miten/minne antaa lapsi adoptoitavaksi?

lapset on liian kaukana, niin neuvolasta saat apua. Oikeassakin adoptiossa on 10 vko harkintaaika.

pelastakaa kirjoitti:

lapset on liian kaukana, niin neuvolasta saat apua. Oikeassakin adoptiossa on 10 vko harkintaaika.

..voit allekirjoittaa adoptiopaperit alle vasta kun lapsi on 8 viikkoa. (Se on pakollinen harkinta-aika jokaiselle.) Lapsi on sen ajan perheessä jotka yleensäkin hoitavat adoptioon tulevia vauvoja tai joissakin tapauksissa lapsi voi mennä jo aikaisemmin tulevaan adoptioperheeseen, mutta se on harvinaisempaa.

Ja jos Pela on liian kaukana niin he neuvovat miten voit toimia (hoitaako kuntasi sosiaalitoimi adoptioneuvonnan sinulle).

Tämän päivän Pelastakaa lapset ry eli Pela suomessa on kylmäverinen huijarijärjestö joten äärimmäistä varovaisuutta kyseisen toimijan kanssa. Lavastavat perusteettomia huostiksia varainkeräysrikollisuutta ja se ainainen pätemisen tarve

Lue tuoreita aiheita mm Pelastakaa Lapset ry tuomittu kavalluksesta


http://www.pelastakaalapset.blogspot.fi


https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/201612132200039909

Anonyymi kirjoitti:

Tämän päivän Pelastakaa lapset ry eli Pela suomessa on kylmäverinen huijarijärjestö joten äärimmäistä varovaisuutta kyseisen toimijan kanssa. Lavastavat perusteettomia huostiksia varainkeräysrikollisuutta ja se ainainen pätemisen tarve

Lue tuoreita aiheita mm Pelastakaa Lapset ry tuomittu kavalluksesta


http://www.pelastakaalapset.blogspot.fi


https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/201612132200039909

Lue lisää

Pelastakaa Lapset ry:ssä törkeä kavallus – noin 40 000 euroa

https://mvlehti.net/2016/07/07/pelastakaa-lapset-ryssa-torkea-kavallus-noin-40-000-euroa/

Anonyymi kirjoitti:

Tämän päivän Pelastakaa lapset ry eli Pela suomessa on kylmäverinen huijarijärjestö joten äärimmäistä varovaisuutta kyseisen toimijan kanssa. Lavastavat perusteettomia huostiksia varainkeräysrikollisuutta ja se ainainen pätemisen tarve

Lue tuoreita aiheita mm Pelastakaa Lapset ry tuomittu kavalluksesta


http://www.pelastakaalapset.blogspot.fi


https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/201612132200039909

Lue lisää

Tuore uutinen vuodelta 2016….

Pelastakaa lapset ry ei ole virallinen viranomainen vaan rikollinen yhdistys jonka rikoksista saa kuulla nykyään lähes kuukausittain. Hyvänen aika älkää nyt ainakaan pelastakaa lapset ry:n kanssa sekaantuko yhteistyöhön.

ihan vain sullekin tiedoksi että vahinkojakin sattuu vaikka ehkäisy olisikin kunnossa. adoptio on vain yksi tapa aborttejen ja muiden joukossa.

... kirjoitti:

ihan vain sullekin tiedoksi että vahinkojakin sattuu vaikka ehkäisy olisikin kunnossa. adoptio on vain yksi tapa aborttejen ja muiden joukossa.

...suosittelen aborttia. Asia aivan eri jos joku haluaa tieten tahtoen synnyttää lapsen jollekkin pariskunnale jolla ei mahdollisuuksia itse lapsia saada, nämä asiathan sovitaan luonnollisesti etukäteen.

jo valmiiksi epätoivottu kirjoitti:

...suosittelen aborttia. Asia aivan eri jos joku haluaa tieten tahtoen synnyttää lapsen jollekkin pariskunnale jolla ei mahdollisuuksia itse lapsia saada, nämä asiathan sovitaan luonnollisesti etukäteen.

Lue lisää

Suomen lain mukaan ei lasta voi synnyttää tietylle pariskunnalle, eli sitä ei voi mitenkään etukäteen sopia.

sossupaholainen kirjoitti:

Suomen lain mukaan ei lasta voi synnyttää tietylle pariskunnalle, eli sitä ei voi mitenkään etukäteen sopia.

bioäiti voi esittää toiveen perheestä.

Miksi sinua pistää vihaksi?

Mitä pahaa siinä on jos kaikki ei halua päättää oman lapsen elämää aborttiin, vaikka eivät pysty lasta kasvattamaan omassa kodissa?
Elämä on kallisarvoinen ja lahjaksi saatu. Minusta abortit on ihan turhia. Ihan varmasti jokaiselle lapselle löytyy oman koti. Mutta ymmärrän myös sen että valinta on jokaisen tehtävä itse, sitä ei voi kukaan muu tehdä.

Ja olen siitä saamaa mieltä kuin joku toinenkin kirjoittaja: joskus lapsi tulee vaikka sen tulo on estetty tarkasti. Joskus vain joku saa lahjan vaikka ei sitä halua.

Ja on suurta epäitsekkyyttä antaa lapsen pitää elämän lahja vaikka sitä ei itse halua olla jakamassa. Jotkut vaan osaa ajatella asioita muustakin lähtökohdasta kuin omasta navasta.
Mitä siitä vihastumaan?

hashgdfrr kirjoitti:

bioäiti voi esittää toiveen perheestä.

toiveen siitä, millainen perhe on (asuuko maalla/kaupungissa, elämäntavat, arvot, harrastukset jne) mutta ei voi valita tiettyä perhettä. Sossut valitsevat sopivan perheen bion toiveiden mukaisesti. Bio ei voi itse toivoa tiettyä perhettä.

Ihmettelen.. kirjoitti:

Miksi sinua pistää vihaksi?

Mitä pahaa siinä on jos kaikki ei halua päättää oman lapsen elämää aborttiin, vaikka eivät pysty lasta kasvattamaan omassa kodissa?
Elämä on kallisarvoinen ja lahjaksi saatu. Minusta abortit on ihan turhia. Ihan varmasti jokaiselle lapselle löytyy oman koti. Mutta ymmärrän myös sen että valinta on jokaisen tehtävä itse, sitä ei voi kukaan muu tehdä.

Ja olen siitä saamaa mieltä kuin joku toinenkin kirjoittaja: joskus lapsi tulee vaikka sen tulo on estetty tarkasti. Joskus vain joku saa lahjan vaikka ei sitä halua.

Ja on suurta epäitsekkyyttä antaa lapsen pitää elämän lahja vaikka sitä ei itse halua olla jakamassa. Jotkut vaan osaa ajatella asioita muustakin lähtökohdasta kuin omasta navasta.
Mitä siitä vihastumaan?

