseen liittyy? Ja miten lapsista nautitaan?
syntymättömiä tappamalla tavoitellaan omaa mukavuutta.
Millä tavoin sun aborttis paransi jonkun kehitysmaan lapsen elämää, ja miksi sillä lapsella (tai ylipäätään kellään) olis suurempi oikeus parempaan elämään kuin sun lapsella ylipäätään oikeus elämään?
"Kyse oli siitä, että aborttiväki kerrankin rehellisesti sanoisi,
- mikä asia olisi arvokkaampi kuin lapsi.
- Millä asialla voitaisiin perustella lapsen surmauttaminen äitinsä kohtuun?"
Olet samoja asioita kysynyt ennenkin ja vastaukset on sinulle monta kertaa annettu. Olet saanut erittäin paljon rehellisiä vastauksia näihin kysymyksiin. Itse vastaan, jälleen kerran, näihin kysymyksiin.
Mikä ihme siinä on ettet huomaa saaneesi rehellisiä vastauksia? Eivätkö ne kelpaa sinulle?
Äitiys on raskasta työtä vuorotta vuorokauden ympäri.
Ainaista kieltäytymistä ja syyllisyydentunnetta,
ainakin omalla kohdallani.
Olen kasvattanut kaksi lasta aikuiseksi ja teettänyt kaksi aborttia.
Abortteja en kadu.
Aika paha teksti!Sinullako on sitten oikeus tuomita ihmiset?Itse en ole aborttia tehnyt.Eka lapsi oli suunniteltu ja toinen vähemmän suunniteltu.
Mutta en lähtis ketään tuomitsemaan tuon teon takia.
Se on kuitenkin tosi henkilökohtainen juttu.
Ja myös syyt siihen.
Mietippäs nyt esim.jos joku ei pidä lapsista tai on vielä tosi nuori.Tai vaihtoehtoisesti taas liian vanha.Tai elämäntilanne taikka sairaus.
Tai pahimmassa tapauksessa vaikka raiskauksesta syntynyt raskaus!
Aloituksessa oli kysymyksiä.
Ei täällä palstalla ketään tuomita. Tuomioita jaetaan muualla. Tuomion voi saada joskus virallista tietä, mutta yleensä ja varsinaisesti ihmisen tuomitsevat ja vapauttavat hänen omat tekonsa ja tavoitteensa.
Tämä kannattaa muistaa aina ja koko ajan kun mietitte aborttiin halkeutumista.
Jos syyllisyys tai katuminen iskee, kestätkö varmasti sen,v ai onko kyseessä elämänhallinnallisia ongelmia. Jos on pienikin epäilys,e ttä ongelmia elämänhallintaan tulee, pitää aborttia miettiä tosi tarkkaan ennenkuin lähtee.
Ja muistakaa, vain sillä on väliä mitä itse tunnette, älkää välittäkö muiden tuomioista tai mielipiteistä.
Montako eläintä olet itse surmauttanut, niellyt lihan kurkusta alas, miettimättä miten se kuoli ? Eikö ole kauhea teko, itsekäs ja välinpitämätön, mitä arvokasta sinun elämästäsi jää tämän teon jälkeen ? Eikö eläimen elämä ollut sinulle arvokas ?
Aborttiväki haluaa rinnastaa eläiten teurastuksen ja lapsien surmauttamisen abortissa.
Totta on, että ihmiset hyväksikäyttävät eläimiä syömällä ja aborttiväki käyttää lapsia hyväkseen surmauttamalla heitä etuuksia hankkiakseen.
Aborttiväki haluaisi siten rinnastaa ravintoketjun ja lapsen abortoinnin. Tällöin abortti rinnastuisi ruokailuun.
Jos on surmauttanut lapsensa jo kohtuun haluaisi tietysti väittää, että kaikki tappaminen luonnossa rinnastuisi lapsen surmauttamiseen.
