Kun oikaisen horisonttilinjaa niin tuntuu että kuvanlaatu kärsii, tulee kohinaa? Onko näin?
Kuvan kiertäminen
kuvanlaatu -?
9487
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kuvan laatu kärsii ja rajusti, jos sitä kierretään muuten kuin suorakulmaisin käännöin, eli 90, 180 astetta.
Se johtuu yksinkertaisesti digikuvan lapsellisesta suorakulmaisesta "tiiliskivirakenteesta".
Kierto vaatii aina jälkikorjauksen, mutta informaatiota katoaa aina, eikä sitä saada millään takaisin.
On siis syytä opetella kuvaamaan heti oikeaan asentoon.
No nyt loppui horisontin vääntely sitten. Täytyykin kuvata tarkemmin, onneksi kamerassa on apuviivat etsimessä...
Mitä tarkoitat tiiliskivirakenteella?
Kuinka jälkkikorjaus tehdään
.... , digitaalinen valokuva on aina bittikarttakuva. Bittikarttakuva rakentuu kuva-alkioista joita kutsutaan pikseliksi. Pikselit ovat suorkaiteen muotoisia ja ovat suorissa riveissä. Tämä on joidenkin mielestä lapsellista, mutta ainut tällä hetkellä tunnettu tapa esittää valokuva digitaalisesti.
Hunajakenno, jossa pyöreähköt pikselit on lomittain. Myös erotuskyky saadaan menetelmällä hieman paremmaksi verrattuna vastaavan pikselimäärään Bayer-kennolla.
Se on hieman edistyneempi tapa, mutta mykyiset laitteet kykenee näyttämään vain tiiliskivikuvia.
Vinoista viivoista ei hunajakennorakenteella tule yhtä pykäläisiä, kuin suorasta shakkilautarakenteesta.
.... eihän tässä mistään kamerakennoista puhuta, vaan digitaalisten kuvien käsittelystä. Samanlaisia bittikarttakuvia ne hunajakennokameratkin tuottaa. Se hunajakenno vaikuttaa siihen, että voidaan käyttää vähän ohuempaa antialianssisuodinta kennon edessä ja tietysti se kuva interpoloidaan eritavalla, mutta digikuva on silti tiiliskivistä tehty rakennelma.
Mutta kun kerran otit puheeksi "ainoan tunnetun menetelmän". Näytöissä kyllä, mutta muuten ei.
Tuosta oli hiljakkoin tieteistarinaa ja siinäkin todettiin, että hunajakenno on paljon parempi ja rakenteella päästäisiin 30% parempaan tarkkuuteen samalla pikselimäärällä ja objektiivilla.
Ei se ole samanlainen "tiiliskivi", kuin neliö. Hunajakenno pystyy esittämään paremmin myös vinoja kulmia, mitkä on tiiliskivikennolla aiheuttaa teräviä sahalaitoja.
http://www.havel-composites.com/newsimages/plasvostinaPP8-80kg.JPG
Ongelmana on se, että kaikki näyttölaitteet ja ohjelmat pitää uusia kennon myötä, että siitä olisi hyötyä.
.... nyt digikuvasta vai digikameran kennosta? jos tarkoitat Fujin kehittelemää kamerakennoa, jonka asm-elementit on hunajakennon muotoisia, niin minä tiedän sen kyllä. On totta että sillä ratkaisulla saadaan reippaasti isompia kuvia kuin kennon elementtien määrä. tuolla dc-netin puolella heput oli leikkinyt Fujifilm S5proolla ja arvelivat kuvien yksityiskohtien määrän suurimmalla tarkkuudella (12mpix) olevan hyvinkin 9megapixelin luokkaa tjsp (sitä on varmaan vaikea ihan yksiyhteen verrata, mutta pikkuisen pehmeiltä ne testi kuvat vaikutti verrattuna esim Nikon D200 kymenen megapikselin kennoon) joten tuo 30% saattaa olla aika lähellä totuutta.
Mutta nyt tässä menee sekaisin kaksi asiaa. Digikameran kennolla ei ole mitään pikseleitä (vaikka laiskuuttaan porukat kutsuukin hämäävästi niitä asm-elementtejä pikseleiksi) pikseli on (kuten jo aluksi totesin) digitaalisen bittikarttakuvatiedoston yhden kuva-alkion nimi. Siis mitään hunajakennon muotoisia pikseleitä ei ole olemassa. Myös ne kuvat jotka tuodaan fujin kameroista ovat tavallisia kaikkien järjestelmien tuntemia bittikarttakuvia suorakaiteen muotoisine pikseleineen ja niitä koskee ihan samat lainalaisuudet jatkokäsittelyssä kuin kaikkia muitakin bittikarttakuvia.
Digikameran kennohan ei ole mikään digitaalinen laite, vaan ad-muunnos tehdään vasta kennon jälkeisessä prosessoinnissa jossa vasta kennon sähkövaraukset muutetaan digitaaliseksi tiedoksi.
"Ongelmana on se, että kaikki näyttölaitteet ja ohjelmat pitää uusia kennon myötä, että siitä olisi hyötyä."
Tämä sai minut epäilemään etten ymmärrä mistä puhut.
Digitaalisessa muodossa oleva kuvatieto voidaan esittää vain kahdella tavalla eli vektoreina (käytetään piirroksissa, logoissa, tekstissä, yms) tai bittikarttoina (käytetään esim. valokuvissa, yms.) bittikartat koostuvat pienistä "tiiliskivistä" eli kuva-alkioista, joita nimitetään pikseleiksi. Kumpikaan noista kuvantamistavoista ei vertaudu suoraan analogiseen maailmaan väliin tarvitaan muunnos. Digitaalisella tavalla esittää analogista tietoa on rajoitteensa jota kierretään nostamalla informaation määrä niin korkeaksi ettei digitaalisen tiedon neliskanttisuutta enää huomaa.
Kannattaa katsoa kuinka paljon ohjelma kuvaa pakkaa, kun sen korjauksen jälkeen tallettaa. Samoin kannattaa kaikki korjaukset tehdä kerralla.
Jpeg-kuvaa kun muokkaa ja tallettaa, niin aina laatu heikkenee. Raw-tiedostolla ei ole samaa ongelmaa.
Älä tingi kuvatessa pikseleistä eli kuvan resoluutiosta. Riittävästi pikseleitä sisältävä kuva sietää myös kiertoa. Asia on aivan sama myös luonnostaan muiden kuin pysty- ja vaakasuorien linjojen kohdalla. Aina niihin tulee pientä pykälää. Näkyykö pykälä vai ei riippuu paljolti siitä onko kuvassa riittävästi pikseleitä tuottamaan niin pientä pykälää että silmä ei sitä havaitse.