Lue lisää

toimintaa antaa oma lapsi pois!! Jos huomaa tulleensa raskaaksi ja jo siinä vaiheessa tietää ettei lasta halua pitää,niin ehdottomasti abortti!
Jos se lainmukaisesti on vielä mahdollista, niin siinä ei pitäsi olla mitään ongelmaa. Asia erikseen sitten taas on,jos raskaus on edennyt jo liian pitkälle äidin tullessa katumapäälle ja aborttia ei pysty enään tekemään,silloin toki on parempi jo itse lapsen kannalta harkita adoptioon antamista.
Tässä adoptiossa on myös negatiivisia puolia.
Olen läheltä seurannut kun yhden lapsen luottamus/usko rommuttui täysin kuullessaan etteivät hänen vanhempansa olekkaan niitä oikeita "äitejä ja isiä". Aika surkeaa seurata kun lapsi ei voinut ymmärtää miksi oikea äiti ei häntä halunnut!! En ole perehtynyt tähän adoptiolakiin enkä näin ollen tiedä mikä on käytäntö, kerrotaanko lapselle että heillä on biologiset vanhemmat erikseen vai miten. Enkä juuri sillä tiedolla paljon mitään teekkään...en ole adoptoimassa enkä omia lapsiani pois antamassa!

tosi kylmäkiskoista kirjoitti:

toimintaa antaa oma lapsi pois!! Jos huomaa tulleensa raskaaksi ja jo siinä vaiheessa tietää ettei lasta halua pitää,niin ehdottomasti abortti!
Jos se lainmukaisesti on vielä mahdollista, niin siinä ei pitäsi olla mitään ongelmaa. Asia erikseen sitten taas on,jos raskaus on edennyt jo liian pitkälle äidin tullessa katumapäälle ja aborttia ei pysty enään tekemään,silloin toki on parempi jo itse lapsen kannalta harkita adoptioon antamista.
Tässä adoptiossa on myös negatiivisia puolia.
Olen läheltä seurannut kun yhden lapsen luottamus/usko rommuttui täysin kuullessaan etteivät hänen vanhempansa olekkaan niitä oikeita "äitejä ja isiä". Aika surkeaa seurata kun lapsi ei voinut ymmärtää miksi oikea äiti ei häntä halunnut!! En ole perehtynyt tähän adoptiolakiin enkä näin ollen tiedä mikä on käytäntö, kerrotaanko lapselle että heillä on biologiset vanhemmat erikseen vai miten. Enkä juuri sillä tiedolla paljon mitään teekkään...en ole adoptoimassa enkä omia lapsiani pois antamassa!

Lue lisää

Joskus ennen vanhaan saattoi olla että lapselle ei kerrotu että hänet on adoptoitu ja nyt on huomattu että mitä aikaisemmin lapselle kerrotaan adoptiosta niin sitä parempi.
Tosin tunnen myös adoptoituja jotka on 30-40-vuotiaita ja he ovat ottaneet ihan hyvin elämän vastaan vaikka ovatkin adoptoituja aikana jolloin asioista ajateltiin vähän eri lailla.

Ja en voi ymmärtää ihmistä jonka mielestä lapsen elämä on parempi päättää abortissa kuin antaa äidin harkita lapsen syntmään asti mitä hän tekee.
Minusta siis adoptio on paljon parempi kuin abortti. Arvostan elämää niin paljon.
Mutta kuten kirjoitin valinta on jokaisen oma ja en uskalla alkaa sinun kanssa samaan asemaan että tuomitsisin kokonaan toisen vaihtoehdon sillä ajattelen että meistä jokaínen joutuu aikanaan vastuuseen tekemisistään.

Mutta sinulla näyttää olevan potkua toimia ihan toisin, koska voit kirjoittaa tänne että mitä toisen ihmisen pitää ihan IHAN EHDOTTOMASTI TEHDÄ! Mistä olet moisen oikeuden saanut?

Ihmettelen... kirjoitti:

Joskus ennen vanhaan saattoi olla että lapselle ei kerrotu että hänet on adoptoitu ja nyt on huomattu että mitä aikaisemmin lapselle kerrotaan adoptiosta niin sitä parempi.
Tosin tunnen myös adoptoituja jotka on 30-40-vuotiaita ja he ovat ottaneet ihan hyvin elämän vastaan vaikka ovatkin adoptoituja aikana jolloin asioista ajateltiin vähän eri lailla.

Ja en voi ymmärtää ihmistä jonka mielestä lapsen elämä on parempi päättää abortissa kuin antaa äidin harkita lapsen syntmään asti mitä hän tekee.
Minusta siis adoptio on paljon parempi kuin abortti. Arvostan elämää niin paljon.
Mutta kuten kirjoitin valinta on jokaisen oma ja en uskalla alkaa sinun kanssa samaan asemaan että tuomitsisin kokonaan toisen vaihtoehdon sillä ajattelen että meistä jokaínen joutuu aikanaan vastuuseen tekemisistään.

Mutta sinulla näyttää olevan potkua toimia ihan toisin, koska voit kirjoittaa tänne että mitä toisen ihmisen pitää ihan IHAN EHDOTTOMASTI TEHDÄ! Mistä olet moisen oikeuden saanut?

Lue lisää

mitä kenenkin PITÄÄ TEHDÄ!!! Suomi on vapaa maa omien mielipiteiden esittämiseen ja jokainen tekee mitä parhaaksi näkee. Minä nyt vaan satun olemaan sitä mieltä mitä kirjoitinkin,en KÄSKENYT ketään toimimaan oman mielipiteeni mukaisesti.
Ps.Lue aikasi kuluksi noita muita viestiketjuja aiheeseen liittyen, huomaat että suuri osa ihmisistä on samoilla linjoilla kanssani,tulkkaatko heidänkin mielipiteet KÄSKYIKSI??? Älä vaivaudu tähän enään kommentoimaan,kiitos etukäteen!

on sanonut kirjoitti:

mitä kenenkin PITÄÄ TEHDÄ!!! Suomi on vapaa maa omien mielipiteiden esittämiseen ja jokainen tekee mitä parhaaksi näkee. Minä nyt vaan satun olemaan sitä mieltä mitä kirjoitinkin,en KÄSKENYT ketään toimimaan oman mielipiteeni mukaisesti.
Ps.Lue aikasi kuluksi noita muita viestiketjuja aiheeseen liittyen, huomaat että suuri osa ihmisistä on samoilla linjoilla kanssani,tulkkaatko heidänkin mielipiteet KÄSKYIKSI??? Älä vaivaudu tähän enään kommentoimaan,kiitos etukäteen!

