Netissä on windguru-nimellä löytyvä sivusto, josta voi archive-osiosta katsoa mm. aallokorkeutta valitulla aikana tietyllä merialueella.
Kyseinen sivusto kertoo, että vor-veneiden kiinanmeren seikkailun aikana allonkorkeus oli lyhyen aikaa vajaat viisi metriä pahimmassa paikassa, mutta muutoin sellainen 2-2,5 metriä.
Mistä tää 14 metriä on keksitty, kun oikeasti aallot olivat pahimmillaan reilut 4 metriä.
Tuulennopeudetkaan ei solmuina olleet kummoisia, alle 20m/s. Tosin tuulennopuedesta ei villejä juttuja olekkaan levitetty.
Ei 20m/s ole mikään katasrofituuli. Tosin kryssillä se on myöntämättä ihan paska keli, mutta ei sen venettä pitäisi rikkoa. Myötätuuleenhan 20 m/s on vaan mahtavan kivaa, vaimokaan ei siitä huomauta (genualla).
Kyseinen sivusto kertoo, että vor-veneiden kiinanmeren seikkailun aikana allonkorkeus oli lyhyen aikaa vajaat viisi metriä pahimmassa paikassa, mutta muutoin sellainen 2-2,5 metriä.
Mistä tää 14 metriä on keksitty, kun oikeasti aallot olivat pahimmillaan reilut 4 metriä.
Tuulennopeudetkaan ei solmuina olleet kummoisia, alle 20m/s. Tosin tuulennopuedesta ei villejä juttuja olekkaan levitetty.
Ei 20m/s ole mikään katasrofituuli. Tosin kryssillä se on myöntämättä ihan paska keli, mutta ei sen venettä pitäisi rikkoa. Myötätuuleenhan 20 m/s on vaan mahtavan kivaa, vaimokaan ei siitä huomauta (genualla).
Vastaukset 37
Vanhimmat
"Myötätuuleenhan 20 m/s on vaan mahtavan kivaa, vaimokaan ei siitä huomauta (genualla)."
Ja sitten heräsin...
26-27.1.09
http://www.volvooceanrace.org/multimedia/image-gallery/index.aspx?pg=3&tab=
24-25.1.09
http://www.volvooceanrace.org/multimedia/image-gallery/index.aspx?pg=5&tab=
sivuja selaamalla löydät lisää tietoja säähavainnoista
oletko paljonkin seilannut talvimonsuuneissa vaimosi kanssa?
eivät ehkä anna oikeaa kuvaa.
Widguru kertoo merkitsevän aallonkorkeuden ennustepaikoillaan.
Yksittäiset aallot voivat olla tuota 2 x korkeampia.
Avomerellä aalto on saattanut olla selvästi Windgurun ilmoittamaa suurempi ( x 1.5 ?), sitä lisäsi VOR reitillä paikoin tuuleen nähden kova vastavirta ( x 1.5 ?) .
Nuo tekijät yhdessä tekevät jo yli 10 m yksittäisten aaltojen korkeuden:
2,5 x 2 x 1,5 x 1,5 m = 11,25 m
"Ei 20m/s ole mikään katasrofituuli." Totta, ei paha, mutta:
Siellä aalto oli hiukan isompaa kuin meillä kotivesillä. Ja ajoivat yli 20 solmun vauhdilla siinä aallokossa vastaiseen, jyrkkä iso aalto ja veneen vauhti yhdessä ovat se ongelma, ei tuuli. (=hyppivät aalloilta alas)
Jos sinä ajat vastaiseen 20m/s tuulessa, vauhtisi on ehkä 3-4 solmua ja luovikulma iso, menet aika sivutuuleen. Turha tuota on verrata VOR-juttuihin.
Ei nää vor veneet ole hyppineet 14 metristen aaltojen yli (14 metrisen pituus on valtava).
Jos aaltojen joukossa on luonnonoikkuna 14 metrinen, niin oikeasti veneet ovat purjehtineet 99,99% :sti niissä 4 metrisissä aalloissa.
Vastatuuleen on kieltämättä hankala mennä. Mitenköhän vastaista näillä tosiasiassa oli, kun uutisointi liioittelee tällä tavalla (minullakin on hetken täysvastaista aina kun teen vendan).
Nää vorrit on myötätuuliveneitä; myötätuuleen perhepurjehtijallekkaan ei 20 m/s ole menemätön paikka. Olen useasti kokenut sellaisen, enkä ole ollut (avo)merellä ainoa purjevene perhemiehistöllä.
Kryssillä jyvät karsiutuu akanoista; nykyajan pelleleija-myötätuuliveneet osoittautuvat juuri niin paskoiksi kuin voi vaan kuvitella.
pelle olet.
"Ei nää vor veneet ole hyppineet 14 metristen aaltojen yli "
Mistä olet tuollaisen idean saanut pieneen päähäsi? Edellisesta viestistä ehkä, jos et ymmärrä lukemaasi.
