Kumman laitan, Warmian vai Nereuksen? Miten noita voisi vertailla? Hinnat ovat hyvinkin samat? Onko tekniikassa tai tilpehööreissä jotain olennaisia eroja?
Warmia vs. Nereus
Warmia vs. Nereus
135430
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
En tiedä ihan tarkalleen miten warmia suunnittelee piirejänsä. Nereuksella on käsittääkseni spiraaliputkitus ja huoneessa yleensä kaksi piiriä(suuremmissa enemmänkin) noista piireistä toinen on termostaattiohjattu ja toinen ei. Systeemissä ei sinänsä vikaa mutta vaatii että lämpökäyrä on hyvin kohdallaan. Periaatteessa termostaatteja ei tarvitsisi ollenkaan kun lämpökäyrä on hyvin säädetty.
Ongelma syntyy siitä jos/kun pesuhuoneen lattia on samassa piirissä ilman termostaattia. Pesuhuoneen lattian pitäminen kevään ja syksyn välillä lämpimänä menee kikkailuksi tai muu kämppä kuumenee. Muiden piirien kierto pitää sulkea jakotukilta kesäksi ja jos sattuu kylmä viikko niin taas käydä avaamassa. Lisäksi pakkasella pesuhuoneen lattia voi olla turhankin kuuma. Siksi jakotukkiin laitetaan käsisäätö. Minä en pidä mistään nuppeleista joita pitää käsin käydä vääntelemässä tarpeen mukaan kun termostaatitkin on keksitty.(Pesuhuoneen lattia kannattaa asentaa spiraaliputkituksella merkistä riippumatta)
Ongelma ratkeaa kun laitetaan kosteattilat ja muut tilat omiin piireihinsä ja kummallakin piirillä on oma pumppu ja lämmönsäätö(hieman kallis). Minä ratkaisin ongelman niin että kaikki piirit ovat termostaattiohjattuja(kosteissa tiloissa lattiatermostaatti) niin ei tarvitse räpeltää kesä/talvisäätöjen välillä.
(Pesuhuoneen piirissä on toimilaitteen alla prikka. Näin ainakin tuo piiri jää hieman auki eikä kierto pysähdy täysin. Kattilassa on olemassa ohivirtaus josta vesi kiertää ympyrää kun muuta kiertoa ei ole mutta laitoin tuon yhden raolleen kuitenkin.)
Varoitus etukäteen, menolämpötilaa korjaava huoneanturi automatiikassa ei toimi kunnolla takan kanssa. Laita mieluummin huonetermostaateilla.
Näyttäisi siltä että warmia on merkittävä toimija (noin reilu 1/4 markkinoista) ja sen luottoluokka näyttäisi olevan paras mahdollinen eli AAA eli yhtiö pystynee todennäköisesti paremmin vastaamaan toimittamistaan asioista myös tulevaisuudessa.
Nereus pienenä toimijan (noin 1/10 markkinoista) näyttää toimineen Uponorin avustusten varassa jo menneinä hyvinä aikoina. Mitenkähän käy jos Uponorin omistajat lopettaisivat rahanpumppauksen ko yhtiöön sensijaan että pistävät omaa väkeään kilometritehtaalle. Mielenkiinnolla odotan tilinpäätöstietoja.
Tämän perusteella ottaisin Warmian jos tuotteet ovat samalla tasolla.
Itselläni on jakotukit kahden lömpötilasäädetyn piirin takana, eli kosteat ja muut tilat. Muiden tilojen säädössä on huoneanturi oleskelutiloissa ja takkaa lämmittäessä käy kuten edellä sanottiin, säätöpiiri ajaa lämmön alas ja makuuhuoneet viilenee.
Jos tekisin uuden systeemin laittaisin jaon kolmeen säätöpiiriin: kosteat, oleskelu ja muut. Kaikkin sisätilan mittaus ohjaamaan piiriensä lämpöjä.