Lue lisää

* *

X

tosi kylmäkiskoista kirjoitti:

toimintaa antaa oma lapsi pois!! Jos huomaa tulleensa raskaaksi ja jo siinä vaiheessa tietää ettei lasta halua pitää,niin ehdottomasti abortti!
Jos se lainmukaisesti on vielä mahdollista, niin siinä ei pitäsi olla mitään ongelmaa. Asia erikseen sitten taas on,jos raskaus on edennyt jo liian pitkälle äidin tullessa katumapäälle ja aborttia ei pysty enään tekemään,silloin toki on parempi jo itse lapsen kannalta harkita adoptioon antamista.
Tässä adoptiossa on myös negatiivisia puolia.
Olen läheltä seurannut kun yhden lapsen luottamus/usko rommuttui täysin kuullessaan etteivät hänen vanhempansa olekkaan niitä oikeita "äitejä ja isiä". Aika surkeaa seurata kun lapsi ei voinut ymmärtää miksi oikea äiti ei häntä halunnut!! En ole perehtynyt tähän adoptiolakiin enkä näin ollen tiedä mikä on käytäntö, kerrotaanko lapselle että heillä on biologiset vanhemmat erikseen vai miten. Enkä juuri sillä tiedolla paljon mitään teekkään...en ole adoptoimassa enkä omia lapsiani pois antamassa!

Lue lisää

kehottaa toista tappamaan oma lapsensa!

Outo tyyppi kirjoitti:

* *

X

...mitäköhän kieltä tuohon kirjoitit...tai lähinnä piirsit :))

on mielestäni kirjoitti:

kehottaa toista tappamaan oma lapsensa!

"oma lapsi" jos sen on valmis antamaan pois???

esittää kirjoitti:

toiveen siitä, millainen perhe on (asuuko maalla/kaupungissa, elämäntavat, arvot, harrastukset jne) mutta ei voi valita tiettyä perhettä. Sossut valitsevat sopivan perheen bion toiveiden mukaisesti. Bio ei voi itse toivoa tiettyä perhettä.

Lue lisää

Kyllä lapselle voi toivoa tiettyä perhettä. Näin on tietenkin esim. sukulaisadoptioissa. Tiedän myös yhden tapauksen, jossa bioäiti halusi antaa lapsensa juuri tiettyyn perheeseen (jossa oli aiemmin kaksi lasta ja sitten kolmannessa synnytyksessä oli lapsi kuollut ja äiti menetti kohdun). Bioäiti sanoi, että ellei lapsi pääse adoptioon tähän tiettyyn perheeseen, niin adoptio ei toteudu ollenkaan. Kyllä sossut siihen sitten suostuivat.

No ei kannata heti olla saarnaamassa , kun ei edes tiedä asian taustoja, se voi olla hyvinkin traaginen asia. Joten kysymyksesi asiasta jää vastaamatta ,

itse olen tuon prosessin käynyt läpi, enkä suosittele sitä kellekkään..
sinua ei tulla kuitenkaan koskaan kiittämään siitä että olet antanut elämän jollekkin, sinä saat korkeintaa halveksuvia katseita ja lapsesi syyttää hylkäämiskokemuksesta loppu elämäsi.

no, mutta ainahan voit kokeilla, tule sitten kertomaan myöhemmin tälle palstalle miten huonosti menee..

kaikesta_huolimatta... kirjoitti:

itse olen tuon prosessin käynyt läpi, enkä suosittele sitä kellekkään..
sinua ei tulla kuitenkaan koskaan kiittämään siitä että olet antanut elämän jollekkin, sinä saat korkeintaa halveksuvia katseita ja lapsesi syyttää hylkäämiskokemuksesta loppu elämäsi.

no, mutta ainahan voit kokeilla, tule sitten kertomaan myöhemmin tälle palstalle miten huonosti menee..

Lue lisää

Jos joku aikoo antaa lapsen adoptioon siksi että hän saisi siitä kiitosta, niin se on väärä peruste.

Mutta ajattelen että jos lapsen adoptioiva ihminen olisi yhteydessä lapsen biologiseen äitiin niin hän haluaisi kiittää siitä että lapselle on annettu elämä. (Minä ainakin haluaisin kiittää biologista äitiä, jos adoptoisin lapsen.)

Kirjoitit että adoptioon antavaa voidaan tulla syyttämään siitä. Mutta minä ajattelen että on ihan sama mitä teet, silti se on jonkun mielestä väärin.
Siksi kannattaa miettiä asiaa ihan omalta kannalta, mikä on itselle paras ratkaisu.

Aika moni joka antaa lapsen adoptioon on tullut ns vahingossa raskaaksi. Joillakin raskaus on pitkällä tai muuten lapsen elämää ei haluta päättää. Adoptio voi olla toimiva ratkaisu.

Tunnen adoptiolapsia joista suurin osa on jo aikuisia ja tietääkseni he eivät ole katkeria bioäidilleen vaan he nauttivat saamastaan elämästä.

Kaverini on tehnyt abortin ja en voi sitä ymmärtää mitenkään. Hän tuli vahingossa raskaaksi. Kun kaverilleni sattui sama tilanne uudestaan niin ehdotin hänelle toista ratkaisua ja olin todella onnellinen kun pikkuisen elämä sai jatkua. Näiden kahden vahinkoraskauden välissä kaverini elämäntilanne ei ollut muuttunut ollenkaan, mutta ehkä hänen ajatukset oli muuttunut.
Liian usein abortti tulee ensimmäisenä ratkaisuna mieleen vaikka muitakin, vaihtoehtoja on olemassa.

Minä arvostan jokaista joka ei päätä raskautta aborttiin vaan lapsen syntymään. Ja minusta ei voi olla suurempaa rakkautta kuin se joka antaa lapsensa toisen perheen lapseksi, jos ei sitä itse halua / pysty olla jakamassa.

Minä ajattelen että... kirjoitti:

Jos joku aikoo antaa lapsen adoptioon siksi että hän saisi siitä kiitosta, niin se on väärä peruste.

Mutta ajattelen että jos lapsen adoptioiva ihminen olisi yhteydessä lapsen biologiseen äitiin niin hän haluaisi kiittää siitä että lapselle on annettu elämä. (Minä ainakin haluaisin kiittää biologista äitiä, jos adoptoisin lapsen.)

Kirjoitit että adoptioon antavaa voidaan tulla syyttämään siitä. Mutta minä ajattelen että on ihan sama mitä teet, silti se on jonkun mielestä väärin.
Siksi kannattaa miettiä asiaa ihan omalta kannalta, mikä on itselle paras ratkaisu.

Aika moni joka antaa lapsen adoptioon on tullut ns vahingossa raskaaksi. Joillakin raskaus on pitkällä tai muuten lapsen elämää ei haluta päättää. Adoptio voi olla toimiva ratkaisu.

Tunnen adoptiolapsia joista suurin osa on jo aikuisia ja tietääkseni he eivät ole katkeria bioäidilleen vaan he nauttivat saamastaan elämästä.