Eilen oli uutisissa juttu saksalaisesta, joka menetti autonsa hallinnan ja hyppäsi autollaan kirkon katolle. Aika uskomaton juttu, mutta tosi. Pysy sinäkin tuollaisissa tosijutuissa.
tuo yksi tuossa heitti, että ovat kryssineet 20 somun nopeudella... Veikkaan että hyppä, jos tuota vauhtia kryssii, mutta kryssiikö sittenkään plaanaten tuossa vastatuulessa. En ainakaan heti usko.
Jonkun aikaa ennen E3:n hajoamista näyttivät kulkevan alle 10 kts vauhdeilla siellä. Yleensähän ajavat kryssiä reilusti kovempaa. Lisäksi kanttiköli oli pidetty keskiasennossa ja jopa purjeita kanniskeltu leen puolelle. Ei siis oikein voi sanoa, että estonioita olisivat siellä tehneet. Kaikki yhteen ääneen vakuuttivat tärkeimmän tavoitteen olevan päästä tästä osuudesta perille yhtenä kappaleena, tuloksista voisi sen suhteen tinkiä.
Legiä kauhisteltiin jo paljon ennen starttia, eivätkä lopulta kovin monet ole vaurioista yllättyneet. Paitsi että rungot on vahvasti optimoitu myötätuulille muodoltaan, niissä on lisäksi huima köli/painosuhde. Ja se iso puntti vielä tolkuttoman varren päässä, eli hitausmomenttia riittää runkoa vääntämään. Yhdistettynä äärimmilleen vietyyn keveyteen, niin tässä ollaan. Kun toisaalta katsoo veneiden välisiä eroja, ymmärtää, ettei kukaan lähtölinjalla halua antaa montaa sekuntia tasoitusta muille ylimääräisenä painona. Kaikkein vähiten ylimääräisillä kiloilla keulassa. Tälläkin hetkellä pahimpien kilpakumppanien välimatka on pari mailia.
kuuskydmedrii korkead...
Kun duuled suudduvad
9,3333
4x4 on aika tarkoin ilmoittamasi 9,3333 lukujärjestelmässä, jonka kantalukuna on 17.
Tavallisempi on heksadesimaalijärjestelmä, jossa 4 x 4 = 10.
Miten tuo juttusi liittyy VOR-kisaan?
tämän säikeen avauskin!
Windgurun tiedot eivät perustu mittauksiin, "Archived data are not based on real measured values", vaan ne pohjautuvat sääennusteiden perusteilla tehtyihin laskelmiin.
Toinen windgurun heikkous on se, että laskelmat on tehty vain tietyille "spoteille". Sitä Luzon Straittia, jossa pahin merenkäynti oli (ja varmaankin myös merivirta) ei näytä olevan windgurun valikossa ollenkaan.
En pystynyt päättelemään sitäkään, minkä merialueen tuulilukemia olit windgurusta etsinyt. Näyttihän ne arvioidut tuulilukemat Taiwanissa olleen 47-48 kts. Lukemat tarkoittavat yleensä keskituulen nopeuksia eikä maksimituulia.
Vähättelysi tuntuu aika kummalta. Oliko tarkoituksesi selittää olevasi kovempi jätkä ja kokeneempi valtameriseilori kuin VOR-miehistöt?
" ...ei sen pitäisi venettä rikkoa...Myötätuuleenhan 20 m/s on vaan mahtavan kivaa, vaimokaan ei siitä huomauta (genualla)".
Mikä tarve sinulla on epäillä VOR-reitin kelistä raportoituja tietoja?
Eihän sillä ole väliä vaikka aalto on 14 metriä korkea.
Aallonpituushan ratkaisee.
Kyllä valtamerellä 10 metrinen aalto on ihan nirmaali, mutta kun se on satoja metrejä pitkä.
vetta varmaan ajaa takaa sitä, että kaikelle kansalle suunnattu uutisointi tuostakin jutusta on normaalia lööppitasoa. Ei siinä mitään vähättelemistä toisaalta ole, merellä oli paha keli, niin paha että vene särkyi. Mutta, mutta... oliko keli niin paha, ettei veneen suunnittelussa tai rakentamisessa ole voitu aavistaakaan että noin paha keli tulee???
Ei, kaikesta päätellen EI! Keli oli kait "normaali" valtamerimyrsky, aallokko-olosuhteita saattoivat pahentaa merivirrat. Mutta verrattuna siihen mitä fleetillä on odotettavissa eteläisemmillä leveysasteilla - eihän tuo ollut poikkeuksellisen voimakas myrsky, eihän? Tietysti, JOS KESKI-aallonkorkeus on ollut 14 metriä, niin onhan tuo aika paha keli, näin käsittäisin? Mutta, tuossa kävi Estoniat, miehistö ajoi täydellä vauhdilla päin vasta-aaltoa kunnes alus oli paskana, hyvä ettei käynyt huonommin.
