Kuulin aivan vakavasti esitetyn väitteen että potkuri pyöriessään vetää myös sivulle !
Onkohan asiassa mitään perää, ja mistä moinen voisi johtua ?
Onkohan asiassa mitään perää, ja mistä moinen voisi johtua ?
Potkuri ?
kohta vesille
162088
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Tietääkseni pitää paikkansa että potkuri vetää pyörimis-suuntaansa. Ilmiön voi huomata kumiveneellä ja tehokkaalla koneella.
Ei taida olla potkurin vetoa.
Perä- ja sisäperässä kampeaminen säädetään trimmievällä luiston mukaan.
- luulisin.
Kyllä se kampeaa. Voi sitä vastustaa erilaisilla evillä niin, että sen merkitys on vähäinen, mutta vetää kuitenkin sivulle.
Potkurivirta osuu kavitointilevyyn ja aiheuttaa kampeamisen joka korjataan sillä trimmievällä.
Akselivetoisissahan tätä ongelmaa ei ole.
Kyllä kaikki akselivetoisen veneen omistajat tuntevat ilmiön erittäin hyvin. Peruutettaessa toiseen suuntaan kääntyy erittäin hyvin, toiseen ei millään. Ilmiö johtuu juurikin potkurin sivuttaisesta vedosta, jota myös hyödynnetään.
eteenpäin ajettaessa kääntösäde erilainen.
Kyllä kaikki akselivetoisten omistajat tietävät että toiseen suuntaan kääntymisilmiö esiintyy erilaisena peruutettaessa kuin eteenpäin ajaessa, eli ei voi olla potkurin sivuttaisvetoa vaan johtuu potkurivirran osumisesta peruutettaessa runkoon ja luonnollisesti veneen pohjan muodolla / potkuriasennuksella on merkitys ilmiön voimakkuuteen. (mm tunnelipotkouri/duoprop)
Potkurin sivuttaisvedolle ei taida olla mitään järkeenkäypää syytä ja koko juttu on ilmeisesti vain sitkeästi elävää tarinaa.
Järkeenkäypiä syitä tulee heti mieleen 3:
1. Potkurin alaosassa hydrostaattinen paine on suurempi. Tästä seuraa tunnettu tosiasia, että kavitointi alkaa aiemmin ja on voimakkaampaa lavan ollessa ylhäällä kuin sen ollessa alhaalla. Voima lavan ollessa alhaalla on suurempi eli potkuri "kävelee pohjaa pitkin".
2. Jos potkuriin pääsee hiukankin ilmaa, sitä on enemmän yläkierroksella, vaikutus saman kui 1.
3. Potkurin ollessa lähellä veneen pohjaa on toiminta epäsymmetristä. Tästä on jo vaikeampi päätellä kumpaan suuntaan sivuttaisveto tulee.
Kokonaisvaikutus on juuri tuo kohtien 1-2 "kävelee pohjaa pitkin", joten joko kohta 3 vaikuttaa samaan suuntaan tai on vaikutukseltaan heikompi kuin 1-2.
Akselivetoisissa on tyypillisesti iso potkuri lähellä pohjaa -> voimakas efekti. (Sisä)perämoottorseissa ja purjevenevetolaitteissa taas ei -> heikompi tai havaitsematon efekti, jonka voi helposti kompensoida kääntyvällä potkurilla tai suurella peräsimellä.
Jos ei minua usko, voi lukea vaikkapa Vene 11/2004.
Osittain kavitoiva, lähellä pintaa tai muuten häiriytyneessä virtauksessa voi tietenkin olla sivuttaisvetoa, mutta kyse on kai normaalista riittävän syvällä toimivasta potkurista.
Vene-lehteä on tullut luettua, ilmeisesti myös ko. numero, ja samat toimittajat jotka mittailivat osakuormatehoja perämoottoritesteissä (voi taivas), esittivät että syynä on suurempi veden hydrostaattinen paine alempana olevalle lavalle, aiheuttaen peruuttaessa sivuttaiskomponentin potkurille.
Potkurin lapaan kohdistuva voima riippuu siirrettävän nesteen tiheydestä ja viskositeetista, joiden ero lapojen eri syvyyksillä on tuskin mitattavissa, paineen erilaisuus ei vaikuta vastusvoimaan, joten häiriöttömästi toimivan potkurin ei pitäisi mistään syystä aiheuttaa huomattavaa sivuttaisvoimaa.
Vene-lehteä tulee kyllä luettua, mutta potkureiden toiminnan tunnen kyllä opiskelun ja työn kautta.
Etkö usko, että tyypillinen uppoumarunkoisen potkuri aiheuttaa sivuttaisvetoa? Käy kokeilemassa. Yhden kesän olin töissä vesibussissa, jossa tuo oli aivan ratkaiseva juttu kaikissa manöövereissä.
Vai etkö usko syyhyn? Se, että syvemmällä on suurempi hydrostaattinen paine ei tosiaan vaikuta mihinkään, JOS potkuri ei LAINKAAN kavitoi tai saa ilmaa, joten Vene-lehden selitys ontuu. Vesi on kokoonpuristumatonta, mutta ilma ei ja kavitointi (=veden höyristyminen) riippuu voimakkaasti paineesta.
Potkuri kavitoi varsin herkästi pienissä nopeuksissa kiihdytettäessä/jarrutettaessa.
