Äänisuunnittelijaksi?

>>Taideteollisen korkeakoulun Elokuvataiteen osastolla on äänisuunnittelun ja äänityksen linja. Siellä opetetaan paitsi tekninen, myös taiteellinen puoli.

Wannabe SD kirjoitti:

>>Taideteollisen korkeakoulun Elokuvataiteen osastolla on äänisuunnittelun ja äänityksen linja. Siellä opetetaan paitsi tekninen, myös taiteellinen puoli.

Lähtökohtaisesti, jokainen ELOlle opiskelemaan tuleva käy läpi elokuvatuotannon eri osa-alueiden perusopinnot. Toisin sanoen kaikille luodaan selkeä lähtötilanne elokuvailmaisun opiskeluun ja sitä kautta erikoistumiseen.

Ääni-ilmaisun opintoihin kuuluu luonnollisesti dramaturgia ja erilaiset ilmaisukeinot äänen avulla. Musiikkidramaturigiastakin olen kuullut Äänimaassa puhuttavan.

En ole ääniopiskelija, joten tämä ei tainut olla ihan tyhjentävä vastaus.

elokuvaopiskelija kirjoitti:

Lähtökohtaisesti, jokainen ELOlle opiskelemaan tuleva käy läpi elokuvatuotannon eri osa-alueiden perusopinnot. Toisin sanoen kaikille luodaan selkeä lähtötilanne elokuvailmaisun opiskeluun ja sitä kautta erikoistumiseen.

Ääni-ilmaisun opintoihin kuuluu luonnollisesti dramaturgia ja erilaiset ilmaisukeinot äänen avulla. Musiikkidramaturigiastakin olen kuullut Äänimaassa puhuttavan.

En ole ääniopiskelija, joten tämä ei tainut olla ihan tyhjentävä vastaus.

Lue lisää

Niin, siis herättelisin laajemminkin keskustelua suomalaisen elokuvakoulutuksen tasosta. Mitä mieltä sinä olet Taikin opetuksen tasosta? Vastaako odotuksia? Mikä on hyvää ja mikä huonoa?

Elokuva-alan tekniikkaa opetetaan vähän joka niemennotkossa ja saarelmassa - monessa jopa hyvin. Millä tavoin mielestäsi Taikin opetus eroaa näiden amisten ja amkkien opetuksesta? Mikä tekee siitä yliopistotasoista?

Wannabe SD kirjoitti:

Niin, siis herättelisin laajemminkin keskustelua suomalaisen elokuvakoulutuksen tasosta. Mitä mieltä sinä olet Taikin opetuksen tasosta? Vastaako odotuksia? Mikä on hyvää ja mikä huonoa?

Elokuva-alan tekniikkaa opetetaan vähän joka niemennotkossa ja saarelmassa - monessa jopa hyvin. Millä tavoin mielestäsi Taikin opetus eroaa näiden amisten ja amkkien opetuksesta? Mikä tekee siitä yliopistotasoista?

Lue lisää

TaiK on ylivoimaisesti paras elokuvakoulu Suomessa. Sen resurssit ovat kertaluokkaa isommat kuin yhdenkään muun alan koulun ja esimerkiksi opettajakunta on laajuudessaan ainutlaatuinen.

Siinä, missä amk-tasolla koko elokuvaopetuksesta voi vastata 3-5 opettajaa, niin TaiKissa jokaisella linjalla on tuon verran opettajia. Tuohon kun lisätään vierailevat luennoitsijat ja erilaiset (kansainväliset)työpajamahdollisuudet, niin saadaan jonkinlainen kuva TaiKin mittaluokasta.

opetuksen laatu on moniulotteinen käsite. Parhaimmatkaan opettajat eivät saa heikosti motivoitunutta opiskelijaa kasvamaan automaattisesti mestariksi. Eli myöskään TaiK ei tarjoa "avaimet käteen" elokuvantekijä-pakettia, vaan opetuksen laatu suhteutuu aina opiskelijan omaan motivaatioon ja oppimiskykyyn.

Joka tapauksessa TaiK tarjoaa Suomen parhaat puitteet elokuvaopiskelulle, teknisesti ja sisällöllisesti.

elokuvaopiskelija kirjoitti:

TaiK on ylivoimaisesti paras elokuvakoulu Suomessa. Sen resurssit ovat kertaluokkaa isommat kuin yhdenkään muun alan koulun ja esimerkiksi opettajakunta on laajuudessaan ainutlaatuinen.

Siinä, missä amk-tasolla koko elokuvaopetuksesta voi vastata 3-5 opettajaa, niin TaiKissa jokaisella linjalla on tuon verran opettajia. Tuohon kun lisätään vierailevat luennoitsijat ja erilaiset (kansainväliset)työpajamahdollisuudet, niin saadaan jonkinlainen kuva TaiKin mittaluokasta.

opetuksen laatu on moniulotteinen käsite. Parhaimmatkaan opettajat eivät saa heikosti motivoitunutta opiskelijaa kasvamaan automaattisesti mestariksi. Eli myöskään TaiK ei tarjoa "avaimet käteen" elokuvantekijä-pakettia, vaan opetuksen laatu suhteutuu aina opiskelijan omaan motivaatioon ja oppimiskykyyn.

Joka tapauksessa TaiK tarjoaa Suomen parhaat puitteet elokuvaopiskelulle, teknisesti ja sisällöllisesti.

Lue lisää

>>TaiK on ylivoimaisesti paras elokuvakoulu Suomessa.>Sen resurssit ovat kertaluokkaa isommat kuin yhdenkään muun alan koulun ja esimerkiksi opettajakunta on laajuudessaan ainutlaatuinen.>Siinä, missä amk-tasolla koko elokuvaopetuksesta voi vastata 3-5 opettajaa, niin TaiKissa jokaisella linjalla on tuon verran opettajia.>Tuohon kun lisätään vierailevat luennoitsijat ja erilaiset (kansainväliset)työpajamahdollisuudet, niin saadaan jonkinlainen kuva TaiKin mittaluokasta.>opetuksen laatu on moniulotteinen käsite. Parhaimmatkaan opettajat eivät saa heikosti motivoitunutta opiskelijaa kasvamaan automaattisesti mestariksi.>Joka tapauksessa TaiK tarjoaa Suomen parhaat puitteet elokuvaopiskelulle, teknisesti ja sisällöllisesti.

elokuvaopiskelija kirjoitti:

TaiK on ylivoimaisesti paras elokuvakoulu Suomessa. Sen resurssit ovat kertaluokkaa isommat kuin yhdenkään muun alan koulun ja esimerkiksi opettajakunta on laajuudessaan ainutlaatuinen.

