Miksei

mielellään luetaan yksinkertaisia juttuja.

Mikä "kaupunki" se Kiuruvesi on olevinaan? Paljonkos siellä olikaan asukkaita? Hmm... 9000?
(Hups, sehän olikin 9515..., ja se on asukasluvultaan Suomen 107. suurin kaupunki
Iisalmi (joka varmaan on sitten suurkaupunki), asukasluvulla 22 298, on myös vasta sijalla 48.
Et silleen... onneksi oma kotikaupunkini sijoittuu sentään 8 suurimman joukkoon. Mutta olen kyllä asustellut vähän aikaa kaupungissa, jossa oli huomattavasti enemmän asukkaita kuin koko Suomessa. Se alkoi vasta tuntua oikealta kaupungilta.
Juu, mitä näihin keskusteluihin tulee, toivoisin että täällä muutkin kommentoisi (tai aloittaisi aiheita) kuin Kiuruveden sakki... Missä ovat esim. vieremäläiset ja sonkajärveläiset? Vai onko sellaisia enää?
P.s. Otin kyllä viestisi huumorilla.:)

anna mun nauraa kirjoitti:

Mikä "kaupunki" se Kiuruvesi on olevinaan? Paljonkos siellä olikaan asukkaita? Hmm... 9000?
(Hups, sehän olikin 9515..., ja se on asukasluvultaan Suomen 107. suurin kaupunki
Iisalmi (joka varmaan on sitten suurkaupunki), asukasluvulla 22 298, on myös vasta sijalla 48.
Et silleen... onneksi oma kotikaupunkini sijoittuu sentään 8 suurimman joukkoon. Mutta olen kyllä asustellut vähän aikaa kaupungissa, jossa oli huomattavasti enemmän asukkaita kuin koko Suomessa. Se alkoi vasta tuntua oikealta kaupungilta.
Juu, mitä näihin keskusteluihin tulee, toivoisin että täällä muutkin kommentoisi (tai aloittaisi aiheita) kuin Kiuruveden sakki... Missä ovat esim. vieremäläiset ja sonkajärveläiset? Vai onko sellaisia enää?
P.s. Otin kyllä viestisi huumorilla.:)

Ootkos muuten neeti-immeisiä? Kiinnostaskos sinuva muuten sitte joskus muata meijjän sukuhaavvassa, jos neeti kerta oot?

No, se oli semmonen huumorikosinta se, ja eipä tuo kirjoitettu murrekaan mitään niin erityisen särmää kuvaa antaisi kosiomiehestä. Puhuttunahan murre onkin silkkaa hunajata-hunajata juu...

Nii jotta jos naaraspuolta oot, nii pistäpä jatkostooria ja pientä ceeveetä tulemmaan, nii tuumattaan ja aprikoijjaan kelepoesuutes. Uros jos oot nii eepä oo välis enemmälti lätistöö tarinata kanssas aenakkaan tällä poijjalla.

Oletkos näiltä seuduilta lähtöisin vai? Eikö ole syntyseudut ja lapsuusmaisevat vetäneet puoleensa enää?

ps: saattoi tosiaan olla huumorin ääressä tekaistu kirjoitus tuo ;-)

iteaa kirjoitti:

Ootkos muuten neeti-immeisiä? Kiinnostaskos sinuva muuten sitte joskus muata meijjän sukuhaavvassa, jos neeti kerta oot?

No, se oli semmonen huumorikosinta se, ja eipä tuo kirjoitettu murrekaan mitään niin erityisen särmää kuvaa antaisi kosiomiehestä. Puhuttunahan murre onkin silkkaa hunajata-hunajata juu...

Nii jotta jos naaraspuolta oot, nii pistäpä jatkostooria ja pientä ceeveetä tulemmaan, nii tuumattaan ja aprikoijjaan kelepoesuutes. Uros jos oot nii eepä oo välis enemmälti lätistöö tarinata kanssas aenakkaan tällä poijjalla.

Oletkos näiltä seuduilta lähtöisin vai? Eikö ole syntyseudut ja lapsuusmaisevat vetäneet puoleensa enää?

ps: saattoi tosiaan olla huumorin ääressä tekaistu kirjoitus tuo ;-)

Ei kai vaan joku peräkammarinpoika huutele siellä ;)

Tuttua on, tällainen lähestymistapa nimittäin, sieltäpäin kun olen lähtöisin. Ja yksi syy, miksi ei kiinnosta siellä oleskelu.