Ruokailusta aborttiväki haluaisi johtaa oikeutuksen teolleen. Näin voitaisiin päätellä, jos lapsi on lautasellinen riisiä ja kebabbia. Juuri tällaisen arvon aborttiväki on lapselle ja ihmiselle antanut. Juuri näin aborttiväki on riistänyt lapselta sekä ihmisyyden että elämän. Juuri näin aborttiväki on esineellistänyt lapsen ja elämän.
Tämän jälkeen ei aborttiväen omallakaan elämällä voi olla pihvilihaa suurempaa merkitystä. Ts. aloitukseen viitaten, elämä katoaa ja menettää arvonsa kun surmauttaa lapsensa abortissa.
jonkun mielestä eläimen elämä on ihan yhtä arvokas kuin ihmisapinan!
Juuri näin, mutta aborttiväen mielestä ei ihmisen eikä apinan tai muunkaan eläimen elämällä ei ole mitään itseisarvoa vaan vain välineellinen arvo, kuten pihvi lautasella.
Aborttiväki ilmoittaa lapsen arvon määräytyvän "mielipteen" ja "haluamisen" perusteella.
Voiko nainen tehdä kauheampaa tekoa, kuin surmauttaa abortissa oman lapsensa kohtuunsa itsekkyydestä ja välinpitämättömyydestä?
Voi. Hän voi riistää hengen synnytetyltä lapselta kun voimat eivät enää riitä.
Mitä arvokasta naisen elämästä voisi enää jäädä jäljelle tällaisen teon jälkeen?
Naisen oma elämä.
Mikä olisi arvokkaampaa kuin lapsi ja hänen elämänsä?
Edelleen naisen oma elämä ja muiden osallisten elämä.
Mikä olisi paremaa kuin lapsen kanssa kasvaminen ja elämän kohtaaminen?
Onnellinen elämä!!!
Miksi elämä kaksin lapseni kanssa olisi parempaa ja arvokkaampaa kuin nyt, yksin omistusasunnossa, hyvässä työpaikassa, ystävien ympäröimänä ja matkustelua, shoppaamista, ulkona syömistä ja juomista harrastaen. Miksi minun olisi pitänyt tästä kaikesta luopua lapsen takia?
Olisin lapsen kanssa kaksin vuokra-asunnossa, ilman isovanhempia tai ystäväpiiriä (ystäväni ovat lapsettomia sinkkuja), työttömänä (työpaikkani ei odota mammalomalta takaisin töihin), rahattomana (ei rahaa itsensä hellimiseeen ja hyvinvointiin), lihavana ja rumana (ei aikaa ja rahaa liikuntaan ja hoitoihin).
Kertokaa nyt hyvät ihmiset, miten minun elämäni muka olisi parempaa lapsen kanssa!!!
ei ole lapsen saamisen jälkeenkään puuttunut noita mukavia asioita.
Lapsi ei ole lihavoittanut, rumentanut, köyhdyttänyt (päinvastoin!) jne. minua.
Mikä parasta, elämä on paljon kivempaa ja laadukkaampaa ilman lopunikää kalvavaa syyllisyyttä joka abortista olisi seurannut :)
sinulle ja jumalan kiitos olet saanut kutsumuksesi valita ja tehdä elämästäsi itseäsi miellyttävän.
Voit uskoa että minä teen samoin.
"Voiko nainen tehdä kauheampaa tekoa, kuin surmauttaa abortissa oman lapsensa kohtuunsa itsekkyydestä ja välinpitämättömyydestä?"
Toki voi. Minulle tulee mieleen monta pahempaakin asiaa. Itse en tosin tehnyt aborttia itsekkyydestä ja välinpitämättömyydestä, enkä tunne ketään joka olisi.
"Mitä arvokasta naisen elämästä voisi enää jäädä jäljelle tällaisen teon jälkeen?"
Se elämä ennen raskautta ja aborttia.
"Mikä olisi arvokkaampaa kuin lapsi ja hänen elämänsä?"
