Usko vai tiede?

aito-outsider

Tarkasteltaessa naturalistisesta näkökulmasta kysymystä kumpi johtaa parempaan ja oikeampaan totuuteen, usko vaiko tiede, ei vastaus ole aivan helppo eikä yksinkertainen. Koska naturalismi opettaa, että usko ja uskonnot ovat nekin vain ihmisjärjen tuotteita on vastakkain siten kaksi ihmisjärjen luomusta, usko ja tiede.

Kuka siis kykenee sanomaan kumpi on enemmän oikeassa jos molemmat ovat samanlaisten ihmisaivojen tuotteita? Ei kukaan, koska eihän (mielestänne) ole löydettävissä kolmatta osapuolta, joka riidan ratkaisisi. Täten naturalistit eivät voi koskaan, jos rehellisiä ovat, sanoa tietävänsä ratkaisut perimmäisiin kysymyksiin. Tiedekin on näin ollen vain lähinnä pelkkää tilastointia. Kirjataan ylös ja listataan Jumalan ihmeitä alkaen luonnon laeista. Mutta syyt ja kokonaisuudet jäävät ikuisesti ihmisjärjen ulottumattomiin.

Täytyy uskoa ja ymmärtää, että entisaikojen viisaat ovat olleet aivan yhtä viisaita tai viisaampiakin kuin nykyajan oppineet. Heidän älyykkyysosamääränsä ovat olleet yhtä korkeita ja kykynsä analyyttiseen ajatteluun myöskin aivan yhtä hyvä.

Mistä sitten on kysymys? Kysymys on ihmismielen pimeistä puolista, kateudesta ja vallanhimosta. Ns. tiedemiehet halusivat uudeksi pappisluokaksi. Olla ihmisten kunnioituksen kohteena, kaiken keskipisteenä ja asemassa, jossa minun sanomisiani kuunnellaan hivelee kummasti ihmisen egoa. Kun ns. tiedemiesten lukumäärä lisääntyi alkoi perinteinen valtataistelu. Taistelu korkeimmasta asemasta.

Siinä syy miksi tieteen tekijät tänäkin päivänä niin katkerasti taistelevat uskontoja vastaan. Oma valta ihmismielten ylimpänä auktoriteettina ja kaikkien arvojen määrittelijänä ei ole vielä varmistettu vaan vaatii jokapäiväistä ponnistelua ja aivopesua.

53

1833

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tiedettä tehden

      Tieteen teossa voi olla myös nöyrä ja ymmärtää tieteen rajallisuuden.

      • tieteen viehätys

        parhaimmillaan onkin. Ei tarvitse hiki otsalla ja väkipakolla yrittää sovittaa havaintoja esim. jonkun ikivanhan satukirjan määräämään viitekehykseen. Raamattu on jo sanonut kaiken sanottavansa, tiede ei. Ei ole ainkaan minun vaikea valita puoltani.


      • aito-outsider

        ymmärtäminen olisi viisauden alku.


    • kruunaamaton

      ...vaatii jokapäiväistä ponnistelua ja aivopesua. ....

      kuningas Dawkins taas tänäkin iltana höpötti höpötyksiään ja valitti miten luomiseen uskotaan edelleenkin eikä kaikki ole vielä omaksuneet tieteellistä ajattelua. Ihmetyttää kyllä meidän YLE:mme into aivopesun pesukoneeksi.
      Syksyllä tuli sarja Valtaojan ja muiden tunnettujen ateistien höpötyksiä. Ohjelmasarja, joka oli puhdasta ateismin pikakurssia vailla vaihtoehtoja. Tätäkö roskaa me lupamaksuillamme saamme. Alan ymmärtää niitä, jotka eivät enää lupaa maksa.

      • liperitön

        siellä tulee sun tasoista ohjelmaa.


      • kun ei
        liperitön kirjoitti:

        siellä tulee sun tasoista ohjelmaa.

        meidän taloyhtiössä näy.


    • Kokonaisuudessaan, ristiriita uskonnon ja tieteiden välillä on keinotekoinen. Koska ne alat käsittelevät tyystin eri aihepiiriä. Tieteissä käsitellään havaitavia faktoja, sekä faktoihin perustuvia ennusteita, joiden oikeellisuus pyritään toteamaan.

      Uskonto on elämänkatsomuksellista filosofiaa.

      "Kuka siis kykenee sanomaan kumpi on enemmän oikeassa jos molemmat ovat samanlaisten ihmisaivojen tuotteita?"
      Väärä asetelma. Uskonto on ihmisaivojen tuotettaa. Tiede käsittelee luonnossa havaittavia asioita. Samaisessa luonnossa elää monenmoista muutakin eläintä, joten luontoa havainnoidaan monien muidenkin eläinlajien aivojen toimesta. Onkohan muillakin korkean älykkyyden omaaviulla eläimillä samainen hurmos kuin outsiderilla uskonollisen kokouksen jälkeen?

      "Täytyy uskoa ja ymmärtää, että entisaikojen viisaat ovat olleet aivan yhtä viisaita tai viisaampiakin kuin nykyajan oppineet."
      Mitähän ajanjaksoa/tutkiaa olet ihannoimassa? Darwinia? Linnéa? Aristotelesta? Platonia? Sokratesta? Tyko Brahea? Kepleria? Galileita? Ettet vain ole haikailemassa pimeän keskiajan ja ristiretkien perään...


      "Mistä sitten on kysymys? Kysymys on ihmismielen pimeistä puolista, kateudesta ja vallanhimosta. Ns. tiedemiehet halusivat uudeksi pappisluokaksi."

      Jotain uutta outsider-maailmasta; tiedemiehet pappisluokaksi.. Onneksi nuo mainitsemnasi ihmismielen ominaisuudet ovat juuri ilmenneitä ominaisuuksia.. Jotka eivät kuulu tekopyhille kristityille...

      "Siinä syy miksi tieteen tekijät tänäkin päivänä niin katkerasti taistelevat uskontoja vastaan"
      Uskonnot ovat osa ihmislajin kulttuuria, eikai siinä mitään taistelemista ole? Siinä onkin sitte taistelemista kun tätä yhden yksiuttäisen uskontokunnan lahkon elämänkatsomuksellista filosofiaa tuputetaan tieteen vaihtoehdoksi, kuitenkin niin että näillä "vaihtoehdon" esittäjillä ei ole pienintäkään käsitystä siitä, miten se vaihtoehto olisi itsessään uskottava, sekä mitenkä sen opettamienn toteutettaisiin..

      • aito-outsider

        ***Kokonaisuudessaan, ristiriita uskonnon ja tieteiden välillä on keinotekoinen.***

        Oikeastaan taidan olla samaa mieltä, näin se on. Kysehän on pohjimmaltaan samasta asiasta, vain eri tavoin ilmaistuina.

        ***Koska ne alat käsittelevät tyystin eri aihepiiriä.***

        Ei aivan noinkaan. Molemmat käsittelevät elämän syntyä, mistä maailmankaikkeus on tullut, miten elollinen luonto on tullut, mitä on moraali ja mistä se on tullut jne...

        ***Tieteissä käsitellään havaitavia faktoja, sekä faktoihin perustuvia ennusteita, joiden oikeellisuus pyritään toteamaan.***

        Evo-opin ennustuskyvyistä on jo keskusteltu ja köykäisiksi havaittu. Osaa se hyvin ennustella mikä on näkyvillä ennustamattakin.

        ***Uskonto on elämänkatsomuksellista filosofiaa.***

        Naturalismi myös mitä suurimmassa määrin.

        ***"Kuka siis kykenee sanomaan kumpi on enemmän oikeassa jos molemmat ovat samanlaisten ihmisaivojen tuotteita?"
        Väärä asetelma. Uskonto on ihmisaivojen tuotettaa.***

        Eikö tiede sitten ole aivojen tuotetta vai mistä se on maailmaan tullut? Ei luonnossa ole ollut valmiina meemiä "tiede", joka on sitten vaan napattu käyttöön.

        ***"Täytyy uskoa ja ymmärtää, että entisaikojen viisaat ovat olleet aivan yhtä viisaita tai viisaampiakin kuin nykyajan oppineet.
        Mitähän ajanjaksoa/tutkiaa olet ihannoimassa?"***

        En mitään aikaa tai ketään nimettyä. Vaan niitä miljoonia älykkäitä ihmisiä, joita kautta aikain on ihmiskunnassa elänyt. Kukaan ei tiedä montako Einsteinia ja häntäkin älykkäämpää on elänyt ja kuollut. Vain äärimmäisen harvoilla älykkäillä on ollut mahdollisuus tulla tunnetuiksi ja jäädä historiaan. Tuskin edes yksi miljoonasta.

        Niillä parjatuilla nuotiotulillakin on istunut einsteineja, newtoneita, valtaojia, gausseja ym. lukemattomia ihmiskunnan tunnettuja älypäitä miettimässä syntyjä syviä ja tekemässä myös havaintoja luonnosta.


      • aito-outsider kirjoitti:

        ***Kokonaisuudessaan, ristiriita uskonnon ja tieteiden välillä on keinotekoinen.***

        Oikeastaan taidan olla samaa mieltä, näin se on. Kysehän on pohjimmaltaan samasta asiasta, vain eri tavoin ilmaistuina.

        ***Koska ne alat käsittelevät tyystin eri aihepiiriä.***

        Ei aivan noinkaan. Molemmat käsittelevät elämän syntyä, mistä maailmankaikkeus on tullut, miten elollinen luonto on tullut, mitä on moraali ja mistä se on tullut jne...

        ***Tieteissä käsitellään havaitavia faktoja, sekä faktoihin perustuvia ennusteita, joiden oikeellisuus pyritään toteamaan.***

        Evo-opin ennustuskyvyistä on jo keskusteltu ja köykäisiksi havaittu. Osaa se hyvin ennustella mikä on näkyvillä ennustamattakin.

        ***Uskonto on elämänkatsomuksellista filosofiaa.***

        Naturalismi myös mitä suurimmassa määrin.

        ***"Kuka siis kykenee sanomaan kumpi on enemmän oikeassa jos molemmat ovat samanlaisten ihmisaivojen tuotteita?"
        Väärä asetelma. Uskonto on ihmisaivojen tuotettaa.***

        Eikö tiede sitten ole aivojen tuotetta vai mistä se on maailmaan tullut? Ei luonnossa ole ollut valmiina meemiä "tiede", joka on sitten vaan napattu käyttöön.

        ***"Täytyy uskoa ja ymmärtää, että entisaikojen viisaat ovat olleet aivan yhtä viisaita tai viisaampiakin kuin nykyajan oppineet.
        Mitähän ajanjaksoa/tutkiaa olet ihannoimassa?"***

        En mitään aikaa tai ketään nimettyä. Vaan niitä miljoonia älykkäitä ihmisiä, joita kautta aikain on ihmiskunnassa elänyt. Kukaan ei tiedä montako Einsteinia ja häntäkin älykkäämpää on elänyt ja kuollut. Vain äärimmäisen harvoilla älykkäillä on ollut mahdollisuus tulla tunnetuiksi ja jäädä historiaan. Tuskin edes yksi miljoonasta.

