Mitä luulette saako ensi syksynä pikku Bavan, 31 cruiserin, Suomeen tuotuna alkaen 4:lla.
Paljonko hinnat putoaa?
Uutta alle?
373231
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
vain nousevat talouskurimuksen keskellä! Laatu kantaa!
eikä varmaan hintaakaan. Tällä kertaa aika arvostettu ja puolueettomana pidetty taho kirjoittanut ongelmasta
http://www.sxk.se/tekniska/btf/skrov/bav39kol.pdf
piittaa yksittäisten veneitten ongelmista. Siksi varmaankin on menty lehdistötiedotuksiin ja asian julkiseen selvittelyyn. Ei todellakaan hyvää mainetta bavalle, jolla oli toisenlaisia köliongelmia jo aikaisemmin.
virisi sailguiden foorumilla hyvä keskustelu valmistajan vastuusta yleisesti
http://www.sailguide.biz/forum2/viewtopic.php?f=3&t=6393&st=0&sk=t&sd=a
Huono kohtelu ei varmaankaan paranna myyntiä taloustaantuman aikana. Voisi ainakin kuvitella.
Mutta tuo artikkelihan on ruotsia. Sehän on bavariamiehille sama, kun se olisi kirkkoslaavia tai muinaiskreikkaa!
En kyllä todellakaan ymmärrä ruotsia.
Miksi pitäisi?
Englannin-, venäjän-, saksan-, italian-, ja auttavan vironkielen avulla on toistaiseksi tultu toimeen.
...vakavista köliongelmista Bava-merkkisillä halpisveneillä
ruotsista englanniksi. Ehkä kokeilet tätä linkkiä, jos ruotsalaisbavan kölin pettäminen kiinnostaa ja haluat lukea lehdistötiedotteen englanniksi.
http://www.translation-guide.com/free_online_translators.php?from=Swedish&to=English
Nämä Bavarioiden köliongelmat tuntuvat aina tulevan yllätyksenä veneen omistajalle. Jos oikein ymmärsin, tässäkin tapauksessa veneen normaalin syksyisen ylösnoston yhteydessä vasta huomattiin että 50 % kölistä oli pudonnut pois. Jos omasta veneestäni putoaisi puolet kölistä, huomaisin eron jo veneen vesilinjastakin.
Toiset huomaa, toiset ei.
Onneksi köliongelmainen bava ei purjehtinut avomerellä...
Mitenkä jos poistais bavasta het uutena kölin ja maston, eikö siitä sais halvalla moottori veneen.Loppuis ongelmat
Nythän asiakkaan, yksityisen ihmisen, kannalta Bavarian kölijuttu oli tosi v-mainen:
- valurautakölistä putosi 50% ilman mitään erityistä syytä
- asiantuntijat totesivat, ettei itse veneessä ollut mitään merkkejä karilleajosta, mutta kölin materiaali oli huono
- veneenomistajan vakuutusyhtiö ilmoitti, ettei se voi korvata kölin korjauskustannuksia, koska kysymyksessä on selkeä valmistusvirhe ja korvausvelvollisuus on veneen valmistajalla
- veneen valmistaja ei aio korvata yhtään mitään, koska sen mielestä asia kuuluu vakuutusyhtiölle ja kölivaurio on asiakkaan oma ongelma.
"Häh häh, oma syys, miks ostit bavan!" - tämäkö on valmistajan moraali? Siltä tuntuu, kun lukee sailguide.com:in foorumia. Siellä verrattiin bavan valurautaköliä Maxi:n vastaavaan, joita on valmistettu 3000. Yhdessäkään ei ole ollut vastaavaa vikaa.
Helppo ymmärtää, miltä skandaali tuntuu veneenomistajan näkökulmasta.
siinä ettei purjehtija muka huomaa kölin putoamista. Jos tämä on kuitenkin totta, kölin on täytynyt pudota silloin kun vene on ollut kiinnitettynä laituriin ja omistaja poissa, joten sukeltajat töihin vain. Jos köli löytyy veneen omalta laituripaikalta kolhiintumattomana, on paljon helpompi neuvotella takuukorvauksesta tehtaan kanssa. Bavariahan on kuuluisa tasaisesta laadustaan, joten näitä kölinsä kadottaneita täytyisi silloin olla jo satoja ympäri maailman, joten veikkaan kuitenkin karilleajoa vaurion syyksi. Tuo että itse köli toimii karilleajossa "sulakkeena" herättää kyllä aika ristiriitaisia tunteita.
saattaa olla osuvampi kuin arvasit, jos tämä kirjoitus on totta:
.................