Yhteenvetona voinee todeta että E3 ei ole valtamerikelpoinen pursi. Kuka sen lie suunnitellut ja rakentanut? Vastuutonta meininikiä, ihmisten hengellä leikkimistä. Tämä antaa oikean mielikuvan Volvosta - urheilet henkesi kaupalla!
Olosuhteita ja aallonkorkeushavaintoja ei kannata kiistää. Venekohtaiset lukemat löytyvät VOR:n "race data centren" grafiikoista ja taulukoista.
Merikelpoisuudesta (vrt. Estonian vaurioituminen ja uppoaminen) tai valtamerikelpoisuudesta (kahden VOR-veneen paha runkovaurio ja vuoto) puhuttaessa on vähän turha tuomita pelkästään ko alusten rakenteiden heikkouksia. Kaikissa tapauksissa yhteinen tekijä oli liiallinen vauhti pahassa vasta-aallokossa. Siihen VOR-veneiden hiilikuiturungot hajosivat, kun vauhtia ei hidastettu ajoissa. Varmaankin niissä otettiin tietoinen riski kilpailutilanteen takia.
Toisenlaisella strategialla olisi selvinnyt ehjänä, mutta onko se enää kilpailua voitosta? Formulakisatkin olisivat turvallisempia, jos aina ajettaisiin hiljaa ja varovaisesti.
Väitän, että huvivenemarkkinoiden suosikit ovat valtamerikelpoisia vain teoriassa ja valtamerikelpoisuutta käytetään myyntivalttina. Todennäköisesti ne ovat monessa suhteessa vähemmän valtamerikelpoisia kuin hiilikuituiset VOR- tai Vendee Globe- valtameriraaserit.
Myötätuulivoitoisessa kisassa pääpaino on myötätuuliominaisuuksissa ja veneet sen mukaisia. Global Challenge Race maapallon ympäri vastatuulireittiä on kisattu aivan erityyppisillä veneillä, kapeampi runko on teräksestä.
Nimimerkki vähän toiselta kantilta väittää ja valistaa: "Olosuhteita ja aallonkorkeushavaintoja ei kannata kiistää. Venekohtaiset lukemat löytyvät VOR:n "race data centren" grafiikoista ja taulukoista."
Valitettavasti tämä tietokone on niin wanhanaikainen ettei siinä riitä teho tai muisti tai levytila tai ohjelmat siihen että Volvo Ocean Racen hianot multimediaa pursuvat sivut avautuisivat. Tai, aukeaa kotisivu, mutta sitten kömähtää koko ohjelma, kerran kaatui koko vehjes niin että piti virtanäppylistä sammuttaa mutta yleensä vain tuo ohjelma jonka saa sitten pois ctrl-alt-del ja tehtävienhallinta.
Mutta, persiestä ovat sivut, näin maalaisen näkökulmasta. Ei ole tarkoitettu matalamman teknisen tason henkilöille. Toisaalta, ymmärtäähän tuon - en taida olla enää Volvon asiakassegmentissä kun en kaipaa autolta vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Toista oli ennen wanhaan kun Volvolla oli kunnon turvallisen, kestävän, luotettavan traktorimaisen pappamobiilin maine. Sellainen kelpaisi minullekin, mutta nythän Volvo on aika hyvin päässyt eroon noista ikävistä ominaisuuksistaan (turvallisuus, kestävyys, luotettavuus) ja imago on enempi jännittävä, ettenkö sanoisi urheilullinen jota en kaipaa paikasta toiseen siirtyessäni.
Mutta - te joilla on paremmat vehjekset, laittakaas vähän referaattia siitä, minkälaiset olosuhteet olivat havereiden sattuessa. Siis, ei linkkiä (miksi linkit ei aukea meille - onko rotumme syytä tää???) vaan kopipastaa tai referaattia. Oliko nelitoistametrinen aallonkorkeus, jota lehtilööpeissä näkyy, rekisteröity suurimman aallon korkeus, keskiaallonkorkeus vai jonkun henkilökohtainen arvio aallonkorkeudesta? Eihän tällä nyt niin väliä, mutta kiinnostaa tiedonvälityksen perustana olevat tosiseikat, ja niiden esille tuonti.
Joopa, Formuloissakin on tehty aika lailla jotta raatoja ei tulisi, ja on onnistuttu. Mutta kait niin siinä kuin VOR kohdalla, hengenvaaran tuntu pitää olla jotta asia kiinnostaisi suurta yleisöä. Verta kentälle - jo muinaiset roomalaiset ymmärsivät kuinka pitää kansanjoukkoja viihdyttää :-(
Piti vielä kertomani että edellisen VOR kisan aikana seurasin sitä aktiivisesti tällä samalla tietokoneella ja hitaammalla tietoliikenneyhteydellä.
Nyt on aika ajanut Volvolla meikäläisen vehjesten ohi...
