Tutkija: Väkivalta kouluissa voidaan estää ilmapiiriä muuttamalla
26.1.2009 0:04
A A Pekka Mykkänen
Helsingin Sanomat
Washington. Miksi murrosikäinen nuori hyökkää omaan kouluunsa ja tappaa niin monta kuin suinkin ehtii ja sitten vielä itsensäkin?
Usein vastaukset ovat kipeitä: nuorta on kiusattu tai hän on tuntenut muuten tulleensa hylätyksi, kertoo houstonilainen psykiatrian professori Stuart W. Twemlow.
Twemlow on auttanut Yhdysvaltain liittovaltion poliisia FBI:ta ymmärtämään amerikkalaisia kouluampumisia.
Torstaina texasilaisen Baylor College of Medicine -korkeakoulun professori yrittää auttaa suomalaisia ymmärtämään omia kouluampumisiaan opetusministeriön ja Helsingin Sanomien seminaarissa. Aiheena on koulujen turvallisuus.
Twemlow naurahtaa ajatukselle, että hän toisi mukanaan opaskirjan, jonka lukemalla suomalaiset voisivat välttää Jokelan ja Kauhajoen kaltaiset tragediat.
Hän sanoo, että murhat ja varsinkin koulusurmat ovat niin harvinaisia, ettei niitä voi millään varmuudella ennakoida. Vaikka tekoja on ollut liiaksikin asti, Yhdysvalloissa kymmeniä, niistä kertynyt tieto on vajavaista, "vaikutelmallista".
Hyvin monella on väkivaltaisia fantasioita tai mielenterveysongelmia, mutta harvoin ne purkautuvat henkirikoksina. Esimerkiksi Suomessa tehdään vuosittain kolme henkirikosta 100 000:ta asukasta kohti.
Amerikkalaisissa tutkimuksissa on huomattu, että koulusurmaaja on usein ollut aivan tavallinen tai hyväkin oppilas. Hän on usein tavallisesta perheestä, eikä viinan ja huumeiden kanssa ole ollut ongelmia.
Toisaalta surmaaja on usein vihjannut tulevasta teostaan. Ongelma on, ettei vihjeitä ole luettu oikein tai ajoissa.
Twemlowin mukaan jokaista psykiatrisen hoidon tarpeessa olevaa lasta ei voida ikinä auttaa. Yhteen asiaan voidaan kuitenkin puuttua: koulun "ilmastoon" eli ilmapiiriin, joka on harmillisen usein otollinen kiusaamiselle.
"On mahdollista muuttaa koulun ilmasto sellaiseksi, ettei väkivaltaa tapahdu", asiaa teoreettisesti tutkinut ja käytännön elämässä useissa maissa testannut Twemlow kertoo.
Hänen mukaansa ilmaston muuttaminen on aikaa vievää, mutta melko halpaa. Koulun on otettava härkää sarvista, tunnustettava ongelmansa ja puututtava nollatoleranssilla kiusaaja–uhri–sivustaseuraaja-asetelmiin ennen kuin niistä tulee tragedioita.
Päämääränä on arvioida meneillään olevat valtataistelut ja laatia ohjelma niiden kitkemiseksi.
"On pystyttävä puhumaan asioista, joista yleensä vaietaan. Kuten opettajien harjoittamasta kiusaamisesta, se on huomattavan yleistä."
Twemlow ja Frank Sacco julkaisivat kesällä kirjan Why School Anti-Bullying Programs Don't Work. Se setvii, miksi kiusaamisen lopettamisohjelmat usein epäonnistuvat.
Perusongelma on, että valmista mallia koulukiusaamisen kitkemiseen ei ole. Twemlowin mukaan Norjassa melko hyvin toiminut ohjelma epäonnistui täysin Yhdysvalloissa.
Myös jokaisella koululla on omat erityispiirteensä.
Viime vuosina vanhan ongelman ohelle on tullut netissä tapahtuva kiusaaminen.
Vaikkei kiusaamisen vastaisilla ohjelmilla pystyttäisi kitkemään yhtään koulusurmaa, niistä olisi valtavasti hyötyä muutenkin. Lasten oppiminen häiriytyy turvattomassa kouluyhteisössä.
"Kuten tupakka tai aids, kiusaaminen on terveydellinen ja koulutuksellinen epidemia, joka on uhka lastemme mielenterveydelle ja oppimiselle", todetaan Twemlowin BackOffBully.com-verkkosivulla.
Äärimmäisessä tapauksessa kiusaajia tai koko koulua odottaa kiusatun kosto tai syyllisyys kiusatun itsemurhasta.
"Mikään ei ole tuhoisampaa ihmisen mielelle kuin tulla nöyryytetyksi ja pilkatuksi vertaisryhmänsä edessä. Mikään toinen hyökkäys verrattuna nöyryytykseen tai pilkkaan ei aiheuta samanlaista itsemurhaan tai henkirikokseen johtavaa raivoa."