Maxi kiville 4.5 knots, köli katkesi ja pohja repesi
Kirjoittanut: amatööri 30.12.2004 klo 20.40
joo Maxille niinkuin kaikille purjeveneille kiville ajo voi olla kohtalokasta. Itse olin kyydissä kun ajoimme Maxi 999:n kivelle kryssillä noin 4,5 vauhdilla. Seurauksena katkennut köli, joka vieläkin koristaa erään veneliikkeen sisääntulossa. Lisäksi pohja repesi kölin takanta niin, että vene olisi uponnut ilman nopeaa vedestä nostoa. Tällä hetkellä sama vene seilaa tiettävästi sisävesillä pohja paikattuna ja köli vaihdettuna.
..................
Bavan kölissä todettiin materiaalin poikkeavan standardin määrittämästä.
Miten mahtaa olla suomalaisten pikkuvalmistajien kohdalla, osaavatko nämä huolehtia Bavariaa paremmin kölin materiaalista? Missä suomalaisten pikkuvalmistajien kölit tehdään, kuka valvoo materiaalitoimituksia ja miten?
Bavarian moottorivene valittiin juuri
Vuoden 2009 Moottoriveneeksi.
European Powerboat of the Year 2009: Bavaria 30sport HT
Onnittelut kaikille tuon omistaville!
Siinä se ero ilmeisesti olikin. Bavaria 39:n köli hajosi ilman törmäystä.
Kannattaa lukea SXK:n kirjelmä.
Kyllä venekorjaamoilla näkee eri merkkisten veneiden runko- ja kölivaurioita, mutta syynähän on aina törmäysvaurio niinkuin kuvasit Maxi999:stä. Siinä ei ole mitään kovin kumallista, koska eväkölin heikkous on nimenomaan törmäysheikkous varsinkin, jos materiaali on joustamatonta rautaa.
Ajattelen asiaa pelkästään veneen omistajan kannalta. Ei tuntuisi kivalta, jos tietäisin sisarveneen kölin tipahtaneen itsestään. Kyllä sellaisessa tapauksessa odottaisin valmistajalta parempaa vastaantuloa kuin Bavarialta tässä tapauksessa.
Kun saksalaisessa automerkissä oli todettu pikkuvika jossain ABS-jarrun komponentissa, minäkin sain ystävällisen kutsun maahantuojan huoltoon ja ko osa uusittiin vaikka se oli omassa autossani toiminut jo kuusi vuotta ongemitta. Palvelu oli ystävällinen, maksuton ja kahvitkin tarjottiin. Miksei samanlainen tehtaan vastuu voi koskea saksalaisia veneitä, joiden rahallinen arvo on autoa huomattavasti suurempi?
"..automerkissä oli todettu pikkuvika... Miksei samanlainen tehtaan vastuu voi koskea saksalaisia veneitä, joiden rahallinen arvo on autoa huomattavasti suurempi? "
Samaa ovat valitelleet eräästä täällä paljon kehutusta pienestä suomalaisvalmistajasta.
"...syynähän on aina törmäysvaurio niinkuin kuvasit Maxi999:stä."
Joopa, mutta törmäys 4,5 solmun vauhdissa ei saisi hajottaa köliä 2 osaan, runkovaurion synty on paljon ymmärrettävämpää.
Et halunnut ymmärtää jutun ydintä.
Miten suomalaiset pienet venevalmistajat varmistavat, että kölin materiaali ei poikkea standardin määrittämästä?
Ja miten suomalaisten venevalmistajien kölien materiaalia valvotaan? Kuka sitä valvoo ja miten?
Nyt vain on räikeän huono esimerkki yhdestä isosta tehtaasta, joka sattuu olemaan saksalainen. Ensin putosi köli yhdestä sen tekemästä veneestä ja ihminen kuoli sen takia. Tehdas ei halunnut myöntää virhettään, vaikka laminaatin paksuus todettiin ala-arvoisen heikoksi ja samanalainen ongelma paljastui muissakin saman sarjan veneissä. Nyt tuntuu, että aivan vastaava rumba taas käynnistyi, kun 39:n köli katkesi itsestään. Tehdas taaskin kiistää vastuunsa, asiakas maksakoon. Se on asian ydin!