Kaverini on tehnyt abortin ja en voi sitä ymmärtää mitenkään. Hän tuli vahingossa raskaaksi. Kun kaverilleni sattui sama tilanne uudestaan niin ehdotin hänelle toista ratkaisua ja olin todella onnellinen kun pikkuisen elämä sai jatkua. Näiden kahden vahinkoraskauden välissä kaverini elämäntilanne ei ollut muuttunut ollenkaan, mutta ehkä hänen ajatukset oli muuttunut.
Liian usein abortti tulee ensimmäisenä ratkaisuna mieleen vaikka muitakin, vaihtoehtoja on olemassa.

Minä arvostan jokaista joka ei päätä raskautta aborttiin vaan lapsen syntymään. Ja minusta ei voi olla suurempaa rakkautta kuin se joka antaa lapsensa toisen perheen lapseksi, jos ei sitä itse halua / pysty olla jakamassa.

Lue lisää

kannataisiko miettiä omalle kohdalle nuita asioita? entäs jos oisit itse nuiden valintojen edessä..pystyisitkö synnyttämään lapsen ja antamaan sen pois??
tällä palstalla on niitä neuvon antajia ja jeesustelijoita joilla ei juurikaan ole muutenkaan elämänkokemusta ja sitten kyllä lauotaan neuvoja joka lähtöön. se on kuule ihan sama mikä sinun mielestä on lapselle parasta tai tilanteeseen parasta, kun et sinä joudu adoptioon antamisen jälkeen elämään sitä elämää jonka biologiset äidit joutuvat.
ideaali tilannehan olisi se ettei vahinkoraskauksia tule, näin ollen ei tarvitsisi pohtia abortti, adoptio, lapsen pitämis-kysymyksiä.
adoptio on aina tragedia, se on sitä luovuttavalle äidille ja lapselle..loppu elämän..toki tähän lukuun en ota lapsen biologisen isän tai äidin sukua, isovanhempia, sisaruksia, serkkuja..
ei adoptio ole yksinkertainen ratkaisu!!!! vaikka se siltä teistä monesta untuvikosta tuntuukin :-)
mitä tulee tuohon KIITOS-kysymykseen niin loppuelämäänsä ei kannata pilata sillä että tekee jonkun lapsettoman perheen onnelliseksi tai antaa "lapselle elämän" se on turhuutta koska 9 kk raskaus, helvetillinen synnytys, loppuelämän itsesyytökset ei ole sen arvoisia että joku ohimennen sanoo "kiitos kun annoit lapsen adoptioon!

Kaikkea hyvää sinulle ja voimia ! Älä välitä näistä tuomitsijoista, he eivät ole sinun tilanteessasi. Elämä on monimutkaista ja adoptio on oikeasti joskus paras (vaikka ei varmasti koskaan helppo) ratkaisu.

neilikka kirjoitti:

Kaikkea hyvää sinulle ja voimia ! Älä välitä näistä tuomitsijoista, he eivät ole sinun tilanteessasi. Elämä on monimutkaista ja adoptio on oikeasti joskus paras (vaikka ei varmasti koskaan helppo) ratkaisu.

Lue lisää

adoptio peruuntua vielä senkin jälkeen kun biologisen äidin harkinta-aika kulunut, hän allekirjoittanut paperit ja lapsi jo muutaman viikon adoptioperheessä, mutta oikeus ei ole vielä adoptiota vahvistanut, ja äiti haluaisikin lapsen takaisin?

sivusta seurannut kirjoitti:

adoptio peruuntua vielä senkin jälkeen kun biologisen äidin harkinta-aika kulunut, hän allekirjoittanut paperit ja lapsi jo muutaman viikon adoptioperheessä, mutta oikeus ei ole vielä adoptiota vahvistanut, ja äiti haluaisikin lapsen takaisin?

Lue lisää

Kannattaa kysyä Pelastakaa lapset ry:n toimistolta, osaavat varmaan vastata parhaiten.

sivusta seurannut kirjoitti:

adoptio peruuntua vielä senkin jälkeen kun biologisen äidin harkinta-aika kulunut, hän allekirjoittanut paperit ja lapsi jo muutaman viikon adoptioperheessä, mutta oikeus ei ole vielä adoptiota vahvistanut, ja äiti haluaisikin lapsen takaisin?

Lue lisää

Kannattaa ottaa yhteyttä asianajajaan ja käräjäoikeuteen. Kunnan oikeusaputoimisto on hyvä osoite, jos pelkää suuria laskuja. Netistä löytyy myös asianajajien puhelinpalveluita (laskutetaan puhelinlaskun yhteydessä ja hinta näkyy netissä).

EI KANNATA VIIVYTELLÄ!

sivusta seurannut kirjoitti:

adoptio peruuntua vielä senkin jälkeen kun biologisen äidin harkinta-aika kulunut, hän allekirjoittanut paperit ja lapsi jo muutaman viikon adoptioperheessä, mutta oikeus ei ole vielä adoptiota vahvistanut, ja äiti haluaisikin lapsen takaisin?

Lue lisää

papereiden allekirjoittamisen jälkeen tuskin pystyy enää peruuttamaan adoptiota.
oma näkemykseni on että käräjäoikeus vahvistaa oikeudessa adoption parin kuukauden päästä allekirjoituksesta...kyllä se peli on menetetty kun nimi on paperissa.

sivusta seurannut kirjoitti:

adoptio peruuntua vielä senkin jälkeen kun biologisen äidin harkinta-aika kulunut, hän allekirjoittanut paperit ja lapsi jo muutaman viikon adoptioperheessä, mutta oikeus ei ole vielä adoptiota vahvistanut, ja äiti haluaisikin lapsen takaisin?

Lue lisää

pitäisi voida? Harkinta aika (min 8 vkoa max 6kk) on sitä varten, että mielensä voi muuttaa. Paperit allekirjoitetaan vasta kun päätös on täysin varma. Se, että lapsi olisi ollut adoptiokodissa jo useiden viikkojen ajan ja yhtäkkiä vietäisinkiin heiltä olisi kohtuuttoman julmaa! Kyse on sentään ihmisistä, jotka ovat odottaneet vuosia adoptiolasta, käyneet läpi lapsettomuuden tuskan ja todennäköisesti myös useita keskenmenoja. Olisi kohtuutonta ensin antaa heille lapsi ja sitten viedä se heiltä. En tiedä miten sellaisesta tilanteesta henkisesti selviäisi.

Minä ajattelen että... kirjoitti:

Jos joku aikoo antaa lapsen adoptioon siksi että hän saisi siitä kiitosta, niin se on väärä peruste.

Mutta ajattelen että jos lapsen adoptioiva ihminen olisi yhteydessä lapsen biologiseen äitiin niin hän haluaisi kiittää siitä että lapselle on annettu elämä. (Minä ainakin haluaisin kiittää biologista äitiä, jos adoptoisin lapsen.)

