Meillä on 2,5 vuotias poika kissa.
Hän on selvästi sen oloinen että kaipaa kaveria.
Käymme aina eräässä kyläpaikassa, jossa on toinen kissa ja siellä he leikkivät suht sovussa.
Aijomme ottaa sille kavariksi toisen poikakissan. (pennun)
Mutta kissamme on todella oma päinen ja kun olemme joskus tuoneet toisen aikuisen kissan kotiimme, alkaa mieletön huuto ja emme uskalla laskea kissoja keskenään.
Miten hyväksyykö kissa paremmin pennun?
Tai hyväksyyhän se, mutta olen vain miettinyt että hyväksyykö tuo meidän jäärä pää sen miten nopeasti.
Olisiko ohjeita tai kokomusta miten totuttaa kissat toisiinsa?
Varsinkin kun on kyseessä sellainen akressiivisempi kissa.
Kannattaako pitää eri huoneissa aluksi.
Torutaanko rähisevää kissaa, miten huomioidaan?
Vinkkejä tähän asiaan ja totuttamiseen kaivataan.
Hän on selvästi sen oloinen että kaipaa kaveria.
Käymme aina eräässä kyläpaikassa, jossa on toinen kissa ja siellä he leikkivät suht sovussa.
Aijomme ottaa sille kavariksi toisen poikakissan. (pennun)
Mutta kissamme on todella oma päinen ja kun olemme joskus tuoneet toisen aikuisen kissan kotiimme, alkaa mieletön huuto ja emme uskalla laskea kissoja keskenään.
Miten hyväksyykö kissa paremmin pennun?
Tai hyväksyyhän se, mutta olen vain miettinyt että hyväksyykö tuo meidän jäärä pää sen miten nopeasti.
Olisiko ohjeita tai kokomusta miten totuttaa kissat toisiinsa?
Varsinkin kun on kyseessä sellainen akressiivisempi kissa.
Kannattaako pitää eri huoneissa aluksi.
Torutaanko rähisevää kissaa, miten huomioidaan?
Vinkkejä tähän asiaan ja totuttamiseen kaivataan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Niin onhan se sille kova juttu kun vieras kissa tulee sen omalle reviirille. Mielestäni pikku hiljaa totuttelulla varmaankin tulee toivotut tulokset. Vahdinnan alaisena saavat haistella toisiaan ja totutella, ei kannata sättiä kumpaakaan jos/kun ärinää syntyy, vaan huomioida kumpaakin, silittele kumpaakin, siten sekoittelet niiden tuoksuja toisiinsa. Jos kissasi todella agressiivinen niin kannattaa yöksi laittaa kissat erilleen, ettei tule mitään kauheaa sotaa aikaseksi. Eiköhän se pikkuhiljaa hyvä tule. Ja kannattaa ruokaakin käyttää hyväkseen, jotain oikein herkkua mitä ei voi vastustaa, niin koittaa samalle kipolle syömään niitä. Mutta tulokasta älä ala paapomaan yhtään enemmän kuin aikuista, sillä siitähän aikuinen voi ottaa nokkiinsa.
feliway haihdutin pistorasiaan pari päivää ennen uuden kissan tuloa!http://www.vetcare.fi/index.php?id=86
Kopioitu incatin sivulta:
Kuinka sopeutat kissat toisiinsa
Kissojen käyttäytyminen: Lopeta tappelut kuusivaiheisella ohjeella
teksti: Larry Lachman, P.S.Y.D (Cat Fancy, January 2002, p. 45)
käännös: Heikki Laitala
"Sammy", 5-vuotias sininaamio Siamilainen, tappeli säännöllisesti kolmen (kaikkiaan viidestä) samassa taloudessa olevan kissan kanssa n. 6 kuukautta. Hänen huoltajansa sai Sammyn 6 viikon ikäisenä San Bernardinon kissalasta Californiasta. Sammyn omistaja haki apua eläinlääkäriltä, joka antoi ensin Valiumia (diazepam), sitten BuSparia (busbironc) ja vielä Elavil- (amitriptylene) lääkitystä. Sammy reagoi huonosti kaikkiin noihin kolmeen lääkkeeseen ja mikään niistä ei kokonaan lopettanut hänen aggressiivista käyttäytymistään. Silloin hänen omistajansa soitti minulle.
Tutustuminen toisiin kissoihin
Kun uusi kissa tulee taloon, jossa jo ennestään on kissa tai kissoja, aikaisemmin talossa ollut kissa (tai kissat) luonnollisesti hallitsee reviiriään. Aikaisemmat asukkaat eivät vain tutki tai hyökkäile uutta tulokasta kohtaan vaan ne tutkivat tarkkaan ja haistelevat toisiaankin kuin vieraita. Tämä johtuu siitä, että aikaisemmat kissat kokevat ahdistusta ja tuntevat tarvetta puolustaa itseään.