Tässä on linkit pelkkiin aallonkorkeuskäppyröihin, joten ei pitäisi olla raskaista. Suurin "Maximum wave height" on ollut yhdellä veneellä kerran yli 14 m. Monella veneellä vastaavassa käppyrässä suurin on ollut "vain" 10 m. En tiedä miten noita veneestä käsin mittaavat ja onko mittaus lainkaan tarkkaa. 10 m maksimiaaltoja (= 5 m merkitsevä aallonkorkeus) on pahimmillaan jo Suomenlahdellakin.
http://www.volvooceanrace.org/multimedia/ThickBox.aspx?KeepThis=true&imgid=4e52762f-dfe8-4e76-a716-c1c762f959d7&collection=false&TB_iframe=true&height=550&width=602
http://www.volvooceanrace.org/multimedia/ThickBox.aspx?KeepThis=true&imgid=b7d13bd1-18a9-43a3-a5be-eb507ea61aca&collection=false&TB_iframe=true&height=550&width=602
http://www.volvooceanrace.org/multimedia/ThickBox.aspx?filteringSessionId=0000000001&imgid=5341849e-9d9c-466c-a7d0-fd15218af05a&collection=true&TB_iframe=true&height=550&width=602
Huvivenemarkkinoiden suosikki; Swan, on menestyksekkäästi selviytynyt kerran voittajana ja useamman kerran (ehkä 8 kertaa?)vaurioitta nykynimeltään Volvo ocean race kisasta.
Mielestäni huvivenemarkkinoiden esimerkiki tämä mainitsemani suosikki on merikelpoisempi kuin hiilikuituhässäkkä, jolla voi tosiasiassa purjehtia vain myötätuuleen. Miehet kestäisi, VOR-vene ei, tälläkään kerralla.
Joo, nuo aukesivat. Onhan siellä ollut kova ja ko. venetyypille tosi ikävä keli, ei siitä pääse mihinkään. Eikös nuo kryssillä ole kuin jättimäisiä surffilautoja, jättiläisen varpaat varmaan olisivat kastuneet surffatessa ;-)
Mutta, lueskelin plaanaa.comista ja siellä oli tosi mielenkiintoista ihan oikean silminnäkijän lausunto asioista. Todennäköisesti hänen mukaansa vaurio on syntynyt veneen törmäyksestä johonkin kovaan esineeseen, jolloin delaminoituminen on käynnistynyt. Ja vene on jaettu vesitiiviiden laipioiden avulla osastoihin, joten varsinainen hengenvaara näyttää suuremmalta lehtijutuissa kuin mitä se todellisuudessa onkaan (vähän sama juttu kuin formuloilla, näyttää tosi pahalta mutta sieltä se ukko vaan kömpii romun keskeltä...)
Siltikin, tuo kisa menettää mielenkiintonsa, jos suurin osa paateista on romuna ennen puoltaväliä. Eikä edes vielä olla käyty etelässä, kokeilemassa miten veneet kestävät roaring forties ja furious fifites
Juuri niinkuin kirjoitit. Täytyy muistaa, että veneet "mittaavat" itse aallonkorkeustiedot ja tässä kisassa medianäkyvyys on tärkeää.
Kiinanmeren keli on ihan normaali melkein-myrsky. Sitäpaitisi kaikkein helpointa on purjehtia kovassa kelissä avomerellä, saaristossa ja rannikon tuntumassa se on huomattavasti tukalampaa.
ARC-turistipurjehduksessa pasaatituulet puhaltavat säännöllisesti jopa huimat 15 m/s. Mikähän on Atlantilla silloin miehistöjen kokema maksimiaallonkorkeus, jonka urheat purjehtijat taistellen kohtaavat?.
suosikkeja. Niistähän tällä foorumillakin jaksetaan jauhaa. Swan taitaa täällä kuulua epäsuosiossa oleviin vanhoihin homeskandipaskoihin.
Varsinkin vanhat S&S Swanit tunnetaan vahvoina ja merikelpoisina eikä niistä ollut kysymys. Aika hyvin selvisi Swan myös kuuluisasta Sydney-Hobart Racen katastrofimyrskystä.
Ajattelin nyt näitä valtamerikelpoisten "markkinajohtajien" kestämistä Luzon Straitilla talvimonsuunia vastaan - jos kukaan olisi tarpeeksi hullu lähteäkseen kryssimään tiedossa olevaa myrskyä vastaan varsinkaan sellaisella kalustolla.
mutta onnettoman hitaita nuo vanhat Swanit on VOR-veneisiin verraten.
Kyse on nyt kilpailusta. Ei kai kukaan lähde kisaamaan, jos etukäteen tietää häviävänsä säälittävän paljon. Se olisi kuin englantilainen mäkihyppääjä aikanaan MM-kkisoissa, itsensä naurunalaiseksi tekemistä.
"Täytyy muistaa...":
http://www.volvooceanrace.org/rdc/
"All the data starts with the GPS and instrument systems aboard the racing yachts. Some is fed from the yacht’s own instruments, while some is measured by equipment that Volvo Race Management place aboard the yachts. All the data ends up being fed into an on-board ‘black box’ which records and averages the data, before sending it at intervals by satellite to Volvo Race HQ. Once on the Race HQ computers it undergoes a second stage of analysis, calculation and packaging before being sent onto the website where it is displayed".
