En oikein ollut varma mille palstalle tämä kuuluisi, joten kokeilen täällä josko joku osaisi neuvoa..
Kysymys on mieheni isoisästä, iältään 95v. Pappa asustelee palvelutalossa omassa kaksiossaan, suht hyvä kuntoinen mutta hieman "vanhuuden höperyyttä" on, ei kuitenkaan varsinaista dementiaa tms.
Ongelmaksi ovat muodostuneet erilaiset lehti- yms. suoramyyntikauppiaat. Pappamme on yksinäinen ja asuu kaukana muusta suvusta - omasta tahdostaan. Hänelle tulee kaikenlaisia lehtiä, erilaisia kirjakerhojen yms kirjoja jne.. Kaikkea mitä puhelimitse ihmiselle voidaan myydä, kokkauskirjoista aina keräilykolikoihin. Näkö on jo sen verran heikentynyt, ettei hän edes näe ostamaansa lukea. Rahaa kaikkiin lehtiin, kirjoihin, rahoihin ja tavaroihin menee tietysti aivan mielettömiä summia.
Mieheni vanhemmat aina taivastelevat myyjien röyhkeyttä ja "törkeyttä, jolla käyttävät vanhusta hyväkseen," mutta valittamisesta huolimatta eivät ainakaan vielä ole osanneet tehdä mitään tilanteen korjaamiseksi.
Kysyisinkin hieman neuvoa, että miten tilanne tulisi hoitaa, jotta vanhus saadaan irti tästä kierteestä, ja kuinka esim suoramarkkinointi-kielto toimii käytännössä? Onko siitä hyötyä muuten kuin puhelinmarkkinoinnissa tms? palvelutalon henk.kunta ei papan omasta tahdosta puutu hänen elämäänsä muuten kuin hoitamalla ruoan - hänen muita asioitaan hoitaa joku ulkopuolinen kodinhoitaja tms.
koska miehen lähisuku ei tunnu saavan mitään aikaan asian hoitamiseksi, voiko minunlaiseni ei-lähisukulainen tehdä asialle mitään? Appivanhempani tuntuvat loukkaantuvan joka kerta kun yritän asiasta puhua, siksi haluaisin hieman "faktaa" ja neuvoja (kokemuksia?) kuinka tilanteessa tulisi/kannattaa toimia, jotta saisin heidätkin vakuutettua ettei tilanne saisi jatkua tällaisena..
Kysymys on mieheni isoisästä, iältään 95v. Pappa asustelee palvelutalossa omassa kaksiossaan, suht hyvä kuntoinen mutta hieman "vanhuuden höperyyttä" on, ei kuitenkaan varsinaista dementiaa tms.
Ongelmaksi ovat muodostuneet erilaiset lehti- yms. suoramyyntikauppiaat. Pappamme on yksinäinen ja asuu kaukana muusta suvusta - omasta tahdostaan. Hänelle tulee kaikenlaisia lehtiä, erilaisia kirjakerhojen yms kirjoja jne.. Kaikkea mitä puhelimitse ihmiselle voidaan myydä, kokkauskirjoista aina keräilykolikoihin. Näkö on jo sen verran heikentynyt, ettei hän edes näe ostamaansa lukea. Rahaa kaikkiin lehtiin, kirjoihin, rahoihin ja tavaroihin menee tietysti aivan mielettömiä summia.
Mieheni vanhemmat aina taivastelevat myyjien röyhkeyttä ja "törkeyttä, jolla käyttävät vanhusta hyväkseen," mutta valittamisesta huolimatta eivät ainakaan vielä ole osanneet tehdä mitään tilanteen korjaamiseksi.