Siinä, missä amk-tasolla koko elokuvaopetuksesta voi vastata 3-5 opettajaa, niin TaiKissa jokaisella linjalla on tuon verran opettajia. Tuohon kun lisätään vierailevat luennoitsijat ja erilaiset (kansainväliset)työpajamahdollisuudet, niin saadaan jonkinlainen kuva TaiKin mittaluokasta.

opetuksen laatu on moniulotteinen käsite. Parhaimmatkaan opettajat eivät saa heikosti motivoitunutta opiskelijaa kasvamaan automaattisesti mestariksi. Eli myöskään TaiK ei tarjoa "avaimet käteen" elokuvantekijä-pakettia, vaan opetuksen laatu suhteutuu aina opiskelijan omaan motivaatioon ja oppimiskykyyn.

Joka tapauksessa TaiK tarjoaa Suomen parhaat puitteet elokuvaopiskelulle, teknisesti ja sisällöllisesti.

Lue lisää

Koska minua kiinnostaa nimenomaan elokuvien äänisuunittelu, laitoin kolmen eri oppilaitoksen (amis, amk ja Taik) mainostekstit rinnakkain vertailtaviksi. Vielä mielenkiintoisemmaksi homma tulee siinä vaiheessa, kun aletaan vertailla oppiaineita ja opettajien määrää suhteessa opiskelijoihin. Varsinkin oppiaineiden suhteen tulos saattaa jopa yllättää. Tässä aluksi mainostekstit:

METROPOLIA (AMK)

Äänipainotteisissa opinnoissa opiskelija syventää osaamistaan elokuvan äänikerronnassa, ääni-ilmaisussa, äänitekniikassa sekä äänen jälkikäsittelyssä. Hän saa valmiuksia äänisuunnitteluun, kuvausryhmässä työskentelyyn sekä elokuvan äänityön eri vaiheiden hallintaan.

TAIDETEOLLINEN KORKEAKOULU (YLIOPISTO)

Elokuvaäänityksen ja äänisuunnittelun opetuksen tavoitteena on kouluttaa äänittäjiä ja äänisuunnittelijoita toimimaan audiovisuaalisen tuotannon kaikilla osa-alueilla. Erityistä painoa opetuksessa asetetaan sille, että osaston äänilinjalta valmistuva ei ole tekninen tallentaja vaan elokuvantekijä, jolla on vankan välineiden hallinnan lisäksi kyky ilmaista itseään persoonallisesti sekä laaja yleissivistys. Opiskelijalta edellytetään uteliaisuutta ja eri elämän ilmiöiden tulkintakykyä. Valmistuttuaan opiskelija kykenee kehittämään itsenäisesti persoonallista ilmaisuaan.
Vaikka koulutus on välinesidonnaista, opiskelijat perehtyvät elokuvan historiaan, estetiikkaan ja teoriaan. Äänisuunnittelijan työvälineet ovat tärkeysjärjestyksessä: aivot, korvat, laitteet.

HELTECH (AMMATTIKOULU)

Äänityön opiskelijoista valmistuu äänittäjiä, äänitekniikan osaajia, äänieditoijia niin elokuvan kuin radion ja televisionkin työtehtäviin. Ammatillisissa suuntautumisopinnoissa on tarjolla äänitekniikan, äänityön ja ääni-ilmaisun opintokokonaisuudet.
Opetusohjelmamme sisältää ääniopetusta laaja-alaisesti äänen perusteista ja laitetekniikasta aina vaativimpiin äänitys-, editointi- ja valmiin esityksen viimeistelytehtäviin asti. Opinnoissa saadaan lisäksi perustiedot mm. musiikin teknologiasta, Internetin äänimaailmasta sekä äänen esitystekniikasta

elokuvaopiskelija kirjoitti:

TaiK on ylivoimaisesti paras elokuvakoulu Suomessa. Sen resurssit ovat kertaluokkaa isommat kuin yhdenkään muun alan koulun ja esimerkiksi opettajakunta on laajuudessaan ainutlaatuinen.

Siinä, missä amk-tasolla koko elokuvaopetuksesta voi vastata 3-5 opettajaa, niin TaiKissa jokaisella linjalla on tuon verran opettajia. Tuohon kun lisätään vierailevat luennoitsijat ja erilaiset (kansainväliset)työpajamahdollisuudet, niin saadaan jonkinlainen kuva TaiKin mittaluokasta.

opetuksen laatu on moniulotteinen käsite. Parhaimmatkaan opettajat eivät saa heikosti motivoitunutta opiskelijaa kasvamaan automaattisesti mestariksi. Eli myöskään TaiK ei tarjoa "avaimet käteen" elokuvantekijä-pakettia, vaan opetuksen laatu suhteutuu aina opiskelijan omaan motivaatioon ja oppimiskykyyn.

Joka tapauksessa TaiK tarjoaa Suomen parhaat puitteet elokuvaopiskelulle, teknisesti ja sisällöllisesti.

Lue lisää

Ikävä kyllä Metropolialta ei löytynyt julkista lukujärjestystä taikka opetussuunnitelmaa. Nyt voimme vertailla ainoastaan Taikin (yliopistotaso) ja Heltechin (ammattikoulu) opetusten sisältöjä. Toki "jokaiselle jotakin" saattaa olla myös "tasapaksua kaikille", mutta sisällöt pistävät miettimään. Erityisesti Taikin heittämä "kouluttaa äänittäjiä ja äänisuunnittelijoita toimimaan audiovisuaalisen tuotannon kaikilla osa-alueilla" on vaikeasti perusteltavissa noilla kursseilla ja sisällöillä. Alla siis sekä Taikin että amiksen ääniopetuksen sisällöt:

ÄÄNIOPETUKSEN SISÄLLÖT (AINEVALIKOIMA)

TAIDETEOLLINEN KORKEAKOULU

Ensimmäinen vuosikurssi:

Äänen perusteet
Studioäänen perusteet
Fiktioleikkaus (dialogi)
Ek- ja tv-tuotannon prosessi
Elokuvan ääni: historia, teoria ja käytäntö
Elokuvaäänen kenttä-ääntys ja post-production
Lyhytelokuvan tuotanto
Elokuvatuotannon amm. Kuvat ja vastuualueet
Pukusuunnittelu elokuvassa
Kohtausharjoitukset
Äänen jälkityöt 2
Elokuvan dramaturginen analyysi
Digitaalinen jälkikäsittely

Toinen vuosikurssi:

TV-monikamera 1
Musiikin muoto ja dramaturgia
Location scouting
Harjoituselokuva kuvaukset
Dokumenttiprojekti
School of Sound
Etydi

Kolmas vuosikurssi:

Harjoituselokuvan 2 ennakkovalmistelut
Kauhuelokuvan kuvaukset
Case: elokuvan äänitöitten purku
Harjoituselokuvan kuvaukset
Dokumenttielokuvan kuvaukset
School of Sound
Etydi

Neljäs vuosikurssi:

Kauhu (etv lavastus kuvaus)
Case: elokuvan äänitöitten purku
Kauhu: äänen post-production
Digitaalinen todellisuus workshop
Kritiikki ja palaute


AMMATTIKOULU (ammatilliset)

Ensimmäinen vuosikurssi:

