En enää tiedä varmaksi ollenkaan, että voinko yrittää jakaa oman elämäni sinun kanssasi vielä? En yhtään ihmettelisi sitä, jos olisitkin jo varattuna jollekkin "hyvälle tyypille"(se on varmasti hyvä kun susta on kysymys). Mutta, omahan se olisi syyni, ainakin itseäni syytän siitä jo nyt, kun en aiemmin herännyt toimimaan sinun vuoksesi. Herää kysymyksiä tässä itselleni: Mitä musta ajattelet nykyisin? Vihaatko mua kenties? Vai olenko vain pelkkää säälittävää/halveksittavaa ilmaa sun silmissäsi, kun kohdataan tuolla ihan oikeassa elämässä kasvotusten. Enpä haluaisi uskoa vielä moista, ellet sitä sitten selvästi edessäni minulle kertoa paukauta.
Aiemmin meillä ei ole ollut edes kunnon mahdollisuutta toteuttaa sitä unelmaa, joka mulla on nyt varmasti jo kypsynyt ja haluaisin sen unelman viimeinkin toteuttaa. Onhan tässä toki aikaa vierähtänyt jo tovin verran, meinaan siitä meidän unohtumattomasta ensikohtaamisestamme, jolloin mun sydän oli pakahtua rakkudesta suhun. Nykyisinkin vielä JOSKUS HARVOIN sinua nähdessäni, kumpuaa se ihan samanlainen tunne edelleenkin tuolta syvältä sisimmästä, johon muut eivät ole näemmä päässeet käsiksi yhtä voimakkaasti. Sä olet mun sydämmessäni ja sielussani ikuisesti, tapahtuipa sitten mitä hyvänsä siten meidän välillä. Kaikkia ei vain voi "korvata" toisella ihmisellä ja sä olet mulle elävä todiste siitä.
Alla olevasta kipaleesta sä palasit vahvasti mun mieleeni viime keväänä, aloin sua heti miettii ja loppua ei näy. Ja näimpähän sut aikas läheltä tos kesällä ja syksyllä vilaukselta, reippaan muutaman vuoden tauon jälkeen. Olet sä vain niin erikoinen ilmestys, että erotut jo kaukaa harmaasta ihmismassasta. Sua on todellinen ilo katsella, toivottavasti vielä joskus jotain muutakin.
http://www.youtube.com/watch?v=PDitUVMMzE0
Aiemmin meillä ei ole ollut edes kunnon mahdollisuutta toteuttaa sitä unelmaa, joka mulla on nyt varmasti jo kypsynyt ja haluaisin sen unelman viimeinkin toteuttaa. Onhan tässä toki aikaa vierähtänyt jo tovin verran, meinaan siitä meidän unohtumattomasta ensikohtaamisestamme, jolloin mun sydän oli pakahtua rakkudesta suhun. Nykyisinkin vielä JOSKUS HARVOIN sinua nähdessäni, kumpuaa se ihan samanlainen tunne edelleenkin tuolta syvältä sisimmästä, johon muut eivät ole näemmä päässeet käsiksi yhtä voimakkaasti. Sä olet mun sydämmessäni ja sielussani ikuisesti, tapahtuipa sitten mitä hyvänsä siten meidän välillä. Kaikkia ei vain voi "korvata" toisella ihmisellä ja sä olet mulle elävä todiste siitä.
Alla olevasta kipaleesta sä palasit vahvasti mun mieleeni viime keväänä, aloin sua heti miettii ja loppua ei näy. Ja näimpähän sut aikas läheltä tos kesällä ja syksyllä vilaukselta, reippaan muutaman vuoden tauon jälkeen. Olet sä vain niin erikoinen ilmestys, että erotut jo kaukaa harmaasta ihmismassasta. Sua on todellinen ilo katsella, toivottavasti vielä joskus jotain muutakin.
http://www.youtube.com/watch?v=PDitUVMMzE0
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.