        Niillä parjatuilla nuotiotulillakin on istunut einsteineja, newtoneita, valtaojia, gausseja ym. lukemattomia ihmiskunnan tunnettuja älypäitä miettimässä syntyjä syviä ja tekemässä myös havaintoja luonnosta.

        "***Kokonaisuudessaan, ristiriita uskonnon ja tieteiden välillä on keinotekoinen.***

        Oikeastaan taidan olla samaa mieltä, näin se on. Kysehän on pohjimmaltaan samasta asiasta, vain eri tavoin ilmaistuina."

        Edelleenkin jaksaa hämmästyttää, miksi asiat voivat riidellä, vaikka niilä ei ole perusedellytyksiä eriäviin näkemyksiin.

        "Evo-opin ennustuskyvyistä on jo keskusteltu ja köykäisiksi havaittu. Osaa se hyvin ennustella mikä on näkyvillä ennustamattakin."
        Sinähän parhaiten sen evo-opin tunnet. Puhki pieksämäsi olkiukko. Jos esim. haluaisit ennusteen vaikkapa 500.000 vuoden päähän miltä maailma silloin näyttää, niin mitä raamattusi sanoo siihen? Kun tarkastellaan ajassa taaksepäin, voimme tehdä johtopätöksen että maailma tulee olemaan erilainen. Millainen? Sitä on taasen mahdotonta ennustaa, aivan liikaa muuttujia.

        ""***Uskonto on elämänkatsomuksellista filosofiaa.***

        Naturalismi myös mitä suurimmassa määrin.""
        Niin, filosofiaa... Eli siis jos lähtee siittä olettamuksesta että näkemyksiensä perustana pitää olla jotain todellista, vai pelkästään yhden uskontokunnan epposmainen teos? Tiede on siinämielessä elämänkatsomus, että jos väittämän perusteena on vain luulo, väite on merkityksetön.

        Älykkyydestä; on täysin mahdoton ajatus, että yksi ihminen olisi tieteenhaaran taustalla. Se koostuu lukemattomien muiden ihmisten valtavasta työstä, ja se newton tai darwin tai einstain on vain sen yhdistävän teorian, se tutkia joka näkee yhteyden olemassaolevan teorian ja käsittämättömän välillä. Miten kauan vulcan planeettaa etsittiinkään auringon ja merkuriuksen välistä ennenkuin avaruuden kaareutuminen ymmärrettiin.

        Ihminen, joka omaa riittävät perustiedot, osaa yhdistellä oikeat "narut" ja näinollen on "keksinyt" teorian. Merkitys on lähinnä symbolinen. Sanoihan Einstain että seison vain jättiläisten hartioilla. Tiede kehittyy asteittain, perustutkimus poikii uusia haaroja, uusi teoria poikii moni uusia tutkimus suuntia jne. Samalla tavallahan teknologinen kehitys etenee. Harvemmin sitä autonvalmistaja tehdäpaukauttaa täysin uuden automallin, jossa olisi vallankumouksellista tekniikkaa. Uudet mallit ovat vain olemassaolevan tekniikan parantelua, sekä uusien sovellusten lisäämistä. Hmm, mitähän voisi pitää radikaalina uudistuksena.. Siirtohammas laatikon päivittyminen sykronoituun lootaan oli kyllä merkittävä yksittäinen uudistus.. Sähköhärpäkkeitä muutellaan tiuhaan tahtiin, ja ongelmia piisaa.

        Muinaiset paimenet olivat älykkäitä, keksivät nykypäivän ihmisen silmissä hassunhauskoja selityksiä nykyisin arkipäiväisille ilmiöille. Se oli sitä aikaa. Miten ilman perustietoa, ilman mahdollisuutta hankkia sitä voisi käsittää ilmiöitä, kuten vaikkapa tähtien todellista luonnetta. Samaten kuin nykyisin ymmärretty asia elämän kehittymisestä ja siitä että eläimet omaavat yhteisiä kantamuotoja ja sukulaisuus suhteet ovat ilmiselvät. Onhan heidän tarinoistaan koottu hassu kirjanenkin, jota raamatuksi kutsutaan.


      • köykäiseksi ?
        aito-outsider kirjoitti:

        ***Kokonaisuudessaan, ristiriita uskonnon ja tieteiden välillä on keinotekoinen.***

        Oikeastaan taidan olla samaa mieltä, näin se on. Kysehän on pohjimmaltaan samasta asiasta, vain eri tavoin ilmaistuina.

        ***Koska ne alat käsittelevät tyystin eri aihepiiriä.***

        Ei aivan noinkaan. Molemmat käsittelevät elämän syntyä, mistä maailmankaikkeus on tullut, miten elollinen luonto on tullut, mitä on moraali ja mistä se on tullut jne...

        ***Tieteissä käsitellään havaitavia faktoja, sekä faktoihin perustuvia ennusteita, joiden oikeellisuus pyritään toteamaan.***

        Evo-opin ennustuskyvyistä on jo keskusteltu ja köykäisiksi havaittu. Osaa se hyvin ennustella mikä on näkyvillä ennustamattakin.

        ***Uskonto on elämänkatsomuksellista filosofiaa.***

        Naturalismi myös mitä suurimmassa määrin.

        ***"Kuka siis kykenee sanomaan kumpi on enemmän oikeassa jos molemmat ovat samanlaisten ihmisaivojen tuotteita?"
        Väärä asetelma. Uskonto on ihmisaivojen tuotettaa.***

        Eikö tiede sitten ole aivojen tuotetta vai mistä se on maailmaan tullut? Ei luonnossa ole ollut valmiina meemiä "tiede", joka on sitten vaan napattu käyttöön.

        ***"Täytyy uskoa ja ymmärtää, että entisaikojen viisaat ovat olleet aivan yhtä viisaita tai viisaampiakin kuin nykyajan oppineet.
        Mitähän ajanjaksoa/tutkiaa olet ihannoimassa?"***

        En mitään aikaa tai ketään nimettyä. Vaan niitä miljoonia älykkäitä ihmisiä, joita kautta aikain on ihmiskunnassa elänyt. Kukaan ei tiedä montako Einsteinia ja häntäkin älykkäämpää on elänyt ja kuollut. Vain äärimmäisen harvoilla älykkäillä on ollut mahdollisuus tulla tunnetuiksi ja jäädä historiaan. Tuskin edes yksi miljoonasta.

        Niillä parjatuilla nuotiotulillakin on istunut einsteineja, newtoneita, valtaojia, gausseja ym. lukemattomia ihmiskunnan tunnettuja älypäitä miettimässä syntyjä syviä ja tekemässä myös havaintoja luonnosta.

        >

        En vieläkään tajua, miten evoluutioteoria pystyi ennustamaan, että tullaan löytämään tiktaalikin fossiili juuri siltä alueelta, mistä se sitten löydettiinkin, jos se niin kovin köykäinen on ennustuskyvyltään.

        Ehkä sen löytyminen sitten ennustettiin jollakin ihan toisella teorialla. Ei vaan tule heti mieleen, mikä se voisi olla.


    • Anteeksi että ajattelen

      "Tarkasteltaessa naturalistisesta näkökulmasta kysymystä kumpi johtaa parempaan ja oikeampaan totuuteen, usko vaiko tiede, ei vastaus ole aivan helppo eikä yksinkertainen."

      Tai sitten tuo vastaus on hyvin yksinkertainen.

      Mitä on uskonto? Se on pohjimmiltaan dogmi, jota toistetaan uskovalta toiselle ja uskovien sukupolvelta toiselle mahdollisimman samanlaisena. Ajatus on se, että joku joskus löysi (tai hänelle "ilmoitettiin") perimmäisen totuuden jota ei saa kysenalaistaa.

      Mihin tämä on johtanut? Se on johtanut sellaisiin totuuksiin kuin esimerkiksi: jainalaisuus, juutalaisuus, zarahustralaisuus, islam, budhalaisuus, hindulaisuus, sintolaisuus, kristinusko, bahailaisuus, mormoonilaisuus, sikhiläisyys, shamanismi, erilaiset new age viritelmät ja lukemattomia muita. Myös kuolleita uskontoja on lukemattomia.

      Kaiken lisäksi tuo uskontojen sekamelska on yksinkertaistettu kuva tilanteesta, koska suuret uskonnon ja erityisesti kristinusko on hajonnut lukemattomiin lahkoihin, jotka ovat hyvin erimielsiä monesta keskeisestä asiasta.

      Eli uskonnon löytämiä perimmäisiä totuuksia on lukemattomia. Useimpien uskovienkin mielestä lähes kaikki uskonnot ovat soopaa. Poikkeuksena tietenkin se oma ainoa totuus.

      Uskontojen sanotaan antavan arvopohjan. Kuitenkin esimerkiksi kristinuskolla puolustetaan päinvastaisia kantoja sukupuolten tasa-arvoon, kuolmanrangaistukseen, suhtautumisessa sukupuolisten vähemmistöihin jne.

      Tieteen "totuus" on luonteeltaan kovin erilaista. Tiedettä tehdessä ei toistella sitä mitä edeltäjät ovat tehneet, vaan paljon käytetyn fraasin mukaan "seistään heidän harteillaan". Eli jokainen tieteentekijä voi lähteä siitä tiedosta ja niistä havainnoista, jotka edeltäjät ovat tehneet ja dokumentoineet ja heillä on käytettävissään myös se kritiikki, jota edeltäjien teoriat ovat vertaisarvioinnissa saanneet.

      Tieteen tutkimuksen julkisuus, kriittisyys, objektiivisuus, autonomisuus ja tästä kaikesta seuraava itsensä korjaavuus takaavat sen, että tiede etenee kohti parempaa käsitystä todellisuudesta.

      Esimerkiksi täällä paljon kauhisteltu evoluutioteroria oli väistämätön seuraus enenevästä tietomäärästä. Jos Charles Darwin ei olisi sitä keksinyt tai julkaissut, sen olisi tehnyt A.R. Wallace tai sitten joku muu. Vaikka Einsteiniä voi luonnehtia neroksi ja suhteellisuusteoriaa loistavaksi saavutukseksi, niin suhteellisuusteoria olisi löydetty ennemmin tai myöhemmin ilman Einsteiniäkin. Hänhän ei itse tehnyt käytännössä yhtään havaintoa tai koetta. Yhdisteli vain sitä mitä jo oli havaittu ja tuloksena oli jotain aivan uutta.

      Vaikka tieteentekijät eivät välttämättä ole älykkyydeltään ylivertaisia satoja tai tuhansia vuosia sitten eläneisiin uskonnon perusdogmeja luoneisiin "oppi-isiin", niin ratkaiseva ero on siinä, että tieteellinen tieto on lukemattomien älykkäiden ihmisten ja tutkijasukupolvien ajattelun, tutkimuksen ja havaintojen kumulatiivinen summa, joka jatkuvasti edistyy ja kehittyy.

      • et ajattele, heh!

        Jos ajattelisit niin tulisit toisiin johtopäätöksiin. Ammun alas vain pahimmat ankkasi kun en kerikiä enempää, pitää lähteä leipää tienaamaan.