Ammatillinen kasvu
Visuaalinen viestintä 1
Viestintä 1
Toimitustyö
Timityö
Käsikirjoituksen lukutaito
Prosessinhallnnan perusteet
Laitetekniikan perusteet
Sähkö- ja työturvallisuus
Videokuvauksen perusteet
Editoinnin perusteet
Valaisun perusteet
Äänityksen perusteet
Äänisuunnittelun perusteet
Äänilaitetekniikan perusteet
Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet
Valokuvauksen perusteet
Digitaalisen valokuvauksen perusteet
Digitaalisen kuvankäsittelyn perusteet
Vektorigrafiikan perusteet
Taiton perusteet
WWW-sunnittelun perusteet
Studiotekniikka 1
Musiikkiteknologia 1
Äänityön projektit 1
Ääni-ilmaisun projekti 1

Toinen vuosikurssi:

Oman työn esitys
Taide ja kulttuuri 2
Visuaaalinen viestintä 2
Kulttuurien tuntemus 2
Tekijänoikeudet
Kaluston käyttö ja huolto
Musiikkiteknologia 2
Akustiikan perusteet
Multimedian äänitekniikka
Elokuvaäänen jälkityöt 1
Elokuvaäänen jälkityöt 2
Äänitekniikan työssäoppiminen
Äänisuunnittelu
Kenttä-ääni 2
Estradiääni 1
Estradiääni 2
Internet-äänityö
Äänityön projektit 2
Äänityön työssäoppiminen
Analyyttinen kuuntelu
Elokuvan äänisuunnittelu 1
Elokuvan äänisuunnittelu 2
Multimedian äänisuunnittelu 1
Monikanavaääni
Musiikin äänitys

Kolmas vuosikurssi:

Oman työn esitys
Ammatllinen kasvu
Äänitekniikan projektityöt
Studiotyö 1
Studiotyö 2
Äänityön työssäoppiminen
Äänityön näyttö
Äänitekniikan näyttö
Radion ääni-ilmaisu
Multimedian äänisuunnittelu 2
Opinnäytetyö

Wannabe SD kirjoitti:

Niin, siis herättelisin laajemminkin keskustelua suomalaisen elokuvakoulutuksen tasosta. Mitä mieltä sinä olet Taikin opetuksen tasosta? Vastaako odotuksia? Mikä on hyvää ja mikä huonoa?

Elokuva-alan tekniikkaa opetetaan vähän joka niemennotkossa ja saarelmassa - monessa jopa hyvin. Millä tavoin mielestäsi Taikin opetus eroaa näiden amisten ja amkkien opetuksesta? Mikä tekee siitä yliopistotasoista?

Lue lisää

Elokuvakoulutuksen tasosta - hieman alustusta aiheeseen


Mitä siis tapahtuu, kun eri asteen oppilaitosten saman alan koulutus asetetaan rinnakkain?

Opetuksen sisällön suhteen erot ovat lähinnä kosmeettisia. Täytyykin muistaa, että oli kyseessä sitten ammattikoulu, amk tai yliopistotaso, mikään oppilaitos ei edellytä hakijoiltaan aiempia alan opintoja (pitäisiköhän?). Tästä syystä esimerkiksi alan tekniikan perusteet on jokaisen opiskelijan opiskeltava oli koulutusaste mikä tahansa. Ja tästä syystä ensimmäinen vuosi av-alan oppilaitoksissa pitäytyy samoissa sisällöissä koulutusasteesta riippumatta.

Mistä syntyvät sitten erot eri koulutusasteilla – ja onko niitä todellisuudessa? Onko? Ja mitä ne ovat? Vastatkoon ken tietää.

Entä opettajakunta? Se mitä virallisesti vaaditaan ei tarkoita, että näin olisi myös käytännössä. Esimerkiksi Taideteollisessa Korkeakoulussa lehtorilta vaaditaan virallisesti taiteen lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa. Tietääkseni kuitenkaan esimerkiksi yksikään ELO:lla työskentelevistä lehtoreista ei ole sen enempää lisenssiaatti kuin tohtorikaan. Myöskään kukaan ELO:n professoreista ei ole väitellyt taiteen tohtoriksi (poikkeuksena lavastus). Opettajakunta on siis koulutukseltaan ja pääosin myös ammatillisilta ansioiltaan ihan sitä samaa tasoa mitä ammattikorkeakouluissa ja av-viestinnän toisen asteen oppilaitoksissakin. Erona on ainoastaan se, että amk- ja amis-tasolla opettaja saa kenkää vuoden sisällä mikäli ei pätevöidy. Taikissa tällaista pakkoa opettajien pätevöitymiseksi ei ole.

Suurin porkkana hakeutua eri asteen oppilaitoksiin opiskelemaan näyttäisi olevan pääasiassa niiden antama status – ei itse opetus tai sen sisältö. Onhan työllistymisen kannalta toki paremmat saumat taiteen maisterilla kuin medianomilla tai media-assistentilla. Vai onko sittenkin niin, että se pääasiallisin ero syntyykin karsinnoissa, joissa hieman epämääräisin kriteerein pari alan ammattilaista (millaisn pätevyyksin?) valitsee ne onnekkaat, joille suodaan onni ja autuus saada sisällöllisesti käytännössä samoista opinnoista korkeakoulututkinto?

Vertailin alla aiemmin julkaisemieni oppilaitosten oppiaineiden sisältöjä. Ensimmäisenä kurssit, joiden sisällöt ovat käytännössä samat molemmissa oppilaitoksissa. Tämän jälkeen on nähtävillä, millä tavoin sisällöt sitten poikkeavat.

TOISIAAN VASTAAVAT KURSSISISÄLLÖT (Taik ja amis – samat sisällöt):

- (Taik) Äänen perusteet = (Amis) Äänityksen perusteet Äänisuunnittelun perusteet Äänilaitetekniikan perusteet
- (Taik) Studioäänen perusteet = (Amis) Studiotyö 1 Studiotyö 2
- (Taik) Fiktioleikkaus (dialogi) = (Amis) Editoinnin perusteet Elokuvaäänen jälkityöt 1
- (Taik) Ek- ja tv-tuotannon prosessi = (Amis) Prosessinhallinnan perusteet Äänitekniikan projektityöt
- (Taik) Elokuvan ääni: historia, teoria ja käytäntö = (Amis) Äänisuunnittelu
- (Taik) Elokuvaäänen kenttä-ääntys ja post-production = (Amis) Kenttä-ääni Elokuvaäänen jälkityöt Ääni-ilmaisun projekti 1
- (Taik) Elokuvatuotannon amm. kuvat ja vastuualueet = (Amis) Ammatillinen kasvu
- (Taik) Kohtausharjoitukset = (Amis) Äänityön projektit 1
- (Taik) Äänen jälkityöt 2 = (Amis) Elokuvan äänisuunnittelu 1
- (Taik) Digitaalinen jälkikäsittely = (Amis) Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet Studiotekniikka 1
- (Taik) Musiikin muoto ja dramaturgia = (Amis) Analyyttinen kuuntelu
- (Taik) Harjoituselokuva kuvaukset = (Amis) Äänityön projektit
- (Taik) Dokumenttiprojekti = (Amis) Äänityön projektit
- (Taik) Kauhuelokuvan kuvaukset = (Amis) Äänityön projektit
- (Taik) Harjoituselokuvan kuvaukset = (Amis) Äänityön projektit
- (Taik) Dokumenttielokuvan kuvaukset = (Amis) Äänityön projektit
- (Taik) Case: elokuvan äänitöitten purku = (Amis) Analyyttinen kuuntelu
- (Taik) Kauhu: äänen post-production = (Amis) Elokuvan äänisuunnittelu 2 Elokuvaäänen jälkityöt 1 2

