on tosi rasittavaa. Tuntuu ettei elämässä ole mitään mieltä. Löytyis vaan jostain kohtalotovereita joiden kans jakaa samat tuntemukset.
Kyllä tää yksinäisyys
mies4kympp
7846
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
En olisi koskaan uskonut joutuvani elämäntilanteeseen, jossa olisin näin yksin. Pakko taapertaa eteenpäin ja etsiä arkielämästä ihmisiä ympärille, rakentaa elämä lähes uusiksi. Rankkaa. Älä luovuta,muuten jäät yksinäisyyteen.Jaksamista!
...mullekin.Olen 47v.mies ja vielä eläkkeellä.Kavereita ei siis ole.Koita löytää vaikkapa vaan mailikaveri,sekin auttaa.Mää tein niin.
Mikäs sun tarinasi sitten on?
Kyllä niitä on kohtalotovereita.
Että tietää miltä tuntuu yksinäisyys.
vajaa 40 ja ystävät muuttaneet jo aikoja sitten muualle. päivästä toiseen samat kuviot, sama vaikka tulis pommi päähän.
eiköhän me syrjätyt/syrjäytyneet miehet voitais tehdä oma klubi?! tavataan ja pidetään klubi-iltoja herrojen malliin. saunotaan ja puhutaan paskaa joka toinen kuukausi, ties mitä siitä kehkeytyis?!
mut toisaalta voishan sinne tulla kaikki yksinäiset/syrjäytyneet sukupuoleen katsomatta.
Meitä on yksin eläjä naisiakin, jotka kokevat yksinäisyyttä tässä arjessa. Työ ja harrastukset täyttävät kyllä viikolla päivät ja illat, mutta viikonloppuna yksinäisyys koskettaa, myös tavallista kivan näköistä naista. Ulkonäkö ei poista yksinäisyytä.
Joskus jopa kahvin tuoksu nostaa yksinäisyyden tunteen, kun ei ole ketään kenen kanssa sitä joisi, niin jääpä sitten itsekkin keittämätää viikonloppuna kun ei toissä eikä kahviseuraa.