Minulle arvokkaampaa oli oma henkinen terveys ja neljän muun lapseni ja mieheni elämä ja hyvinvointi.
"Mikä olisi paremaa kuin lapsen kanssa kasvaminen ja elämän kohtaaminen?"
Se että jaksan olla äiti ja kohdata elämän jo syntyneiden lasteni kanssa yhtä täysipainoisesti ja ilolla kuin ennenkin.
Kasvan neljän lapseni kanssa ja kohtaan elämän heidän kanssaan päivittäin. He ovat minulle parempaa ja tärkeämpää kuin alkio, joka olisi ollut liikaa minun jaksamiselleni.
"Minulle arvokkaampaa oli oma henkinen terveys ja neljän muun lapseni ja mieheni elämä ja hyvinvointi."
..oma mukavuudenhalu ja itsekkyys!!
Mitä sen "alkion" elämä jossain muualla ois niitä nykysiä lapsia tai ketään haitannu?
on neljän syntyneen, kokevan ja tuntevan oman lapsen elämä ja hyvinvointi ja niiden turvaaminen.
Ei ole sinulle tosiaan syntyneiden LASTEN ELÄMÄ JA OIKEUDET, jotka heille on taattava, minkään arvoisia.
Jos OMIEN LASTENSA elämän ja hyvinvoinnin turvaaminen on mukavuudenhalua ja itsekkyyttä, LISÄÄ MUKAVUUDENHALUA JA ITSEKKYYTTÄ TARVITTAISIIN ja siihen todella tulee ihmisiä kehoittaa!
Ilmeisesti siis "mukavuusabortti" on äärimmäisen positiivinen ja tekoon täydellisesti oikeuttava määre.
Jos mukavuudenhaluksi ja itsekkyydeksi haluat kutsua oman mielenterveyden säilyttämistä ja sitä kautta neljän lapsen ja aviomiehen hyvinvoinnin turvaamista, niin siitä vain. Sinä kai uhraisit sitten epäitsekkyydessäsi paitsi itsesi myös oman perheesi sille, että yksi alkio saisi jatkaa elämäänsä?
"Mitä sen "alkion" elämä jossain muualla ois niitä nykysiä lapsia tai ketään haitannu?"
Minua, miestäni ja lapsiamme se olisi haitannut. Olen adoptiotakin ajatellut todella pitkään ja hartaasti ja kaikkien niiden kuukausien aikana romahdin vähän kerrassaan itse enemmän ja enemmän. Kunnes tajusin, ettei minusta siihen ole. Silloin siis pidin lapsen itse koska en raskauden loppuvaiheissa voinut enää kuvitellakaan voivani luopua kantamastani ja synnyttämästäni lapsesta. Onneksi ei tarvinnut selittää niille kolmelle pienelle lapselle pikkusisaren pois antamista. Sitä tulikin mietittyä jo ihan liikaakin kaikkien niiden kuukausien aikana.
Olen siis neljättä raskauttani jatkanut ajatuksena adoptioon antaminen, mutta en kyennytkään siihen. Sen pohjalta tiesin, etten kykenisi siihen vieläkään, kun viides raskauteni oli aluillaan. Tiesin myös, että lapsilukuni on nyt todellakin täynnä, enempää en jaksa.
viidennen syntymä/eläminen ois ollu pois niiden neljän oikeuksista??
täysin ventovieraana ja todellisesta tilanteesta mitään tietämättömänä voit väittää, ettei se viidennen syntymä olisi todella ollut pois niiden neljän lapsen ja kahden aikuisen oikeuksista?
Sinulle esimerkiksi vanhempien henkinen jaksaminen ja sen riskeeraaminen ei häiritse mitenkään lasten elämää ja hyvinvointia?
Millä eväillä sinä jotain noin kaistapäistä väittäisit? Sehän on järkyttävän pahasti todellisuuden vastainen väite.
se olis ollu pois? Ja mitä se syntymätön menetti sen takia että joidenkin EHKÄ MAHDOLLISET ongelmat asetettiin tärkeimmän oikeuden edelle..?
