Yli tuhat psykiatrian laitospaikkaa voi kadota, kun avohoitoa lisätään
25.1.2009 23:41
A A Jussi Pullinen
Helsingin Sanomat
Markus Jokela / HS
Kellokosken sairaalan ylilääkäri Eila Sailas.
Psykiatrian laitospaikkojen karsiminen tuo avohoitoon monenlaisia uudistuksia.
Avohoitoon halutaan esimerkiksi uudenlaisia liikkuvia yksiköitä, jotka pääsisivät potilaan kotiin vaikkapa kriisitilanteessa.
Syrjäseuduilla etäisyydet ovat pidempiä, mutta kotisairaanhoitaja voisi pyytää psykiatrilta ohjeita esimerkiksi videoyhteydellä, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Maria Vuorilehto.
"Ylipäänsä ihmisiä voitaisiin hoitaa aikaisemmin niin, ettei laitoshoidon tarvetta tule."
Laitospaikkojen vähenemistä esitetään helmikuussa julkistettavassa kansallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa. Laitospaikkoja on tarkoitus vähentää 4 600:sta 3 000:een vuoteen 2015 mennessä.
Laitospaikkojen tilalle halutaan vahvempaa avohoitoa.
Tämä tarkoittaisi esimerkiksi terveyskeskusten depressiohoitajien määrän lisäämistä.
Vuorilehto arvioikin, että hoitajien määrä pitäisi moninkertaistaa nykyisestä alle sadasta.
Myös tuettua palveluasumista halutaan laajentaa. Sillä tarkoitetaan palveluasumista, jossa hoitajat käyvät säännöllisesti potilaan luona.
Suunnitelmissa askarruttaa niiden hinta.
Kun laitospaikkoja 1980- ja 1990-lukujen taitteessa vähennettiin, ei avohoidon resursseja lisätty samassa suhteessa.
Monen kuntoutukseksi vakiintui psyykenlääkkeen reseptin uusiminen.
Vuorilehto vannoo, että tästä on otettu opiksi.
"Jos avohoitoa ei kyetä kehittämään, ei ihmisiä voi pihalle laittaa. Ei sairaalahoidon tarve silloin häviä minnekään."
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimusprofessorin Kristian Wahlbeckin mukaan 1 500 laitospaikan vähennys vapauttaisi suunnilleen yhtä monta työntekijää avohoidon käyttöön.
"Mutta siirtymäkaudeksi tarvittaisiin lisäresursseja", Vuorilehto sanoo.
Ryhmän on kerrottu aikovan ehdottaa myös erillisistä psykiatrisista sairaaloista luopumista. Niiden osastot siirtyisivät yleissairaaloiden yhteyteen.
Näin voisi käydä myös Kellokosken sairaalassa, jonka suljetun osaston käytävät näyttävät arkipäivänä lähes tyhjiltä.
Joku potilas on taideterapiassa, toinen psykoterapiassa.
"Lakkautus tekisi skitsofreniapotilaiden kuntoutuksesta yksipuolisempaa", sairaalan kuntoutuksen ylilääkäri Eila Sailas sanoo.
Hänen mukaansa yleissairaaloihin syntyisi sumppuja, joissa hoidettaisiin vain kiireellisiä tapauksia.
Kuntoutujien siirto tuettuun palveluasumiseen on Sailaksen mielestä piilolaitostamista, jonka laatu vaihtelee rajusti.
Siinä muutama kuntoutuja saattaa asua yhdessä talossa kaukana taajamista, Sailas sanoo.
"Toivon, että psykiatrit eivät ole tässä uudistuksessa yhtä sinisilmäisiä kuin edellisen laman aikaan."
Wahlbeckin mielestä avohoidon lisäämiseen liittyy turhia pelkoja.
Niissä kunnissa, joissa on satsattu avohoitoon ja suljettu sairaaloita, on myös vähemmän itsemurhia, hän muistuttaa.
"Esimerkiksi skitsofreniaa sairastavien tekemät henkirikokset eivät liity sairaalapaikkoihin vaan siihen, miten toimivia avohoitopalvelut ovat."
Lisää aiheesta:
TIETOKULMALaitoshoidossa 32 000 vuosittain 23:41
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Yli tuhat psykiatrian laitospaikkaa voi kadota kun avohoitoa lisätään/1135243031695
25.1.2009 23:41
A A Jussi Pullinen
Helsingin Sanomat
Markus Jokela / HS
Kellokosken sairaalan ylilääkäri Eila Sailas.
