Minulla on mietinnän alla sairauteni johdosta testamentin teko. Olen puolisoni kanssa ollut avoliitossa 10 vuotta ja meillä molemmilla on lapsi entisistä suhteista. Aikuisia jo kumpikin poika.
Omistan yksin kaksi velatonta kiinteistöä. Toisessa asumme puolison kanssa ja toisen olen vuokrannut. Puolisoni on ollut hirmuisissa ulosottoveloissa koko suhteemme ajan ja jo ennen suhdettamme, eli 90-luvun alusta, jolloin hänen yrityksensä joutui konkurssiin.
Tahtoisin nyt tehdä sellaisen testamentin, että hänelle jäisi elinajakseen hallinta- ja käyttöoikeus kiinteään omaisuuteeni. Ja hänen kuoltuaan omaisuus menisi puoliksi kummallekin pojalle. En ole siis puolison pojan äiti, mutta hän on minulle yhtä läheinen kuin omakin poikani.
Miten turvaan testamentilla sen, ettei omaisuuteni mene ulosottoon tässä tapauksessa, kun puoliso ei saisi rahavaroja, eikä omistusoikeutta kiinteistöihin. Itselläni ei velkaa ole.
Omistan yksin kaksi velatonta kiinteistöä. Toisessa asumme puolison kanssa ja toisen olen vuokrannut. Puolisoni on ollut hirmuisissa ulosottoveloissa koko suhteemme ajan ja jo ennen suhdettamme, eli 90-luvun alusta, jolloin hänen yrityksensä joutui konkurssiin.
Tahtoisin nyt tehdä sellaisen testamentin, että hänelle jäisi elinajakseen hallinta- ja käyttöoikeus kiinteään omaisuuteeni. Ja hänen kuoltuaan omaisuus menisi puoliksi kummallekin pojalle. En ole siis puolison pojan äiti, mutta hän on minulle yhtä läheinen kuin omakin poikani.
Miten turvaan testamentilla sen, ettei omaisuuteni mene ulosottoon tässä tapauksessa, kun puoliso ei saisi rahavaroja, eikä omistusoikeutta kiinteistöihin. Itselläni ei velkaa ole.
Vastaukset 7
Vanhimmat
>
Harkitsemasi hallintaoikeustestamentti antaa jo tarvittavan turvan. Tosin vuokratusta kiinteistöstä avolesken saama vuokratulo olisi ulosoton alaista joten järkevintä olisi testamentata ko. kiinteistö täydellä omistusoikeudella pojille ja vain turvata lesken asuminen yhteisenä kotina käytettävän kiinteistön elinikäisellä asumisoikeudella.
Jos miehesi poika kuolee sinun jälkeesi mutta ennen isäänsä rintaperillisittä ja testamenttia tekemättä, hänen isänsä (ja äitinsä) voivat saada kiinteistön tätä kautta perintönä jolloin taas osa siitä voisi joutua ulosottoon. Tämä voidaan estää testamentin toissijaismääräyksellä.
Avokillesi testamentattu hallintaoikeus (asuminen ym) ja poikien saama omaisuus pysyy velkojien ulottumattomissa.
Mutta keskustele myös aikamiespoikien kanssa heille heti kuoltuasi määrättävästä perintöverosta, vaikka avokkisi hallinnoi ja käyttää omaisuutesi tuoton omalla tavallaan. Hallintaoikeus toki alentaa perintöveroa.
Avokkisi pojalle perintövero on yli kaksinkertainen omaan poikaasi verrattuna, ellei tilanteeseen pure vain hämärästi muistamani vaara, että perintövero voisi tulla molemmille testamentin saajille kaukaisemman perijän mukaan. Kannattaa teettää testamentti asiantuntijalla, ettei jälkeesi käydä myös oikeutta.
>>ellei tilanteeseen pure vain hämärästi muistamani vaara, että perintövero voisi tulla molemmille testamentin saajille kaukaisemman perijän mukaan.
Rintaperillisen kyseessä ollen epäilin asiaa edes yhteisomistuksessa, mutta onko moista vaaraa missään perintötilanteessa?
Onko aiempi perintö- ja lahjaverolain 15§ jo poistettu vai onko soveltamisen muallikolle juju termissä sukulaisuussuhde?
Jos omaisuuden katsotaan tulleen yhteisesti kahdelle tai useammalle saajalle, määrätään vain yksi vero, ja se on tällöin perittävään kaukaisimman sukulaissuhteen mukainen (PerVL 15.1).
Tällainen vero on kuitenkin erittäin poikkeuksellinen. Jos testamentissa on määrätty kiinteistö A:lle ja B:lle, tai puoliksi A:lle ja B:lle, heitä molemmissa tapauksissa verotetaan erikseen.
KHO 1970 II 594
"Vaikka testamentintekijän koko irtain omaisuus, joka pääasiassa käsitti rahaa ja pankkitalletuksia, oli testamentissa määrätty yhteisesti useille henkilöille, perintövero oli määrätty kullekin testamentinsaajalle erikseen."
"Ellei testamentti sisällä määräystä siitä, miten testamentintekijä on tarkoittanut omaisuuden jakautuvan saajien kesken, sen oletetaan yleensä jakautuvan tasan saajien kesken. Veroluokkakysymys ratkeaa jokaisen kohdalta itsenäisesti." (Puronen, Perintö- ja lahjaverotus)
Lähinnä säännöstä yhteisestä verosta kaiketi sovelletaan aviopuolisoihin (joille se tuo etua).
"Jos saajina ovat aviopuolisot ja testamentissa on määrätty jäämistö heille puoliksi, saantoa ei ole pidetty yhteisenä.
KHO 1948 II 306
Aviopuolisoita, jotka olivat testamentilla saaneet testamentintekijän jäämistön puoleksi kumpikin, oli verotettava erikseen kummankin saamasta osuudesta eikä yhteisesti.
Vaikka määräys yhteisyydestä on puuttunut kokonaan, saantoa on pidetty yhteisenä.
KHO 1986 II 599
Kun testamentissa ei ollut määräystä saannon yhteisyydestä tai erillisyydestä, aviopuolisoiden katsottiin saaneen omaisuuden yhteisesti. Äänestys 4-1.
Edellisten perusteella on pääteltävissä, että jos testamentissa on määräys omaisuuden tulemisesta puolisoille yhteisesti, testamentti tulkittaisiin yhteistestamentiksi." (Lainaukset Purosen em. teoksesta)
Aviopuolisoiden osalta asia onkin riskitön, koska pykälässä on määräys, että heille vero määrätään lähimmän sukulaisuuden mukaan.
En epäile ansiokaan selvityksesi jälkeen kysyjän suunnitteleman testamentin perintöveroloukkua ja onhan kolmas veroluokkakin jo poistettu.