        ...Mitä on uskonto? Se on pohjimmiltaan dogmi, jota toistetaan uskovalta toiselle ja uskovien sukupolvelta toiselle mahdollisimman samanlaisena....

        Niinhän tiedekin tekee, vaikkapa juuri evotiede. Sen perusteita toistellaan jo pikkulapsille eikä mikään saa muuttua siitä kun Darwin kirjoitti "Raamattunne" eli sen Lajien synnyn. Mitään siitä ei saa kiistää tai on ihan pimee ja joutuu ulkopuolelle leirin. Siis aivan yhtäläinen dogmi ja dogmatismia.

        ....koska suuret uskonnon ja erityisesti kristinusko on hajonnut lukemattomiin lahkoihin, jotka ovat hyvin erimielsiä monesta keskeisestä asiasta........

        Annat väärän kuvan tieteestä. Vaikka se perustuu ns. havaintoihin niin havainnothan eivät ole koko tottuus vaan tieteen totuus on vasta havainnoista tehdyt johtopäätökset. Niissä taas löytyy koulukuntia eli lahkoja joka lähtöön. Ei teidekään lahkoton ole eikä yksi monoliittinen rakennelma.

        Jopa tieteen filosofioita on monia erilaisia. Annatte näillä palstoilla aivan väärän kuvan tieteestä.

        .......Eli jokainen tieteentekijä voi lähteä siitä tiedosta ja niistä havainnoista, jotka edeltäjät ovat tehneet ja dokumentoineet ja heillä on käytettävissään myös se kritiikki, jota edeltäjien teoriat ovat vertaisarvioinnissa saanneet....

        UYksityiskohdissa noin menee mutta perusteista ei tingitä eikä niitä saa kyseenalaistaa. Kuten esim. naturalismi => Jumalaa ei ole tai jos on niin hän ei ole tehnyt mitään eikä koskaan tulee tekemäänkään mitään. Hän vain on jossain mutta niin piilossa että me emme voi koskaan Häntä havaita.

        ......Tieteen tutkimuksen julkisuus, kriittisyys, objektiivisuus, autonomisuus ja tästä kaikesta seuraava itsensä korjaavuus takaavat sen, että tiede etenee kohti parempaa käsitystä todellisuudesta. ......

        Tuo on pitkälti harhaa. Rajat on hyvin tarkasti määrätty eikä aisan yli potkimista sallita. Väittele ja keskustele mutta vain sääntöjen sallimissa rajoissa.


      • Anteeksi että ajattelen
        et ajattele, heh! kirjoitti:

        Jos ajattelisit niin tulisit toisiin johtopäätöksiin. Ammun alas vain pahimmat ankkasi kun en kerikiä enempää, pitää lähteä leipää tienaamaan.

        ...Mitä on uskonto? Se on pohjimmiltaan dogmi, jota toistetaan uskovalta toiselle ja uskovien sukupolvelta toiselle mahdollisimman samanlaisena....

        Niinhän tiedekin tekee, vaikkapa juuri evotiede. Sen perusteita toistellaan jo pikkulapsille eikä mikään saa muuttua siitä kun Darwin kirjoitti "Raamattunne" eli sen Lajien synnyn. Mitään siitä ei saa kiistää tai on ihan pimee ja joutuu ulkopuolelle leirin. Siis aivan yhtäläinen dogmi ja dogmatismia.

        ....koska suuret uskonnon ja erityisesti kristinusko on hajonnut lukemattomiin lahkoihin, jotka ovat hyvin erimielsiä monesta keskeisestä asiasta........

        Annat väärän kuvan tieteestä. Vaikka se perustuu ns. havaintoihin niin havainnothan eivät ole koko tottuus vaan tieteen totuus on vasta havainnoista tehdyt johtopäätökset. Niissä taas löytyy koulukuntia eli lahkoja joka lähtöön. Ei teidekään lahkoton ole eikä yksi monoliittinen rakennelma.

        Jopa tieteen filosofioita on monia erilaisia. Annatte näillä palstoilla aivan väärän kuvan tieteestä.

        .......Eli jokainen tieteentekijä voi lähteä siitä tiedosta ja niistä havainnoista, jotka edeltäjät ovat tehneet ja dokumentoineet ja heillä on käytettävissään myös se kritiikki, jota edeltäjien teoriat ovat vertaisarvioinnissa saanneet....

        UYksityiskohdissa noin menee mutta perusteista ei tingitä eikä niitä saa kyseenalaistaa. Kuten esim. naturalismi => Jumalaa ei ole tai jos on niin hän ei ole tehnyt mitään eikä koskaan tulee tekemäänkään mitään. Hän vain on jossain mutta niin piilossa että me emme voi koskaan Häntä havaita.

        ......Tieteen tutkimuksen julkisuus, kriittisyys, objektiivisuus, autonomisuus ja tästä kaikesta seuraava itsensä korjaavuus takaavat sen, että tiede etenee kohti parempaa käsitystä todellisuudesta. ......

        Tuo on pitkälti harhaa. Rajat on hyvin tarkasti määrätty eikä aisan yli potkimista sallita. Väittele ja keskustele mutta vain sääntöjen sallimissa rajoissa.

        "Niinhän tiedekin tekee, vaikkapa juuri evotiede. Sen perusteita toistellaan jo pikkulapsille eikä mikään saa muuttua siitä kun Darwin kirjoitti "Raamattunne" eli sen Lajien synnyn."

        Joko et tiedä tai valehtelet. Nykyinen synteettinen evoluutioteoria on parannettu ja täydennetty "painos" Darwinin "Lajien synnyssä" esittämistä perusperiaatteista. Darwinin työtä ei suinkaan ole pidetty täydellisenä ja koskemattomana eikä nykyinenkään evoluutioteoria ole yksityiskohdissaan lopullinen.

        Se että Darwin muotoili perusperiaatteet, jotka selittävät valtavan määrän tieteellistä havaintoaineistoa ei ole Darwinin vika vaan ansio.

        Se että teoria saa yhä uutta todistusaineistoa ei myöskään johdu siitä että se on dogmi vaan siitä että se on tavoittanut jotain oleellista siitä, mitä ympäröivässä luonnossa todella tapahtuu.

        Tiede on julkista, kriittistä ja itsenäistä. Kaikki tieteen tulokset ovat jatkuvasti haastettavissa. Argumentit pitää olla tietenkin sellaisia että nekin kestävät kriittisen tarkastelun. "Jeesus ilmoitti" -tyyppiset todisteet eivät kestä kriittistä tarkastelua.

        Kun maailman kaikki dogmaattiset oppirakennelmat (esimerkiksi kommunismi ja uskonnot) ovat hajonneet kilpaileviksi kuppikunniksi, niin miksei tätä ole tapahtunut luonnontieteissä, jos se olisi pohjimmiltaan dogmaattinen? Se että erityisesti tieteen eturintamassa ollaan eri mieltä yksityiskohdista ei poista sitä tosiasiaa, että kaikki hyväksyvät kantansa kriittisen arvioinnin tulevia havaintoja vasten.

        Tieteessäkin luonnontieteiden ulkopuolella (vaikkapa psykologiassa tai historiantutkimuksessa) on paljon kuppikuntaistumisen oireita, mutta sieläkin kriittisyyden ja avoimuuden periaatteet vähintään hidastavat hajaannusta.

        "...mutta perusteista ei tingitä eikä niitä saa kyseenalaistaa. Kuten esim. naturalismi => Jumalaa ei ole tai jos on niin hän ei ole tehnyt mitään eikä koskaan tulee tekemäänkään mitään."

        Luonnontiede tutkii ympäröivää luontoa (fysikaalista, biologista jne) ja pyrkii selvittämään sen lainalaisuudet ja rakenteen. Jotta havainnot ja johtopäätökset olisivat kriittisesti ja avoimesti toisten tieteentekijöiden arvioitavissa, niin *menetelmänä* käytetään metodologinen naturalismi. Ateismi on filosofista naturalismia.

        Tälläkin palstalla olen lukemattomia kertoja kysynyt, että miten metodologista naturalismia pitäisi parantaa tai laajentaa, että saisimme parempia ydinvoimaloita, siltoja, kännyköitä tai lääkkeitä?

        Tähän mennessä lopputulemaksi on jäänyt että tieteellisen metodologian ainoa virhe on se, että se antaa joissain tilanteissa fundamentalistien mielestä epämielyttäviä tuloksia.

        "Rajat on hyvin tarkasti määrätty eikä aisan yli potkimista sallita. Väittele ja keskustele mutta vain sääntöjen sallimissa rajoissa."

        Fundamentalistien kannalta vaikein sääntö on se, että keskustelussa pitäisi esittää argumentteja, jotka on edes tulkittavissa objektiivisuuteen pyrkiviksi. "Jeesus, Raamattu, Profeetta, Jeesus" ei ole tällainen argumentti.


      • Mikä ero?

        ...Mitä on uskonto? Se on pohjimmiltaan dogmi, jota toistetaan uskovalta toiselle ja uskovien sukupolvelta toiselle mahdollisimman samanlaisena. Ajatus on se, että joku joskus löysi (tai hänelle "ilmoitettiin") perimmäisen totuuden jota ei saa kysenalaistaa.....

        Täsmälleen noinhan tiedekin suhtautuu itseensä. Ei ole mitään eroa. Mikä tieteen perusdogmi on lupa kyseenalaistaa, sano se? Ei ainoaakaan saa mennä kyseenalaistaan.


      • Anteeksi että ajattelen
        Mikä ero? kirjoitti:

        ...Mitä on uskonto? Se on pohjimmiltaan dogmi, jota toistetaan uskovalta toiselle ja uskovien sukupolvelta toiselle mahdollisimman samanlaisena. Ajatus on se, että joku joskus löysi (tai hänelle "ilmoitettiin") perimmäisen totuuden jota ei saa kysenalaistaa.....

        Täsmälleen noinhan tiedekin suhtautuu itseensä. Ei ole mitään eroa. Mikä tieteen perusdogmi on lupa kyseenalaistaa, sano se? Ei ainoaakaan saa mennä kyseenalaistaan.

        "Mikä tieteen perusdogmi on lupa kyseenalaistaa, sano se?"

        Mitkä tieteessä on sinusta "perusdogmeja"?

        Suhteellisuusteoria? Evoluutioteoria? Vai mikä? Tiede perustuu aivoimmuuteen ja kriittisyyteen. Pääsääntö on ennemminkin se, että jos löytää edes jonkinlaiset perusteet kyseenalaistaa joku vanha käsitys, niin se kannatta heti tehdä. Eihän muuten löydetä mitään uutta.

        Luonnontieteen ehdottomasti suurin "ikoni" ennen Einsteiniä oli Newton. Ja millä Einstein saavutti kuolemattoman maineensa? Osoittamalla että Newtonilainen fysiikka oli vain osatotuus ja sitä piti täydentää oleellisilta osilta.


      • yksittäisistä
        Anteeksi että ajattelen kirjoitti:

        "Mikä tieteen perusdogmi on lupa kyseenalaistaa, sano se?"

        Mitkä tieteessä on sinusta "perusdogmeja"?

