Mun Teri sairastui lauantai iltana,toinen jalka turposi reidestä ja revähdykseksi luulin,isoksi kylläkin.Sunnuntaina päivystävän kanssa asiasta juttelin ja sanoi että odota maanantaihin.Sunnuntai-iltana nousi kova kuume ja sitä alenettiin lääkkeillä,tänään aamusta sitten lääkäriin joka kuvattuaan ja tutkittuaan koiran totesi sen nisätulehdukseksi,koira jäi lääkäriin päiväksi ja tuossa 4 aikaan hain koiran joka toipunee parissa päivässä ennalleen lääkkeillä ja levolla...vajaa kaksi tuntia myöhemmin kaunis tyttöni kuoli pois.En voi kuvailla kuinka pahalle tuntuu,aina sanotaan ettei se monen koiran omistajalle kova paikka ole,mutta kyllä se on.Isäntä lähti viemään koiraa lääkäriin tuhkattavaksi,en pystynyt lähtemään mukaan,en millään.Tuntuu että kaikki valo on poissa,millä tästä jaksaa nousta taas..
Ja vain kaksi vuotiaana,aina täysin terveenä.Mitenköhän sen sisko,Eni toipuu,ne kaksi olivat syntymästään asti parhaat ystävät,ei riidan riitaa,ei edes ruoasta,aina kylki kyljessä nukkumassa..
http://s111.photobucket.com/albums/n160/davalyan/?action=view¤t=eni_and_sister.jpg
Ja vain kaksi vuotiaana,aina täysin terveenä.Mitenköhän sen sisko,Eni toipuu,ne kaksi olivat syntymästään asti parhaat ystävät,ei riidan riitaa,ei edes ruoasta,aina kylki kyljessä nukkumassa..
http://s111.photobucket.com/albums/n160/davalyan/?action=view¤t=eni_and_sister.jpg
Vastaukset 21
Vanhimmat
Surullinen juttu,eipä siihen muuta osaa sanoa.
Voimia ja jaksamista sinne murheen keskelle.
lähdetään aina liian varhain. Terille sinne ylös ruusu ja sinulle voimaa jaksamiseen.
Nuo ovat noita kurjaakin kurjempia tapahtumia joita ei pysty tajuamaan edes ajan kanssa.
Tuo satuttaa aina ja sattuu syvältä.
Voimia sulle kestää tuo menetys.
muuta, kuin että otan osaa. Tiedän niin tasan tuon tunteen. Vaan Dava...niin kliseeltä kuin se tuntuukin, niin elämä jatkuu kuitenkin...kun sen on pakko...
nuoren koiran osalta. Otan osaa.
Ihan asiallisesti keskustellen ja mitenkään yrittämättä pahoittaa mieltä, kysyn, että oliko koira ahtaan sukusiitoksen tulos?
Nämä asiat, kun ovat olleet viime päivinä esillä ja, kun on kyse tuon ikäisestä koirasta jolla olisi luullut myös oman puolustusmekanismin käynnistyvän lääkityksen lisäksi, jos pelkästään pahasta tulehduksesta oli kyse?
Itselläni oli yksi pentue joka oli jalostusneuvojan suosituksella teetetty ja siinä yhdistelmässä samat yksilöt kertautuivat useaan kertaan.
Jätin itselleni siitä yhden pennun joka tosin eli 14 vuotiaaksi mutta uskomattoman paljon jouduimme käymään lääkärillä koiraa hoidattamassa.
sukusiitosprosentilla pilattu,suomen kennelliiton tietämät 3 sukupolvea 0%,omat tutkimani 8 sukupolvea yhteensä prosentilla 5,6 %.Lääkäri sanoi että tulehdusbakteeri on erittäin agressiivista tyyppiä,nimeä en sille muista.Koiran ekasta verinäytteestä ei löytynyt ainoatakaan valkosolua,uusi,takapäästä otettu verinäyte kertoi että kaikki valkosolut olivat siinä tulehdusalueella taistelemassa ja siksi niitä ei muka ollut ollenkaan.Tulehdus taisi vain olla liian massiivinen.