Vene-lehden jutuista onneksi ollaan samaa mieltä, mutta lopun uskostani nojaan osin kokemuksiini.
Olen puksutellut toistakymmentä vuotta puisella kookasta soutuvenettä muistuttavalla keskimoottoripaatilla täällä sisävesistössä.
Vene on täysin mahdoton ohjata peruutettaessa, menee aina samaan suuntaan oli pinna missä asennossa tahansa.
Vene on aika inhottavva muutenkin kuoppaisessa kelissä ja suurin osa ajasta valikoituu tyyneen säähän ja tapana on istuskella moottorin etupuolella josta voi hoidella konetta ja vetää uistimia, pinna saa olla vapaana ja ohjaaminen onnistuu venettä kallistamalla.(kertonee varmaan kokeneemmille pohjan muodosta ja syystä miksi on inhottava kovemmassa kelissä.)
Niin, vene kulkee siis kallistuksen mukaan ilman minkäänlaista taipumusta, sen enempää kiihdytyksissä kuin löysätessäkään, vetää mihinkään suuntaan, joten kovin kevyellä puheella en jaksa uskoa että potkurin lavoissa olisi erilainen veto korkeuden mukaan.
Sen sijaan on täysin selvää, että virtaus ei lähde lavasta kulkusuuntaan vaan jonkinverran pintaa vasten kohtisuoraan, potkurivirta siis itseasiassa " pyörii " ja peruutettaessa jos alapuolen virtaus pääsee veneen ali ja yläpuoli osuu runkoon, niin se selittää aika järkeenkäyvästi sivuttaisvedon, kuten senkin, miksi veto on voimakas juuri pakittaessa.
Taitaa sama olla jo selitettykin ja tottahan potkurivirta voi osua runkoon tms myös eteenpäin ajaessa ja vetää sitten sivulle.
Kavitointiväite ontuu siinä että aina kavitoidessa potkurin kokonaisvastus pienenee ja (anteeksi kehu) kuvittelen tuntevani aika tarkoin vanhan moottorini kierrosten tilapäisen nousun.
Summa s..., kokemus ja kahdesta teoriasta selvästi loogisempi vakuuttaa sen verran että edelleenkään en potkurin sivuttaiskomponenttiin usko.
Vastasin alunperin väitteiseen, että ei olisi mitään syytä potkurin sivuttaisvedolle ja listasin 3 pikaisesti mietyttyä mahdollisuutta. Nyt tuli neljäs mieleen eli vino akseli, joka tekee virtauksesta voimakkaasti epäsymmetrisen, ainakin veneen liikkuessa. En ole väittänyt, että juuri ne olisivat pääsyitä tai edes merkittäviä.
Pakilla ilmiön voimakkuuteen vaikuttanee merkittävästi ainakin nämä:
1. Potkurivirta ei osu peräsimeen, joka on potkurin takana ja ohjaa eteenpäin ajettaessa työnnön oikeaan suuntaan.
2. Potkuri on suunniteltu toimimaan eteenpäinajossa. Peruutettaessa se ei toimi yhtä hyvin eli samalla työnnöllä potkurivirta pyörii voimakkaammin.
Kavitaatiota muuten ei huomaa helposti, varsinkaan kierrosluvusta. Pahan kavitoinnin huomaa ehkä tärinästä ja melko varmasti potkurin "kulumisesta". Lähinnä perämoottoreilla ilmenevä potkurin selkeä pidon menetys on ventilaatiota eli ilman pääsyä potkuriin.
Yksipotkuriasennuksessa sivulle vetäminen on joissain tapauksissa huomattavaa. Varsinkin kun vauhti kasvaa ja potkuri nousee pintaan tai lähelle pintaa ja pääosa pidosta on potkusin akselin alapuolisella kehäpuoliskolla. tällöin potkuri toimii kuin pyörä joka kuljettaa venettä sivuttain. Vaikutus korostuu kun vene samalla nousee ylemmäs ja v-pohjan kölivaikutus heikkenee. Jos potkuri on syvällä ja veden virtaus ja pito on potkurin ylä- ja alaosassa sama sivulle vetoa ei esiinny.
Trimmillä ja moottorin pystysuora asennuskorkeutta muuttamalla sattaa korjaantua. Myös eri potkurityypit vetää erilailla sivulle.
Jos pelkää ilmiötä paljonkin kannattaa hommata duopropp, jettivetolaitteet, kaksoisasennus tai airot.
kannattaa muistaa pyörimissuunta kyljittäin laituriin tullessa,sivuttaisveto erittäin hyvä asia.
Nuo aikaisemmat ovat perämoottorimiehiä tai vetolaitemiehiä kun eivät tälläistä perusasiaa ymmärrä ja tiedä. Vaikuttaahan sivuttaisveto niissäkin vehkeissä mutta huomaamaamatta kompensoidaan kääntämällä. Itsellänikin on pulpettivene ja kyllä siinäkin ilmiön huomaa.
Akseliveneellähän ilmiötä käytetään hyödyksi, ne jotka osaavat, ja se on helppo todeta typötyynellä ilmalla peruutettaessa keula keskeltä laiturissa kiinni ja ruori suorassa.
Ilmiö on tuttu, mutta johtuuko se potkurista vai potkurivirran osumisesta pohjaan, vene kun kääntyy pakittaessa ihan eri lailla kuin eteen ajaessa. ?