        Suhteellisuusteoria? Evoluutioteoria? Vai mikä? Tiede perustuu aivoimmuuteen ja kriittisyyteen. Pääsääntö on ennemminkin se, että jos löytää edes jonkinlaiset perusteet kyseenalaistaa joku vanha käsitys, niin se kannatta heti tehdä. Eihän muuten löydetä mitään uutta.

        Luonnontieteen ehdottomasti suurin "ikoni" ennen Einsteiniä oli Newton. Ja millä Einstein saavutti kuolemattoman maineensa? Osoittamalla että Newtonilainen fysiikka oli vain osatotuus ja sitä piti täydentää oleellisilta osilta.

        teorioista vaan perusperiaattaeista. Kävisikö esimekriksi vaikka naturalismi. Tai hokema miten tiede perustuu vain havaintoihin ja on siten arvovapaata. Kuten sekin että totta on vain se mikä voidaan ihmiskeinoin havaita, muuta ei saa ottaa huomioon. VAikka kukaan ei ole koskaan voinut eikä koskaan voikaan sitovasti todistaa että noin olisi.


      • Turkana
        yksittäisistä kirjoitti:

        teorioista vaan perusperiaattaeista. Kävisikö esimekriksi vaikka naturalismi. Tai hokema miten tiede perustuu vain havaintoihin ja on siten arvovapaata. Kuten sekin että totta on vain se mikä voidaan ihmiskeinoin havaita, muuta ei saa ottaa huomioon. VAikka kukaan ei ole koskaan voinut eikä koskaan voikaan sitovasti todistaa että noin olisi.

        ""Ei nyt puhuta teorioista vaan perusperiaattaeista. Kävisikö esimekriksi vaikka naturalismi.""

        Ei käy. Naturalismi filosofiana on uskomus, johon tiede ei ota kantaa.

        ""Tai hokema miten tiede perustuu vain havaintoihin ja on siten arvovapaata.""

        Mihinkäs tueteen pitäisi perustua, jollei havaintoihin? Uskomuksiin? Toki hypoteeseja voidaan tehdä ilman havaintoja, mutta teoria vaatii tuekseen havainnot.

        ""Kuten sekin että totta on vain se mikä voidaan ihmiskeinoin havaita, muuta ei saa ottaa huomioon. VAikka kukaan ei ole koskaan voinut eikä koskaan voikaan sitovasti todistaa että noin olisi.""

        Tiede tuntee lukuisia asioita, joita ei voida havaita, mutta joita se pitää mahdollisena. Esimerkiksi pimeä materia oli tällainen asia. Sitä ei oltu havaittu, mutta sitä pidettiin todennäköisenä ja sen etsimiseen panostettiin ja nythän siitä on saatu suoria havaintoja. Sinulla on siis täysin väärä käsitys tieteestä.


      • Anteeksi että ajattelen
        yksittäisistä kirjoitti:

        teorioista vaan perusperiaattaeista. Kävisikö esimekriksi vaikka naturalismi. Tai hokema miten tiede perustuu vain havaintoihin ja on siten arvovapaata. Kuten sekin että totta on vain se mikä voidaan ihmiskeinoin havaita, muuta ei saa ottaa huomioon. VAikka kukaan ei ole koskaan voinut eikä koskaan voikaan sitovasti todistaa että noin olisi.

        Toistoa, mutta näköjään tarpeen:

        Luonnontiede tutkii ympäröivää luontoa (fysikaalista, biologista jne) ja pyrkii selvittämään sen lainalaisuudet ja rakenteen. Jotta havainnot ja johtopäätökset olisivat kriittisesti ja avoimesti toisten tieteentekijöiden arvioitavissa, niin *menetelmänä* käytetään metodologinen naturalismi. Ateismi on filosofista naturalismia.

        Tälläkin palstalla olen lukemattomia kertoja kysynyt, että miten metodologista naturalismia pitäisi parantaa tai laajentaa, että saisimme parempia ydinvoimaloita, siltoja, kännyköitä tai lääkkeitä?

        Eli: ehdota jotain parempaa ja käytännössä toimivaa metodologisen naturalismin tilalle tai lopeta löysä lässytys tieteen dogmeista.

        "Kuten sekin että totta on vain se mikä voidaan ihmiskeinoin havaita, muuta ei saa ottaa huomioon."

        Mitä tämä tarkoittaa konkreettisesti? Mikä on totuuden kriteeri jos ei todisteet? Sinun mielipiteesi?


      • askientisti

        "suuret uskonnon ja erityisesti kristinusko on hajonnut lukemattomiin lahkoihin, jotka ovat hyvin erimielsiä monesta keskeisestä asiasta."

        Myös tieteessä ollaan monesta asiasta eri mieltä. SIelläkin voidaan puhua suuntauksista.


        "kristinuskolla puolustetaan päinvastaisia kantoja sukupuolten tasa-arvoon, kuolmanrangaistukseen, suhtautumisessa sukupuolisten vähemmistöihin jne."

        Tieteen avulla koko maailma on vaarassa tuhotua, vaikka ei pyrittäisi muuhun kuin ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen. Kristinuskossa on tässäkin asiassa varmasti eri kantoja. Harva esim. Suomessa kannattaa kuolemantuomiota. Naispappeus on mennyt läpi ja sitä tukee suurin osa papistosta. Samaa sukupuolta olevien vihkimistä puoltaa puolet..

        "Tieteen tutkimuksen julkisuus, kriittisyys, objektiivisuus, autonomisuus ja tästä kaikesta seuraava itsensä korjaavuus takaavat sen, että tiede etenee kohti parempaa käsitystä todellisuudesta."

        Totuuden näkökulmasta parempaan suuntaan.. Entä muut arvot, uten elämän säilyminen? Nyt näyttää vähän siltä että koko luomakunta on vaarassa.. Nuo tieten ehdot eivät nykypäivänä enää päde, sillä suurin osa tutkimuksesta on yksityisten yritysten toimintaa..

        "lukemattomien älykkäiden ihmisten ja tutkijasukupolvien ajattelun, tutkimuksen ja havaintojen kumulatiivinen summa, joka jatkuvasti edistyy ja kehittyy."

        Uskonnotkaan eivät toki ole pysyneet samanlaisina vuosituhansien saatossa. Ennen uhrattiin ihmisiä, mutta esim. kristinuskossa ja buddhalaisuudessa tämä viimeistään kiellettin. EIpä tarvitse enää mitään uhrailla. Moent näistä tieteen tekijöistä ovat olleet myös hyvin uskonnollisia ihmisiä: GAlileo, Newton, G. Mendel yms.. Kristinusko on vaikuttanut myös muuten tieteen kehitykseen: sivistystä on ylläpidetty ja jopa käyty sotaa islamia vastaan ja löydetty sieltä tieteen harjoittamisen kannalta keskeisiä teoksia keskiajalla.


      • keksit
        Anteeksi että ajattelen kirjoitti:

        Toistoa, mutta näköjään tarpeen:

        Luonnontiede tutkii ympäröivää luontoa (fysikaalista, biologista jne) ja pyrkii selvittämään sen lainalaisuudet ja rakenteen. Jotta havainnot ja johtopäätökset olisivat kriittisesti ja avoimesti toisten tieteentekijöiden arvioitavissa, niin *menetelmänä* käytetään metodologinen naturalismi. Ateismi on filosofista naturalismia.

        Tälläkin palstalla olen lukemattomia kertoja kysynyt, että miten metodologista naturalismia pitäisi parantaa tai laajentaa, että saisimme parempia ydinvoimaloita, siltoja, kännyköitä tai lääkkeitä?

        Eli: ehdota jotain parempaa ja käytännössä toimivaa metodologisen naturalismin tilalle tai lopeta löysä lässytys tieteen dogmeista.

        "Kuten sekin että totta on vain se mikä voidaan ihmiskeinoin havaita, muuta ei saa ottaa huomioon."

        Mitä tämä tarkoittaa konkreettisesti? Mikä on totuuden kriteeri jos ei todisteet? Sinun mielipiteesi?

        ----naturalismia pitäisi parantaa tai laajentaa, että saisimme parempia ydinvoimaloita, siltoja, kännyköitä tai lääkkeitä? ------

        Noilla ei ole mitään tekemistä evoluujtion uskomusten kanssa. Miten kaikki ont tullut itsekseen ja kehittynyt itsekseen.
        Päinvastoin, esimerkkisihän osoittavat miten uuden tekemiseen tarvitaan järkeä ja vielä senkin jälkeen paljon järkeä. Ei ole kännykätkään ja kännykkäverkot itsekseen siinneet. Joku on ne miettinyt ja varta vasten tehnyht. Että mietipä sitä.


      • haksahdus
        Anteeksi että ajattelen kirjoitti:

        "Niinhän tiedekin tekee, vaikkapa juuri evotiede. Sen perusteita toistellaan jo pikkulapsille eikä mikään saa muuttua siitä kun Darwin kirjoitti "Raamattunne" eli sen Lajien synnyn."

        Joko et tiedä tai valehtelet. Nykyinen synteettinen evoluutioteoria on parannettu ja täydennetty "painos" Darwinin "Lajien synnyssä" esittämistä perusperiaatteista. Darwinin työtä ei suinkaan ole pidetty täydellisenä ja koskemattomana eikä nykyinenkään evoluutioteoria ole yksityiskohdissaan lopullinen.

        Se että Darwin muotoili perusperiaatteet, jotka selittävät valtavan määrän tieteellistä havaintoaineistoa ei ole Darwinin vika vaan ansio.

        Se että teoria saa yhä uutta todistusaineistoa ei myöskään johdu siitä että se on dogmi vaan siitä että se on tavoittanut jotain oleellista siitä, mitä ympäröivässä luonnossa todella tapahtuu.

        Tiede on julkista, kriittistä ja itsenäistä. Kaikki tieteen tulokset ovat jatkuvasti haastettavissa. Argumentit pitää olla tietenkin sellaisia että nekin kestävät kriittisen tarkastelun. "Jeesus ilmoitti" -tyyppiset todisteet eivät kestä kriittistä tarkastelua.

        Kun maailman kaikki dogmaattiset oppirakennelmat (esimerkiksi kommunismi ja uskonnot) ovat hajonneet kilpaileviksi kuppikunniksi, niin miksei tätä ole tapahtunut luonnontieteissä, jos se olisi pohjimmiltaan dogmaattinen? Se että erityisesti tieteen eturintamassa ollaan eri mieltä yksityiskohdista ei poista sitä tosiasiaa, että kaikki hyväksyvät kantansa kriittisen arvioinnin tulevia havaintoja vasten.

        Tieteessäkin luonnontieteiden ulkopuolella (vaikkapa psykologiassa tai historiantutkimuksessa) on paljon kuppikuntaistumisen oireita, mutta sieläkin kriittisyyden ja avoimuuden periaatteet vähintään hidastavat hajaannusta.

        "...mutta perusteista ei tingitä eikä niitä saa kyseenalaistaa. Kuten esim. naturalismi => Jumalaa ei ole tai jos on niin hän ei ole tehnyt mitään eikä koskaan tulee tekemäänkään mitään."