Kirjoitit että adoptioon antavaa voidaan tulla syyttämään siitä. Mutta minä ajattelen että on ihan sama mitä teet, silti se on jonkun mielestä väärin.
Siksi kannattaa miettiä asiaa ihan omalta kannalta, mikä on itselle paras ratkaisu.

Aika moni joka antaa lapsen adoptioon on tullut ns vahingossa raskaaksi. Joillakin raskaus on pitkällä tai muuten lapsen elämää ei haluta päättää. Adoptio voi olla toimiva ratkaisu.

Tunnen adoptiolapsia joista suurin osa on jo aikuisia ja tietääkseni he eivät ole katkeria bioäidilleen vaan he nauttivat saamastaan elämästä.

Kaverini on tehnyt abortin ja en voi sitä ymmärtää mitenkään. Hän tuli vahingossa raskaaksi. Kun kaverilleni sattui sama tilanne uudestaan niin ehdotin hänelle toista ratkaisua ja olin todella onnellinen kun pikkuisen elämä sai jatkua. Näiden kahden vahinkoraskauden välissä kaverini elämäntilanne ei ollut muuttunut ollenkaan, mutta ehkä hänen ajatukset oli muuttunut.
Liian usein abortti tulee ensimmäisenä ratkaisuna mieleen vaikka muitakin, vaihtoehtoja on olemassa.

Minä arvostan jokaista joka ei päätä raskautta aborttiin vaan lapsen syntymään. Ja minusta ei voi olla suurempaa rakkautta kuin se joka antaa lapsensa toisen perheen lapseksi, jos ei sitä itse halua / pysty olla jakamassa.

Lue lisää

minut on adoptoitu ja olen tiennyt sen pienestä pitäen. Murrosikä oli minulle tosi rankka ja sellaista "selviytymistä" päivästä toiseen. On kurjaa kun ei tiedä omia vanhempiaan. Ei tiedä välittivätkö vanhemmat oikeasti, harkitsiko edes pitämistä vai oliko itsestään selvyys että minut annettaisiin pois.
Minulla on ollut pienestä pitäen kova kiintymys johonkin. Pienenä se oli äiti.
minulle oli kova pala olla yksi päivä erossa, koska pelotti tuleeko äiti hakemaan. Nyt aviomies, eli toisin sanoen minulla on TODELLA suuri hylätyksi tulemisen pelko. Pienenä itkin monta kertaa äidilleni " mikä minussa on vikana kun äiti ei tykännyt minusta", sitä ei pieni lapsi pysty järjellä ajattelemaan. Myös itsetuntoni on ollut aina huono, minulla on ollut aina suuri tarve tulla hyväksytyksi, mutta valitettavasti ala-asteella minua kiusattiin paljon, sanoilla "äpärä,ottolapsi," jnejnejne.
olen jutellut myös muiden adoptoitujen kanssa, ja tämä tunne on meillä kaikilla todella suuri, kysymyksiä on paljon, ja moni adoptiolapsi toivoo tulevansa löydetyksi. Meillä on paljon kysymyksiä ja toivon edelleen että äitin löytäisi minut. Adoptio jättää aina pysyvän haavan sydämmeen jota ei voi ommella kiinni, kaipaan kovasti äitiäni, eikä sitä tunnetta pysty kukaan tietämään ellei ole itse adoptiolapsi
T. Aina äitinsä tytär.

ihmeessä kirjoitti:

pitäisi voida? Harkinta aika (min 8 vkoa max 6kk) on sitä varten, että mielensä voi muuttaa. Paperit allekirjoitetaan vasta kun päätös on täysin varma. Se, että lapsi olisi ollut adoptiokodissa jo useiden viikkojen ajan ja yhtäkkiä vietäisinkiin heiltä olisi kohtuuttoman julmaa! Kyse on sentään ihmisistä, jotka ovat odottaneet vuosia adoptiolasta, käyneet läpi lapsettomuuden tuskan ja todennäköisesti myös useita keskenmenoja. Olisi kohtuutonta ensin antaa heille lapsi ja sitten viedä se heiltä. En tiedä miten sellaisesta tilanteesta henkisesti selviäisi.

Lue lisää

Ei kaikki lasta adoptoivat ole käyneet lapsettomuuden läpi. Jotkut adoptoivat vain sen takia koska haluavat, vaikka voisisivat saada oman lapsen.
Osalla ado vanhemmilla on taustalla keskenmenoja, abortteja ja lapsettomuutta. Ei suinkaan kaikilla.

äitiä kaipaava kirjoitti:

minut on adoptoitu ja olen tiennyt sen pienestä pitäen. Murrosikä oli minulle tosi rankka ja sellaista "selviytymistä" päivästä toiseen. On kurjaa kun ei tiedä omia vanhempiaan. Ei tiedä välittivätkö vanhemmat oikeasti, harkitsiko edes pitämistä vai oliko itsestään selvyys että minut annettaisiin pois.
Minulla on ollut pienestä pitäen kova kiintymys johonkin. Pienenä se oli äiti.
minulle oli kova pala olla yksi päivä erossa, koska pelotti tuleeko äiti hakemaan. Nyt aviomies, eli toisin sanoen minulla on TODELLA suuri hylätyksi tulemisen pelko. Pienenä itkin monta kertaa äidilleni " mikä minussa on vikana kun äiti ei tykännyt minusta", sitä ei pieni lapsi pysty järjellä ajattelemaan. Myös itsetuntoni on ollut aina huono, minulla on ollut aina suuri tarve tulla hyväksytyksi, mutta valitettavasti ala-asteella minua kiusattiin paljon, sanoilla "äpärä,ottolapsi," jnejnejne.
olen jutellut myös muiden adoptoitujen kanssa, ja tämä tunne on meillä kaikilla todella suuri, kysymyksiä on paljon, ja moni adoptiolapsi toivoo tulevansa löydetyksi. Meillä on paljon kysymyksiä ja toivon edelleen että äitin löytäisi minut. Adoptio jättää aina pysyvän haavan sydämmeen jota ei voi ommella kiinni, kaipaan kovasti äitiäni, eikä sitä tunnetta pysty kukaan tietämään ellei ole itse adoptiolapsi
T. Aina äitinsä tytär.

Lue lisää

ja jos esim et olisi adoptoitu, niin sinulla silti olis nuo samankaltaiset ongelmat.
Tuo miten sen kaiken kuvasit ei liity mitenkään adoptioon

Jos olisit kavanut nuoren teiniäidin luona, niin aivan varmasti sinua olisi kiusattu vielä enemmän, hylätyksi tulemisen pelko olisi ollut paljon suurempi.