Vaikka yllämainittu yksi syy onkin, se ei ole kuitenkaan lähellekään suurin syy sille, miksi ei minua lapsuusmaisemat kiehdo. Ensinnäkin, minulla on ura. Sellainen, ettei ole mahdollista oleskella Savon synkimmässä korvessa (en ole Kiuruvedeltä, joten arvon kaupunkilaisten ei tarvitse loukkaantua - tässä todellakin puhutaan korvesta). Ja toiseksi, lapsuuteni oli karmea.

-tässä viestissä ei ole käytetty huumoria-

neeti-immeinen kirjoitti:

Ei kai vaan joku peräkammarinpoika huutele siellä ;)

Tuttua on, tällainen lähestymistapa nimittäin, sieltäpäin kun olen lähtöisin. Ja yksi syy, miksi ei kiinnosta siellä oleskelu.

Vaikka yllämainittu yksi syy onkin, se ei ole kuitenkaan lähellekään suurin syy sille, miksi ei minua lapsuusmaisemat kiehdo. Ensinnäkin, minulla on ura. Sellainen, ettei ole mahdollista oleskella Savon synkimmässä korvessa (en ole Kiuruvedeltä, joten arvon kaupunkilaisten ei tarvitse loukkaantua - tässä todellakin puhutaan korvesta). Ja toiseksi, lapsuuteni oli karmea.

-tässä viestissä ei ole käytetty huumoria-

Enpä sanoisi peräkammarinppojaksi itseäni ja jos sanoisin, niin valehtelisin. Mutta senhän jo osasitkin päätellä.

Sanoit sinulla olevan uran,joka ei mahdollista paluutasi synnyinsijoille - ok. Myöskin mainitsemistasi lapsuuden muistoista johtuen on ymmärrettävää, ettei paluu juurikaan mielessä kirkkahana välky. Oletko hylännyt koko maaseudun lopullisesti vai onko mitään mahdollisuutta, että jossakin vaiheessa elämääsi, ehkä eläkkeellä sitten, palaisit jonnekin rauhallisimmille seuduille asumaan, tai hankkisit sieltä vaikkapa loma-asunnon?

Ei kaupunkiasumisessa tietenkään mitään vikaa ole, ei sillä. Monilla maalta lähteneillä vain on tapana joskus hakeutua takaisin maaseudun rauhaan. Joillakin ihmisillä taas on sellainen käsitys, että pitäisi asua koko elämä siellä missä syntyy, mutta eihän se niin mene. En itsekään asu tuossa mainitussa maitopitäjäloukossa enää. Lapsuudessa tosin ei ole valittamista, eikä muutenkaan - elämä vain on kuljettanut toisaalle. Tuskinpa palaan takaisin koskaan, mutta se on vain käytännön, ei periaatteen tai negatiivisten kokemusten syy.

Oletko jo, ilmeisesti olet, sinut sen karmeaksi mainitsemasi lapsuuden kanssa? Näin toivon!
Miksikö näin kirjoitan ja kyselen, vaikka nuo asiathan eivät mitenkään minulle kuulu?
Vastaus; kanssakäyminen erilaisten ihmisten kanssa voi olla antoisaa.
Perustelu; lukiessaan vastauksia voi joskus saada hyvän mielen itselleen ja ehkä silloin tällöin myös sille toiselle sinne jonnekin.

- Tätäkään viestiä kirjoittaessa kirjoitajan hampaita ei ole naurattanut vähääkään -

neeti-immeinen kirjoitti:

Ei kai vaan joku peräkammarinpoika huutele siellä ;)

Tuttua on, tällainen lähestymistapa nimittäin, sieltäpäin kun olen lähtöisin. Ja yksi syy, miksi ei kiinnosta siellä oleskelu.

Vaikka yllämainittu yksi syy onkin, se ei ole kuitenkaan lähellekään suurin syy sille, miksi ei minua lapsuusmaisemat kiehdo. Ensinnäkin, minulla on ura. Sellainen, ettei ole mahdollista oleskella Savon synkimmässä korvessa (en ole Kiuruvedeltä, joten arvon kaupunkilaisten ei tarvitse loukkaantua - tässä todellakin puhutaan korvesta). Ja toiseksi, lapsuuteni oli karmea.

-tässä viestissä ei ole käytetty huumoria-

... se ura on ja kyllä sen kanssa voi elää maaseudullakin ihan mukavasti, tosin tienestipuoli ei maaseudulla onnistu. Luulin, että "ura"naisten homma olisi kaupungeissakin ulkoistettu virolaisille.