Psykiatrian laitospaikkojen karsiminen tuo avohoitoon monenlaisia uudistuksia.
Avohoitoon halutaan esimerkiksi uudenlaisia liikkuvia yksiköitä, jotka pääsisivät potilaan kotiin vaikkapa kriisitilanteessa.
Syrjäseuduilla etäisyydet ovat pidempiä, mutta kotisairaanhoitaja voisi pyytää psykiatrilta ohjeita esimerkiksi videoyhteydellä, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Maria Vuorilehto.
"Ylipäänsä ihmisiä voitaisiin hoitaa aikaisemmin niin, ettei laitoshoidon tarvetta tule."
Laitospaikkojen vähenemistä esitetään helmikuussa julkistettavassa kansallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa. Laitospaikkoja on tarkoitus vähentää 4 600:sta 3 000:een vuoteen 2015 mennessä.
Laitospaikkojen tilalle halutaan vahvempaa avohoitoa.
Tämä tarkoittaisi esimerkiksi terveyskeskusten depressiohoitajien määrän lisäämistä.
Vuorilehto arvioikin, että hoitajien määrä pitäisi moninkertaistaa nykyisestä alle sadasta.
Myös tuettua palveluasumista halutaan laajentaa. Sillä tarkoitetaan palveluasumista, jossa hoitajat käyvät säännöllisesti potilaan luona.
Suunnitelmissa askarruttaa niiden hinta.
Kun laitospaikkoja 1980- ja 1990-lukujen taitteessa vähennettiin, ei avohoidon resursseja lisätty samassa suhteessa.
Monen kuntoutukseksi vakiintui psyykenlääkkeen reseptin uusiminen.
Vuorilehto vannoo, että tästä on otettu opiksi.
"Jos avohoitoa ei kyetä kehittämään, ei ihmisiä voi pihalle laittaa. Ei sairaalahoidon tarve silloin häviä minnekään."
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimusprofessorin Kristian Wahlbeckin mukaan 1 500 laitospaikan vähennys vapauttaisi suunnilleen yhtä monta työntekijää avohoidon käyttöön.
"Mutta siirtymäkaudeksi tarvittaisiin lisäresursseja", Vuorilehto sanoo.
Ryhmän on kerrottu aikovan ehdottaa myös erillisistä psykiatrisista sairaaloista luopumista. Niiden osastot siirtyisivät yleissairaaloiden yhteyteen.
Näin voisi käydä myös Kellokosken sairaalassa, jonka suljetun osaston käytävät näyttävät arkipäivänä lähes tyhjiltä.
Joku potilas on taideterapiassa, toinen psykoterapiassa.
"Lakkautus tekisi skitsofreniapotilaiden kuntoutuksesta yksipuolisempaa", sairaalan kuntoutuksen ylilääkäri Eila Sailas sanoo.
Hänen mukaansa yleissairaaloihin syntyisi sumppuja, joissa hoidettaisiin vain kiireellisiä tapauksia.
Kuntoutujien siirto tuettuun palveluasumiseen on Sailaksen mielestä piilolaitostamista, jonka laatu vaihtelee rajusti.
Siinä muutama kuntoutuja saattaa asua yhdessä talossa kaukana taajamista, Sailas sanoo.
"Toivon, että psykiatrit eivät ole tässä uudistuksessa yhtä sinisilmäisiä kuin edellisen laman aikaan."
Wahlbeckin mielestä avohoidon lisäämiseen liittyy turhia pelkoja.
Niissä kunnissa, joissa on satsattu avohoitoon ja suljettu sairaaloita, on myös vähemmän itsemurhia, hän muistuttaa.
"Esimerkiksi skitsofreniaa sairastavien tekemät henkirikokset eivät liity sairaalapaikkoihin vaan siihen, miten toimivia avohoitopalvelut ovat."
Lisää aiheesta:
TIETOKULMALaitoshoidossa 32 000 vuosittain 23:41
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Yli tuhat psykiatrian laitospaikkaa voi kadota kun avohoitoa lisätään/1135243031695
Vastaukset 8
Vanhimmat
aloituksia. Tämäkin kuuluu mielenterveyspalstalle. ja jokainen varmasti muutenkin osaa uutiset lukea, ei tänne kaikkia uutisia linkkinä. Tulee ihan turhia klikkauksia vain.
huostaanotetaan lapsia vanhempien mielenterveyksien takia lapsia? Tai lasten mielenterveyden vuoksi? Toisikseen kaikki eivät ehdi uutisia lukemaan...
