Sataa lunta.
Lumikyyneleet sulaa.
Pakkasen puremilla poskilla.
Huulet rusopunaiset.
Kuiskaa nimeä.
Silmät kuin kaksi tähteä.
Itkun jäljiltä.
Kaipaan Sinua niin.
Kaipaan sanoja.
Lohduttavia.
Kaipaan käsiä.
Voimakkaita.
Jokaisen päivän iltana.
Ristin kädet rinnalla.
Ja odotan uutta päivää.
Uutta toivoa.
Että et unohtaisi minua.
Tiedäthän.
Kuinka rakastan.
Hetkeä.
Kun saan suudelman.
Lumikyyneleet sulaa.
Pakkasen puremilla poskilla.
Huulet rusopunaiset.
Kuiskaa nimeä.
Silmät kuin kaksi tähteä.
Itkun jäljiltä.
Kaipaan Sinua niin.
Kaipaan sanoja.
Lohduttavia.
Kaipaan käsiä.
Voimakkaita.
Jokaisen päivän iltana.
Ristin kädet rinnalla.
Ja odotan uutta päivää.
Uutta toivoa.
Että et unohtaisi minua.
Tiedäthän.
Kuinka rakastan.
Hetkeä.
Kun saan suudelman.
Vastaukset 2
Vanhimmat
otsake pisti ihan väkisellä avaamaan, niin kaunis
se on.
Kaksi ensimmäistä säkeistöä, niissä on jotain jo-
ka sulostuttaa.
Kaipaus, sehän se elää taas säkeissäsi niin hai-
kiana - voe, voe meitä.
tunnelma runossasi,
Margitta...
...tykkäsin...