Unen viitta harteillaan

Aivan ihanaa huomata, että olet jaksanut kirjoit-
taa kaikkien vastoinkäymistesi keskelläkin. Ja
minkälaisella runolla sitten tulitkaan, runolla
jossa on kesän valo, lämpö ja tuoksut. Ja
ennenkaikkea, rakkauden kauniit kasvot.

Kerrassaan upeaa luettavaa, kiitos lukunautinnos-
ta jonka eteemme maalasit.

Vasta heräsin, avasin uniset silmäni.
Juuri nousin jaloilleni, mutta laskeuduin
uudelleen. Kaipaan niin takaisin syliisi
pehmeään. Naiseni omaan vuoteeseen.

Katson miten valo aamun lankeaa. Tunnen
miten minuunkin osa katoaa. Herään ja
hymyilen: olla tässä ja Rakastaa. Mukana
jossakin ja tuntea tätä kaikkea lämmintä.

Kuin pukuna harteilla ja peitteenä sisällä.
Riemua omassa aamussa ja kallistuu
takaisin hänen vuoteelleen. Mies, niin
mies, mutta niin kiinni hänen sylistään.

Lujasti otteessaan ja naisen tuoksussaan.
Kimmoisuudessa ja suudelmiensa ketjussa.
Niin kaunis hän on aamun hehkussa ja
enemmän, lisää, mihin luulin yltäväni.

Vasta heräsin, mutta jo nyt ikävä ja etsin
vuoteestaan syliään. Ummistan silmät ja
olen hetkessä. Kehonsa tuoksuja ja hänen
sanoja. Ne palaavat ja nyt nautin niistä jo.

Sitten kun herään ja olen takaisin
Rakkaudessa.

http://www.youtube.com/watch?v=d1zbAqmwJgc

On ihan erilaista herätä,
kun elämässä on joku.

Keho ja koko ihminen
tiedostaa toisen ja että
hän on oikea, oikeasti
olemassa.

Haluaa nauttia heräämisestä.

Ja Rakkaudestaan.

Hyvin herkkä ja kaunis
runosi tekstiltään.

Olit löytänyt oikeat
sanat ja säkeet.

Tässä runossa viihdyin.

Hieno runo sinulta.

Ja todella mukavaa, että
pitkästä aikaa saan lukea
runoasi.

Iloa päivääsi.

kaunis kesäinen kiireetön ja iloinen päivä

Tuollaista sen juuri pitää olla!