Jotain outoa tuossa on jos sinun ado äiti sanoi sinulle että bio ei tykännyt sinusta. Jotenkin koko viestis tuntuu tekaistulta

ihmeessäihmeessä kirjoitti:

Ei kaikki lasta adoptoivat ole käyneet lapsettomuuden läpi. Jotkut adoptoivat vain sen takia koska haluavat, vaikka voisisivat saada oman lapsen.
Osalla ado vanhemmilla on taustalla keskenmenoja, abortteja ja lapsettomuutta. Ei suinkaan kaikilla.

Lue lisää

Kotimaan adoption vaatimuksena on lapsettomuus. Suomalaisen lapsen voi siis adoptoida vain lapseton pari (ja tässä keskustelussahan oli kyse kotimaan adoptiosta), mutta ulkomailta voi adoptoida joistakin kohteista myös biolapselliset parit. Joihinkin kohteisiin ulkomaillakin sen sijaan vaaditaan lapsettomuus ja hedelmättömyystodistukset, ja vielä useammissa kohteissa lapsettomuudesta kärsivät laitetaan etusijalle.

..että voi kirjoitti:

papereiden allekirjoittamisen jälkeen tuskin pystyy enää peruuttamaan adoptiota.
oma näkemykseni on että käräjäoikeus vahvistaa oikeudessa adoption parin kuukauden päästä allekirjoituksesta...kyllä se peli on menetetty kun nimi on paperissa.

Lue lisää

Sinäpä sen kirjoitit: "kyllä se peli on menetetty kun nimi on paperissa."

Siltä se minustakin tuntui ja tuntuu.

ihmeessä kirjoitti:

pitäisi voida? Harkinta aika (min 8 vkoa max 6kk) on sitä varten, että mielensä voi muuttaa. Paperit allekirjoitetaan vasta kun päätös on täysin varma. Se, että lapsi olisi ollut adoptiokodissa jo useiden viikkojen ajan ja yhtäkkiä vietäisinkiin heiltä olisi kohtuuttoman julmaa! Kyse on sentään ihmisistä, jotka ovat odottaneet vuosia adoptiolasta, käyneet läpi lapsettomuuden tuskan ja todennäköisesti myös useita keskenmenoja. Olisi kohtuutonta ensin antaa heille lapsi ja sitten viedä se heiltä. En tiedä miten sellaisesta tilanteesta henkisesti selviäisi.

Lue lisää

Kohtuuttoman julmaa??? Sitähän se koko adoptio on.

Olisiko sitten oikein, että sosiaalityöntekijät kirjaisivat tai käräjäoikeus kirjaisi papereihin, vaikkapa että:

"X:n biologinen äiti yritti 3.11.2010 peruuttaa adoptiota, mutta koska hän oli jo allekirjoittanut suostumuksensa lapsen adoptioon, ei peruutusta voitu enää toimeenpanna. Käräjäoikeus vahvistin X:n adoption 8.1.2011"

Olisihan se sinusta tietenkin oikein. Onko se oikein, että biologinen äiti ei välttämättä saa oikein minkäänlaista adoptioneuvontaa? Onko se oikein, että heille ei anneta minkäänlaisia tukihenkilöitä tai henkistä apua tai vastaavaa ennen adoptiota eikä adoption jälkeen? On sekin sinusta varmaan oikein. Minusta ei ole kummallista, että bioäidit horjuu päätöksissään ja yrittää välillä peruuttaakin adoptioita.

ÄnikI kirjoitti:

Kohtuuttoman julmaa??? Sitähän se koko adoptio on.

Olisiko sitten oikein, että sosiaalityöntekijät kirjaisivat tai käräjäoikeus kirjaisi papereihin, vaikkapa että:

"X:n biologinen äiti yritti 3.11.2010 peruuttaa adoptiota, mutta koska hän oli jo allekirjoittanut suostumuksensa lapsen adoptioon, ei peruutusta voitu enää toimeenpanna. Käräjäoikeus vahvistin X:n adoption 8.1.2011"

Olisihan se sinusta tietenkin oikein. Onko se oikein, että biologinen äiti ei välttämättä saa oikein minkäänlaista adoptioneuvontaa? Onko se oikein, että heille ei anneta minkäänlaisia tukihenkilöitä tai henkistä apua tai vastaavaa ennen adoptiota eikä adoption jälkeen? On sekin sinusta varmaan oikein. Minusta ei ole kummallista, että bioäidit horjuu päätöksissään ja yrittää välillä peruuttaakin adoptioita.

Lue lisää

No tuohan tapahtuu joka ikisessä tapauksessa. Ei kukaan voi olla ihan varma että päätostään ei kadu.
Kyse ei ole bion eduista. Paperit on allekirjoittettu, lapsi on uudessa kodissa.

äitiä kaipaava kirjoitti:

minut on adoptoitu ja olen tiennyt sen pienestä pitäen. Murrosikä oli minulle tosi rankka ja sellaista "selviytymistä" päivästä toiseen. On kurjaa kun ei tiedä omia vanhempiaan. Ei tiedä välittivätkö vanhemmat oikeasti, harkitsiko edes pitämistä vai oliko itsestään selvyys että minut annettaisiin pois.
Minulla on ollut pienestä pitäen kova kiintymys johonkin. Pienenä se oli äiti.
minulle oli kova pala olla yksi päivä erossa, koska pelotti tuleeko äiti hakemaan. Nyt aviomies, eli toisin sanoen minulla on TODELLA suuri hylätyksi tulemisen pelko. Pienenä itkin monta kertaa äidilleni " mikä minussa on vikana kun äiti ei tykännyt minusta", sitä ei pieni lapsi pysty järjellä ajattelemaan. Myös itsetuntoni on ollut aina huono, minulla on ollut aina suuri tarve tulla hyväksytyksi, mutta valitettavasti ala-asteella minua kiusattiin paljon, sanoilla "äpärä,ottolapsi," jnejnejne.
olen jutellut myös muiden adoptoitujen kanssa, ja tämä tunne on meillä kaikilla todella suuri, kysymyksiä on paljon, ja moni adoptiolapsi toivoo tulevansa löydetyksi. Meillä on paljon kysymyksiä ja toivon edelleen että äitin löytäisi minut. Adoptio jättää aina pysyvän haavan sydämmeen jota ei voi ommella kiinni, kaipaan kovasti äitiäni, eikä sitä tunnetta pysty kukaan tietämään ellei ole itse adoptiolapsi
T. Aina äitinsä tytär.