En löytänyt selvitystä siitä miten aallonkorkeudet mitataan. Luulisin, että se ei ole voinut perustua pelkkiin näköhavaintoihin - koska aallonkorkeuslukemat näyttävät olevan myös pimeän ajalta. Tuulen nopeudet näyttävät olleen 50kts luokkaa.
"Kiinanmeren keli on ihan normaali melkein-myrsky. Sitäpaitisi kaikkein helpointa on purjehtia kovassa kelissä avomerellä, saaristossa ja rannikon tuntumassa se on huomattavasti tukalampaa."
Itse en ole koskaan purjehtinut Kiinan merellä, mutta monella muulla merellä kyllä. En silti yhtään ihmettele, että VOR veneet hakeutuivat rannikon suojaan, koska siellä merenkäynti oli vähemmän hankala (kunkin veneen reitti näkyi VOR:n reittisivulla). Siinä tietysti olet oikeassa, että ko merialueen rannikot ovat riuttojen takia vaarallisia. Runkovauriothan syntyivät vasta Taiwanin pohjoispuolella, jossa ei ollut maan suojaa.
Saaristossa purjehtiminen on minun mielestäni yleensä mukavaa, koska merenkäyntiä ei ole verrattuna valtameren 50kts tuulen merenkäyntiin - ja aika usein esiintyvään ristiaallokkoon. Ehkä olemme seilanneet eri aikoina eri merillä ja itselläni Kiinan meri on tosiaan kokematta....
Tuntuu kummalta nälvimiseltä, että nyt rinnastat ARC:n turvallisen pasaatituulireitin ja ensi kertaa Atlantilla purjehtivien veneiden miehistöt Kiinanmeren talvimonsuuniin ja varsin kokeneisiin VOR-kilpamiehistöihin.
Plaanaa:n ja sailinganarchyn sivuilla on kiinnostavaa juttua VOR:n tapahtumista.
osallistua muulla kuin VOR-veneellä VOR-kisaan.
Veneet on tarkkaan määriteltyjä niinkuin on vaikkapa 72 ft yksityyppiveneet Global Challenge Racessä.
Ehkäpä nyt VOR:ssa olisi "onnettoman hitaalla" Swanilla nopeammin seuraavassa etappisatamassa kuin Team Russialla, Delta Lloydilla tai vaikka E 3:lla? Kuka lopulta on naurunalainen?
naurunalainenon se, joka täällä jankuttaa happamia mielipiteitään.
Ericsson 3;n hetkellisesti mittaama tuulienkka kiinanmerellä oli 33 solmua eli noin 15 m/s. (lähde; volvon sivut)Tämä on normalituuli ARC:ssä, jossa tosin ukkospuuskissa voi tulla tuplat.
En väitä, että on sama vetää vastaseen ja myötäseen, mutta tämä vertaus kertoo kiinanmeren kelistä jotakin ja samalla näistä veneistä.
Veneensuunnitelun suuri haaste on yhdistää merikelpoisuus ja nopeus. Jos kustannuksia säästämättä ei pustytä rakentamaan vor venettä, joka kestää max 33 solmun tuuliolosuhteen, niin kisassa on jotain pahasti pielessä.
En ole seilannut kiinanmerellä, mutta ilmeisesti se ei ole sen mystisempi kuin muutkaan meret. Vai onko niin, että erityisesti kiinanmeri on niin vaikea, että juuri siellä 33 solmun sivuvastainen on taistelua henkensä puolesta
Olen ymmärtänyt vanhoista teksteistä, että olet vetta purjehtinut myös vuorovesioloissa. Silloin pitäisi tietää, mitä virta ja tuuli yhdessä saavat aikaan. Yhdistelmään pitää tietysti vielä lisätä lämpötilaerot kylmän virran kohdatessa lämpimän meren. Ainakin suurin osa osallistujista, elleivät kaikki, harjoittelivat pitkään Atlantilla. Tuskinpa pystyivät sitä tekemään kohtaamatta myös vähintään kohtalaisia vastaisia tuulia, eikä siellä tällaisia ongelmia ollut. Jos useampi miehistö kuvailee meren tilaa määreellä "extremely confused", taidan uskoa sitä kokemusta, joka on lausuntojen takana.
Wingurusta jo jotain joku mainitsikin. Windguru ennustaa tuulia kaikille merialueille. Ennusteesta tulee väkisinkin hyvin karkea, kun ei käytössä kuitenkaan ole maailman tehokkaimmat tietokoneet. Ennusteen elementtien koko on suuri ja samaa ennustemallia käytetään kaikkialla.
Yritätkö puolustella sillä, että olosuhteet olivat kertakaikkiaan mahdottomat; osuivat vielä sellaiseen race:ksi kutsuttuun kohtaan?