TAIDETEOLLINEN KORKEAKOULU (Mitä opetetaan Taikissa äänittäjille, mutta ei amiksessa):

- Lyhytelokuvan tuotanto
- Pukusuunnittelu elokuvassa
- Elokuvan dramaturginen analyysi
- Location scouting
- Harjoituselokuvan 2 ennakkovalmistelut
- Case: elokuvan äänitöitten purku
- Kauhu (etv lavastus kuvaus)
- Digitaalinen todellisuus workshop
- Kritiikki ja palaute
- TV-monikamera 1

AMMATTIKOULU (Mitä opetetaan ammattikoulussa äänittäjille, mutta ei Taikissa):

- Visuaalinen viestintä
- Viestintä 1
- Toimitustyö
- Tiimityö
- Käsikirjoituksen lukutaito
- Laitetekniikan perusteet
- Sähkö- ja työturvallisuus
- Videokuvauksen perusteet
- Valaisun perusteet
- Valokuvauksen perusteet
- Digitaalisen valokuvauksen perusteet
- Digitaalisen kuvankäsittelyn perusteet
- Vektorigrafiikan perusteet
- Taiton perusteet
- WWW-sunnittelun perusteet
- Musiikkiteknologia 1
- Oman työn esitys
- Taide ja kulttuuri
- Kulttuurien tuntemus
- Tekijänoikeudet
- Kaluston käyttö ja huolto
- Musiikkiteknologia 2
- Akustiikan perusteet
- Multimedian äänitekniikka
- Estradiääni 1
- Estradiääni 2
- Internet-äänityö
- Äänityön työssäoppiminen
- Multimedian äänisuunnittelu 1
- Monikanavaääni
- Musiikin äänitys
- Ammatllinen kasvu
- Äänityön työssäoppiminen
- Äänityön näyttö
- Äänitekniikan näyttö
- Radion ääni-ilmaisu
- Multimedian äänisuunnittelu 2

Wannabe SD kirjoitti:

>>TaiK on ylivoimaisesti paras elokuvakoulu Suomessa.>Sen resurssit ovat kertaluokkaa isommat kuin yhdenkään muun alan koulun ja esimerkiksi opettajakunta on laajuudessaan ainutlaatuinen.>Siinä, missä amk-tasolla koko elokuvaopetuksesta voi vastata 3-5 opettajaa, niin TaiKissa jokaisella linjalla on tuon verran opettajia.>Tuohon kun lisätään vierailevat luennoitsijat ja erilaiset (kansainväliset)työpajamahdollisuudet, niin saadaan jonkinlainen kuva TaiKin mittaluokasta.>opetuksen laatu on moniulotteinen käsite. Parhaimmatkaan opettajat eivät saa heikosti motivoitunutta opiskelijaa kasvamaan automaattisesti mestariksi.>Joka tapauksessa TaiK tarjoaa Suomen parhaat puitteet elokuvaopiskelulle, teknisesti ja sisällöllisesti.

Lue lisää

Perustan kommenttini nimenomaan kokemukseen. Olen TaiK lisäksi opiskellut elokuvaa AMK-tasolla.

Toisaalta perustan kommenttini myös ihan puhtaasti numeroihin. TaiKissa on parhaat resurssit minkä tahansa mittapuun mukaan. Siihen miten resursseja käytetään, en ota kantaa, koska motivoitunut oppilas ja lahjakas tekijä oppii elokuvantekijäksi vaikka ilmankin koulua.

TaiKin opetus ei mene yksittäisen mainoselokuvan tai tilauselokuvan tasolle ja kokeellisen elokuvan opettaminen kuullostaa vähintäänkin absurdilta, mutta koulutus valmistaa hallitsemaan ilmaisua elävän kuvan keinoin. Se on oppilaasta ja tekijästä sitten kiinni, mitä hallitsemillaa taidoilla tekee. Toiset lähtee tekemään spotteja, toiset taidetta ja jotkut tekevät tätä elääkseen ja saadakseen toimeentuloa.

Käytännön opetuksesta vastaavat kunkin linja henkilökunta eli proffat, lehtorit ja assarit. Proffa suunnittelee suuret linjat, mutta opettaa myös ihan käytännössä.

Vierailijoita on käynyt pajonkin. Minulle hienointa antia oli Das Boot kuvaajan Jost Vacanon vierailu.

TaiKissa parasta on nimenomaan resurssit. LUME-keskus tarjoaa euroopan parhaimmat oppilaitos-fasiliteetit elokuvaopiskelulle ja muut resurssit, kuten opettajat, kirjastot ja elokuva-arkistot tarjoavat maan laajimman aineiston opiskelukäyttöön.

Huonointa TaiKissa on viimeaikojen kehitys, joka kulkee kohti tulosvastuuta ja teknis-taloudellista pakkovaltaa eli Aalto YO:ta.

Ja huono on myös ns. TaiK-elokuvan käsite, joka on syntynyt ihan syystä. Tasapäistämistä tapahtuu, vaikkakaan ei välttämättä tahallisesti ja oppilaitoksen syystä. Syy on yhtä paljon lahjattomissa oppilaissa. Halutaa erottua, muttei liikaa, eikä omassa porukassa.

Wannabe SD kirjoitti:

Elokuvakoulutuksen tasosta - hieman alustusta aiheeseen


Mitä siis tapahtuu, kun eri asteen oppilaitosten saman alan koulutus asetetaan rinnakkain?

Opetuksen sisällön suhteen erot ovat lähinnä kosmeettisia. Täytyykin muistaa, että oli kyseessä sitten ammattikoulu, amk tai yliopistotaso, mikään oppilaitos ei edellytä hakijoiltaan aiempia alan opintoja (pitäisiköhän?). Tästä syystä esimerkiksi alan tekniikan perusteet on jokaisen opiskelijan opiskeltava oli koulutusaste mikä tahansa. Ja tästä syystä ensimmäinen vuosi av-alan oppilaitoksissa pitäytyy samoissa sisällöissä koulutusasteesta riippumatta.

Mistä syntyvät sitten erot eri koulutusasteilla – ja onko niitä todellisuudessa? Onko? Ja mitä ne ovat? Vastatkoon ken tietää.

