ulosmittauksessa

ei kai vaikuta mitenkään jos olet kerran rintaperillinen ja ulosotossa. Jos veljesi kerran kerran soitteli ulosottomiehelle niin hän se tyhmä oli. Hänhän tässä oliisi voinut hyötyä kun olisi pääsyt sinun sijaasi perimään.
Se tietysti kannattaa tutkia että voitko vielä luopua osuudestasi. Tämä vaatii täällä hieman tarkemman selvityksen siitä ketä olit perimässä ja ketä muita perijiä on ja onko olemassa esim. leski. Samoin sinun tulisi kertoa mitä olette asian suhteen tässä vaiheessa tehneet.

Ulosottolaissa on eräässä (?) pykälässä teksti:
"Kuolinpesän osalta tietojenantovelvollinen on se, jolla on pesä hallussaan. Jos pesä on osakkaiden yhteishallinnossa, jokainen pesän osakas on tietojenantovelvollinen."

Tämä teksti ei sinänsä edellytä osakkailta eikä pesän luovuttajalta aktiivisuutta, vaan tietojen antamista ulosottomiehen niitä pyytäessä.
Ulosottomies on ehkä ollut tapauksessanne niin hyvin perillä tilanteesta, että on etukäteen kysynyt perunkirjoituksenne ajankohtaa pesän luovuttavalta tai osakas veljeltäsi.

Sinä olisit voinut olla aktiivinsempi ja luopua perinnöstäsi jopa perinnönjättäjän eläessä. Olisit voinut toimittaa heti perinnönjättäjän kuoleman jälkeen päivätyn ja todistetun paperin luopumisestasi perunkirjoittajalle, niin olisit ehtinyt luopua laillisesti ennen ulosottoa.

Vasta 5 tuntia ennen perunkirjoitusta tehty ilmoitus ulosottomiehelle oli ehkä veljesi oman vastuun ja veljesrakkauden kompromissi.

Vastaan ilmoittamisen moraalia peräävään kysymykseesi, että "ilmoittaminen oli oikein". Kokonaisuutta ajatellen lainaajillakin pitää olla suojaa, ettei myös asiansa hoitavat lainan tarvitsijat jäisi pitkässä juoksussa ilman rahoitusta.