Kysyisinkin hieman neuvoa, että miten tilanne tulisi hoitaa, jotta vanhus saadaan irti tästä kierteestä, ja kuinka esim suoramarkkinointi-kielto toimii käytännössä? Onko siitä hyötyä muuten kuin puhelinmarkkinoinnissa tms? palvelutalon henk.kunta ei papan omasta tahdosta puutu hänen elämäänsä muuten kuin hoitamalla ruoan - hänen muita asioitaan hoitaa joku ulkopuolinen kodinhoitaja tms.
koska miehen lähisuku ei tunnu saavan mitään aikaan asian hoitamiseksi, voiko minunlaiseni ei-lähisukulainen tehdä asialle mitään? Appivanhempani tuntuvat loukkaantuvan joka kerta kun yritän asiasta puhua, siksi haluaisin hieman "faktaa" ja neuvoja (kokemuksia?) kuinka tilanteessa tulisi/kannattaa toimia, jotta saisin heidätkin vakuutettua ettei tilanne saisi jatkua tällaisena..
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mitäs mieltä pappa on? Oletteko puhuneet hänen kanssaan? Jos hän ei tosiasiassa halua enää tilata itselleen kirjoja tms., mutta ei osaa tai kehtaa sanoa ei myyjille, voitte tehdä jotain, yhteistyössä papan kanssa tietysti. Pyytäkää vaikka valtakirja häneltä.
Voitte laittaa hänelle suoramarkkinointikiellon (postista saa pyytämällä lomakkeen), jolla kielletään osoitteellinen suoramarkkinointi. Voitte laittaa hänelle puhelinmarkkinointikiellon, paitsi että papan pitää itse käväistä puhelimessa sanomassa, ettei halua enää soittoja. Ja voitte laittaa hänen osoitteensa Väestörekisterikeskuksessa luovutuskieltoon.
Pahimmille myyjäfirmoille voi soittaa ihan suoraan ja pyytää, että poistavat papan asiakasrekisteristään eivätkä enää lähetä hänelle mitään tarjouksia tai soita.
Ja voitte käydä katsomassa pappaa vähän useammin tai noutaa joksikin aikaa luoksenne kylään, ettei hän tunne itseään niin yksinäiseksi!
Minulla on vanha sukulainen, joka dementoitui pikku hiljaa. Jossain vaiheessa hän pyysi itse peruuttamaan muutamia sanoma- ja aikakauslehtitilauksiaan, koska hän ei niitä lukenut. Lehdet olivat suoraveloituksessa ja kestotilauksia - mikä ihana konsti kaupata vanhukselle takuuvarmasti turhia lehtiä! Tilausmaksu menee tililtä ihan itsekseen ja lehtiä senkun tulee ja tulee. Sukulaiseni ei saanut toimeksi itse soittaa ja peruuttaa tilausta. Mutta lehtien tulo lakkasi. Myös Valitut Palat ja Yves Rocher pääsivät eroon asiakkaasta - kyllä ne uskoivat. Sukulainen tilasi kaiken maailman kirjoja, joita kukaan ei lukenut ja joista osa oli vielä paketissa. Laitoin itse vaivihkaa markkinointikiellot. Nykyään olen sukulaisen edunvalvoja ja voin sillä statuksella kieltää ihan mitä tahansa!
Avustusjärjestöt (3 eri kirkon järjestöä, SPR, Invalidiliitto jne) lähettivät "uskolliselle" lahjoittajalle kerjuukirjeitä siinä määrin, että sitä voi pitää hävyttömänä tungetteluna. Niitä tuli useita vuodessa, SPRkin lähetti varmaan joka toinen kuukausi. No jäsenyydestä pääsee eroon, mutta eivät ne helpolla usko, mokomat hyväksikäyttäjät.
Onko papalla edunvalvoja? Hänen pitäisi toimia. Jos ei ole, voitte keskustella papan kanssa ja hänelle voidaan määrätä edunvalvoja, joka voi hoitaa papan raha- ja muita asioita. Pappa voi tietysti hoitaa asioitaan edelleen myös itse.
Minulla (joka en ole vielä vanhus) on kaikki mahdolliset suoramarkkinointikiellot (kirjeitse ja puhelimella tapahtuva markkinointi) ja ne toimivat. Kiellot on ollut jo toistakymmentä vuotta. Minulle ei edes yritetä kaupata mitään. Ihanaa!