Eikä ongelma sillä korjaannu, että rupeat nyt syyttelemään kotimaisia veneen valmistajia ja epäilet niiden laatustandardeja. En tiedä onko erityisiä köliongelmia ollut, ei ainakaan omissa kotimaassa valmistetuissa veneissäni. Niistä kolmessa oli lyijyköli. Pahin kivelle ajoni sattui Antilla 30:llä, jolla kisassa ajoin spinnulla 7-8kn vauhdilla kivikon yli (Emsalö Runt 80-luvun alussa). Kölin kolhut korjattiin lekalla paklaamalla, runkoon ei tullut minkäänlaisia vaurioita. Myöskään pikku-Balticin kölissä tai rungossa ei ollut ongelmia, vaikka sekin sai joitakin aika reiluja tällejä vuorovesialueella.
Luulisin, että maailmanlaajuisesti tunnetuin suomalainen venevalmistaja on Nautor. Epäilen, että se itse valvoo tuotteittensa laatua. Miten mahtaa olla Nauticatien kölit? En ole kuullut, että niitäkään olisi putoillut tai katkeillut.
Tarkoitatko paljon kehutulla pienellä suomalaisvalmistajalla jotain muuta? Baltic Yachts, Finngulf, Degerö, Haukilahden Veneveistämö, Maestro Boats...onko muita kotimaisia ja mistä rakennevirheistä niitä syytellään? Kannattaahan selvät virheet kertoa, jos niitä on.
Sen Wiikerin Maran kipparoiman ja Balticin rakentaman one-off raaserin kölin jokainen muistaa. Saksalainen köli petti Kap Hornin kiertämisen jälkeen. Kölipultit irtosivat kölistä ja jäivät Balticin runkoon kiinni. Vene sai myöhemmin uuden kölin, jolla se edelleen purjehtii. Se ei ollut sarjatuotantovene. Onko muita vastaavia köliongelmia sattunut suomalaisvalmisteisille veneille?
vain sen, että vihasi sitä saksalaista venemerkkiä kohtaan pahenee. Nykyiset purkauksesi ovat taas astetta voimakkaampia kuin siinä muutaman kk-syklissa tavallisesti ovat olleet. Olisikohan jo aika hakeutua hoitoon.
on sinun asenteesi mukaan ruotsalaisilla, jotka näyttävät kritisoivat Bavarian köliskandaalia huomattavasti terävämmin Sailguiden foorumilla.
Tähän tyyliin:
"Min osminkade slutsats är denna, Bavaria har skött detta kölärende utomordentligt dåligt!"
Ainakin kilohinta säilyttää tasonsa, kun kölit edelleen putoilevat hintojen tahdissa.
kilpailusta. Düsseldorfin venemessut päättyivät juuri, kävijämäärä putosi viime vuodesta reilut 10 %.
Vain muutama myyjä hehkutti kauppoja lähes entiseen malliin. Hanse ehkä paraiten, silläkin kpl-määrä putosi, mutta venekoko kasvoi reilusti ja kompensoi määrän putoamista.
just lueskelin Bavarian uuden toimitusjohtajan haastattelua. Eivät valmista yhtää venettä varastoon, tällä hetkellä viikossa valmistetaan noin 70% määrä veneitä viimevuotiseen verrattuna.