        Luonnontiede tutkii ympäröivää luontoa (fysikaalista, biologista jne) ja pyrkii selvittämään sen lainalaisuudet ja rakenteen. Jotta havainnot ja johtopäätökset olisivat kriittisesti ja avoimesti toisten tieteentekijöiden arvioitavissa, niin *menetelmänä* käytetään metodologinen naturalismi. Ateismi on filosofista naturalismia.

        Tälläkin palstalla olen lukemattomia kertoja kysynyt, että miten metodologista naturalismia pitäisi parantaa tai laajentaa, että saisimme parempia ydinvoimaloita, siltoja, kännyköitä tai lääkkeitä?

        Tähän mennessä lopputulemaksi on jäänyt että tieteellisen metodologian ainoa virhe on se, että se antaa joissain tilanteissa fundamentalistien mielestä epämielyttäviä tuloksia.

        "Rajat on hyvin tarkasti määrätty eikä aisan yli potkimista sallita. Väittele ja keskustele mutta vain sääntöjen sallimissa rajoissa."

        Fundamentalistien kannalta vaikein sääntö on se, että keskustelussa pitäisi esittää argumentteja, jotka on edes tulkittavissa objektiivisuuteen pyrkiviksi. "Jeesus, Raamattu, Profeetta, Jeesus" ei ole tällainen argumentti.

        ....Luonnontiede tutkii ympäröivää luontoa (fysikaalista, biologista jne) ja pyrkii selvittämään sen lainalaisuudet ja rakenteen.

        Tuossa sanot oikein, että "pyrkii". Pyrkimykssessä ei ole mitään pahaa mutta pyrkimysten pohjalta tehdyissä johtopäätöksissä on menty liian pitkälle.

        .... Jotta havainnot ja johtopäätökset olisivat kriittisesti ja avoimesti toisten tieteentekijöiden arvioitavissa, niin *menetelmänä* käytetään metodologinen naturalismi. Ateismi on filosofista naturalismia. .......

        Niin, tuossa sen myönnät. On vain sovittu, että näin aletaan ajatella. Mutta se on eri asia kuin että olisi todistettu. On vaikeaa kunnioittaa ja pitää pätevänä ja tieteellisenä tapaa, jossa olennaisimmat asiat ovatkin vain ihmisten tekemiä sopimuksia. Ilman todisteita.

        Eikö tiedettä pitäisi lähteä rakentamaan niin, että ensin todistetaan sen omat perusperiaatteet. Tyvestä puuhun nousten eikä hypätä suoraan latvaan.

        Lisäksi, kun sanotaan että satunnainen luonnonvalinta on kaiken tehnyt on kyse silloin enemmästä kuin vain siitä että halutaan tulosten olevan kaikkien arvioitavissa. Kyseessä on silloin selkeä arvovalinta ja elämänfilosofia.


    • analyysisi

      ei tua kauhistuttava tiedemaailma taistele uskomuksiasi vastaa kuin vain sinun mielikuvituksessasi. Ja sieltäpä myös mahdollisesti löytyy eräs ylimielisyys, sellainen joka luulee tietävänsä jotain, vaikka tosiasissa ei ole laittanut asian eteen tikkua ristiin, mitä nyt mutulla jollain pellepalstalla asioita sekoittanut.

      Kuvitteletko tosiaan että käsittelemiäsi asioita eivät olisi muutkin ajatelleet jo aika päiviä, ja tehneet johtopäätöksensä ?

      Jos jostain jotain tiedetään niin silloin jostain jotain tiedetään. Jos jostain ei voi tietää, sitä tuskin pitää paikata toisenlaisella "ei voi tietäällä". Tätä en ole koskaan ymmärtänyt, yhtä vähän kuin kreationisti pystyy selittämään raamatulla litiumia raskaammat alkuaineet.

      -evvk-

      • sinä analyysi

        ....Kuvitteletko tosiaan että käsittelemiäsi asioita eivät olisi muutkin ajatelleet jo aika päiviä, ja tehneet johtopäätöksensä ?.......

        Meinaatko tosiaan, että vaikka tämä on keskustelupalsta niin täällä ei saisi keskustella. Kun evot on jo kaiken ajatelleet valmiiksi koko ihmiskunnan puolesta niin toisteltakoon vain heidän ajatuksiaa. Oltais lauma papukaijoja....kääääk.....


      • haetut
        sinä analyysi kirjoitti:

        ....Kuvitteletko tosiaan että käsittelemiäsi asioita eivät olisi muutkin ajatelleet jo aika päiviä, ja tehneet johtopäätöksensä ?.......

        Meinaatko tosiaan, että vaikka tämä on keskustelupalsta niin täällä ei saisi keskustella. Kun evot on jo kaiken ajatelleet valmiiksi koko ihmiskunnan puolesta niin toisteltakoon vain heidän ajatuksiaa. Oltais lauma papukaijoja....kääääk.....

        näennäiset ristiriidat eivät ole keskustelua vaan totaalista ajanhukkaa. Toivomme todisteita älykkäästä suunnittelusta, niin voidaan taatusti keskustella. Nyt täällä vain näennäis ristiriidoitetaan pitkälti selviä asioita.


    • kaikillen!

      Vuonna 2005 Nature-lehden artikkelissa (Nature 437, 69-87) kerrotaan (s. 69), että ihmisten ja simpanssien perimässä on yksittäisten emäsparien vaihtumisia keskimäärin 1,23 %. Tästä suurin osa, 1,06 %, ei ole selitettävissä vaihtelulla saman lajin yksilöiden kesken, vaan erot ovat täysin lajien välisiä. Insertio- ja deletiotapauksia on noin 1,5 % - niissä ihmisen emäs puuttuu simpanssilta tai toisin päin.

      Kahteen ja puoleen prosenttiin yltävä summa tarkoittaa, että ihmistä ja simpanssia erottaa vähintään 75 miljoonaa yksittäistä mutaatiotapahtumaa.

      Lajiutumiseen kuluneen ajan olisi pitänyt olla siten miljardi vuotta.

      Vaikka evoluutiolle musertava geenien todistus sivuutettaisiin, jää jäljelle vielä fossiilihistorian todistus.

      Pahin historian todiste mitä tunnetaan on kambrikauden räjähdys. Kaikki pääjaksot, kuten niveljalkaiset ja piikkinahkaiset, ilmestyvät geologisiin kerrostumiin noin 500 milj. vuotta (kuviteltuja vuosia) sitten käytännössä yhtä aikaa siihen nähden, kuinka valtavat ovat näiden eläinryhmien väliset erot........

      Selityksia evoteorin pohjalta, pliis. Uskontoihin verrattavia uskomuksia ei illata.

      • Turkana

        ""Kahteen ja puoleen prosenttiin yltävä summa tarkoittaa, että ihmistä ja simpanssia erottaa vähintään 75 miljoonaa yksittäistä mutaatiotapahtumaa.""

        Yritätkö laskea nuo kaikki erot yksittäisen pistemutaation piikkiin? Yksi mutaatio voi kehittää tai deletoida vaikkapa kokonaisen geenin kerrallaan, jolloin yksi mutaatio voi vastata tuosta erosta n.1:23 000. Jokaisella yksilöllä on vajaa 200 uutta mutaatiota, joten noinkaan laskien ei tarvittaisi kuin n.500 000 sukupolvea, mutta fiksoituvien mutaatioiden määrä riippuu toki populaatioiden koosta. Etkö luota, että ammatikseen geneettisiä eroja tutkivat tiedemiehet osaavat ottaa kaikki tiedetyt virhelähteet huomioon laskuissaan, vaan että sinun täytyy virheellisin oletuksin tehdä omasi?

        ""Lajiutumiseen kuluneen ajan olisi pitänyt olla siten miljardi vuotta.""

        Ei, kyllä nuo laskelmat, jotka on tehty tiedetyn taustamutaatiotaajuden perusteella, joissa lajiutuminen on tapahtunut n.6 miljoonaa vuotta sitten edelleen pitävät paikkansa. Sitäpaitsi fossiilitodisteet tukevat noita laskelmia.

        ""Vaikka evoluutiolle musertava geenien todistus sivuutettaisiin, jää jäljelle vielä fossiilihistorian todistus.""

        Niin, musertava kreationisteille.

        ""Pahin historian todiste mitä tunnetaan on kambrikauden räjähdys. Kaikki pääjaksot, kuten niveljalkaiset ja piikkinahkaiset, ilmestyvät geologisiin kerrostumiin noin 500 milj. vuotta (kuviteltuja vuosia) sitten käytännössä yhtä aikaa siihen nähden, kuinka valtavat ovat näiden eläinryhmien väliset erot........""

        Osa pääjaksoista, mm. alkeelliset meduusat ja madot olivat toki jo aikaisemmissakin kerrostumissa kuin kambrikaudella, mutta toki kambrin räjähdys oli todellinen, silloin n.5-10 miljoonan vuoden aikana ilmestyivät useimmat pääjaksot, joista useimmat ovat jo hävinneet. Jäljellejääneistä kehittyivät nykyiset eläimet satojen miljoonien vuosien aikana. Tärkeimmät syyt tuolle "räjähdykselle" olivat mitä ilmeisimmin saalistajien kehittyminen, jolloin suojaavat kovat kuoret kehittyivät mahdollistaen paremman fossilisoitumisen ja mitä ilmeisimmin säätelygeenien kehittymättömyys, ne sallivat enemmän muuntelua, koska nekin olivat vasta kehittymässä.


      • Anteeksi että ajattelen

        "Lajiutumiseen kuluneen ajan olisi pitänyt olla siten miljardi vuotta."

        Lystikästä, että pahimmillaan samat fundamentalistit selittävät, että ihmisen ja simpanssin lajiutuminen on vaatinut miljardi vuotta (paljon suurempiakin lukuja on heitelty) ja toisaalta selittävät kuinka kaikki kissaeläimet ovat kehittyneet yhdestä kantalajista muutamassa tuhannessa vuodessa.

        Kissaeläimet ovat ääripäissään kuitenkin selvästi etäisempää sukua keskenään kuin ihminen ja simpanssi. Eli samansuuruiset geneettiset erot ovat vaatineet kehittyäkseen joko miljardi vuotta tai muutama tuhat ihan sen mukaa mitä osaa "kreationismitieteestä" ollaan milloinkin todistelemassa. Näin se fundamentalismi polkee paikallaan.


    • M00535

      "tiedemiehet halusivat uudeksi pappisluokaksi. Olla ihmisten kunnioituksen kohteena, kaiken keskipisteenä ja asemassa, jossa minun sanomisiani kuunnellaan hivelee kummasti ihmisen egoa."

      - Olipa sattuvasti sanottu. Kai ymmärrät nyt, miksi jotkut eivät pappeja juurikaan diggaile.

      "Kun ns. tiedemiesten lukumäärä lisääntyi alkoi perinteinen valtataistelu. Taistelu korkeimmasta asemasta."

      - josta jotkut papit ja käytettyjen uskontojen kauppiaat siis eivät luopuisi kirveelläkään.

      "Oma valta ihmismielten ylimpänä auktoriteettina ja kaikkien arvojen määrittelijänä ei ole vielä varmistettu vaan vaatii jokapäiväistä ponnistelua ja aivopesua."

