Tunnen olevani jonkinasteisesti masentunut, vaikkakaan sitä ei ole diagnosoitu tai huomattu edes, vaikka käyn psykologilla. Psykologi kiinnittää huomiota vain siihen että olen epäsosiaalinen jne. Miten sanon että masentaa? Tuntuu jotenkin oudolta tehdä itsestäni diagnoosia.. Eikö se ole psykiatrin tehtävä? Kukaan ei vakavissaan usko minua jos sanon olevani masentunut. Kai ihminen itsekin voi huomata oman masennuksensa vai onko siinä jotakin omituista?
miten kertoa?
masennuksesta
4517
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sehän on hienoa, että itse havaitset asioita itsessäsi. Ilman muuta kerrot, millaiset tunteet ja asiat sinut saavat ajattelemaan olevasi masentunut! Masennuksesta ja sen oireista kirjoitetaan ja puhutaan todella paljon tiedotusvälineissä, joten ei tarvitse olla psykologi tai psykiatri tietääkseen niistä ja osatakseen epäillä masennusta. Jos haluat keskustelussasi viitata johonkin tiedonlähteeseen niin käytä vaikka tätä wikipedian artikkelia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Masennus
Parempaa oloa sinulle, ja psykologisi voi varmasti tukea sinua, kun keskustelet asiasta hänen kanssaan.
Heippa!
Sehän hyvä asia, jos olet itse jo huomannut, ettei kaikki ole hyvin ja olo tuntuu masentuneelta. Siitä tietää, että pohdit itsekin omaa oloasi etkä vain ole sitä mieltä, ettei sinussa ole vikaa ja ihmettelet, mikä sinua oikein vaivaa.
Miten olisi kirjoittaminen? Jos kirjoittaisit paperille ajatuksiasi tuosta olostasi ja antaisit sen sitten psykologillesi luettavaksi. Siten ei tarvitse jännittää sitä, että saako sanottua sen ääneen tai tuleeko puheesta ihan sekavaa, kun sen yrittää kertoa. Tärkeintä on se, että yleensäkin otat asian esille ja avoimesti sanot, että nyt ei ole kaikki hyvin.
Siinä ei ole mitään omituista, että huomaa itsessään tapahtuneen muutoksia, jotka ovat vetäneet mielen alas. Hyväähän se on, että osaa tarkkailla myös omia tuntemuksiaan.
Kovasti voimia sulle!
Hyvä psykologi ymmärtää, mistä on kyse, kun vain rohkaistut sanomaan ihan suoraan, miltä sinusta tuntuu. Jos et saa apua, mene yleislääketieteen erikoislääkärille, heilläkin on tietoa ja taitoa tunnistaa asiasi, ja mahdollisesti antaa lääkitys, jolla olosi korjaantuu. Aina on parempi tarttua masennukseen alkuvaiheessa, niin pääset toipumaan helpommin. Tsemppiä.
Siis ei ole omituista. Minä sain papereihin kaikki ne diagnoosit joita itse ehdottelin, in sosiaalisesta fobiasta ja ADD-oireista masennukseen.