Warmian perustanut porukka oli aikaisemmin Nereuksella, joten eiköhän ne aika samoilla opeilla toimi.
huonekompensoinnin vain tilaan johonka takka vaikuttaa.
tällöin koko muu talo viilenee. Jos jostain ihmeen syystä huonekompensointi-nappolan haluat - niin laita se kauimpaan kulmahuoneeseen niin menoveden lämpö ei alene liikaa ja ko makuuhuonekkin on sopivan lämmin vaikka lämmität takkaa toisaalla niin paljon kuin haluat.
Huonetermostaatti säätää ainakin meillä PI-säädön omaisesti 0.1 asteen tarkkuudella toimilaitetta takallisessakin tilassa (parketilattia)ja se riittää. Termostaatti osaa siis säätää kuristaen ei vai on off tyyliin.
Hyvä lopputulos vaatii myös järkeä takan valinnassa ja lähinnä siinä kohtaan että ymmärtää kuoritakan merkityksen. Mitään kompensointia en ole kokenut tarpeelliseksi ainakaan warmian systeemiin.
Suosittelen huonekompensoinnin poistamista ja anna termostaattien hoitaa hommansa jos "ilmaislämpöä" jostain tulee. Tai siirrätä anturi "oikeaan paikkaan".
Erillistä märkätilojen säätömahdollisuutta ei korvaa mikään kikkailu. Edellisessä talossa oli vain yksi menovesisäätö mallia upo enkä ollut siihen tyytyväinen.
Loppusuoralle omassa vertailussani pääsivät aikanaan vain järjestelmät joissa oli käytetty kahta säätöryhmää lisäksi maalämpöpumppu tuli 203 ohmannin automatiikalla eli kaikki hoituu täysin automaattisesti ympäri vuoden. Mitään säätökikkailua ei ole tarvittu sen jälkeen kuin warmian mies kävi avaamasssa hieman säätöventtiiliä kompensoidakseen suuren maton peittämää (3/4 lattiasta on peitettynä)lattialämmityksen vajetta talon keskellä olleessa huoneessa.
Minusta meno veden huonekompensointi aiheuttaa vain lisämurheita säätöihin. Kolmella piirillä homma voisi pelata mutta silloin pitää jo rakennusvaiheessa tietää minkä huoneen ovi tulee olemaan useimmiten kiinni ja minkä auki.(siis minne takan lämpö yltää). Taitaa tulla jonkin verran lisähintaa jokaisesta suntt&pumppuryhmästä (onko tietoa paljonko?).
Huoneyksikön siirtäminen kylmimpään huoneeseen aiheuttaa sen ettei takan vaikutus alueelta lämpö katkea(ellei ole termostaattia) ja huonetta lämmitetään turhaan. Termostaatit on juuri tuota varten ja niillä homma pelittää. Jos takka on vain koristeena niin silloin termostaatteja ei tarvitse välttämättä ollenkaan jos on kaksipiirinen järjestelmä(mukavuuslattiat ja muut). Siinä voi säästää pikkusiivun kun laittaa vain varaukset(putket seinään lattia-antureille). Myöhemmin voi lisätä termostaatit jos niitä kaipaa. 24V systeemejä voi osaava kytkeä itsekin.
Minulla kosteat tilat ovat omalla jakotukilla, mutta en ole vielä nähnyt tarpeelliseksi laittaa siihen omaa säätöä. Jos ei halua maksaa lisähintaa kosteiden tilojen pumppuryhmästä niin tuo mainitsemani viritys toimii ihan kelvollisesti. Tarvitaan vain yksi lisätermostaatti lattia-anturilla kosteille tiloille. Termostaatti antaa kierron olla auki koko kesän ja pakkasella se alkaa pätkiä kiertoa jottei lattia mene turhan lämpimäksi. Lämpökäyrä menee niin että kesälläkin menovesi on hieman lämmintä. Kun ulkolämpötila alkaa lähestyä shortsikelejä niin lattia alkaa olla melko viileä. Se on minull toivottu ominaisuus kun jäähdytystä toistaiseksi ei ole.(Makuasia, voi pohtia omaa tarvetta, Joissakin lämmönsäätimissä voi määritellä menovedelle minimilämmön jossa se pidetään vaikka ulkolämpötilan mukaan menisi muuta).