Lue lisää

Oli vuosi silloin 73 tai74. Itse en ollut toipunut asioistani ja synnytksestä,kun lapsi otettiin huostaan ja annettiin adoptintiin. Siellä ei näy varmaankaan minun allekirjoitutani. Voivat paperehinsa kirjoittaa mitä lystäävät.Suuntaus heillä on tänäkin päivänä ottaa lapsia huostaan. Oletteko kuulleet saman tahon auttavan perheitä muuten esim. biologisia äitejä että he saavat tukea niin ,järjestämällä asuntoja,terapiaa,vertaistukea,maksutta.Ei varmasti .Kyllä rahaa löytyy ,kun adoperhettä tuetaan ,on palaverit ym rahaedut. Järjeston nimi on muutettava PEASTAKAA BIOÄIDIT ENSIN;silloinhan pelastuu lapsetkin.Älkää hyvät ihmiset antako tälle rahojanne. T. BIO äiti on oikea äiti

kaikesta_huolimatta... kirjoitti:

itse olen tuon prosessin käynyt läpi, enkä suosittele sitä kellekkään..
sinua ei tulla kuitenkaan koskaan kiittämään siitä että olet antanut elämän jollekkin, sinä saat korkeintaa halveksuvia katseita ja lapsesi syyttää hylkäämiskokemuksesta loppu elämäsi.

no, mutta ainahan voit kokeilla, tule sitten kertomaan myöhemmin tälle palstalle miten huonosti menee..

Lue lisää

Minulla eräs koulukaveri aikoinaan joutui adoptoidaan pois lapsensa, kun olisi ollut liian nuori äidiksi.
Olen ajatellut tätä tapausta monesti , varsinkin kun itse tulin äidiksi , että miten tämä koulukaveri ajattelee asiasta, sillä siitä ei saanut koskaan puhua mitään , ihan kun sitä ei olisi edes tapahtunut.
Ajatellut myös tämän adoptoidun lapsen elämää, saiko hän hyvän kodin ja rakastavat vanhemmat, ja tietääkö hän että on adoptoitu, minkä näköinen hän saattaa olla , ja jos tietää että on adoptio lapsi niin onko ottanut yhteyttä äitiinsä joka hänet synnytti.
Joten paljoon ajatuksia adoptio herättää , ja myöskin syyt miksi niitä tapahtuu.
Eikä varmaan ole mikään helppo päätös kaikille , joten saa vaan toivoa että lapset saavat hyvät kodit ja että heidän elämänsä on harmonista .

zxcxxxxxxxx kirjoitti:

ja jos esim et olisi adoptoitu, niin sinulla silti olis nuo samankaltaiset ongelmat.
Tuo miten sen kaiken kuvasit ei liity mitenkään adoptioon

Jos olisit kavanut nuoren teiniäidin luona, niin aivan varmasti sinua olisi kiusattu vielä enemmän, hylätyksi tulemisen pelko olisi ollut paljon suurempi.

Jotain outoa tuossa on jos sinun ado äiti sanoi sinulle että bio ei tykännyt sinusta. Jotenkin koko viestis tuntuu tekaistulta

Lue lisää

On mielestäni väärin sanoa lapselle ettei Bio äiti tykännyt hänestä , sillä se jää,kaivelemaan lapsen sydäntä .
Mutta kyllä se taas on totta että jokainen ihminen miettii juuriensa alkua, mahdollisia sisaruksia ja millaisia hänen Bio vanhemmat olivat , ei siinä mitään ihmettelemistä ole .

Ne joilla on omat vanhemmat perheessä tutkivat myös paljon sukuselvitys asioita netistä sillä kiinnostus on juuri ihmisen juurista , ja minkälaisia ihmisiä siihen kuuluu ,,joten kiinnostus juuriinsa on jokaisella , miksi adoptio lapsella sitä ei saisi olla .

Joten helppo ymmärtää hänen kaipuu siihen mitä elämä olisi ollut jos hänet olisi pidetty Bio äidin luona. Sitten että tietää että joku on kantanut itseä 9 kk kohdussaan ja miksi annettiin pois.
Nythän on kirjoitettu paljon lehdissä adoptiosta joissa lapsi on varastettu äidiltään tai sanottu synnyttäjälle että lapsia syntyi kuolleena , joten monet adoptiot ovat olleet vääryyttä lapsen omia vanhempia kohtaan eteenkin jos on adoptoitu ulkomailta .
Niin että annetaan ihmisten pitää tunteensa , koska niistä ei voi tietää mitään jos ei itse ole adoptoitu .

sinut tutkittu ja todettu että olet tahtomattasi lapseton? Niin, lapsettomuushoidot ovat kalliita mutta ei adotiokaan mikään halpa ole. Jos et ole lapseton niin et saa kotimaasta adoptiolasta.
Oletko katsonut ulkom. adoptioiden hintoja? (kun mainitset että lapsettomuushoidot ovat kalliita)

Yksinkö olisit adoptoimassa? Vai kumppanin kanssa?

meillä on kaksi aivan ihanaa pientä lasta. emmekä halunneet niitä vielä tässä elämän vaiheessa enempää. mutta hormonikierukka tippui ja aborttia ei olisi pää kestänyt. raskaus lähestyy puolta väliä ja minä en voi sille ajatukselle mitään, että harkitsen jatkuvasti vauvan adoptioon antamista. meilläkin elämä muuten mallillaan,ei juoda eikä tupakoida, mutta tuntuu etten pysty repäisemään itsestäni hyvää äitiyttä vielä yhdelle lapselle, kun olen henkisesti niin tiivisti kiinni kahdessa jo syntyneessä. Samoin tulojen suhteen on suurta epävarmuutta tiedossa seuraavan muutaman vuoden aikana. Kivittäkööt muut keskustelijat minua, mutta tuntuu, että kaiken kolmen lasten kannalta olisi parempaa jos nuorin saisi oman äidin. Näin sanoi myös 2,5 erittäin viisas tyttäreni, kun kerroimme lapsille raskaudesta. "Vauva tulee äidin mahassa ulos ja lähtee OMAN äidin luo".
Vastaa tähän viestiin, jos olet tosissasi

vauvalle OMA äiti kirjoitti:

meillä on kaksi aivan ihanaa pientä lasta. emmekä halunneet niitä vielä tässä elämän vaiheessa enempää. mutta hormonikierukka tippui ja aborttia ei olisi pää kestänyt. raskaus lähestyy puolta väliä ja minä en voi sille ajatukselle mitään, että harkitsen jatkuvasti vauvan adoptioon antamista. meilläkin elämä muuten mallillaan,ei juoda eikä tupakoida, mutta tuntuu etten pysty repäisemään itsestäni hyvää äitiyttä vielä yhdelle lapselle, kun olen henkisesti niin tiivisti kiinni kahdessa jo syntyneessä. Samoin tulojen suhteen on suurta epävarmuutta tiedossa seuraavan muutaman vuoden aikana. Kivittäkööt muut keskustelijat minua, mutta tuntuu, että kaiken kolmen lasten kannalta olisi parempaa jos nuorin saisi oman äidin. Näin sanoi myös 2,5 erittäin viisas tyttäreni, kun kerroimme lapsille raskaudesta. "Vauva tulee äidin mahassa ulos ja lähtee OMAN äidin luo".
Vastaa tähän viestiin, jos olet tosissasi

Lue lisää

"Vastaa tähän viestiin, jos olet tosissasi " Mitä tarkoitat tuolla?