....naisilla.... kirjoitti:

... se ura on ja kyllä sen kanssa voi elää maaseudullakin ihan mukavasti, tosin tienestipuoli ei maaseudulla onnistu. Luulin, että "ura"naisten homma olisi kaupungeissakin ulkoistettu virolaisille.

Ihan sääliksi käy :(
Niin kovasti paistaa kateus läpi tuosta kommentista.
Ei se ole meidän menestyneiden naisihmisten syy, että joku äijä ei meille pärjää! Minusta on aivan turhaa tulla tänne katkeruuttaan ruikuttamaan, verhoamaan se loukkaavaan kommenttiin - ja siten paljastamaan yksinkertaisuutensa.
Mutta ilonsa itse kullakin.

Itea kirjoitti:

Enpä sanoisi peräkammarinppojaksi itseäni ja jos sanoisin, niin valehtelisin. Mutta senhän jo osasitkin päätellä.

Sanoit sinulla olevan uran,joka ei mahdollista paluutasi synnyinsijoille - ok. Myöskin mainitsemistasi lapsuuden muistoista johtuen on ymmärrettävää, ettei paluu juurikaan mielessä kirkkahana välky. Oletko hylännyt koko maaseudun lopullisesti vai onko mitään mahdollisuutta, että jossakin vaiheessa elämääsi, ehkä eläkkeellä sitten, palaisit jonnekin rauhallisimmille seuduille asumaan, tai hankkisit sieltä vaikkapa loma-asunnon?

Ei kaupunkiasumisessa tietenkään mitään vikaa ole, ei sillä. Monilla maalta lähteneillä vain on tapana joskus hakeutua takaisin maaseudun rauhaan. Joillakin ihmisillä taas on sellainen käsitys, että pitäisi asua koko elämä siellä missä syntyy, mutta eihän se niin mene. En itsekään asu tuossa mainitussa maitopitäjäloukossa enää. Lapsuudessa tosin ei ole valittamista, eikä muutenkaan - elämä vain on kuljettanut toisaalle. Tuskinpa palaan takaisin koskaan, mutta se on vain käytännön, ei periaatteen tai negatiivisten kokemusten syy.

Oletko jo, ilmeisesti olet, sinut sen karmeaksi mainitsemasi lapsuuden kanssa? Näin toivon!
Miksikö näin kirjoitan ja kyselen, vaikka nuo asiathan eivät mitenkään minulle kuulu?
Vastaus; kanssakäyminen erilaisten ihmisten kanssa voi olla antoisaa.
Perustelu; lukiessaan vastauksia voi joskus saada hyvän mielen itselleen ja ehkä silloin tällöin myös sille toiselle sinne jonnekin.

- Tätäkään viestiä kirjoittaessa kirjoitajan hampaita ei ole naurattanut vähääkään -

Miksi minulle ei suoda vastausta lainkaan, vaan sorrutaan näemmä kaikenkarvaisiin alatyylin kommentteihin. Kertooko se ehkä jotain vastaajasta itsestään? Ehkäpä jotain paljon paljastavampaa, kuin hän ehkä itse tajuaakaan, tai edes haluaisi kertoa.

Shame...

kaikenlaista... kirjoitti:

Ihan sääliksi käy :(
Niin kovasti paistaa kateus läpi tuosta kommentista.
Ei se ole meidän menestyneiden naisihmisten syy, että joku äijä ei meille pärjää! Minusta on aivan turhaa tulla tänne katkeruuttaan ruikuttamaan, verhoamaan se loukkaavaan kommenttiin - ja siten paljastamaan yksinkertaisuutensa.
Mutta ilonsa itse kullakin.

Ja siellä se meidän "menestynyt naisihminen" pakertaa orjapalkalla yövuorossa klo. 02.14. Just joo. Menehän siitä vaihtamaan alusia joutavia höpisemästä, äläkä käytä työnantajasi kallista aikaa netissä roikkumiseen :-)

Itea kirjoitti:

Miksi minulle ei suoda vastausta lainkaan, vaan sorrutaan näemmä kaikenkarvaisiin alatyylin kommentteihin. Kertooko se ehkä jotain vastaajasta itsestään? Ehkäpä jotain paljon paljastavampaa, kuin hän ehkä itse tajuaakaan, tai edes haluaisi kertoa.

Shame...

Kuvittelitko tosissaan, että allaoleva kommentti olisi minun kirjoittamani? Shame.