Kutsuseminaarissa puhuu myös FBI:n asiantuntija Mary Elle O'Toole, jonka tutkimus The School Shooter on osoitteessa: www.fbi.gov/publications/school/school2.pdf. Perjantaina asiantuntijat esiintyvät opetusministeriön, HS:n ja Pelastakaa lapset -järjestön avoimessa seminaarissa Marina Congress Centerissä Helsingissä.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tutkija Väkivalta kouluissa voidaan estää ilmapiiriä muuttamalla/1135243032136
26.1.2009 0:04
A A Pekka Mykkänen
Helsingin Sanomat
Washington. Miksi murrosikäinen nuori hyökkää omaan kouluunsa ja tappaa niin monta kuin suinkin ehtii ja sitten vielä itsensäkin?
Usein vastaukset ovat kipeitä: nuorta on kiusattu tai hän on tuntenut muuten tulleensa hylätyksi, kertoo houstonilainen psykiatrian professori Stuart W. Twemlow.
Twemlow on auttanut Yhdysvaltain liittovaltion poliisia FBI:ta ymmärtämään amerikkalaisia kouluampumisia.
Torstaina texasilaisen Baylor College of Medicine -korkeakoulun professori yrittää auttaa suomalaisia ymmärtämään omia kouluampumisiaan opetusministeriön ja Helsingin Sanomien seminaarissa. Aiheena on koulujen turvallisuus.
Twemlow naurahtaa ajatukselle, että hän toisi mukanaan opaskirjan, jonka lukemalla suomalaiset voisivat välttää Jokelan ja Kauhajoen kaltaiset tragediat.
Hän sanoo, että murhat ja varsinkin koulusurmat ovat niin harvinaisia, ettei niitä voi millään varmuudella ennakoida. Vaikka tekoja on ollut liiaksikin asti, Yhdysvalloissa kymmeniä, niistä kertynyt tieto on vajavaista, "vaikutelmallista".
Hyvin monella on väkivaltaisia fantasioita tai mielenterveysongelmia, mutta harvoin ne purkautuvat henkirikoksina. Esimerkiksi Suomessa tehdään vuosittain kolme henkirikosta 100 000:ta asukasta kohti.
Amerikkalaisissa tutkimuksissa on huomattu, että koulusurmaaja on usein ollut aivan tavallinen tai hyväkin oppilas. Hän on usein tavallisesta perheestä, eikä viinan ja huumeiden kanssa ole ollut ongelmia.
Toisaalta surmaaja on usein vihjannut tulevasta teostaan. Ongelma on, ettei vihjeitä ole luettu oikein tai ajoissa.
Twemlowin mukaan jokaista psykiatrisen hoidon tarpeessa olevaa lasta ei voida ikinä auttaa. Yhteen asiaan voidaan kuitenkin puuttua: koulun "ilmastoon" eli ilmapiiriin, joka on harmillisen usein otollinen kiusaamiselle.
"On mahdollista muuttaa koulun ilmasto sellaiseksi, ettei väkivaltaa tapahdu", asiaa teoreettisesti tutkinut ja käytännön elämässä useissa maissa testannut Twemlow kertoo.
Hänen mukaansa ilmaston muuttaminen on aikaa vievää, mutta melko halpaa. Koulun on otettava härkää sarvista, tunnustettava ongelmansa ja puututtava nollatoleranssilla kiusaaja–uhri–sivustaseuraaja-asetelmiin ennen kuin niistä tulee tragedioita.
Päämääränä on arvioida meneillään olevat valtataistelut ja laatia ohjelma niiden kitkemiseksi.
"On pystyttävä puhumaan asioista, joista yleensä vaietaan. Kuten opettajien harjoittamasta kiusaamisesta, se on huomattavan yleistä."
Twemlow ja Frank Sacco julkaisivat kesällä kirjan Why School Anti-Bullying Programs Don't Work. Se setvii, miksi kiusaamisen lopettamisohjelmat usein epäonnistuvat.
Perusongelma on, että valmista mallia koulukiusaamisen kitkemiseen ei ole. Twemlowin mukaan Norjassa melko hyvin toiminut ohjelma epäonnistui täysin Yhdysvalloissa.
Myös jokaisella koululla on omat erityispiirteensä.
Viime vuosina vanhan ongelman ohelle on tullut netissä tapahtuva kiusaaminen.
Vaikkei kiusaamisen vastaisilla ohjelmilla pystyttäisi kitkemään yhtään koulusurmaa, niistä olisi valtavasti hyötyä muutenkin. Lasten oppiminen häiriytyy turvattomassa kouluyhteisössä.
"Kuten tupakka tai aids, kiusaaminen on terveydellinen ja koulutuksellinen epidemia, joka on uhka lastemme mielenterveydelle ja oppimiselle", todetaan Twemlowin BackOffBully.com-verkkosivulla.