      - niinpä. Uskonnoistahan sinä siis edelleenkin puhut, eikös?

      Sää oot kyllä varsin mainio tyyppi, siideri.
      Mahdatkohan sä koskaan funtsia mitään, ennen kuin alat takoa näppistäsi?

      "Kysymys on ihmismielen pimeistä puolista, kateudesta ja vallanhimosta."

      - nimenomaan siitä teidän kretiinien touhuamisessa on kysymys. Hyvä että myönnät.

    • juutas.

      "Tarkasteltaessa naturalistisesta näkökulmasta kysymystä kumpi johtaa parempaan ja oikeampaan totuuteen, usko vaiko tiede, ei vastaus ole aivan helppo eikä yksinkertainen. Koska naturalismi opettaa, että usko ja uskonnot ovat nekin vain ihmisjärjen tuotteita on vastakkain siten kaksi ihmisjärjen luomusta, usko ja tiede. "

      - Vastaus on yksinkertainen. Tiede johtaa parempaan totuuteen. Tiede on tiedon keruuta ja käsitysten muodostamista havainnoista. Se on jatkuva prosessi joka etenee koko ajan parempaan ja tarkempaan tietoon.

      "Uskonto on jonkin ihmisen tai ihmisryhmän joskus menneisyydessä lopulliseksi totuudeksi ilmoittaman asian toistamista muuttumattomana. Se ei omaksu uutta tietoa eikä pyri korjaamaan käsityksiä uuden tiedon perusteella. Tieteeseen verrattuna tilanne olisi sama kuin jos tähtitieteessä pidettäisi kiinni Kopernikuksen maailmankuvasta.

      "Kuka siis kykenee sanomaan kumpi on enemmän oikeassa jos molemmat ovat samanlaisten ihmisaivojen tuotteita? "

      - Oikeassa oleminen voidaan ratkaista sen perusteella, kumman mallit vastaavat paremmin havaintoja. Kyseessä ei ole vain mielikuvien pyörittely sohvalla, vaan konkreettinen teorian vertaaminen käytäntöön.

      "Täten naturalistit eivät voi koskaan, jos rehellisiä ovat, sanoa tietävänsä ratkaisut perimmäisiin kysymyksiin."

      - Eihän kukaan ole väittänytkään tällaista. Tiede ja tieteelliset teoriat käsittelevät aina tiettyä, rajattua aihetta. Perimmäisiin kysymyksiin vastauksia väittävät vain uskonnot tietävänsä, mutta perustelut puuttuvat niiltäkin.

      "Tiedekin on näin ollen vain lähinnä pelkkää tilastointia. Kirjataan ylös ja listataan Jumalan ihmeitä alkaen luonnon laeista. Mutta syyt ja kokonaisuudet jäävät ikuisesti ihmisjärjen ulottumattomiin."

      - Käsityksesi on yksinkertaisesti väärä. Tiede ei suinkaan ole vain tapahtumien tilastointia ja havaintojen tekoa, vaikka se yksi osa-alue onkin. Teoriat ovat juuri pyrkimyksiä syiden ja kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja selittämiseen.

      "Täytyy uskoa ja ymmärtää, että entisaikojen viisaat ovat olleet aivan yhtä viisaita tai viisaampiakin kuin nykyajan oppineet. Heidän älyykkyysosamääränsä ovat olleet yhtä korkeita ja kykynsä analyyttiseen ajatteluun myöskin aivan yhtä hyvä."

      - Tottakai. Kysymys ei olekaan yhden ihmisen älykkyydestä tai ajattelusta, vaan hänen käytettävissään olevasta tietomäärästä. Tiede on vanhan tiedon yhdistelyä ja uudella täydentämistä. Vaikka älykkyyttä olisi vaikka kuinka paljon, on mahdotonta päätellä jotain älykästä asiasta, jota ei voi kunnolla havainnoida. Tähtitiede ei ole ollut mahdollista ennen kaukoputkea, eikä mikrobiologia ilman mikroskooppia. Differentiaalilaskenta on ollut mahdotonta ennen numeroiden kehittymistä.

      Mooseksen kirjan kirjoittajilla on ollut havaintoja vain lähiympäristöstä ja tietoja lähihistoriasta. Niinpä käsitykset ovat oman aikansa tasolla. Nykyistä tarkempaa ja parempaa tietoa sieltä ei löydy, eikä parempia vastauksia tieteellisiin kysymyksiin, perimmäisistä kysymyksistä puhumattakaan.

      "Mistä sitten on kysymys? Kysymys on ihmismielen pimeistä puolista, kateudesta ja vallanhimosta. Ns. tiedemiehet halusivat uudeksi pappisluokaksi. Olla ihmisten kunnioituksen kohteena, kaiken keskipisteenä ja asemassa, jossa minun sanomisiani kuunnellaan hivelee kummasti ihmisen egoa. Kun ns. tiedemiesten lukumäärä lisääntyi alkoi perinteinen valtataistelu. Taistelu korkeimmasta asemasta. "

      - Kysymyksesi kertookin jo, mistä pappisluokan asemassa on kysymys: Korkeimmasta asemasta, kaiken keskipisteenä ja asemassa jossa sanomisia kuunnellaan.

      Kuka tiedemies on pyrkinyt kansanjohtajaksi ja valtaan? Onko Galilei, onko Newton, onko Darwin, onko Einstein, onko joku muu? Uskonnollisten johtajien lista sen sijaan on loputon.

      "Siinä syy miksi tieteen tekijät tänäkin päivänä niin katkerasti taistelevat uskontoja vastaan. Oma valta Siinä syy miksi tieteen tekijät tänäkin päivänä niin katkerasti taistelevat uskontoja vastaan. Oma valta ihmismielten ylimpänä auktoriteettina ja kaikkien arvojen määrittelijänä ei ole vielä varmistettu vaan vaatii jokapäiväistä ponnistelua ja aivopesua.ei ole vielä varmistettu vaan vaatii jokapäiväistä ponnistelua ja aivopesua."

      - Asia on juuri päinvastoin. Uskonto ja kirkot kamppailevat tiedettä vastaan, koska se riisuisi niiltä aseman "ihmismielten ylimpänä auktoriteettina ja kaikkien arvojen määrittelijänä ", jota ne sitkeästi ovat pyrkineet läpi vuosisatojen pitämään. Tiede ei pyri määrittelemään mitään elämänarvoja, vaan arvot on kunkin itse muodostettava. Tiede kertoo vain faktat, arvot ovat sitten kokonaan toinen asia.

    • aito-outsider

      Naturalismin heikoin kohta ja samalla sen uskonnollisin kohta on oletus, että kaikki olevainen tai ainakin sen suurin osa on ihmisen aistein havainnoitavissa ja ihmisen järellä käsiteltävissä. Havaintovälineitä luonnollisesti apuna käyttäen.

      Mistä naturalistit ovat saaneet tämän perustiedon tai onko se jotenkin todistettu? Sellaista tietoa ei kertakaikkiaan voi tiede selvittää eikä todistaa vaan se on uskomuksen perustuva aksiooma. On sovittu, että näin vain on ja tähän me uskomme ja sen mukaan toimimme.

      Entäpä jos ihminen pystyy ikinään havainnoimaan vain 50 % tai vain 10 % kaikesta olevaisesta? Voivatko tämän 50:n tai 10:n %:in perusteella tehdyt johtopäätökset olla oikeita? Aivan varmasti eivät voi.

      Siis ennenkuin tieteen turvin voi alkaa kulkea rinta rottingilla pitäisi todistaa, että kaikki tai ainakin riittävä määrä kaikesta mitä on voidaan ihmisen aistein havaita. Ja mikä vielä tärkempää, ihmisen järellä ymmärtää ja käsittää se kokonaisuus.

      Onhan pelkästään ihmisen aivoista sanottu ja arvioitu, että sen kaikkia toimintoja ei ehkä koskaan tulla saamaan selville eikä ymmärtämään. Jos kyseessä olisi vain hiilen kemia niin ei sen pitäisi olla mitenkään ratkaisematon yhtälö.

      • juutas.

        "Entäpä jos ihminen pystyy ikinään havainnoimaan vain 50 % tai vain 10 % kaikesta olevaisesta? Voivatko tämän 50:n tai 10:n %:in perusteella tehdyt johtopäätökset olla oikeita? Aivan varmasti eivät voi"

        - Aivan varmasti tuolla tavalla tehty johtopäätös on oikeampi kuin kokonaan ilman havaintoja tehty johtopäätö ("ilmestyksessä" saatu tieto) tai 1% havaintojen perusteella dogmiksi lukittu johtopäätös (fundamentalistinen oppi).

        Pohjaat käsityksesi yhteen ainoaan, pari-kolmetuhatta vuotta sitten kirjoitettuun kirjaan. Kuinka paljon oikeampi voi tuollainen käsitys olla kuin satojen sukupolvien tutkimustyön tulokset?


      • juutas.

        "Entäpä jos ihminen pystyy ikinään havainnoimaan vain 50 % tai vain 10 % kaikesta olevaisesta? Voivatko tämän 50:n tai 10:n %:in perusteella tehdyt johtopäätökset olla oikeita? Aivan varmasti eivät voi"

        - Aivan varmasti tuolla tavalla tehty johtopäätös on oikeampi kuin kokonaan ilman havaintoja tehty johtopäätö ("ilmestyksessä" saatu tieto) tai 1% havaintojen perusteella dogmiksi lukittu johtopäätös (fundamentalistinen oppi).

        Pohjaat käsityksesi yhteen ainoaan, pari-kolmetuhatta vuotta sitten kirjoitettuun kirjaan. Kuinka paljon oikeampi voi tuollainen käsitys olla kuin satojen sukupolvien tutkimustyön tulokset?


      • kummia !
        juutas. kirjoitti:

        "Entäpä jos ihminen pystyy ikinään havainnoimaan vain 50 % tai vain 10 % kaikesta olevaisesta? Voivatko tämän 50:n tai 10:n %:in perusteella tehdyt johtopäätökset olla oikeita? Aivan varmasti eivät voi"

        - Aivan varmasti tuolla tavalla tehty johtopäätös on oikeampi kuin kokonaan ilman havaintoja tehty johtopäätö ("ilmestyksessä" saatu tieto) tai 1% havaintojen perusteella dogmiksi lukittu johtopäätös (fundamentalistinen oppi).

        Pohjaat käsityksesi yhteen ainoaan, pari-kolmetuhatta vuotta sitten kirjoitettuun kirjaan. Kuinka paljon oikeampi voi tuollainen käsitys olla kuin satojen sukupolvien tutkimustyön tulokset?

        ...satojen sukupolvien tutkimustyön tulokset? ...
        Naturalistinen tiedekö olisi satoja sukupolvia vanhaa, älä naurata. Darwinistakin on pyöreästi 6 sukupolvea, Einsteinista vielä pari - kolme.

        Raamattu sen sijaan on satoja sukupolvia vanha kuten itsekin toteat ( pari-kolmetuhatta vuotta sitten kirjoitettuun kirjaan).