Nämä kaverit on ammattilaisia; arc-tason kipparikin osaa katsoa purjehdusoppaasta, ettei pidä mennä kelillä esimerkiksi portland raceen. Onhan nämä selvittäneet vuorovedet ja niiden kuohupisteet kaiketi etukäteen vähintään taskuoppaista?
EC3:n oman ilmoituksen mukaan (volvon sivut)kovin tuuli oli 33 kn eli 15 ms! Suomalainen kertoo kovimmaksi tuuleksi 48 solmua eli sekin "vain 23" ms,( 7 boforia) ja ilmeisesti ei tosinopeus ja ehkä puuska. Lisättynä mediahuomionkipeydellä unohtaen, että veneen tuulitiedot on netissä.
Nämä tämäntyyppiset veneet on kertakaikkiaan niin kelvottomia, ettei niille voi järjestää purjehduskilpailua maapallon ympäri.
Tuollaisella miehistöllä, jos siis ovat osavia ja kokenita, pitäisi selvitä kelissä kuin kelissä. Jos ei, niin millä miehistöllä sitten. Pariskuntako? Jos ei selviä, niin jotain on pilessä jossain?
"Nämä tämäntyyppiset veneet on kertakaikkiaan niin kelvottomia, ettei niille voi järjestää purjehduskilpailua maapallon ympäri."
Kyllä näköjään on voitu järjestää. Koetapa jo relata!
Vendee Globe yksinpurjehduskisa alkaa olla loppusuoralla. Siinäkin on samantapaiset leveät, kevyet ja nopeat lenssiveneet ...ja vaurioita sattui Kap Hornilla niinkuin tiedät.
Osallistuminen kilpailuihin on vapaaehtoista.
Myös Mini Transat yksinpurjehduskisan veneet ovat näitä saman tyypin veneitä "pienoiskoossa", reitti tosin on "vain" Atlantin ylitys.
Mahdollisimman suureen avotuulinopeuteen pyrittäessä on epäilemättä tehty kompromissejä kryssiominaisuuksien ja merikelpisuuden kustannuksella. Mikään vene ei ole joka suhteessa hyvä. Sama koskee sarjatuotannon cruiser tai racer/cruiser veneitä. Perhevene voi olla kiva rannikkoväylien päiväpurjehduksiin ja mukava satamaelämään, mutta täysin onneton kapine Pohjanmerellä kryssimiseen.
En myöskään ihan ymmärrä miksi jankutat tuulen nopeuksista tai maksimiaalloista. Haetko ehkä sitä rajaa, jossa jokainen vene hajoaa? Vai harmittiko median sensaatiohakuiset uutisotsikot nin paljon, että aloit epäillä jopa VOR-miehistöjen osaamista?
Ericsson 3:n Tompe on kuvannut ne olosuhteet, joissa VOR-veneen ongelmia tuli. Lue hänen kommenttinsa ja neuvo hänelle "taskuoppaasi" ja kerro Kiinanmeren merivirroista.
Tarkistapa myös ne boforisi! Beaufort-asteikolla
F 7 = 28-33 kts = 13,9-17,1 m/s
F 8 = 34-40 kts = 17,2-20,7 m/s
F 9 = 41-47 kts = 20,8-24,4 m/s
Onko noilla mitään yhteistä, jollei lasketa sitä, että molemmat purjehditaan, paitsi ARC?
VORissa on kyse isoista rahoista ja medianäkyvyydestä. Miehistöilläkin motivaatiota pärjäämiseen riittää. Tämä johtaa ilman muuta paljon korkeampaan riskitasoon. Taisit verrata menoa formuloihin sanoen, että ne on saatu turvallisemmiksi. Kuitenkin radan varteen jää monta kertaa yli puolet osallistujista. Ja niitä on sentään kehitelty vuosikausia, VO70-veneet ovat nyt ensimmäisellä kierroksella noissa oloissa. Molemmissa lajeissa kuolemaan johtaneita tapauksia on suunnilleen samassa mittakaavassa. Tosin veneen uppoamisesta johtuvia ei vielä yhtään.
mitata vaikkapa gps:llä, joka osaa korkeustietoja antaa ja tuskinpas noissa leikeissä on mukana ihan karvalakkimalleja, että tarkkuus voisi olla paremmin sentti- kuin metriluokkaa?!?
Suuret tarkkuudet vaativat enemmän aikaa, joten GPS ei taida olla paras mahdollinen väline aallonkorkeuden mittaamiseen, varsinkaan yksittäisen aallon. Veneissä on tietääkseni myös kiihtyvyysanturit ja niistä uskoisin saatavan paremman tuloksen.