Täytyy sanoa, että on mukavaa, että tästä maailmasta vielä löytyy ihmisiä, jotka välittävät toisista ja haluavat kuulla, mitä toisille kuuluu. Tuntuu käyvän yhä harvinaisemmaksi tällainen. Varsinkin netissä ja tällaisilla keskustelupalstoilla, jossa anonyyminä on helppo laitella allaolevan tyylisiä mauttomuuksia.

Vastaukseksi sinulle... onhan se mahdollista, että palaan joskus maalle. Olisihan se aika typerää tässä vaiheessa sanoa, että ei koskaan :)

Minullakin on sellainen tilanne, etten käytännön syistä pystyisi maalla asumaan, mutta negatiivisia kokemuksiakin on, kuten mainitsin. Olen kuitenkin niiden kanssa jo sinut, eikä se minun elämääni vaikuta. Ajattelenpa vain, että kokemukset ovat muokanneet minusta sellaisen ihmisen, mikä nyt olen. Oikeastaan olen siitä jopa kiitollinen, jollain tapaa.

Hyvää jatkoa sinulle kuka lienetkin :)

sama neeti :) kirjoitti:

Kuvittelitko tosissaan, että allaoleva kommentti olisi minun kirjoittamani? Shame.

Täytyy sanoa, että on mukavaa, että tästä maailmasta vielä löytyy ihmisiä, jotka välittävät toisista ja haluavat kuulla, mitä toisille kuuluu. Tuntuu käyvän yhä harvinaisemmaksi tällainen. Varsinkin netissä ja tällaisilla keskustelupalstoilla, jossa anonyyminä on helppo laitella allaolevan tyylisiä mauttomuuksia.

Vastaukseksi sinulle... onhan se mahdollista, että palaan joskus maalle. Olisihan se aika typerää tässä vaiheessa sanoa, että ei koskaan :)

Minullakin on sellainen tilanne, etten käytännön syistä pystyisi maalla asumaan, mutta negatiivisia kokemuksiakin on, kuten mainitsin. Olen kuitenkin niiden kanssa jo sinut, eikä se minun elämääni vaikuta. Ajattelenpa vain, että kokemukset ovat muokanneet minusta sellaisen ihmisen, mikä nyt olen. Oikeastaan olen siitä jopa kiitollinen, jollain tapaa.

Hyvää jatkoa sinulle kuka lienetkin :)

Enhän toki tosissani uskonutkaan Sinun sortuvan itsellesi epätyypilliseen moukkamaisuuteen. Korjasin vain hieman asentoani puolustuasentoon päin, kaiken varalta. Anteeksi puolivillainen epäluuloni ja ohuen ohut loukkaukseni :-)

Kyllähän meitä kultakimpaleita, kuten näemmä me kaksi, on vähenevässä määrin tässä nykymaailmassa. Lohdullista on kuitenkin tietää, ettei todellinen aito hyvyys ja ihmiset joilla on sydän paikallaan, maailmasta lopu. Realismi on hyve, mutta varjelkoon viisautemme meitä vajoamasta kyyniseen kylmyyteen.

Kiinnostaisi hieman tietää minne maailma on Sinut heittänyt ja millä alalla harjoitat ammattiasi. Ehkä kuitenkin on viisainta lopettaa tämä keskustelu tähän ja kätkeä sen tuoma hyvä mieli sekä lämpöinen häivähdys rinnassa muistojemme korurasiaan.

Suonet anteeksi hieman sentimentaalisen puheenparteni. Tälläinen vain olin tänään, tässä ja tällä hetkellä. Yleensä olen jokseenkin normaali:-)

Ikävän iskiessä voit toki huutaa nimeäni täällä, ja ehkä vielä virtuaalisesti joskus kohtaamme. Siihen saakka; olkoon tiesi turvallinen ja rauhaisi, elosi onnen täyteinen.

ps: ei tämä ole iskuyritys, tämä on kanssakäyntiä

Vieremällä sitten oli tosi nättejä tyttöjä aikoinaan. Eipä silti, ei ole mitään syytä uskoa etteikö siellä olisi kaunottaria yhä edelleenkin.

Hiihto sen sijaan on aika ikävä harrastus, kun ei sitä luntakaan tule hiihtoon tarvittavaa määrää ennen tammikuuta, ts hiihtokausi jää turhan lyhyeksi harrastamista ajatellen. Siinä kun sitten yrittää epätoivon vimmalla ja niska limassa lykkiä parin kuukauden aikana sen saman 1700 kilometriä mitä takavuosina tuli helpostikin mittariin, niin stressin puolellehan se väkisinkin vetää hiljaisen miehen mieltä.