seurustelu ilman seksiä

Itse ainakin aion odottaa avioliittoon asti.

Itse tällä hetkellä seurustelen, enkä harrasta seksiä =). Illalla saatetaan tehä romanttisia kuutamokävelyitä puistoissa tai katsella elokuvaa tms. Seksi tarkoittaa minulle fyysistä sitoutumista, se on asia jonka haluan jakaa vain yhen naisen kanssa: sen jonka kanssa jaan koko lopun elämäni.

Mielestäni avioliitossa on kolme sidettä. Fyysinen, henkinen ja siunaus. Avioliitto on pyhä lupaus, joka on tarkoitettu kestämään läpi elämän. Jos se pidettäisiin sellaisena, maailma olisi parempi paikka..

Itse olen 19v ja tyttöystäväni 18v ja seurusteltu ollaan nyt noin 4kk ja tunnettu muuten noin puolivuotta.

Kyllä itselle olisi aika outoa jos minkäänlaista seksiä ei harrastaisi ennen avioliittoa! Seksi kuitenkin kuuluu ainakin omasta mielestäni terveeseen ja hyvään suhteeseen, se voimistaa sitä, sekä antaa kummallekin hyvän mielen. Se mitän kukin tarkoittaa seksillä vaihtelee toki suuresti. Minulle ja tyttöystävälleni tämä "seksin harrastaminen" tarkoittaa yleensä suutelua, hyväilyä ja muuta lähelläoloa ja selvästi harvemmin yhdyntää. Ei seksi tarvitse missään nimessä aina johtaa yhdyntään.

Eli itse en kyllä pystyisi seurustelemaan avioliittoon asti ilman minkäänlaista seksiä! Ilman yhdyntää se kyllä onnistuisi - ehkä...

Itse olen 19-vuotias enkä ole halukas panemaan mahdollisimman useaa, koska en ole luonteeltani mitenkään kokemushakuinen, vaan mielelläni sitoutuisin. Mitään kiirettä ei myöskään ole edetä pitkälle seksissä, vaan jossain mahdollisesti tulevassa seurustelusuhteessa edetä mieluiten sen mukaan, miten kummastakin osapuolesta tuntuu hyvältä ja luontevalta. En kuitenkaan missään tapauksessa haluaisi olla seurustelusuhteessa, johon ei sisälly minkäänlaista fyysistä kontaktia, kuten suutelua, halailua, hyväilyä ja muuta.

Mihinkään avioliitton asti en todellakaan ole ajatellut poikuuttani "säästellä", En ole millään tapaa uskonnollinen, joten avioliiton merkitys on minulle vain juridinen. Ei seksi mikään pyhä asia myöskään ole.

Minun puolestani jokainen voi halutessaan harrastaa seksiä vaikka joka päivä eri ihmisen kanssa. Omalla kohdallani seksi vain sattuu muutamista syistä kiinnostamaan paljon enemmän tutun ja läheisen kumppanin kanssa.

Voin tavallaan ymmärtää seurustelun ilman seksiä. Ja varsinkin jos suhde on tuore, niin ei kannatakkaan heti ensimmäiseksi hypätä sänkyyn...ainakaan mun mielestä. Mutta silti minusta tuntuu, että että se papin aameneen odottaminen on aivan turhaa. Jos muista syistä pitkittää seksin harrastamisen aloittamista (pelkääminen, ei luota toiseen tarpeeksi..eli ei ole valmis)

Itse en odottanut avioliittoon. Tosin en kyllä ole hyppinyt sängystä toiseenkaan. Oma tavoitteeni olisi olla aina sen saman ihmisen kanssa. Poikaystävälleni menetin neitsyyteni viime kesänä. Olimme olleet silloin yhdessä hieman yli puoli vuotta(eli nyt vajaa puolitoista vuotta yhessä), ja meistä molemmista se tuntui oikealta sitten vasta sen puolen vuoden odotuksen jälkeen. Tottakai ennen sitä varsinaista yhdyntää olimme kesketelleet toisiamme jne.

Syy miksen minä odottanut avioliittoon on yksinkertaisesti se, että en välttämättä edes mene naimisiin, vaikka olisin sen yhden ja saman ihmisen kanssa. Ja vaikka haluaisinkin varmasti naimisiiin en odottaisi siihen - miksi turhaan? Tiedän ilman avioliittoakin että haluan olla vain tämän yhden ihmisen kanssa. Olin aviliitossa tai en niin tunteet voi aina muuttua( ja ero tulla), sitä tosiasiaa ei kannata ohittaa vaikka ei kyllä miettiäkään. Minusta seksi on rakkauden osoittamista toiselle. En harrastaisi sitä kenekä tahansa kanssa, vaan ihmisen kenestä syvästi välitän. Ja jos kerran toista rakastaa eikä satu olemaan tämän kanssa kuitenkaan aviossa niin mitäpäs sitten, haluan silti osoittaa rakkauttani hänelle, en tarvitse siihen mitään virallisia avioliittopapereita. Minulle riittää vain rakkaus ja usko siihen, että se kestää. Jos joku haluaa odottaa papin aamenta niin ok, mutta luulen että syy siihen on se että tämä henkilö tuntee siten itsensä turvatummaksi (vaikka pitäisihän se tajuta, että ei se enää taida niin turvattua olla kun eroja tulee ja menee jatkuvasti!) Ja jos ei nyt puhuta niistä uskovaisista hihhuleista, jotka eivät jumalan sanan takia harrasta seksiä ennen avioitumista..

Joo, no minä en ikinä mene naimisiin niin elän sitten tulevan tyttöystäväni kanssa loppuelämän selibaatissa!

