Miten saatte ajan kulumaan äippäloman alkaessa vauvan syntymään saakka, vai tuntuuko että aika loppuu kesken? Onko sitä tosiaan niin poikki että "vain" lepää, kerää voimia ja valmistautuu tulevaan?
Kuten tästä ehkäpä huomaakin itselläni ei vielä ole lapsukaisia, kunhan pohdin :)
Kuten tästä ehkäpä huomaakin itselläni ei vielä ole lapsukaisia, kunhan pohdin :)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Chattailevat ja väittelevät suomi24:ssa.
Minä vietin loppuraskauden vk35-37 sairaalassa raskausmyrkytyksen takia ja voitte uskoa että siellä se aika vasta hitaasti menee!
Olkaa onnellisia kun saatte olla kotona ja tehdä melkein mitä haluatte! :)
No joka tapauksessa jos tylsää on niin askartele/ompele vauvalle vaikka joku lelu, esim. pehmokirja. Tai vaatteita, viltti, tumput, villasukat?
Siivoile kotia, tee pakkaseen valmiiksi ruokia?
Tai ihan vaan jotain "omaa juttua" ja nauti siitä nyt täysillä kun kukaan ei keskeytä. Kohta sitä omaa aikaa ei paljoa ole.. :)
Ekassa vietin loppuajan osastoseurannassa. Maksantoimintahäiriö , verenpaine. Tokassa yritin roikkua ison mahani kanssa helteellä vilkkaan 2v perässä , joka ei nukkunut ollenkaan päiväunia. Hienoa jos aika käy kotona pitkäksi. Kuulostaa unelmalta meikäläisen perspektiivistä:) Hyvä , että täsmensit olevasi vasta teoriavaiheessa:)
kun laittaa vauvalle valmista.
Itse olen lomaillut jo kuukausitolkulla, ei ole saanut töihin mennä, en silti ole tylsistynyt.
Nyt nämä viimeiset viikot meinaan ottaa aika rennosti, kroppakin jo laittaa vastaan että kilometriä pidempää kävelylenkkiä ei tarvitse edes harkita eikä kovin hurjasti alkaa siivota.
Itse ompelen lakanoita ja verhoja lapsen huoneeseen.. kevyttä puuhastelua.
Kohta se vauvarumba alkaa sitten tekemistä takuulla riittää joten kerään voimia :)
paikalla liihtyvä ihminen joten elän niikuin ennen rakauttakin. Eli liikun ja teen kotiaskareita. Ihan normielämää. Välillä voin ottaa nokoset jos oikein raukasee.
Muutaman viikon päästä alkaisi loma. En tiedä vielä mitä sillä ajalla tekisin, joskus parin päivän vapaatkin menee ihmetellessä. Pidän työstäni, ja olo on haikea jo nyt.
Kunto on ollut hyvä, niin ehkä liikun, ostelen tulokkaalle tarvikkeita (ei vielä paljon osteltu), käyn tervehtimässä sukulaisia ja ystäviä. Jospa vielä pienen matkan tekisi. Kirjoja on varattu luettavaksi ja sohvallekin saatan rojahtaa useammin, ken tietää..