Että jos kaksi ihmistä oikeasti rakastava toisiaan ja kuuluvat yhteen, he myös päätyvät yhteen. Jos eivät päädy, ei kyse ole molemminpuolisesta rakkaudesta.
Pakko se on
uskoa...
9659
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Sitä yhteenpäätymistä pitää avittaa. Ei kukaan sinua rakastava voi päätyä yhteen kanssasi, jos et osoita jotenkin tunteitasi. Ei ole olemassa mitään ylempää voimaa, joka vie teidät yhteen. Te itse sen teette.
asioille elämässään mitään vaan antaa asioiden "lipua" ohi.
Sitten he uskovat että joku tunne ratkaisee kaiken ja ohjaa oikeaan suuntaan mutta itse eivät tikkua ristiin laita asian suhteen.
Jos sitten asian menevät mönkään niin "se ei ollut oikeaa rakkautta" tai jäävät haaveilemaan siitä rakkaudesta iäksi.
Ei kohtaloa ole valmiiksi kirjoitettu mihinkään eikä mikään meitä ohjaa.
tykkää toisistaan niin kyllä sitä vaan yhteen päätyy, ihan yhteisvoimin eikä minkään kohtalon oikusta. Molemmat toimii silloin niin että yhteinen tie alkaa. Jos toinen haroo vastaan niin tänne tie päätyy, Suomi24:lle. :) Ihan turha höpistä että ei tiedä toisen tunteista. Jos niitä on niin ne tietää jotenkin. Jos ei tiedä niin ne puuttuvat. Se on vaan hyväksyttävä vaikka se oliskin vaikeata.
oli pointtini! Olet eka joka tajusi, nuo kaksi muuta ölisivät vastauksissaan jotain ihan asian vierestä kun eivät ymmärtäneet aloitusta.
Hyvin muutenkin ilmaisit koko jutun, paljon selkeämmin kuin minä.
Se on vaan pakko jotenkin hyväksyä totuus, vaikka olisi itse ollut kuinka rakastunut ja pitänyt toista ainoana oikeana...
ihan noinkaan mene. Ihmisillä on joskus taipumus koittaa peittää tunteitaan siinä vaiheessa, kun toisen tunteista ei ole varmuutta. Joskus rakastunut ihminen kohtelee tuota rakkauden kohdettaan kuin vihamiestään.
Lauseesi:
"Ihan turha höpistä että ei tiedä toisen tunteista. Jos niitä on niin ne tietää jotenkin. Jos ei tiedä niin ne puuttuvat"
ei pidä paikkaansa. Rakastunut ei tiedä onko toisen tunteet totta vai ei, jos toinen ei niitä selvästi näytä. Rakastunut haaveilee ja kuvittelee ne tunteet helposti ja siksi järki haroo vastaan. Tunteet näytetään, ei niitä vain tiedetä.
sitä, että mikä voisi olla yhteen päätymiseen se jokin?
Tässä tunteista on mahdoton avautua, sillä paljon on pelissä johon en aio sotkeutua.
Ymmärrän miksi kaikki on niin vaikeaa ja toivon mukaa sinäkin ymmärrät.
En halua olla mistään ja kellekkään saamassa sydänsuruja, joita olisin aiheuttamassa.
tekemättömyys tuottaa paljon yksinäisyyttä. Ei näytetä tunteita, kun oletetaan, että rakkaus huolehtii kaikesta minun puolesta. Suurikin molemminpuolinen rakkaus voi kaatua siihen, että tuollainen "kohtaloon luottaja" istuu ja odottaa. Toinen rakastunut ehtii hyväksyä tilanteen, riutuu ja häviää kuvioista. Se on harmi, koska meillä on vain yksi elämä.
Ei nyt varmaan noinkaan! Jos kohtelee toista kuin vihamiestään, niin eihän silloin kyllä varmasti saa mitään suhdetta aikaiseksi kun luulee että toinen vihaa!
Vai millä tavalla tarkoitit tuon "kohtelee kuin vihamiestään" jutun?
että kun ei varmuutta toisen tunteista, tekee kaikkensa peittääkseen omat tunteensa. Pelkää tunteiden olevan yksipuolisia ja siksi käyttäytyy tuon rakkauden kohteen edessä töksähdellen ja vältellen. Ja kohde olettaa, että tällä töksähtelijällä ei ole tunteita. Ollaan ympyrässä, jossa molemmilla on tunteet, mutta kumpikaan ei usko toisella olevan. Yhteen ei päädytä takuulla. Ellei jompikumpi NÄYTÄ tunteitaan toiselle.