      • ärsyttävästi taas
        juutas. kirjoitti:

        "Entäpä jos ihminen pystyy ikinään havainnoimaan vain 50 % tai vain 10 % kaikesta olevaisesta? Voivatko tämän 50:n tai 10:n %:in perusteella tehdyt johtopäätökset olla oikeita? Aivan varmasti eivät voi"

        - Aivan varmasti tuolla tavalla tehty johtopäätös on oikeampi kuin kokonaan ilman havaintoja tehty johtopäätö ("ilmestyksessä" saatu tieto) tai 1% havaintojen perusteella dogmiksi lukittu johtopäätös (fundamentalistinen oppi).

        Pohjaat käsityksesi yhteen ainoaan, pari-kolmetuhatta vuotta sitten kirjoitettuun kirjaan. Kuinka paljon oikeampi voi tuollainen käsitys olla kuin satojen sukupolvien tutkimustyön tulokset?

        ----satojen sukupolvien tutkimustyön tulokset? ---
        Naturalistinen tiedekö olisi satoja sukupolvia vanhaa, älä naurata. Darwinistakin on pyöreästi 6 sukupolvea, Einsteinista vielä pari - kolme.

        Raamattu sen sijaan on satoja sukupolvia vanha kuten itsekin toteat ( pari-kolmetuhatta vuotta sitten kirjoitettuun kirjaan).


      • Ajattelepa jotain objektia, joka täyttäisi seuraavat ehdot:
        1) Sitä ei voi nähdä, ei kuulla. Siitä ei voi saada mitään aistihavaintoja.
        2) Se ei vuorovaikuta millään tavalla minkään sellaisen asian kanssa, josta voimme saada aistihavaintoja. Ts. emme voi havaita tätä kyseistä objektia edes välillisesti.


        Naturalismissahan siis huomioidaan vain kaikki muunlaiset tekijät: Sellaiset jotka voidaan havaita suoraan tai välillisesti (kuten vaikka pimeä aine).

        Nyt kuitenkin väität, etteivät tieteelliset johtopäätökset voi mitenkään pitää paikkaansa, koska ne eivät ota huomioon tuota edellä määriteltyä objektia! Tiede ei siis huomioi asiaa jota ei voi havaita ja joka ei vuorovaikuta millään tapaa minkään havaittavan asian kanssa.

        Miten mihinkään vaikuttamattoman tekijän voisi edes huomioida? Miten sen huomiottajättäminen muka vaikuttaa johtopäätökseen?

        Kerropa meille, miten itse määrittisit olemattomuuden? Millainen on objekti, jota ei ole olemassa?



        Ja koska et kuitenkaan ymmärtänyt tuosta yhtään mitään, niin yritän nyt vielä yksinkertaisella analogialla:

        Meillä on joukko erivärisia palloja, siten että jokaisen massa on 1kg. Gravitaatiolaki väittää, että tällöin kuhunkin palloon kohdistuu Maan pinnalla noin 9,81 newtonin voima. Outsider-päättelyn mukaan on tehty virheellinen johtopäätös, koska gravitaatiolaki ottaa huomioon vain Maan ja pallon massan, sekä niiden välisen etäisyyden. Se ei huomio lainkaan pallojen väriä (joka ei millään tapaa vaikuta vetävään voimaan)


      • juutas.
        ärsyttävästi taas kirjoitti:

        ----satojen sukupolvien tutkimustyön tulokset? ---
        Naturalistinen tiedekö olisi satoja sukupolvia vanhaa, älä naurata. Darwinistakin on pyöreästi 6 sukupolvea, Einsteinista vielä pari - kolme.

        Raamattu sen sijaan on satoja sukupolvia vanha kuten itsekin toteat ( pari-kolmetuhatta vuotta sitten kirjoitettuun kirjaan).

        Kirjoitin satojen sukupolvien tutkimustyöstä. En puhunut erityisesti naturalismista, joka toki on kehittynyt vasta myöhemmin. Yhtä kaikki, nykyinen tiede ja tutkimus pohjautuu aina aikaisempaan työhön, siis edeltävien sukupolvien tutkimustyöhän ja se edelleen satojen edeltävien sukupolvien työhön.

        "Raamattu sen sijaan on satoja sukupolvia vanha kuten itsekin toteat "

        - Aivan niin. Sen kijoittamisen jälkeen on kertynyt satojen sukupolvien ajan uutta ja tarkempaa tietoa maailmasta. Jota siis Raamatun kirjoittajilla ei ole ollut.

        Nyt, jos otat Raamatun tarkkana ja totena kuvauksena maailmankaikkudesta, sen tulevaisuudesta, menneisyydestä ja parhaana elämänohjeena, viet itsesi pronssikautisten heimojen maailmaan ja kutistat tietosi tuon ajan tasalle.

        Järkevääkö?


      • juutas.
        ärsyttävästi taas kirjoitti:

        ----satojen sukupolvien tutkimustyön tulokset? ---
        Naturalistinen tiedekö olisi satoja sukupolvia vanhaa, älä naurata. Darwinistakin on pyöreästi 6 sukupolvea, Einsteinista vielä pari - kolme.

        Raamattu sen sijaan on satoja sukupolvia vanha kuten itsekin toteat ( pari-kolmetuhatta vuotta sitten kirjoitettuun kirjaan).

        Kirjoitin satojen sukupolvien tutkimustyöstä. En puhunut erityisesti naturalismista, joka toki on kehittynyt vasta myöhemmin. Yhtä kaikki, nykyinen tiede ja tutkimus pohjautuu aina aikaisempaan työhön, siis edeltävien sukupolvien tutkimustyöhän ja se edelleen satojen edeltävien sukupolvien työhön.

        "Raamattu sen sijaan on satoja sukupolvia vanha kuten itsekin toteat "

        - Aivan niin. Sen kijoittamisen jälkeen on kertynyt satojen sukupolvien ajan uutta ja tarkempaa tietoa maailmasta. Jota siis Raamatun kirjoittajilla ei ole ollut.

        Nyt, jos otat Raamatun tarkkana ja totena kuvauksena maailmankaikkudesta, sen tulevaisuudesta, menneisyydestä ja parhaana elämänohjeena, viet itsesi pronssikautisten heimojen maailmaan ja kutistat tietosi tuon ajan tasalle.

        Järkevääkö?


      • Anteeksi että ajattelen

        "Entäpä jos ihminen pystyy ikinään havainnoimaan vain 50 % tai vain 10 % kaikesta olevaisesta? Voivatko tämän 50:n tai 10:n %:in perusteella tehdyt johtopäätökset olla oikeita? Aivan varmasti eivät voi."

        Ensimmäinen kysymyksenasettelu:
        Jos keskitytään vaikkapa sinuun ja ajatellaan että lääketiede pystyy ymmärtämään vain 50% sinun kehosi ja elimistösi toiminnasta ja loppu on siltä näkymättömissä, niin mitä pitäisi tehdä kun sinä sairastut?

        Pitäisikö sinun sairastuessasi käyttää tuota parasta käytettävissä olevaa tietoa vai olisiko parempi jättää tuokin tietomäärä käyttämättä ja arvata esimerkiksi tarot-korteista katsomalla mitä tehdään sinun parantamiseksi?

        Toinen kysymys:
        Jos tiede ja uskonto asetetaan vastakkain ja kuvitellaan, että tiede "näkee" vain 50% olevaisesta, niin miksi meidän pitäisi kuvitella, että tuo loppu 50% ei olisi yhtä hukassa sekä tieteeltä että uskonnolta?

        Kun maailmassa on lukuisia erilaisia uskonotoja, joiden käsitys metafyysisestä "ulottuvuudesta" on usein selvästi keskenään ristiriitainen, niin tästä voi päätellä, että useimmat uskonnot ovat ihan pihalla myös tuon metafyysikan osalta. Miksi siis juuri sinun fundamentalismisi perustuisi oikeaan. Onko muita syitä kuin se, että sinusta on muka uskoa että olet absoluuttisen oikeassa?


      • Ristinkaataja

        **Naturalismin heikoin kohta ja samalla sen uskonnollisin kohta on oletus, että kaikki olevainen tai ainakin sen suurin osa on ihmisen aistein havainnoitavissa ja ihmisen järellä käsiteltävissä.**

        Voisitko jo lopettaa tuon paskan jauhamisen ja suoran valehtelun? Yksikään selväjärkinen naturalisti ei väitä että kaikki olevainen tai suuri osa siitä on ihmisen aistein havaittavissa. Jokainen täysijärkinen naturalisti tietää, attä asia on täysin päinvastoin: ihmisen aistikokemus on äärettömän rajallinen. Se kertoo olevaisesta HYVIN HYVIN VÄHÄN.

        "Mistä naturalistit ovat saaneet tämän perustiedon tai onko se jotenkin todistettu?"

        Kun aistein havaittava todellisuus on tutkimuskohteena, luonnollisesti aistit ja järki ovat silloin työkalut, joilla sitä tutkitaan. Mieti vähän.

        "Entäpä jos ihminen pystyy ikinään havainnoimaan vain 50 % tai vain 10 % kaikesta olevaisesta?"

        Silloin pystymme selvittämään vain 50% tai vain 10% olevaisesta. Ei tiedon vähyys kuitenkaan vähennä sen uskottavuutta. Ei kyse ole "tiedämme kaiken tai emme mitään" -tilanteesta. Tiedän että hulluille hihhuleille suhteellisuus on tuntematon käsite, mutta kokeile edes joskus ajatella muitakin kuin niitä ääripäitä.


    • toista kautta

      >

      Niin, oikeastaan tuon ratkaiseminen jää riippuvaiseksi siitä, mitä kummallakin pystytään tekemään. Naturalismi tuottaa esim. tietokoneet, lääkkeet; sen avulla tiedetään, että säteily on vaarallista, mutta sen avulla siltä osataan myös suojautua. Tällainen välttämättä vaikuttaa olevaiseen: säteily tappaa, poistaa ihmisen keskuudestamme. Osaamme kuitenkin varjella tuota ihmisparkaa liialliselta säteilyltä ja näin pitää hänet keskuudessamme. Nyt kuitenkin kun mietimme, mitä osaamme tehdä uskolla, niin eipä siitä oikeastaan mitään mieleen tule. Ei sillä tietokoneita tehdä tai ketään lääkitä. Näin sen näytöt "oikeellisuudesta" jäävät vähäisiksi. Emme tosiaan tiedä "objektiivista maailmanjärjestystä", mutta tiedämme sen, että naturalismilla voidaan vaikuttaa siihen maailmaan, jonka koemme, jota elämme - jota kutsumme reaalimaailmaksi. Uskolla tätä ei pystytä tekemään.

      >

      Pystytkö Sinä ? Etkö vaan nyt itse jätä Jumalasi roikkumaan sille samalle asteelle, ettei kukaan voi tietää, onko Hän olevainen ?

      Totta toki on se, ettei perimmäistä totuutta pystytä sanomaan.

      >

      Mistä tiedät kun juuri sanoit, ettei lopullista totuutta tiedetä ? "Jumalan ihmeet" on siis omastakin mielestäsi vain mahdollisuus.

      Tieteestä ja tilastoinnista muuten on syntynyt uusia apuvälineitä ym., joten olkoon mielestäsi kuinka tilastoimista, niin silti noista "tilastoista" on saatu monia uusia asioita pääteltyä ja valmistettua Sinunkin elämääsi rikastuttamaan.