Bavarian pääsuunnittelija vaihtunut, Farr Yacht Design piirtää kaikki uudet veneet. Vuonna 2009 aikovat tuoda 12 uutta mallia markkinoille, joka kuukausi uusi malli. Uusi iso Bavahan on Farrin suunnittelema, koko mallisto tulee uusiutumaan Farrin piirtämiksi. Suorituskyvyn kasvu tulee olemaan selvää, Bavarialla on paljon uskollisia asiakkaita jotka ovat jo parin mallin jälkeen halukkaita vaihtamaan suorituskykyisempään Performance Cruiser veneeseen. Jatkossa Bavarialta löytyy mallit tähän tarpeeseen, Farrin kynä takaa vauhdin. Bavarian DNA tulee säilymään, veneet tulevat jatkossakin olemaan uskomattoman edullisen hintaisia. Finanssikriisistä ja pääomasijoittajien ongelmimsta huolimatta operatiivinen toiminta on erinomaisen kannattavaa, tuotanto on sopeutettu kysyntää vastaavaksi. Veneitä ei ole varastossa, jälleenmyyjienkin varastoissa on tilaa koska veneitä ei ole dumpattu myyjien niskoille kuten muilla valmistajilla. Eli kun uudet mallit (yksi per kuukausi) tulevat markkinoille myynti vetää suoraan. Siinäpä pähkinänkuoressa. Eli just nyt ei kannata Bavariaa ostaa koska tänä vuonna tulee uudet paremmat mallit kauppoihin, J&J jää historiaan ja Farrin uudet Bavariat kaappaavat markkinat.
suunnittelutoimisto.
Jännä seurata edellyttääkö Farr kölien kestävyydeltä parempaa laatua. Voisi luulla, että hinnat nousevat kuuluisan suunnittelutoimiston mukana.
Ruotsalaiset taitavat olla aika tuohtuneita siitä Bav.39:n uudesta skandaalista. Tuskin SXK muuten olisi laatinut lehdistötiedotettakaan. Ehkäpä Farrin nimi parantaa uusien bavojen imagoa.
en tiedä miten Farr veloittaa suunnittelusta, voisin kuvitella että maksavat jonkun könttäsumman ja lisäksi jonkun summan per piirustuksista valmistettu yksittäinen vene. Farr varmaan itsekin osaa laskea että volyymit on Bavarialla suuria joten hinnatkin alhaisempia per yksikkö. Piirustuslisenssi on kuitenkin varmaan aika pieni osa kokonaiskustannuksia joten en kyllä lähtisi veikkaamaan että Bavan hinnat nousee. Lähinnä voisi kuvitella että hinnat laskevat, nimenomaan suunnitteluvaiheessa voidaan optimoida paljon veneessä käytettyjä rakenteita, niiden valmistusteknistä kustannusta ja käytettyjä materiaaleja. Farriltahan löytyy paljon kokemusta äärirajalle vedetystä materiaalisuunnittelusta, vrt. esim Volvo ocean race, laipioiden, kölien kestävyys jne.
- Hinnoittelun peruste varmaankin on sama kaikilla suunnittelutoimistoilla ja se kuvasit. Epäilin, että maailmankuulu ja hyvämaineinen Farr on kalliimpi kuin bavat aikaisemmin piirtänyt suunnittelija.
- Farr saattaa olla tarkka maineestaan eikä ehkä hyväksy bavan tähänastisia ratkaisuja (kaikkihan tietävät kölin irtoamiset match-sarjan veneissä ja nyt kerrotaan kölin katkeamisesta itsestään). Siksi on hyvä, että suunnittelija vaihtuu. En silti osaa kuvitella miksi vene halpenisi, jos sen laatua halutaan kohentaa. Tuskin materiaalien hintaakaan voi halventaa ainakaan kölien osalta.
Farrin suunnittelun laatua ei juuri nyt kannattaisi kehua VOR:lla, koska VOR-veneiden runkoja on hajonnut ja keulalaipiota murtunut, köliranketeissakin on ongelmia.
myytäville veneille on ongelma lähinnä pienillä valmistajilla, kun käytetään kalliita ja kuuluisia toimistoja. Bavaria valmistaa noin 3000 venettä vuodessa, siksi Farr'in toimiston lasku ei yksittäisen veneen hinnassa juuri tunnu.
Toisin on esim. Finngulfin, joka myös käyttää nykyään Farr'in toimiston palveluja, veneen hinnasta merkittävä osa täytyy olla suunnittelukustannuksia.
Aikaisemmin sunnittelutoimistot veloittivat tietyn prosenttiosuuden jokaisen valmistuneen veneen hinnasta. Se montako prosenttia maksu oli riippui suunnittelutoimistosta ja oli ns. sisäpiiritietoa. Maailmankuulu suunnittelija oli kallis, tuntemattomampi toimisto halpa. Niinhän se on luonnollistakin.