Kirjoitat monikossa, eli sinulla on puoliso. Eli yhdessä voisitte kasvattaa kolmeakin.... Mitä mieltä lapsen isä on adoptioaikeistasi?

Henk.kohtaisesti en voisi tuollaisessa tilanteessa antaa lasta adoptioon (ja se oma äitihän _sinä_ sille tulokkaalle olet, sanoi viisas (?!) 2,5 vuotiaasi sitten mitä tahansa).

vauvalle OMA äiti kirjoitti:

meillä on kaksi aivan ihanaa pientä lasta. emmekä halunneet niitä vielä tässä elämän vaiheessa enempää. mutta hormonikierukka tippui ja aborttia ei olisi pää kestänyt. raskaus lähestyy puolta väliä ja minä en voi sille ajatukselle mitään, että harkitsen jatkuvasti vauvan adoptioon antamista. meilläkin elämä muuten mallillaan,ei juoda eikä tupakoida, mutta tuntuu etten pysty repäisemään itsestäni hyvää äitiyttä vielä yhdelle lapselle, kun olen henkisesti niin tiivisti kiinni kahdessa jo syntyneessä. Samoin tulojen suhteen on suurta epävarmuutta tiedossa seuraavan muutaman vuoden aikana. Kivittäkööt muut keskustelijat minua, mutta tuntuu, että kaiken kolmen lasten kannalta olisi parempaa jos nuorin saisi oman äidin. Näin sanoi myös 2,5 erittäin viisas tyttäreni, kun kerroimme lapsille raskaudesta. "Vauva tulee äidin mahassa ulos ja lähtee OMAN äidin luo".
Vastaa tähän viestiin, jos olet tosissasi

Lue lisää

Heissan sinä kuullemma haluaisit adoptioon antaa viikon vanhan tyttövauvan me oltais valmiita adoptioon ottamaan pieni viikon vanha poikavauvan tai tyttövauvan.
me ollaan kumpikin sen ikäisiä että me osataan hoitaa pieniä vauvoja ja pieniä lapsia.Joo laita tulemaan sen pienen vauvan kuva.Minä ja minun aviomieheni oltais halukkaita ottamaan adoptioon.

olen Laura Rastas ja minun aviomieheni Riku minä itse olen 28.Vuotias ja minun aviomieheni Riku 24.Vuotias.
Asumme kahestaan Varkaudessa.Olemme luonteeltaamme olemme:Iloisia,puheliaita,rentoja,hauskoja,ystävällisiä,sydämmellisiä,herkkiä,
kuuntelevaisia,auttavaisia,ymmärtäväisiä,huumorintajuisia,kohteliaita,huomaavaisia.

Harrastamme vapaa ajalamme yhessä:lenkkeilyä,uimista,sulkapalloa,ruuanlaittoa,leffoissa käymistä,matkustelua,shoppailuja,reissaamista.

Olemme kumpikin valmiita oltu monta vuotta sitten vanhemmiksi.Täällä on rakastavaiset vanhemmat tulevalle pienelle vauvalle

ihana ois saada laps kirjoitti:

Heissan sinä kuullemma haluaisit adoptioon antaa viikon vanhan tyttövauvan me oltais valmiita adoptioon ottamaan pieni viikon vanha poikavauvan tai tyttövauvan.
me ollaan kumpikin sen ikäisiä että me osataan hoitaa pieniä vauvoja ja pieniä lapsia.Joo laita tulemaan sen pienen vauvan kuva.Minä ja minun aviomieheni oltais halukkaita ottamaan adoptioon.

olen Laura Rastas ja minun aviomieheni Riku minä itse olen 28.Vuotias ja minun aviomieheni Riku 24.Vuotias.
Asumme kahestaan Varkaudessa.Olemme luonteeltaamme olemme:Iloisia,puheliaita,rentoja,hauskoja,ystävällisiä,sydämmellisiä,herkkiä,
kuuntelevaisia,auttavaisia,ymmärtäväisiä,huumorintajuisia,kohteliaita,huomaavaisia.

Harrastamme vapaa ajalamme yhessä:lenkkeilyä,uimista,sulkapalloa,ruuanlaittoa,leffoissa käymistä,matkustelua,shoppailuja,reissaamista.

Olemme kumpikin valmiita oltu monta vuotta sitten vanhemmiksi.Täällä on rakastavaiset vanhemmat tulevalle pienelle vauvalle

Lue lisää

Ei todella noille. Eivät ole täysillä!!

Elämänvirrassa kirjoitti:

Ei todella noille. Eivät ole täysillä!!

Niiltä otettu oma pois.

Elämänvirrassa kirjoitti:

Ei todella noille. Eivät ole täysillä!!

Tunnetko heidät ? Jos niin kerro enemmän ? Nytkin pitävät you tubes livee jos ovat kännis

ihana ois saada laps kirjoitti:

Heissan sinä kuullemma haluaisit adoptioon antaa viikon vanhan tyttövauvan me oltais valmiita adoptioon ottamaan pieni viikon vanha poikavauvan tai tyttövauvan.
me ollaan kumpikin sen ikäisiä että me osataan hoitaa pieniä vauvoja ja pieniä lapsia.Joo laita tulemaan sen pienen vauvan kuva.Minä ja minun aviomieheni oltais halukkaita ottamaan adoptioon.

olen Laura Rastas ja minun aviomieheni Riku minä itse olen 28.Vuotias ja minun aviomieheni Riku 24.Vuotias.
Asumme kahestaan Varkaudessa.Olemme luonteeltaamme olemme:Iloisia,puheliaita,rentoja,hauskoja,ystävällisiä,sydämmellisiä,herkkiä,
kuuntelevaisia,auttavaisia,ymmärtäväisiä,huumorintajuisia,kohteliaita,huomaavaisia.

Harrastamme vapaa ajalamme yhessä:lenkkeilyä,uimista,sulkapalloa,ruuanlaittoa,leffoissa käymistä,matkustelua,shoppailuja,reissaamista.

Olemme kumpikin valmiita oltu monta vuotta sitten vanhemmiksi.Täällä on rakastavaiset vanhemmat tulevalle pienelle vauvalle

Lue lisää

Teiltä otettu vauva huostaan ja ette osaa huolehtia edes itsestänne..

Anonyymi kirjoitti:

Tunnetko heidät ? Jos niin kerro enemmän ? Nytkin pitävät you tubes livee jos ovat kännis

Asuivat naapurissa...

Kyllä voit tehdä päätöksen synnytyksen jälkeen, mutta jos vakavasti mietit lapsen luovuttamista adoptioon, on ehkä hyvä olla yhteydessä viranomaisiin jo raskausaikana. Yksin ei pidä liian pitkään miettiä noin suurta asiaa.