Entä opettajakunta? Se mitä virallisesti vaaditaan ei tarkoita, että näin olisi myös käytännössä. Esimerkiksi Taideteollisessa Korkeakoulussa lehtorilta vaaditaan virallisesti taiteen lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa. Tietääkseni kuitenkaan esimerkiksi yksikään ELO:lla työskentelevistä lehtoreista ei ole sen enempää lisenssiaatti kuin tohtorikaan. Myöskään kukaan ELO:n professoreista ei ole väitellyt taiteen tohtoriksi (poikkeuksena lavastus). Opettajakunta on siis koulutukseltaan ja pääosin myös ammatillisilta ansioiltaan ihan sitä samaa tasoa mitä ammattikorkeakouluissa ja av-viestinnän toisen asteen oppilaitoksissakin. Erona on ainoastaan se, että amk- ja amis-tasolla opettaja saa kenkää vuoden sisällä mikäli ei pätevöidy. Taikissa tällaista pakkoa opettajien pätevöitymiseksi ei ole.

Suurin porkkana hakeutua eri asteen oppilaitoksiin opiskelemaan näyttäisi olevan pääasiassa niiden antama status – ei itse opetus tai sen sisältö. Onhan työllistymisen kannalta toki paremmat saumat taiteen maisterilla kuin medianomilla tai media-assistentilla. Vai onko sittenkin niin, että se pääasiallisin ero syntyykin karsinnoissa, joissa hieman epämääräisin kriteerein pari alan ammattilaista (millaisn pätevyyksin?) valitsee ne onnekkaat, joille suodaan onni ja autuus saada sisällöllisesti käytännössä samoista opinnoista korkeakoulututkinto?

Vertailin alla aiemmin julkaisemieni oppilaitosten oppiaineiden sisältöjä. Ensimmäisenä kurssit, joiden sisällöt ovat käytännössä samat molemmissa oppilaitoksissa. Tämän jälkeen on nähtävillä, millä tavoin sisällöt sitten poikkeavat.

TOISIAAN VASTAAVAT KURSSISISÄLLÖT (Taik ja amis – samat sisällöt):

- (Taik) Äänen perusteet = (Amis) Äänityksen perusteet Äänisuunnittelun perusteet Äänilaitetekniikan perusteet
- (Taik) Studioäänen perusteet = (Amis) Studiotyö 1 Studiotyö 2
- (Taik) Fiktioleikkaus (dialogi) = (Amis) Editoinnin perusteet Elokuvaäänen jälkityöt 1
- (Taik) Ek- ja tv-tuotannon prosessi = (Amis) Prosessinhallinnan perusteet Äänitekniikan projektityöt
- (Taik) Elokuvan ääni: historia, teoria ja käytäntö = (Amis) Äänisuunnittelu
- (Taik) Elokuvaäänen kenttä-ääntys ja post-production = (Amis) Kenttä-ääni Elokuvaäänen jälkityöt Ääni-ilmaisun projekti 1
- (Taik) Elokuvatuotannon amm. kuvat ja vastuualueet = (Amis) Ammatillinen kasvu
- (Taik) Kohtausharjoitukset = (Amis) Äänityön projektit 1
- (Taik) Äänen jälkityöt 2 = (Amis) Elokuvan äänisuunnittelu 1
- (Taik) Digitaalinen jälkikäsittely = (Amis) Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet Studiotekniikka 1
- (Taik) Musiikin muoto ja dramaturgia = (Amis) Analyyttinen kuuntelu
- (Taik) Harjoituselokuva kuvaukset = (Amis) Äänityön projektit
- (Taik) Dokumenttiprojekti = (Amis) Äänityön projektit
- (Taik) Kauhuelokuvan kuvaukset = (Amis) Äänityön projektit
- (Taik) Harjoituselokuvan kuvaukset = (Amis) Äänityön projektit
- (Taik) Dokumenttielokuvan kuvaukset = (Amis) Äänityön projektit
- (Taik) Case: elokuvan äänitöitten purku = (Amis) Analyyttinen kuuntelu
- (Taik) Kauhu: äänen post-production = (Amis) Elokuvan äänisuunnittelu 2 Elokuvaäänen jälkityöt 1 2

TAIDETEOLLINEN KORKEAKOULU (Mitä opetetaan Taikissa äänittäjille, mutta ei amiksessa):

- Lyhytelokuvan tuotanto
- Pukusuunnittelu elokuvassa
- Elokuvan dramaturginen analyysi
- Location scouting
- Harjoituselokuvan 2 ennakkovalmistelut
- Case: elokuvan äänitöitten purku
- Kauhu (etv lavastus kuvaus)
- Digitaalinen todellisuus workshop
- Kritiikki ja palaute
- TV-monikamera 1

AMMATTIKOULU (Mitä opetetaan ammattikoulussa äänittäjille, mutta ei Taikissa):

- Visuaalinen viestintä
- Viestintä 1
- Toimitustyö
- Tiimityö
- Käsikirjoituksen lukutaito
- Laitetekniikan perusteet
- Sähkö- ja työturvallisuus
- Videokuvauksen perusteet
- Valaisun perusteet
- Valokuvauksen perusteet
- Digitaalisen valokuvauksen perusteet
- Digitaalisen kuvankäsittelyn perusteet
- Vektorigrafiikan perusteet
- Taiton perusteet
- WWW-sunnittelun perusteet
- Musiikkiteknologia 1
- Oman työn esitys
- Taide ja kulttuuri
- Kulttuurien tuntemus
- Tekijänoikeudet
- Kaluston käyttö ja huolto
- Musiikkiteknologia 2
- Akustiikan perusteet
- Multimedian äänitekniikka
- Estradiääni 1
- Estradiääni 2
- Internet-äänityö
- Äänityön työssäoppiminen
- Multimedian äänisuunnittelu 1
- Monikanavaääni
- Musiikin äänitys
- Ammatllinen kasvu
- Äänityön työssäoppiminen
- Äänityön näyttö
- Äänitekniikan näyttö
- Radion ääni-ilmaisu
- Multimedian äänisuunnittelu 2

Lue lisää

Seuraavassa listassa on joitakin epätarkkuuksia ja virheitä. TaiKissa kyllä opetetaan monia noista "aineista" tai aiheista, mutta ne ovat jonkun muun otsikon tai opintokokonaisuuden takana.