Turhan päiväistä valitusta sinäkin pidät! Ja sinäkö täällä palstalla määräät mitä asioita saa tuoda tänne ja mitä ei? Sinultako on aina lupa kysyttävä?? On tänne jotkut turhemmistakin asioista linkittänyt jotka eivät tänne kuulu missään muodossa vaan ovat palstalaiset siitä huolimatta vastanneet vaikka ei koske koko huostaanoton aihetta!
hedelmä/vihanespussit kaupoissa
Kirjoittanut: äiti.08 28.12.2008 klo 14.14
Olen niin kyllästynyt noihin hedelmä ja vihanes pusseihin. Miten te ostatte hedelmät ilman pussia tai vihanekset?? Kun omenoita ym en ostele yksitellen kun niitä pitää olla lasten takia iso satsi. Noita pusseja kerääntyy ihan liikaa kaapeihin ja luontoon.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=4500000000001326&posting=22000000040420604
Jos ei tänne saa linkittää uutisia?
Esim.
Tuolla yhessä uutisissa sanottiin suurin piirtein näin ja näin mitä mieltä olet?
Eli pitäisi kai sieltä täältä muutama sananen aiheen sisällöstä kirjoittaa tänne ja ilman linkkiä? Niin sitten valitetaan kun ei ole linkkiä laitettu tai asia jää epäselväksi ilman kokonais asiaa! Keskustelua ei voida aloittaa ilman tänne tuotua uutista tai muuta asiaa! Joka mahdollisesti kiinnosta monia ja haluaisi antaa omia mielipiteitään asiasta!
Menee asianomaiselle palstalle kommentoimaan. Sillä tavalla onnistuu ja paikalla ovat myöskin muut aiheesta kiinnostuneet, niin saa itsekin enemmän irti asiasta. Luulisi ettei ole kovin hedelmällistä yrittää väkisin vääntää mielipidettä täältä.
Täällä olisi mukava vaihtaa ajatuksia huostaan otoista.
Tuo nyt vaan oli ihan aiheeton kommentti. Kumman loukkaava!
Johon on vastattu! En näe yhtään huosta asiaan liittyvää tässä! Mutta noissa uutisissa ja muissa asialinkeissä on aina viitattu huostaanottoihin! Ikävää jos et ole oikein ymmärtännyt sisältöä ja viitettä huosta asiaan!
hedelmä/vihanespussit kaupoissa
Kirjoittanut: äiti.08 28.12.2008 klo 14.14
Olen niin kyllästynyt noihin hedelmä ja vihanes pusseihin. Miten te ostatte hedelmät ilman pussia tai vihanekset?? Kun omenoita ym en ostele yksitellen kun niitä pitää olla lasten takia iso satsi. Noita pusseja kerääntyy ihan liikaa kaapeihin ja luontoon.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&con ference=4500000000001326&posting=22000000040420604
Lapsille tehdään tarpeettomia kita- ja nielurisaleikkauksia
26.1.2009 12:19
A A STT
Lapsille tehdään Suomessa tarpeettomia kita- ja nielurisaleikkauksia. Tuoreen väitöskirjan mukaan osaa lapsista taas ei leikata, vaikka pitäisi.
Tutkija Johanna Haapkylä löysi leikkausmäärissä suuret alueelliset erot.
Länsi-Suomessa leikkauksia tehdään kaksi kertaa enemmän kuin idässä.
Haapkylä epäilee erojen syyksi, ettei hoitosuosituksia noudateta.
Leikkaus ei ole vaaraton, siksi hänen mielestä olisikin tunnistettava nykyistä paremmin ne lapset, jotka todella tarvitsevat leikkausta.
Haapkylä muistuttaa, että lapsi voi saada leikkauksesta psykologisen vamman ja leikkauksissa on aina myös komplikaatioiden ja jopa kuoleman vaara. Ylähengitystiekirurgia on myös kallista.
Kita- ja nielurisojen poisto sekä tärykalvojen putkitus ovat erittäin yleisiä länsimaissa.
Väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopistossa tulevana perjantaina.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Lapsille tehdään tarpeettomia kita- ja nielurisaleikkauksia/1135243043119