Tämä löytyi plaanaa.comista. Annetaanpa siis parhaimman asiantuntemuksen kertoa oloista. Jos ette jaksa lukea koko juttua, katsokaa edes lähde lopusta:
Noista aalloista voisi sanoa sen verran, etta ne oli isoja. 1 solmun virta tuulta vastaan nostattaa aaltoja kuin 10 solmua lisaa tuulta jne. ja aaltojen etaisyys toisistaan pienenee eli niista tulee jyrkempia ei siis mitaan pitkia southern ocean aaltoja. Kun meilla oli 40 knotsia Taiwanin pohjoispuolella ja 2,5 solmun virta niin siita saa hieman hajua minkalaisista aalloista oli kyse. Toinen seikka joka vaikutti aaltoihin oli se etta tulimme n. 2000 metrin syvayksesta alle sataan metriin ja aallot entisestaan jyrkkenivat ja se oli kuin pesukoneessa pahimmillaan. Jokinlainen maininki ja sitten ne aaltopatterit. Filippiinien lahella aallot olivat korkeampia, mutta hieman hellempia, koska virta ei ollut niin kova ja saimme hieman suojaa filippiineista.
Meilla on maston etupuolella vain kaksi osastoa, joista suurin on keulassa vedella tayttynyt osasto. Vaikka reiasta paineella tuleva vesi tayttaa vain osan siita osastosta ongelmaksi tulee veden liikkuminen. Pelkalla mastolla noissa keleissa lenssilla liikumme n.5-7 solmua. Toinen osasto on ns galley ja toilet alue. Sen lisaksi on takana oleva hyvin pieni osasto.
Kolikulmaa vahennetaan tosiaankin myos sen takia, etta rasitus ei olisi niin kova pahassa aallokossa. Toisaalta voit kuvitella paljonko koli on suunniteltu kestamaan, kun ajamme slooria isossa sivuaallokossa taysilla purjeilla.
Purjeet painaa kaikkea 60 kg ja 120 kg valissa kuivana ja markana siihen tulee varmaankin n. 10-15 prosenttia lisaa purjeesta riippuen. Jokaisessa vendassa tai jiipissa pitkat purjeet eli genuat joudutaan siirtamaan keulaan ja lyhyet hatchin yli toiselle puolelle. Taman takia oikein pahassa kelissa siirramme suurimman osan purjeista veneen sisaan, koska olisi liian riskaabelia siirrella niita keulakannella.
Meilla muuten pinnamies yhdessa vahtipaallikon kanssa paattaa milla purjeilla mennaan, koska siella ratin takana sen parhaiten tuntee. Sailchartteja ei juuri tarvitse enaa kaytta kun kaikki tietaa milla kulmilla mitkakin toimii ja haluat aina mieluummin hieman enemman poweria keulaan.
Meilla on forstaagilla kolme eri genuaa ja J4 rullalla seka GS innerforstaylla. Senpa takia saaennusteita ja aallokon kehittymista seurataan huolella jottei tule turhia forstaagilla tehtavia vaihdoksia. Se on aina pahassa kelissa huono vaihtoehto ja vaatii kaikki kannelle. Naita veneitahan ajetaan vain neljalla jatkalla, joka on jossain olosuhteissa aika vahan.
Turvavaljaan toinen kiinnityspiste on mulla aina veneen sivulla ja toinen vaihtelee riippuen tuulikulmasta. Lenssilla kun tulee paljon nosediveja niin laitan sen kropan ympari rattia suojaavan turvakaareen. Nain se suojaa minua lentamasta taaksepain. Kryssilla ja sloorilla on enemman slakkia ja se on kiinni suoraan turvakaaressa, koska aallot lentaa useimmiten minun ja maston valista. Silloin pahimman vaaran edessa ovat stooran trimmaaja, joka onkin lentanyt aika monta kertaa.
En tieda tarkalleen kuinka meidan vene on rakennettu, mutta eikohan Kilian Bushen miehet tieda mita tekevat. V60:lla oli kevlaria rakenteissa jolloin ne olivat hieman paremmin iskun kestavia.
Nama veneet on turboilla varustettuja eika mitaan leikkikaluja, jokaisena hetkena kun alkaa puhaltamaan niin on oltava tarkkana ja sen takia, meilla on tosi nopea ja hyva systeemi ottaa esim yks tai kaks reivia, kun tulee yksittain squal keulapurjetta vaihtamatta. Joskus sinut yllatetaan housut kintuissa ja sitten pitaa noyrasti tehda bear away ja rullata esim suurempi keulapurje ja laittaa oikea purje. Apparentti nousee muuten liian kovaksi ja purje hajoaa rullattaessa. Eihan se hyvalta tunnu ajaa pois merkista rullauksen ajan, mutta on tehtava. Toinen mahdollisuus kryssilla on pakittaa, silloin ei meneta niin paljon hojdia.
Toivottavasti paastaan seuraavalle etapille, mutta ei se ihan helppo juttu ole. Kaikki ovat onneksi aarimmaisen maaratietoisia ja tekevat kaikkensa, jotta vene saadaan valmiiksi ja rahdattua kiinaan. Taa kiinan uusi vuosi vaan kovasti haittaa valmisteluja.