Valitettavasti äitini synnytti minut.
Isäni inhosi minua.
Hakkasi ja pahoinpiteli henkisesti, äiti ei koskaan puolustanut.
"Mikä olisi paremaa kuin lapsen kanssa kasvaminen ja elämän kohtaaminen?"
Kuulostaa irvokkalta näin kaltoin kohdellun ei-toivotun lapsen näkökulmasta.
sitä että kaikille tai edes enimmällekään osaa (juuri kellekään?) kävisi samoin. Sinut olisi pitänyt antaa parempiin oloihin. Olet varmaan kaikesta huolimatta kiitollinen tästä ainoasta elämästäsi?
juuri kellekään = itseasiassa aika hemmetin monelle.
Meihin päihdeongelmaisten vanhempien, pahoinpideltyihin, laiminlyötyihin, hyväksikäytettyihin ja hylättyihin ei-toivottuna syntyneisiin voit tutustua vaikka paikallisessa mielenterveystoimistossa.
Meitä on siellä paljon, paikkailemassa menneisyyttään ja keksimässä motiiveita jatkaa elämää, josta läheskään kaikki eivät ole erityisemmin kiitollisia.
Antaa parempiin oloihin? Siis hylätä ojasta allikkoon, useinmiten? Ne paremmat olot tarkoittavat vähääkään erilaiselle lapselle laitoskierrettä ja ei niin erilaisillekin usein vaihtuvia sijaiskoteja. Minutkin annettiin yhteen sellaiseen: käytännössä sijaisperheen isän seksileluksi ja äidin koiraksi. Olin sinne joutuessani muutaman viikon ikäinen joten voin kertoa, että jostain kumman syystä on perusturvallisuuden tunne ollut koko ikäni kateissa ja päivääkään en ole saanut viettää ns normaalia elämää ja nauttia siitä. Jos päivä menee hyvin, niin viimeistään yöllä tulevat kauhut uniin.
Joten kyllä, miettikää kaksi kertaa aborttia tai lapsen pitämistä harkitessanne, ovatko olosuhteet sellaiset, että ITSE haluaisitte niihin syntyä ja luulette saavanne edes kohtuullisen turvallisen ja tasaisen lapsuuden?
Jos vastaus on EI, niin tehkää se abortti ja älkää katuko sitä, sillä se on silloin ehdottomasti myös lapsen etujen mukaista ja olette ajatteet myös sitä, ette vain itseänne ja omaatuntoanne ja synnyttäneet taas yhden ei-toivotun oman sädekehänne säilyttämisen vuoksi.
Aborttiväki ajaa usein lapsen surmauttamista perustellen asiaa abortin teettäjien viheliäisellä luonteella ja alhaisilla teoilla. Näin vihon viimeisen rupusakin ja ed. kuvauksesta päätellen myös rikollisten, tulisi saada surmauttaa lapensa sillä perusteella että he muuten pahoinpitelevät lapsen????
Siinäpä peli aborttiväelle. Näyttääkö oikealta?
Olisiko sen sijaan rikolliset saatettava kuriin ja järjestykseen? Eihän kenellekään voi antaa lupaa uhata ja ottaa toista ihmistä hengiltä siksi, että syyllistyisi rikoksiin tuota ihmistä vastaan. Tällainen perustelu on mielenvikainen ja täysin väärä sekä rikollinen uhkaus.
Huonoa kohtelua kokeneet ovat uhreja, jotka kantavat väkivallan perintöä. Osa jopa asettuu tänne saarnaamaan ja edistämään lapsien surmauttamista uusissa aborteissa.
Todella vastenmielistä.
Todella sairasta.
olet sairastunut paremmuuteen, mikä on erityisen vastenmielistä.
Suorastaan kuvottavaa.
Kuinka lapsi "hylätään" hyvään, tiukan seulan läpikäyneeseen adoptioperheeseen?