Termostaateissa on eroja. Tässä jotain jos haluaa hifistellä niiden kanssa....
Nereuksen termostaatti (RCU10 valmistaja Siemens) on juuri tuollainen tarkka PI-säädin.(lisäksi siinä on jäähdytykselle ohjaus jos sattuu tarvitsemaan vaikkapa maalämpöpumpun puhallinkonvektorille). Warmiasta en tarkemmin tiedä. Valmistajan voi arvata kun katsoo kytkentäohjetta. Yleensä se on kopio alkuperäisen valmistajan ohjeesta. Minulla on pari termostaattia Siemensin RCU15 joka vastaava kuin RCU10 mutta 24V jännitteellä. Lattialämmitys on wirsbon valmistama ja kymmenkunta wirsbon termostaattia.
Ainaki nuo minun pari vuotta vanhat Wirsbo-termostaatit on eberlen jotain halvimpia (surkeita) malleja ja niissä on eräs vähemmän hyvä ominaisuus. (En tiedä uudemmista malleista) Termostaattiin on tarkoituksella tehty puolen asteen hystereesi(jatkuvan katkomisen estämisesksi). Kun lämmitys on päällä ja saavuttaa halutun lämmön pistää termostaatti piirin kiinni. Kun lämpötila laskee niin termostaatti ei laitakaan lämpöä päälle vaan jää odottamaan että lämpö laskee yli puoli astetta. Toisinaan tuossa ajassa lattia ehtii täysin kylmäksi(varsinkin jos vaikutusalueella on useita termostaatteja). Sitten kun lämmitys menee päälle niin kestää aikansa että kylmä lattia lämpenee ja vasta sitten alkaa huone lämmetä. Tuossa vaiheessa huonelämpötila käy helposti jo asteen alle halutusta. Jos on tyypillinen avoin pohjaratkaisu niin keittiön, olohuoneen ja eteisen termostaatteja ei saa samaan lämpöön milläään vaan aina jokin osa lattiaa on "odottamassa" kylmänä. Pieni mutta ärsyttävä omituisuus.
Wirsbon saa toimimaan paremmin jos lämpökäyrä on kohdallaan eikä termostaatti katkaise kuin todella harvoin. Siis termostaatti on periaatteessa hyödytön mutta katkaisee kun lämpö nousee puoli astetta yli halutusta ja muuten lämpötila keikkuu (juuri ja juuri) katkaisurajan alla. Huomasin että termostaatin odottelu katkeaa jos sillä käy virrat poikki. Niinpä laitoin kellokytkimen katkaisemaan muuntajalta virrat hetkeksi parin tunnin välein. Tällä tavoin ne toimivat melko tarkasti.
Jos kompensointimittaus on suljetun oven takan makuuhuoneessa, se säätää vain sen lämpöä ja takan lämmitys nostaa oleskelutilojen lämpötilaa tarpeettoman korkealle, joka lisää eneergian kulutusta ja heikentää asumismukavuutta.
Itse en ainakaan ole ollut tyytyväinen termostaattien toimilaitteiden toimintaan. Epäilen että ne eivät sulje kirtoa kokonaan, vaan vain kuristavat sitä. Mitenköhän tuonkin asian tutkisi ja selvittäisi? Kivilattioissa pienikin virtaus antaa melko suuren lämmitystehon, jos veden lämpö on korkea nurkkahuoneen tarpeen mukaan.
Käytännössä meillä on hyväksytty se ominaisuus ett makkareissa on vähän viilempää, kun isi lämmittää takkaa. Toisaalta, tuohan tuplaa energian säästön, kun takka lämmittää oleskelutilat ja laskee makuuhuoneiden lämpötilaa :)
Paremman säädettävyyden saisi kun makkarit olisi omassa säädössä.
Sulla kun tuntuu olevan tietoja termostaateista ja toimilaitteista, niin osaatko ottaa kantaa toimilaitteen kiinnitykseen? Mulla on pieni epäilys että omassani Nereuksen toimilaitteen ja jakotukin välissä oleva holkki on sellainen että se ei päästä sulkeutuvaa toimilaitetta ihan pohjaan asti, eli piiri ei koskaan mene täysin kiinni.