Lämmin halaus sinulle ja voimia tuskan ja ikävän keskelle... Miten se voisi sattua vähemmän siksi että on monta koiraa, eihän ole silti kuin yksi Teri. Yritä jaksaa.... - Enkä tiedä onko kaikki sattumaa vai miksi tämä on ollut hirveän raskas viikonloppu tässä lähelläni... tosi monelle. No ne eivät kuulu tähän, mutta tosi kurjalta ja tyhjiinammennetulta on tuntunut tämä päivä. Ehkä kaikella on tarkoitus, ehkä taivaalle on syttynyt muutama uusi kirkas tähti, mene ja tiedä. Sytytän yhden kynttilän myös sinun kauniille ystävällesi tänä iltana. Yritä jaksaa.
Osanottoni suureen suruun. Voimia teille kaikille.
Suru helpottaa ajan myötä, kaikki kauniit muistot säilyy ikuisesti.
edes sanoa, miten pahalta tuntuu puolestasi. :(
Kova paikka se on aina, mutta mun mielestä oot nyt kokenut sen melko karmealla tavalla. Just kun sanotaan, että kaikki hoituu, niin hetken päästä koko maailma romahtaa. Tuntuu itselläkin iso möykky rinnassa kun ajattelen sun tilannetta. Kaikki sanatkin vaikuttaa niin tyhjänpäiväisiltä kliseiltä.
Voimia ja jaksamista teille kaikille.
Onneksi kuitenkin jää aina ne kauniit muistot.
osaanottoni. ei ne koirat vähemmän rakkaita ole vaikka niitä olis useampiakin. varmaan sisko kaipaa kovasti. surullista :-((((
voimia sinulle kovasti.
ikäviä yllätyksiä... :-(
Osanottoni.
Kaikilla menee aikaa totutella uuteen tilanteeseen.
Vaikka suru onkin suuri niin aikaa myöten sen tuomat säröt tasoittuvat ja muistojen kanssa eläminen helpottuu.
suureen suruun, joka perhettäsi on kohdannut.
Uskomattomi ovat tällaiset tapahtumat, ne tulevat yllättäin.
Elämä antaa ja elämä ottaa, juuri, kun sitä vähiten voi kuvitella.
Voimia teille koko perheelle.
http://www.kaihari.fi/eurasier/scarlet_puistossa.jpg
Lämmin osanottoni!
Tämä on niin ikävää... ihmettelen ettei lääkäri ottanut teitä vastaanotolle edes silloin kun kuume nousi?! Ammattitaidotonta sanon minä, omalla kaverillani turposi kuono muodottomaksi ja lääkäri käski heti tulemaan paikalle ja tämäkin tapahtui viikonloppuna keskellä yötä.
kirjoittajille.Olo on niin tyhjä,tuntuu että vaikka 12 jalkaa vielä tepastelee niin niitten neljän puuttumisen huomaa jatkuvasti ja kaikkialla.Jos tästä on tie ylöspäin,niin toivottavasti ne kärryt tulee äkkiä kohdalle.
jotka vievät ylös-,ja eteenpäin sieltä tulevat. Nyt sinusta tuntuu, että ei tule, mutta tulee ne.
Meitä kohtasi tuo suru neljä kertaa vajaan kahden vuoden sisällä. Kolme koiraa ja kissa poistuivat luotamme yhtäkkiä yllättäin.
Mutta elämän on jatkuttava, näin se vaan menee.
Pikkuhiljaa siellä polun yläpäässä alkaa näkyä valoa.
sullakin ollut =(Kyllähän se aina valkenee,nyt vaan ei tunnu siltä.
Ei tarvitse olla oma koira; kuolema satuttaa aina eläinrakkaita ihmisiä.
En edes yritä lohduttaa sinua, tiedän ettei siitä ole mitään apua, mutta jaksamisia.
tässä lohduttelu paljoa auta,mutta lämmittää silti.
olen todella pahoillani tapahtuneen takia,on se niin väärin,jaksamisia teille,aika parantaa haavat,toivotaan ainakin niin,,,