Tuskin Bavaria Yachts voi olla suuri poikkeus. Olisikohan firma alunperin valinnut mahdollisimman halvan suunnittelijan, että tuotteesta tulisi siltäkin osin halpa??
"...Farr'in toimiston lasku ei yksittäisen veneen hinnassa juuri tunnu". Onko tämä luulo vai ns. varma tieto?
"..voisin kuvitella että maksavat jonkun könttäsumman ja lisäksi jonkun summan per piirustuksista valmistettu yksittäinen vene."
Noin se varmaan on, pääosa klönttisummana ja provikat päälle. Niin se toimii muuallakin teollisessa muotoilussa.
Ensimmäisenä vuonna tuskin on suurta eroa Bavarian ja FG:n maksuissa, valmistusmäärien mukaan sitten jatko.
Venesuunnittelija saa jokaisesta valmistuneesta veneestä tietyn prosenttiosuuden sen myyntihinnasta. Näin tiedän käytännön olleen ja tietoni on peräisin isolta veistämöltä. Suunnittelutoimistojen palkkiojärjestelmien mahdollisista muuttumisista kysyin, koska oma tietoni on muutaman vuoden takaa. Silloin ei puhuttu "klönttisummasta ja provikasta päälle".
Bavarian tai FG:n ja suunnittelutoimistojen välisistä palkkasopimuksista en tiedä yhtään mitään. Myös teollisen muotoilun provikat ovat minulle vieraita.
Vaikka Farrilla kiistatta on parempi maine, ei J&J:kään mikään tuntematon ole. Sehän on suunnitellut lukuisia venemerkkejä jo ainakin 80-luvulta lähtien. Vaikea kuvitella, että samanlaisesta suunnittelusta (detaljitaso, veneen tyyppi) hinta olisi täysin erilainen. Ei se harra Farr niitä Bavoja kuitenkaan suunnittele vaan joku nimetön toimiston työntekijätiimi.
Venepiirrustuksia voi ostaa sekä kertakorvauksena, pelkkänä prosenttiosuutena myynnistä (alle 5%), että yhdistelmänä. Varmaankaan pelkkä prosenttiosuus ei juuri suunnittelutoimistoa kiinnosta, jos asiakkaana on joku pikkuveistämö, joka tuskin tekee edes useita kymmeniä veneitä ja riski on suurehko siihen, että tulee vain pari.
et ole kovin perehtynyt yritysten väliseen kaupankäyntiin tai alihankinnan ostoon, kun kirjoitat:
"Bavarian tai FG:n ja suunnittelutoimistojen välisistä palkkasopimuksista en tiedä yhtään mitään. Myös teollisen muotoilun provikat ovat minulle vieraita."
Kuvitteletko todella, että jokin FG:n tapainen pieni verstas voi pyytää suunnittelua Farr'in kaltaiselta toimistolta tyyliin "Suunnitelkaas meille huippulaatuinen performance-cruiseri ja saatte sitten maksun, jos me saadaan veneitä myytyä".
ettet olis hiukan tosikko...
yhdestä Englannin veneilyparatiisista:
"More than 30 per cent of the yachts on the tycoon's peninsula are for sale..."
http://www.ybw.com/auto/newsdesk/20090028100118ymnews.html
Nyt Englannista voisi saada edullisesti ostettua uudehkon ison käytetyn veneen, kun punnan arvo on pudonnut ja vielä tuo käytettyjen ylitarjonta pukkaa päälle talouskriisin aikaan.
ja lähde oli: "according an investigation by The Sun newspaper."
The Sun on lähteenä suurinpiirtein yhtä luotettava kuin Aku Ankka.
No eipä silti UK:ssa on paljon veneitä myytävänä ja punta halpa, ei muuta kuin ostoksille jos lompakko on kunnossa. Matka härmään on kuitenkin pitkähkö ja veneiden kunto voi olla huonompi kuin mitä luulisi
vatsahaava vaivata?
Siis sitä, että tuommoisia hinnanpudotuksia nähtäisiin? Tän päivän 50 000 euroa vastaa 15 vuoden takaisissa markoissa n. 250 000 mummoa. Minkäslaisen veneen silloin, lama-aikana, sai 250 000 markalla? Just.
Turha haaveilla älyttömiä.