Tompe
Ericsson3
Siis samaa lähdettä lainaten, edelleen luvatta. Välistä puuttuvat jutut voi kukin lukea sieltä plaanaasta:
Olipa hauska lukea tata palstaa nyt kun siihenkin on aikaa. Voisin antaa muutaman korjaavan kommentin edellisesta etapista, johon Ericsson3 lahti vain ja ainoastaan maaliintulo paamaarana. Tottahan toki siella ajettiin kilpaa ja yritettiin hoitaa homma kotiin, mutta jokainen meista tiesi jo lahtohetkella filippiineilla tulevasta myrakasta ja mahdollisesta toisesta nort easter monsoon pushista Taiwanin pohjoispuolella. Senpa takia mekin olimme varautuneet vain ja ainoastaan pahassa kelissa veneen siirtoon paikasta A paikkaan B. Filippiinien pohjoisosassa kun lahdimme kohti taiwania niin tuuli aluksi 36 knotsia sitten 38,40 42 44, ja kovimmillaan 48 knotsia. Ajoin kello 12 yolla kello 02.30 een pelkka myrskyfokka ylhaalla ja vain 20 astetta koli kallistuneena, jotta vauhti olisi mahdollisimman hiljainen 7-9 solmua, mutta kuitenkin niin etta veneen kallistus pysyy. Meilla oli tuulen suunnasta oleva virta joka muuttui tuulta vastaan olevaksi virraksi hieman myohemmin ja silloin aloimme ajaa alemmas jotta aallot tulisivat hieman enemman sivusta. Jokainen meidan miehistosta tiesi kuinka tarkeaa oli tulla maaliin talla legilla. Quindaon ratakisa ja seuraava legi rioon tuottaa yhteensa maksimissaan 20 pistetta ja sen missaaminen olisi katastrofaalista.
Kaikki veneessa oli ok ja selviydyimme hyvin ekasta myrskysta, mutta seuraava myrakka ei sitten antanut enaa armoa. Ajoimme taas pelkalla fokalla isopurje puomiin koytettyna, mutta aallokko oli paha erityisesti kun olimme taiwanin pohjoispuolella virta oli tuulta vasten ja pahin juttu oli ne noin 1 minuutin valein tulleet kolmen aallon patterit, jotka tulivat suoraan venetta pain vaikka ajoimme taas 7-9 solmun vauhtia ja isot aallot sivusta. No ne eivat venetta ole rikkoneet vaan juuri nostettuamme veneen ylos nayttaa silta etta olemme osuneet johonkin ja se on aloittanut delaminopitumisen ja ns. core sample on rajahtanyt pois rungosta. Nyt odottelemme mita tuleman pitaa veneesta on leikattava pois n. 7 nelion pala ja sita rataa. Pettymys on huikea ja voin sanoa, etta ttuuttaa. Ja jos missaamme vitos legin niin harmittaa tosi paljon, koska se oli se legi miksi mina tahan hommaan ryhdyin ja tietenkin seiska legi.
LAittakaa kysymyksia niin mielellani vastaan niihin nyt kun on aikaa taalta TAiwanista. Kaikkea mita mediassa lukee ei kannata ottaa niin kirjaimellisesti. Meilla on kolmi piste turvavaljaat. Jotka on aina kahdesta kohtaa kiinni. Meilla ratissa ei ole kiinnityspistetta, koska sita ei pidetty turvallisena. Niista on pahoja esimerkkeja kun ratti on lahtenyt irti. Mulla on aina hieman enemman slakkia, koska haluan liikkua vapaasti. Ja naissa veneissa vaan aina silloin talloin vahan lentelee sinne ja tanne. Itsellani ei ole viela onneksi tullu loukkaantumisia, mutta muilla muissa veneissa ja meidankin veneessa ihan riittamiin.
Venetta n. 5 metrin aallokossa ja 30 knotsin tuulessa ( joka oli itse asiassa paljon enemman, koska ilma oli kylmaa ja tuuli oli aivan meren pinnassa asti, huikea ero muuten) ajaminen kun koko watertight alue on taynna vetta ei ole ihan paras mahdollinen skenaario. Vene alkaa sukeltamaan ja silloin se voi ottaa vetta main hatchista, jonka jalkeen et edes halua tietaa minkalaisia ongelmia silloin on.
Starteissa meidan veneessa taktikko kertoo mista haluaa lahtea ja navigaattori kertoo koko ajan time to burn. Sen mukaan tehdaan lahtokiihdytys. Siina on ollut hieman opettelemista, kun on tottunut saamaan tuon time to burn tiedon omien silmien avulla ja toisaalta pelannut enemman myos vain muita lahella olevia veneita vastaan. No Singaporen eka startti babiksen paalulta oli hyva ja toinen startti taas huono, joten paljon on parannettavaa ja valilla tuntuu etta mulle sopisi paremmin, etta en kayttaisi ollenkaan noita navigaattorin tietoja vaan taimaisin itse omilla silmilla lahdon.
Tompe
Ericsson 3