AMMATTIKOULU (Mitä opetetaan ammattikoulussa äänittäjille, mutta ei Taikissa):

- Visuaalinen viestintä (Ei opeteta elokuvakoulussa?)
- Viestintä 1
- Toimitustyö
- Tiimityö (Tiimijohtaminen ja ryhmädynamiikka)
- Käsikirjoituksen lukutaito (käsikirjoitus I & II)
- Laitetekniikan perusteet (Ääniteknologia, ns.messu-kurssi)
- Sähkö- ja työturvallisuus (ks.ed)
- Videokuvauksen perusteet (Kuvauksen perusteet)
- Valaisun perusteet (kuvausksen perusteet sis. valaisun)
- Valokuvauksen perusteet (Valokuvan olemus 1vsk yhteinen)
- Digitaalisen valokuvauksen perusteet (Valinn.)
- Digitaalisen kuvankäsittelyn perusteet (Valinn.)
- Vektorigrafiikan perusteet
- Taiton perusteet
- WWW-sunnittelun perusteet
- Musiikkiteknologia 1 (löytyy)
- Oman työn esitys
- Taide ja kulttuuri (Taidehistoria ja taiteen filosofia)
- Kulttuurien tuntemus (ks edellinen)
- Tekijänoikeudet (Sopimusoikeus ja tekijänoikeudet)
- Kaluston käyttö ja huolto (1vsk peruskurssi)
- Musiikkiteknologia 2 (ks.ed)
- Akustiikan perusteet (Studiokurssi)
- Multimedian äänitekniikka (post prod)
- Estradiääni 1
- Estradiääni 2
- Internet-äänityö
- Äänityön työssäoppiminen (Työharjoittelu/harjoitustuotannot)
- Multimedian äänisuunnittelu 1
- Monikanavaääni (useita kursseja, leikkaus, miksaus jne)
- Musiikin äänitys (Studiokurssi)
- Ammatllinen kasvu (Kuuluu kaikkeen opiskeluun)
- Äänityön työssäoppiminen (Työharjoittelu/harjoitustuotannot)
- Äänityön näyttö (Harjoitustuotannot, portfolio, lopputyö jne)
- Äänitekniikan näyttö (ks ed.)
- Radion ääni-ilmaisu
- Multimedian äänisuunnittelu 2

Teet aika perusteellista työtä "hakijaksi".

Tosin toisella korvalla tuo pieni besserwissermäisyys kuullostaa vähän amk-opiskelijalta, joka haikailee TaiKiin, mutta koittaa löytää perusteluita, miksi voisi jättää hakematta, koska pelkää, ettei pääse sinne. No, olet mikä tahansa niin hae TaiKiin. Ei sinne ole todellakaan mahdotonta päästä ja hakemalla ei vielä menetä mitään. Sisäänpääsemällä voittaa silti jotain. Akateeminen vapaus on viimeinen perusteluni!

Elokuvaopiskelija kirjoitti:

Perustan kommenttini nimenomaan kokemukseen. Olen TaiK lisäksi opiskellut elokuvaa AMK-tasolla.

Toisaalta perustan kommenttini myös ihan puhtaasti numeroihin. TaiKissa on parhaat resurssit minkä tahansa mittapuun mukaan. Siihen miten resursseja käytetään, en ota kantaa, koska motivoitunut oppilas ja lahjakas tekijä oppii elokuvantekijäksi vaikka ilmankin koulua.

TaiKin opetus ei mene yksittäisen mainoselokuvan tai tilauselokuvan tasolle ja kokeellisen elokuvan opettaminen kuullostaa vähintäänkin absurdilta, mutta koulutus valmistaa hallitsemaan ilmaisua elävän kuvan keinoin. Se on oppilaasta ja tekijästä sitten kiinni, mitä hallitsemillaa taidoilla tekee. Toiset lähtee tekemään spotteja, toiset taidetta ja jotkut tekevät tätä elääkseen ja saadakseen toimeentuloa.

Käytännön opetuksesta vastaavat kunkin linja henkilökunta eli proffat, lehtorit ja assarit. Proffa suunnittelee suuret linjat, mutta opettaa myös ihan käytännössä.

Vierailijoita on käynyt pajonkin. Minulle hienointa antia oli Das Boot kuvaajan Jost Vacanon vierailu.

TaiKissa parasta on nimenomaan resurssit. LUME-keskus tarjoaa euroopan parhaimmat oppilaitos-fasiliteetit elokuvaopiskelulle ja muut resurssit, kuten opettajat, kirjastot ja elokuva-arkistot tarjoavat maan laajimman aineiston opiskelukäyttöön.

Huonointa TaiKissa on viimeaikojen kehitys, joka kulkee kohti tulosvastuuta ja teknis-taloudellista pakkovaltaa eli Aalto YO:ta.

Ja huono on myös ns. TaiK-elokuvan käsite, joka on syntynyt ihan syystä. Tasapäistämistä tapahtuu, vaikkakaan ei välttämättä tahallisesti ja oppilaitoksen syystä. Syy on yhtä paljon lahjattomissa oppilaissa. Halutaa erottua, muttei liikaa, eikä omassa porukassa.

Lue lisää

>>Perustan kommenttini nimenomaan kokemukseen. Olen TaiK lisäksi opiskellut elokuvaa AMK-tasolla.>Toisaalta perustan kommenttini myös ihan puhtaasti numeroihin. TaiKissa on parhaat resurssit minkä tahansa mittapuun mukaan. Siihen miten resursseja käytetään, en ota kantaa, koska motivoitunut oppilas ja lahjakas tekijä oppii elokuvantekijäksi vaikka ilmankin koulua.>TaiKin opetus ei mene yksittäisen mainoselokuvan tai tilauselokuvan tasolle ja kokeellisen elokuvan opettaminen kuullostaa vähintäänkin absurdilta>TaiKissa parasta on nimenomaan resurssit. LUME-keskus tarjoaa euroopan parhaimmat oppilaitos-fasiliteetit elokuvaopiskelulle>Huonointa TaiKissa on viimeaikojen kehitys, joka kulkee kohti tulosvastuuta ja teknis-taloudellista pakkovaltaa eli Aalto YO:ta.>Ja huono on myös ns. TaiK-elokuvan käsite, joka on syntynyt ihan syystä.>Tasapäistämistä tapahtuu, vaikkakaan ei välttämättä tahallisesti ja oppilaitoksen syystä. Syy on yhtä paljon lahjattomissa oppilaissa. Halutaa erottua, muttei liikaa, eikä omassa porukassa.

elokuvaopiskelija kirjoitti:

Seuraavassa listassa on joitakin epätarkkuuksia ja virheitä. TaiKissa kyllä opetetaan monia noista "aineista" tai aiheista, mutta ne ovat jonkun muun otsikon tai opintokokonaisuuden takana.