Äärimmäisessä tapauksessa kiusaajia tai koko koulua odottaa kiusatun kosto tai syyllisyys kiusatun itsemurhasta.
"Mikään ei ole tuhoisampaa ihmisen mielelle kuin tulla nöyryytetyksi ja pilkatuksi vertaisryhmänsä edessä. Mikään toinen hyökkäys verrattuna nöyryytykseen tai pilkkaan ei aiheuta samanlaista itsemurhaan tai henkirikokseen johtavaa raivoa."
Kutsuseminaarissa puhuu myös FBI:n asiantuntija Mary Elle O'Toole, jonka tutkimus The School Shooter on osoitteessa: www.fbi.gov/publications/school/school2.pdf. Perjantaina asiantuntijat esiintyvät opetusministeriön, HS:n ja Pelastakaa lapset -järjestön avoimessa seminaarissa Marina Congress Centerissä Helsingissä.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tutkija Väkivalta kouluissa voidaan estää ilmapiiriä muuttamalla/1135243032136
Vastaukset 4
Vanhimmat
ja ottaa oppia!
"Mikään ei ole tuhoisampaa ihmisen mielelle kuin tulla nöyryytetyksi ja pilkatuksi vertaisryhmänsä edessä. Mikään toinen hyökkäys verrattuna nöyryytykseen tai pilkkaan ei aiheuta samanlaista itsemurhaan tai henkirikokseen johtavaa raivoa."
Helsingin opettajat jatkuvasti vaarassa
26.01.2009 09:16, päivitetty 26.01. 10:45
Helsingin koulujen opettajat ovat vaarassa joutua oppilaiden aggression kohteeksi päivittäin. Työsuojeluvaltuutetut Eeva Toppari ja Kaarlo Kontro saavat Helsingin opettajilta vuosittain 300-350 ilmoitusta vaaratilanteista.
Määrä on pysynyt samanlaisena monta vuotta, kertoo hs.fi.
Usein on kyse on tilanteista, joissa lapsi käy toiseen kiinni tai heittelee tavaroita. Kun opettaja menee rauhoittelemaan, hän saattaa joutua raivon maalitauluksi.
Aggressiivisimpia oppilaita eivät ole yläkouluikäiset vaan alakoulun ensimmäisten luokkien oppilaat.
- Eniten purraan, potkitaan ja heitellään esineillä nuorimpien opettajia. Yläkouluikäiset haistattelevat, huorittelevat ja näyttävät takapuoltaan, kertoo eläkkeellä oleva opettaja ja pääluottamusmies Helka-Liisa Hintsa IS:lle.
Hän sanoo, että oppilaiden käytös voi yltyä hurjaksi ilman ennakkovaroitusta.
- Eräässä tapauksessa tyttö heitti rehtorin kansliassa seinille kaiken tietokoneesta lähtien. Rehtori ei voinut kuin suojautua.
Työsuojeluvaltuutettujen mukaan opettajien saamat fyysiset vammat jäävät yleensä vähäisiksi. Useimmiten kyse on mustelmista ja nirhautumista.
Raportoituihin vaaratilanteisiin mahtuu kuitenkin muutama tapaus, jossa hammas on haljennut, niska venähtänyt tai sormiluu murtunut. Joskus on kaadettu lasta odottava opettaja.
Uusi trendi on, etteivät vanhemmat tyydy selvittämään kahinoita koulun kanssa vaan haluavat mukaan lakimiehet.
- Tämä on ikävä ilmiö, jossa opettaja on valitettavan yksin, koska häneltä puuttuu suojaverkko. Opettajaa sitoo myös vaitiolovelvollisuus, Hintsa huomauttaa.
Vanhempien herkkähipiäisyys on hänestä lisääntynyt.
- "Meidän kullanmuru ei voi tehdä mitään pahaa" -asenne on yhä yleisempi.
Vaikka enemmistö oppilaista käyttäytyy hyvin, Hintsa toivoo, että opettajien koulutus valmistaisi paremmin ongelmatilanteisiin.
- Opettajat tulevat työhön täynnä isoja ajatuksia, mutta arki iskee vasten kasvoja. Sen vuoksi moni vaihtaa alaa 2-3 vuoden kuluttua.
IS
Uusi trendi on, etteivät vanhemmat tyydy selvittämään kahinoita koulun kanssa vaan haluavat mukaan lakimiehet.
opettajaa? Lisätään kouluihin psykologeja opettajia varten ja kuraattoreita. Kootaan huoliryhmiä, jos opettajalla on paha olla! Otetaan vaikka pois oppilaiden harrastusrahoista ja koulutetaan tarkkaajia arvioimaan, onko opettajassa ainesta vastuulliseen työhön. Sinne luokan takariville rivistö huolestujia.