Jotta kissojen "sotatilaa" voisi vähentää uutta kissaa taloon tuotaessa, hanki eri sukupuolta oleva kissa kuin ennestään talossa oleva(t). Erota kissat toisistaan ainakin neljäksi viikoksi, että ne tottuvat uusiin hajuihin. Tällöin uusi tulokas edustaa ennustettavaa tilaa uuteen kotiin.
Aggressiivisen kissan/pennun käsittely
Noudata seuraavia kohtia, jos yksi tai useampi kissoistasi joutuu tappeluun toisten kanssa:
1. Erota kissat kahdeksi viikoksi. Vähitellen totuttele kissat toisiinsa antamalla niiden "haistella" suljetun oven alta. Tarjoa kummallekin osapuolelle herkkupaloja ja huomiota totuttelun ajan.
2. Valmistele näköyhteys avaamalla ovea hitusen (varmista, ettei sitä pysty avaamaan enempää). Huomioi ja kehu taas kumpaakin osapuolta. Jatka seuraavaan kohtaan vasta, kun sähinää, murinaa tai hyökkäilyä ei esiinny.
3. Aloita kahdesti päivässä viiden minuutin sopeuttamisjaksoilla. Tuo vähemmän aggressiivinen kissa isoon huoneeseen yksinään. Istu huoneen kauimmaiseen nurkkaan ovesta katsoen ja aloita herkkupalatuokio silitellen ja kehuen kissaa.
Pyydä toista henkilöä tuomaan aggressiivisempi kissa lyhyissä valjaissa tai boxissa (josta se voi nähdä toisen kissan).
Jos jompikumpi kissoista osoittaa aggressiivisia eleitä - luimistaa korvia kauas taakse, häntää heiluttamalla, kyyristymällä tai sähisemällä - ohjaa kissan huomio positiiviseen suuntaan vaikka pingispallon heitolla tai minttulelulla. Jos tämä ei onnistu ja aggressiivisuus yltyy, toru hyökkäävää sanomalla: EI! Erota kissat, odota 5 - 10 minuuttia ja kokeile uudestaan. Pyrkimyksenä on saavuttaa tila, jossa kumpikaan kissoista ei sähise, murise tai hyökkäile toista kohtaan.
4. Kun aggressiiviset kehon eleet ja käyttäytyminen vähenee, lievennä kieltoja. Ota kissa ulos boksista tai vaihda pidempiin valjaisiin.
5. Kun kumpikin osapuoli näyttää yhdenmukaisia merkkejä toisen läsnäolon sietämiseen, anna niiden kulkea vapaasti sopeuttamishetkien ajan huoneessa. Asteittain anna kummallekin lisää vapautta kulkea koko huoneistossa / talossa.
6. Muutaman viikon jälkeen, jos jompikumpi tai kumpikin kissoista käyttäytyy levottomasti, ota yhteyttä eläinlääkäriisi tai homeopaattiin ja käytä joko homeopaattisia tai rauhoittavia lääkkeitä tässä sopeuttamisvaiheessa.
12 - 16 viikon jälkeen, kissojesi tulisi tulla toimeen ilman merkkejä aggressiivisuudesta. Ainakin siinä määrin että ne sietävät toisiaan, joskus jopa tulevat parhaiksi kavereiksi.
Kahden ja puolen kuukauden jälkeen ensivisiitistä Sammyn luona, hänen omistajansa raportoi tilanteen rauhoittuneen. Sammy on hyvä kaveri yhden entisen vihamiehensä kanssa ja sietää muut.
Meillä totuttelu tapahtui pikku hiljaa, vähän kerrallaan. Vanhempi asukas kyllä sähisi ja murisi pennulle, mutta sen suurempaa tappelua ei syntynyt. Keskityimme torumisen sijasta huomion antamiseen molemmille kateille. Täysin erillään kissat olivat ainoastaan sinä päivänä kun pentu haettiin taloon.
Pentu kulki sitkeästi vanhemman perässä sähinästä huolimatta ja yritti tehdä tuttavuutta. Aikaa se vei useamman viikon, ennekuin täysi sopu syntyi. Totuttelun aikana emme jättäneet kissoja samaan tilaan poissa ollessamme/yöksi.
Nyt ovat kuitenkin parhaat kaverukset, ja nauttivat toistensa seurasta :)