AMMATTIKOULU (Mitä opetetaan ammattikoulussa äänittäjille, mutta ei Taikissa):

- Visuaalinen viestintä (Ei opeteta elokuvakoulussa?)
- Viestintä 1
- Toimitustyö
- Tiimityö (Tiimijohtaminen ja ryhmädynamiikka)
- Käsikirjoituksen lukutaito (käsikirjoitus I & II)
- Laitetekniikan perusteet (Ääniteknologia, ns.messu-kurssi)
- Sähkö- ja työturvallisuus (ks.ed)
- Videokuvauksen perusteet (Kuvauksen perusteet)
- Valaisun perusteet (kuvausksen perusteet sis. valaisun)
- Valokuvauksen perusteet (Valokuvan olemus 1vsk yhteinen)
- Digitaalisen valokuvauksen perusteet (Valinn.)
- Digitaalisen kuvankäsittelyn perusteet (Valinn.)
- Vektorigrafiikan perusteet
- Taiton perusteet
- WWW-sunnittelun perusteet
- Musiikkiteknologia 1 (löytyy)
- Oman työn esitys
- Taide ja kulttuuri (Taidehistoria ja taiteen filosofia)
- Kulttuurien tuntemus (ks edellinen)
- Tekijänoikeudet (Sopimusoikeus ja tekijänoikeudet)
- Kaluston käyttö ja huolto (1vsk peruskurssi)
- Musiikkiteknologia 2 (ks.ed)
- Akustiikan perusteet (Studiokurssi)
- Multimedian äänitekniikka (post prod)
- Estradiääni 1
- Estradiääni 2
- Internet-äänityö
- Äänityön työssäoppiminen (Työharjoittelu/harjoitustuotannot)
- Multimedian äänisuunnittelu 1
- Monikanavaääni (useita kursseja, leikkaus, miksaus jne)
- Musiikin äänitys (Studiokurssi)
- Ammatllinen kasvu (Kuuluu kaikkeen opiskeluun)
- Äänityön työssäoppiminen (Työharjoittelu/harjoitustuotannot)
- Äänityön näyttö (Harjoitustuotannot, portfolio, lopputyö jne)
- Äänitekniikan näyttö (ks ed.)
- Radion ääni-ilmaisu
- Multimedian äänisuunnittelu 2

Teet aika perusteellista työtä "hakijaksi".

Tosin toisella korvalla tuo pieni besserwissermäisyys kuullostaa vähän amk-opiskelijalta, joka haikailee TaiKiin, mutta koittaa löytää perusteluita, miksi voisi jättää hakematta, koska pelkää, ettei pääse sinne. No, olet mikä tahansa niin hae TaiKiin. Ei sinne ole todellakaan mahdotonta päästä ja hakemalla ei vielä menetä mitään. Sisäänpääsemällä voittaa silti jotain. Akateeminen vapaus on viimeinen perusteluni!

Lue lisää

Tulimme siis lopputulokseen, että yliopistotasolla ja ammattikoulussa opetetaan samoja aineita, saman koulutuksen käyneet opettajat ja varsin pitkälti samanlaisilla fasiliteeteilla? Eihän näin pitäisi olla, eihän?

Jokin kuitenkin tekee yliopistotasosta yliopistotason. Mikä?

>>Teet aika perusteellista työtä "hakijaksi".>Tosin toisella korvalla tuo pieni besserwissermäisyys kuullostaa vähän amk-opiskelijalta, joka haikailee TaiKiin, mutta koittaa löytää perusteluita, miksi voisi jättää hakematta, koska pelkää, ettei pääse sinne.

Wannabe SD kirjoitti:

Tulimme siis lopputulokseen, että yliopistotasolla ja ammattikoulussa opetetaan samoja aineita, saman koulutuksen käyneet opettajat ja varsin pitkälti samanlaisilla fasiliteeteilla? Eihän näin pitäisi olla, eihän?

Jokin kuitenkin tekee yliopistotasosta yliopistotason. Mikä?

>>Teet aika perusteellista työtä "hakijaksi".>Tosin toisella korvalla tuo pieni besserwissermäisyys kuullostaa vähän amk-opiskelijalta, joka haikailee TaiKiin, mutta koittaa löytää perusteluita, miksi voisi jättää hakematta, koska pelkää, ettei pääse sinne.

Lue lisää

Elokuvan opiskelu ei ole salatiedettä tai edes erityisen vaativaa, koska itse elokuvan tekeminen on loppujen lopuksi helppoa. Elokuvatuotanto on täynnä vakiintuneita käytäntöjä, rutiineja ja lainalaisuuksia, vaikka kyse onkin tietyssä mielessä taiteesta.

Miksipä siis otsikoiden ja numeroiden pitäisikään erota toisistaan eri oppilaitosten OPETUStarjonnan välillä?

Ero yliopistotason(TaiK) ja amk- tai amis-tason välillä löytyy resurssien lisäksi muun muassa tavoiteasetteluista ja sitä kautta mahdollisesti innovaatiovoimasta ja uusien asioiden löytymisessä. Harvassa amiksessa tehdään tutkimustyötä, eikä amk-tasollakaan se ole kovinkaan laajaa. Tutkimus ja uuden tiedon aktiivinen etsiminen ja luominen erottaa yliopistotasoisen elokuvakoulutuksen amk/amis-tasosta. Toisin sanoen yliopisto syöttää prosessoitua tieta sekä alan koulutusteollisuuden, että tuotannon käyttöön ja siksi sitä kutsutaan valtakunnan korkeatasoisimmaksi elokuvakouluksi.

Eli eihän se ihan tasapäistä olekaan?

Wannabe SD kirjoitti:

Tulimme siis lopputulokseen, että yliopistotasolla ja ammattikoulussa opetetaan samoja aineita, saman koulutuksen käyneet opettajat ja varsin pitkälti samanlaisilla fasiliteeteilla? Eihän näin pitäisi olla, eihän?

Jokin kuitenkin tekee yliopistotasosta yliopistotason. Mikä?

>>Teet aika perusteellista työtä "hakijaksi".>Tosin toisella korvalla tuo pieni besserwissermäisyys kuullostaa vähän amk-opiskelijalta, joka haikailee TaiKiin, mutta koittaa löytää perusteluita, miksi voisi jättää hakematta, koska pelkää, ettei pääse sinne.

Lue lisää

"En oikeasti haikaile sen enempää Taikkiin kuin muihinkaan alan oppilaitoksiin. Tarkoituksenani oli herätellä keskustelua suomalaisen elokuvakoulutuksen tasosta, ongelmista ja kehittämisentarpeista."

mutta miksi? ja vielä täällä!

elokuvaopiskelija kirjoitti:

Elokuvan opiskelu ei ole salatiedettä tai edes erityisen vaativaa, koska itse elokuvan tekeminen on loppujen lopuksi helppoa. Elokuvatuotanto on täynnä vakiintuneita käytäntöjä, rutiineja ja lainalaisuuksia, vaikka kyse onkin tietyssä mielessä taiteesta.

Miksipä siis otsikoiden ja numeroiden pitäisikään erota toisistaan eri oppilaitosten OPETUStarjonnan välillä?

Ero yliopistotason(TaiK) ja amk- tai amis-tason välillä löytyy resurssien lisäksi muun muassa tavoiteasetteluista ja sitä kautta mahdollisesti innovaatiovoimasta ja uusien asioiden löytymisessä. Harvassa amiksessa tehdään tutkimustyötä, eikä amk-tasollakaan se ole kovinkaan laajaa. Tutkimus ja uuden tiedon aktiivinen etsiminen ja luominen erottaa yliopistotasoisen elokuvakoulutuksen amk/amis-tasosta. Toisin sanoen yliopisto syöttää prosessoitua tieta sekä alan koulutusteollisuuden, että tuotannon käyttöön ja siksi sitä kutsutaan valtakunnan korkeatasoisimmaksi elokuvakouluksi.