No tuo oli huono...

Selvä., En aio. Silloin kun sitlä tuntuu niin sekstataan.
Tuo ei seksiä ennen avioliittoa on kuitenkin uskonnollinen juttu, jonka jotkut ovat esim. Raamattuun kirjoittaneet ihan siitä syystä, että vältyttäisi äpärälapsilta. Silloin muinoin, kun olisi ollut hankalaa niillä vanhemmilla, jotka saivat lapsen avioliiton ulkopuolella. Haluttiin varmistaa, että lapsi saa hyvät olot ja siksi sitä seksiä ennen avioliittoa ei myöskään pidetty hyvänä, että saattoi vahinko käydä ja tulla lapsi.

Kuitenkin tuollaisiinkin käskyihin kannattaa suhtautua ennemmin huumorilla. Mutta jos haluatte odottaa sinne avioliittoonne niin siitä vain. Kuitenkin oma suositukseni on, että mieluummin silloin, kun oikealta tuntuu. Ei sitä tarvitse pidättäytyä jonkun muodollisuuden vuoksi. ;)

en kyl seurustele nyt, mut oon siis oon neitsyt ja en aio harrastaa seksiä ennen kun mulla on jätkä, johon luotan ja jonka kaa oon varma ja sit ku must tuntuu siltä ni sit ehkä(: ja oon siis 16v. eikä mul oo mikää kiire. ainoo mitä oon miettiny et onkse "noloo" ku sit en osaa mitää:D mut kaikilha on eka kerta joskus..

Kaikki jotka noin ajattelee ei vaan saa keltään ja sitten uskottelee itselleen että ei halua vasta kun avioliitossa.

No jos nyt joku neropatti tulee väittämään että sillä on jo poika /tyttöystävä mutta eivät halua sekstailla niin se te ette vaan uskolla , tai olette niin epäkiihottavia että ei ihmekkään jos ei paneta :):)

Itse olen jo ollut parisen vuotta naimisissa, mutta ennen sitä minulla oli muutamia suhteita toisissa ei harrastettu seksiä syytä tai toisesta ja sitten muutama pidempi suhde jossa toisissa ei harrastettu seksiä ja toisissa harrastettiin. Yksi näistä suhteista meinasi johtaa avioliittoon ja näin jälkeen päin ajateltuna on hyvä, ettei johtanut. Nyt olen naimisissa sellaisen ihmisen kanssa johon voin luottaa ja jakaa loppuelämäni hänen kanssa.

Mutta itse en ehkä olisi oppinut arvostamaan kumppanissa tiettyjä piirteitä, jollen olisi seurustellut ja harrastanut seksiä ennen avioliittoa. Enkä itse ainakaan halunnut nuorempana jakaa elämääni vain yhden henkilön kanssa.

Itse en pystyisi seurustelemaan ilman seksiä, koska mielestäni seksi lähentää minua ja kumppaniani. Olen toki ollut suhteissa joissa ei harrasteta seksiä. Silloin seksi on korvattu esim. hieronnalla, silittelyllä, suutelulla jne.

Tällä hetkellä olen sellaisessa elämäntilanteessa, että en edes halua ajatella mitään yhden yön juttua, vaan parisuhdetta joka kestää.
Okei. Minäkin lähden nyt uraa luomaan ja avioliitto ja lapset on sinänsä sivuseikka. Olisihan se kiva, että olisi seurustelukumppani, mutta ei se ole tärkeää.

Jollen olisi seurustellut aiemmin, niin en tietäisi mitä haluaisin.
Enkä todellakaan halua jakaa elämääni vain yhden kumppanin kanssa.

...kyllä se olis mahdollista. Ikä: 15 v, loppuvuonna täytän 16.

Itse ainakin teen niin, että odotan avioliittoon ennen neitsyyden menetystä. Tosin, olen miettinyt pysynkö koko elämäni sinkkuna vai menenkö naimisiin. Joo, tiedän että olen todella nuori edes ajattelemaan avioliittoo. Miksi pitäisi edes mennä naimisiin? Entä jos ei oo rahaa?

ELI: EN MENE NAIMISIIN.


ON MAHDOLLISTA! Sorry, kauhee selitystulva, mutta SoWhat?

Mutta eikös seurusteleva pari ole jo jossain määrin sitoutunut toisiinsa? Se sitten kenelle se sitoutumisen taso riittää seksiä varten ja kenelle ei on jokaisen oma valinta, mutta en pitäisi seksiä seurustelusuhteessa mahdollisimman suuren panolukeman tavoittelemisena - sitä varten ei kannata hankkiutua suhteeseen!

Minä seurustelin nuorena ja harrastin seksiä nuorena ja nyt kymmenen vuotta myöhemmin olen saman miehen kanssa ja harrastan saman miehen - ainokaiseni - kanssa seksiä. Se, ettemme olleet vielä naimisissa ja että olin nuori, ei tarkoita ettäkö tavoitteena olisi hypätä seuraavaan petiin heti tilaisuuden tullen.

Alusta asti tiedettiin itse että molemmat ovat tosissaan, joten kunhan oltiin sopivasti tutustuttu niin ei nähty mitään estettä seksille, vaikka naimisiin ei vielä ihan juridisistakaan syistä olisi voitu mennä. Mutta en näe ajatusta seksin jättämisestä avioliittoon mitenkään absurdina, jos pari sen omakseen kokee. Avioliitto ei kuitenkaan ole mikään sitoutumisen mitta, olimme henkisellä tasolla ihan yhtä sitoutuneita ennen ja jälkeen aamenen :)