Raaka kuolema ei ole koskaan terveen lapsen etu!!
mahdollista että hylättyjä lapsia ovat laitokset pullollaan, jos heille kaikille on löydetty ikiomat adoptiovanhemmat? Seulottiinko heidät vain, mutta unohdettiin kertoa osoite?
on toki hankalampaa löytää koteja, ja ihan ymmärrettävistä syistä, vai?
Ja miksi sitten adoptiojonot on mitkä on, ja kaikki niihin ei edes hakeudu tietäen ettei lapsia juurikaan saa.
Siis, kun rikollinen rupusakki vaatii mahdollisuuksia ja oikeuksia lapsiensa abortointiin pitäen perusteluna väkivaltaisuutaan ja lapseen kohdistuvaa laitona uhkausta, niin JOKU MUU on sitten aborttiväen mielestä sairastunut "paremmuuteen". :DDDDDDDDDD
kyllä adoptioperhe, hyvä tai huono, on harvinaista herkkua suomessa ja suomalaisille lapsille. Itse olin sijaisperheessä josta kai yleensä on toive kotiuttaa takaisin jossakin vaiheessa biologiseen perheeseen.
Koska äitini oli narkomaani ja minulla neurologisia ongelmia, kukahan mukava, tai EDES kohtuullisen normaali perhe minut olisi huolinut?
Osoite taisi unohtua kertoa minullekin.
Mukavaa, että totuus osui – se oli tarkoituskin. Kaikki näkevät, miten nostat itsesi muiden yläpuolelle ja "sieltä tuomitset eläviä ja kuolleita." ;)
Kai sinut on kasvatettu suorittajaksi ja epäonnistumisiesi kautta olet ajautunut tämän palstan kattoon raatokärpäsenä pörisemään. Se on sääli, sillä tarmollasi voisit saada jotakin hyvääkin aikaan.
ja tiivistetysti sanottu!
ovat niitä, joilla ei ole pienintäkään käsitystä todellisesta elämästä.
He pyörittelevät ajatuksiaan teoriatasolla, ja sehän tiedetään, että lonkalta on helppo heitellä kommentteja.
"12-vuotias menee vaan synnyttämään ja antaa sitten lapsen hyvään kotiin" - noin helpolta se siellä virtuaalimaailmassa näyttää.
Kun tämä palstan päällepäsmäri, jeesustelijoiden ykkönen kirjoittaa narkomaaniäidin huostaanotetulle lapselle
"Huonoa kohtelua kokeneet ovat uhreja, jotka kantavat väkivallan perintöä. Osa jopa asettuu tänne saarnaamaan ja edistämään lapsien surmauttamista uusissa aborteissa."
hän tarkoittaa: "Jumalan kiitos minä en ole sinä."
Syvällistä, eikö totta?
Aborttiväen ongelmana on se, etteivät he ymmärrä edes omia sanomisiaan saati muiden tekstejä. Sitä voidaan syyllä sanoa sekavuudeksi.
Aborttiväki todellakin osui - ampui omaan jalkaansa. Traagista on, että tätä ei kyetä itse havaitsemaan ja varmaan jälleen huomenna joku puolustelee aborttia väkivaltaisilla lapseen kohdistuvilla uhkauksillaan ja suurella kelvottomuudellaan.
Kun nyt aborttiväki haluaisi olla "luokattu" :), demokraattinen ;o ja kritisoi muiden yläpuolelle asettumista, niin hyvä, kertokaapa miten voitte asettua lapsen ja hänen elämänsä yläpuolelle?
Miten voitte tuomita lapsen kuolemaan abortissa?
Eikä tämä jakamanne kuolemantuomio elävälle lapselle ole pulinapalstan huulenheittoa.
Asenteenne on (katteetonta) ylimielisyyttä ja väkivallalla riistämistä. Siitä asenteesta seuraa punaista verta ja irvistävää kuolemaa abortissa.