Miten voisin selvittää että meneekö venttiili kokonaan kiinni vai ei?
voisin ehkä liimat toimilaitteen karan päähän jonkin napin, jotta se työntää venttiilin karaa syvemmälle. Voikohan se mennä rikki jos nappi on liikaa eikä toimilaite pääse vapaasti liikkumaan loppuun asti.
Nereuksin takuun perään taitaa olla turha kysellä kun asennuksesta on jo 8 vuotta ja myyjä on juuri näitä jotka perustivat Warmian.
Termostaatin tulee sulkea kokonaan virtaus tarvittaessa. Nereus on toimittanut 2000 luvulla paljon toimilaitteita jotka eivät sulje virtausta - vaadi toimittaman takuuseen uudet tai korjaamaan toimilaite. Meille vaihdettiin kokonaan kaikki. Voit kokeilla toiminnan niin että pistät termostaatin pienelle eli yrität kylmentää vaikka jonkun välihuoneen ja jos huone ei kylmene seuraavaan päivään mennessä on toimilaite todennäköisesti sellainen että se ei pysty sulkemaan virtausta kokonaan. Jos veden virtaus pysähtyy voit myös lähteviä putkia sormien välillä kokoeilemalla havaita selvästi kylmän putken jos termostaatti toimii oikein sulkiessaan kierron kokonaan.
Nereus on toimittamut paljon viallisia toimilaitteita, jotka eivät sulje kiertoa tarvittaessakaan kokonaan mikä johtaa turhaan lämmittämiseen - vaadi korjaamaan tietävät kyllä ongelman! Ongelma alkoi esiintyä jo 03 tietämillä.
Voit kokeilla pakkaskeleillä kun menovesi on suht lämmintä niin tee niin että väännät huonetermostaatin hyvin pienelle ja kokeilet lähtevistä putkista että ko putki kylmenee samoin kuin ko huoneen tulee kylmetä viimeistään seuraavaksi päiväksi jos näin ei käy toimilaite tai termostaatti ei toimi oikein ja tulee vaihtaa tai korjata.
Täytyypä rustata reklamaatio Nereukselle.
Ei tahdo testatessa riittää hermot siihen että odottelisi välissä vuorokauden :)
Täytyy kokeilla niin että laitan vierekkäisiin piireihin toiseen napin lisäämään liikkeen ulottuvuutta ja toiseen en ja katson onko eroa lattian lämmössä. Kivilattiasta sen tuntee helposti.
Maalämpöpumppujen kanssa on vielä yksi seikka. Sellaiset maalämpöpumput jotka käyttävät betonilattiaa varaajana tarvitsevat avoimia piirejä. Wirsbo (tai muu samantyyppinen systeemi) kuin minulla että (lähes) kaikki piirit voivat olla välillä kiinni ei toimi hyvin em. maalämpöpumpun kanssa vaan pumppulla tulee lyhyitä käyntijaksoja.
Mitä olen seuraillut niin tuossa toisessa mainitsemani kellokytkinviritys voi auttaa asiaa. Lämmitystarve tulee kellokytkimen ohjaamana aina tasaisin väliajoin, sillä tavalla että lähes kaikki piirit avautuvat yhtäaikaa. Silloin kiertovesi viilenee jolloin pumppu todenäköisesti hurahtaisi käyntiin ja kävisi niin kauan kuin suurin osa termostaateista pyytää lämpöä. Varmaankin käyntijaksoista tulisi pidempiä. Minulla ei kuitenkaan ole maalämpöä.
Mutta jos termostaatit ovat sulkeneet melkein kaikki piirit, niin silloinhan ei tarvita lämmitystä ja pumppu saa levätä.
Jos temostaatit puuttuu usein peliija rajoittaa lähpöä, niin silloin on syytä laskea säätökäyrää alemmaksi, ettei kiertävä vesi olisi niin lämmintä.
Valitse Wehofloor lattialämmitys on Hyvä ja halvin. Kotimainen iso toimia on tuotteen takana.
www.Kwhpipe.fi