      >

      Jees, mutta kukin älykkö pystyy viemään maailmaa vain tietyn matkan eteenpäin. Ei Aristoteles olisi voinut miettiä suhteellisuusteoriaa, jos hänellä ei ole pohjana edes Newtonin mekaniikkaa. Kehitystä tämä on koko ajan.

      >

      Arvostatko siis pappeja jotenkin korkeallekin ? Miksei sitten tiedemiehet saisi pyrkiä tuohon asemaan (keskipisteenä oloon, kunnioitukseen), jos kerran papit siihen pyrkivät ihmismielen pimeän puolen ajamina ?

      Tiedemiesten puolella vaan on ne todisteet. He osaavat tehdä kännykät ja lääkkeet, joten heillä on "hivenen" näyttöjä oppiensa taakse.




      Mutta mutta, nyt täytyy kyllä antaa pieni hatunnosto Siiderille: et vääristellyt tällä kertaa tieteellisiä faktoja (vaikka ei tuo avaus objektiivinenkaan ollut - ei sen toki aina tarvitsekaan olla). Hyvä, jatka enemmän tuohon suuntaan.

      • Matti E. M.

        Lääkkeet eivät kuulu ihmisen aineenvaihduntaan!


      • tiedosta !
        Matti E. M. kirjoitti:

        Lääkkeet eivät kuulu ihmisen aineenvaihduntaan!

        Miten tämä fakta liittyi kirjoitettuun ?


      • Matti E. M.
        tiedosta ! kirjoitti:

        Miten tämä fakta liittyi kirjoitettuun ?

        kirjoitit =>
        Tiedemiesten puolella vaan on ne todisteet. He osaavat tehdä kännykät ja lääkkeet, joten heillä on "hivenen" näyttöjä oppiensa taakse.

        Miten tuo oli todiste?
        Osaahan apinatkin käyttää työkaluja ja löytävät syötäväksikelpaavaa olematta tiedemiehiä ...


      • Jerobeam
        Matti E. M. kirjoitti:

        kirjoitit =>
        Tiedemiesten puolella vaan on ne todisteet. He osaavat tehdä kännykät ja lääkkeet, joten heillä on "hivenen" näyttöjä oppiensa taakse.

        Miten tuo oli todiste?
        Osaahan apinatkin käyttää työkaluja ja löytävät syötäväksikelpaavaa olematta tiedemiehiä ...

        -----------
        Miten tuo oli todiste?
        Osaahan apinatkin käyttää työkaluja ja löytävät
        syötäväksikelpaavaa olematta tiedemiehiä ...
        -----------

        Nyt sitten Matti E. M. lakkaa kayttamasta
        tieteen keinoin saavutettua teknologiaa ja
        laakkeita ja kayttaa vain sellaisia tuotoksia,
        jotka ovat oman uskonnon saavutusta.

        Ettei mene liian vaikeaksi, niin sovitaan,
        etta voit kayttaa muidenkin uskontojen
        saavutuksia.

        Verrataan sitten saavutettua elinikaa ja
        elamanlaatua sellaiseen, joka kayttaa tieteen
        saavutuksia.

        Onnea ja pitkaa elamaa - tuolla asenteella sen
        kuolemanjalkeisen elaman on parempi olla teille
        totta, kun tama maanpaallinen tuntuu olevan
        teille niin tuskaista ja kovin lyhyt kestoltaan.


      • nuori kolli
        Jerobeam kirjoitti:

        -----------
        Miten tuo oli todiste?
        Osaahan apinatkin käyttää työkaluja ja löytävät
        syötäväksikelpaavaa olematta tiedemiehiä ...
        -----------

        Nyt sitten Matti E. M. lakkaa kayttamasta
        tieteen keinoin saavutettua teknologiaa ja
        laakkeita ja kayttaa vain sellaisia tuotoksia,
        jotka ovat oman uskonnon saavutusta.

        Ettei mene liian vaikeaksi, niin sovitaan,
        etta voit kayttaa muidenkin uskontojen
        saavutuksia.

        Verrataan sitten saavutettua elinikaa ja
        elamanlaatua sellaiseen, joka kayttaa tieteen
        saavutuksia.

        Onnea ja pitkaa elamaa - tuolla asenteella sen
        kuolemanjalkeisen elaman on parempi olla teille
        totta, kun tama maanpaallinen tuntuu olevan
        teille niin tuskaista ja kovin lyhyt kestoltaan.

        ....niin tuskaista ja kovin lyhyt kestoltaan.....

        kun tuollaisia tekstailet. Eräänä päivänä sinäkin, jos satu kuoleen nuorena, huomaat että ihmiselo on todellakin lyhyt ja saattaa jossain vaiheessa olla hyvinkin tuskaista. Että älä pilkkaa asioita, joista et mitään ymmärrä.

        Käväiseppäs nyt ensin kuivaamassa korvantaustasi ja tuu sitten vasta opettaan elämänviisauksiasi.


      • Matti E. M.
        Jerobeam kirjoitti:

        -----------
        Miten tuo oli todiste?
        Osaahan apinatkin käyttää työkaluja ja löytävät
        syötäväksikelpaavaa olematta tiedemiehiä ...
        -----------

        Nyt sitten Matti E. M. lakkaa kayttamasta
        tieteen keinoin saavutettua teknologiaa ja
        laakkeita ja kayttaa vain sellaisia tuotoksia,
        jotka ovat oman uskonnon saavutusta.

        Ettei mene liian vaikeaksi, niin sovitaan,
        etta voit kayttaa muidenkin uskontojen
        saavutuksia.

        Verrataan sitten saavutettua elinikaa ja
        elamanlaatua sellaiseen, joka kayttaa tieteen
        saavutuksia.

        Onnea ja pitkaa elamaa - tuolla asenteella sen
        kuolemanjalkeisen elaman on parempi olla teille
        totta, kun tama maanpaallinen tuntuu olevan
        teille niin tuskaista ja kovin lyhyt kestoltaan.

        Älä puhu minulle lyhyestä elämästä ennenkuin olet täyttänyt 87v!
        Ja ensi kesänä olen suunnitellut patikkaretkeä yksin Lapin erämihin. Viime kesänä vietin siellä 3 viikkoa ihmisasumusten näkymättömissä.
        Päiväpatikointia tuli keskimäärin 15km/päivä kalastuksen ohessa.


      • vielä kertaalleen
        Matti E. M. kirjoitti:

        kirjoitit =>
        Tiedemiesten puolella vaan on ne todisteet. He osaavat tehdä kännykät ja lääkkeet, joten heillä on "hivenen" näyttöjä oppiensa taakse.

        Miten tuo oli todiste?
        Osaahan apinatkin käyttää työkaluja ja löytävät syötäväksikelpaavaa olematta tiedemiehiä ...

        Kirjoitit, ettei lääkeaineet kuulu aineenvaihduntaan. Miten se liittyy siihen, että on pystytty valmistamaan sellaisia lääkeaineita, jotka parantavat joitakin sairauksia ?


        Tiedemiesten puolella vaan on ne todisteet. He osaavat tehdä kännykät ja lääkkeet, joten heillä on "hivenen" näyttöjä oppiensa taakse.
        Miten tuo oli todiste?
        Osaahan apinatkin käyttää työkaluja ja löytävät syötäväksikelpaavaa olematta tiedemiehiä ... >>

        No, eikö se ole kohtalaisen hyvä todiste, että tieteessä tehdään ainakin jotain oikein, jos tieteen pohjalta osataan valmistaa kännyköitä, tietokoneita, lääkkeitä jne. ?

        Lukisitko uudelleen oikein ajatuksella kirjoitukseni. Vaikuttaa epäkohteliaalta kun kommentoit jotain ihan huuhaajuttua, joka ei edes liity kirjoitukseeni. Ihan kuin Sinua ei olisi edes kiinnostanut asia, josta puhuin.


    • maa_tiainen

      http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000036759815#22000000036759815

      Sekä tieteellinen tieto, että uskonnollisuus ovat yksin kauhistuksia. Toinen tukahduttaa luovuuden ja toinen nippelitietouden. Molempia tarvitaan.

      • liperitön

        uskonnolla ei tee yhtään mitään. Miks tuota asiaa on joidenkin niin vaikea tajuta?


      • maa_tiainen

      • helvetin-----------
        maa_tiainen kirjoitti:

        Oletko kokeillut mitään uskontoa? Voisit vaikka aloittaa zen-buddhalaisuudesta:

        http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/uskonto/kurssi2/zen-buddhalaisuus.html

        vuoksi? Minä en tarvitse "hengellisyyttä" tai mielikuvitusystäviä, tällekin palstalle kirjoittelevat latvalahot ovat erinomainen esimerkki moisen sonnan "hyödyllisyydestä".

        Reaalimaailma on paljon mielenkiintoisempi.


      • maa_tiainen
        helvetin----------- kirjoitti:

        vuoksi? Minä en tarvitse "hengellisyyttä" tai mielikuvitusystäviä, tällekin palstalle kirjoittelevat latvalahot ovat erinomainen esimerkki moisen sonnan "hyödyllisyydestä".

        Reaalimaailma on paljon mielenkiintoisempi.

        http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/uskonto/kurssi2/kulta.html

        Erinomainen perusperiaate.


      • Apo-Calypso

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Uskallanko vielä kaivata sinua?

      Siitä on niin kauan aikaa. Harmi, kun kaikki meni niin kuin meni. Elämässä oli aika raskasta silloin, ja näen sen sinun
      Ikävä
      43
      10283
    2. T:ltä J-miehelle

      Se kaunein jäi välillämme kokematta Sen olisin halunnut kokea. Miten olisit pitänyt mua hyvänä. Sen yhden kerran. Se oli
      Ikävä
      33
      2561
    3. Missä meetwursti on keksitty?

      Tapasin hiljattain erikoisen rouvan Prisman leikkelehyllyjen välissä pälyilemässä. Kun tulin kohdalle, rouva alkoi raivo
      Ruoka ja juoma
      29
      1938
    4. Terveiset kaipauksen kohteelle

      tähän alle 👇👇👇 !!
      Ikävä
      136
      1713
    5. Miksi kirjoittelet sinkut-palstalla?

      Olet sinkku? Kaipaat jutteluseuraa? Täällä on kivoja keskusteluja? Tapaat mielenkiintoisia ihmisiä? Joku muu syy?
      Sinkut
      197
      1239
    6. Miten se pihvi pitää oikeaoppisesti paistaa?

      Törmäsin erikoiseen episodiin eräässä ABC-ravintolassa. Pysähdyin kahvikupilliselle ja kohta ravintolan toisesta nurkast
      Ruoka ja juoma
      14
      1212
    7. Kumpiko kaivatussasi

      teki suhun vaikutuksen äly vai ulkonäkö?
      Ikävä
      71
      1137
    8. 92
      982
    9. Mikä kaivatussasi

      kiehtoo?
      Ikävä
      59
      970
    10. Haluatko että

      Rikotaan vähän lisää jäätä tai jotain muuta
      Ikävä
      82
      924
    Aihe