Eli eihän se ihan tasapäistä olekaan?

Lue lisää

>>Elokuvan opiskelu ei ole salatiedettä tai edes erityisen vaativaa, koska itse elokuvan tekeminen on loppujen lopuksi helppoa.>Elokuvatuotanto on täynnä vakiintuneita käytäntöjä, rutiineja ja lainalaisuuksia, vaikka kyse onkin tietyssä mielessä taiteesta.>Miksipä siis otsikoiden ja numeroiden pitäisikään erota toisistaan eri oppilaitosten OPETUStarjonnan välillä?>Ero yliopistotason(TaiK) ja amk- tai amis-tason välillä löytyy resurssien lisäksi muun muassa tavoiteasetteluista ja sitä kautta mahdollisesti innovaatiovoimasta ja uusien asioiden löytymisessä.>muun muassa tavoiteasetteluista>innovaatiovoimasta ja uusien asioiden löytymisessä>Tutkimus ja uuden tiedon aktiivinen etsiminen ja luominen erottaa yliopistotasoisen elokuvakoulutuksen amk/amis-tasosta.>Toisin sanoen yliopisto syöttää prosessoitua tieta sekä alan koulutusteollisuuden, että tuotannon käyttöön ja siksi sitä kutsutaan valtakunnan korkeatasoisimmaksi elokuvakouluksi.

... kirjoitti:

"En oikeasti haikaile sen enempää Taikkiin kuin muihinkaan alan oppilaitoksiin. Tarkoituksenani oli herätellä keskustelua suomalaisen elokuvakoulutuksen tasosta, ongelmista ja kehittämisentarpeista."

mutta miksi? ja vielä täällä!

Lue lisää

>>mutta miksi? ja vielä täällä!

Wannabe SD kirjoitti:

>>Elokuvan opiskelu ei ole salatiedettä tai edes erityisen vaativaa, koska itse elokuvan tekeminen on loppujen lopuksi helppoa.>Elokuvatuotanto on täynnä vakiintuneita käytäntöjä, rutiineja ja lainalaisuuksia, vaikka kyse onkin tietyssä mielessä taiteesta.>Miksipä siis otsikoiden ja numeroiden pitäisikään erota toisistaan eri oppilaitosten OPETUStarjonnan välillä?>Ero yliopistotason(TaiK) ja amk- tai amis-tason välillä löytyy resurssien lisäksi muun muassa tavoiteasetteluista ja sitä kautta mahdollisesti innovaatiovoimasta ja uusien asioiden löytymisessä.>muun muassa tavoiteasetteluista>innovaatiovoimasta ja uusien asioiden löytymisessä>Tutkimus ja uuden tiedon aktiivinen etsiminen ja luominen erottaa yliopistotasoisen elokuvakoulutuksen amk/amis-tasosta.>Toisin sanoen yliopisto syöttää prosessoitua tieta sekä alan koulutusteollisuuden, että tuotannon käyttöön ja siksi sitä kutsutaan valtakunnan korkeatasoisimmaksi elokuvakouluksi.

Lue lisää

Vaikka kuinka perustelisin, niin et taida tyytyä mihinkään vastauksiin. Edellisissä vastauksissani on erotettu yliopistotaso ja amistaso. Nyt on kai kyse siitä, minkä sinä hyväksyt vastaukseksi.

Eli heitän pallon takaisin; miten sinä toivoisit amiksen ja TaiKin eroavan toisistaan?

Ja en ole ensimmäisen vuoden opiskelija. Takana on melkein peruskoulun verran elokuvaopintoja ja tämän vuosituhannen verran ammattitöitä alalla.

elokuvaopiskelija kirjoitti:

Vaikka kuinka perustelisin, niin et taida tyytyä mihinkään vastauksiin. Edellisissä vastauksissani on erotettu yliopistotaso ja amistaso. Nyt on kai kyse siitä, minkä sinä hyväksyt vastaukseksi.

Eli heitän pallon takaisin; miten sinä toivoisit amiksen ja TaiKin eroavan toisistaan?

Ja en ole ensimmäisen vuoden opiskelija. Takana on melkein peruskoulun verran elokuvaopintoja ja tämän vuosituhannen verran ammattitöitä alalla.

Lue lisää

>>Edellisissä vastauksissani on erotettu yliopistotaso ja amistaso. Nyt on kai kyse siitä, minkä sinä hyväksyt vastaukseksi.>Eli heitän pallon takaisin; miten sinä toivoisit amiksen ja TaiKin eroavan toisistaan?

Wannabe SD kirjoitti:

>>Edellisissä vastauksissani on erotettu yliopistotaso ja amistaso. Nyt on kai kyse siitä, minkä sinä hyväksyt vastaukseksi.>Eli heitän pallon takaisin; miten sinä toivoisit amiksen ja TaiKin eroavan toisistaan?

Lue lisää

Visiotani en ole vielä esitellyt. Tässä esittämäni asiat ovat väitteitä, jotka perustuvat kokemuksiin sekä opittuun. Seison niiden takana, mutten välttämättä tavoittele niitä.

Sinun visiosi opinahjojen profiloitumisesta on asiallinen ja periaatteessa kannatettava. Myös heitossasi Aalto-Yo:n elokuvatuotanto-opetuksen limittymisestä kauppiksen kanssa on tietyllä tapaa hyvän suuntainen ajatus. Molemilla tavoilla voitaisiin elokuvakoulutustarjontaa selkeyttää ja tehostaa, vieden sitä samalla lähemmäksi yhteiskunnan tehovaatimuksia.

Minua ei haittaa, että Suomeen syntyy tulevaisuudessa bisnesvalveutunut elokuvantekijäporukka, jolla on tavoitteena teknisesti laadukas, kaupallinen viihdetuotanto. Sellaista ammattitaitoa tarvitaan suomalaiseen tv- ja elokuvakenttään, jotta päästää nykyisestä nälkäkulttuurista pois.

Mutta haluaisin tuon tapahtuvan omalla tontillaan, niin ettei sen kehittistyössä kajottaisi elokuvataiteen yhteen peruspilariin; vapaaseen, taiteilijuuteen tähtäävään koulutukseen. Eli Aalto-Yo voisi perustaa oman elokuvakoulunsa, ryhtyä profiloitumaan sitä kautta teollisen sekä kaupallisen elokuvatuotannon suuntaan, mutta ELOn pitäisi saada pysyä itsenäisenä ja riippumattomana elokuvakouluna, joka tarjoaisi mahdollisuuden taiteen ja henkilökohtaisen ilmaisun opiskeluun hyvässä ja luovassa ilmapiirissä.

Aalto-yo:n tulosvastuullisuutta vaaliva toimintamalli on suuri riski riippumattomalle elokuvakoulutukselle. Insinöörien ja ekonomien tunkeminen samaan "luokkaan" on irvokasta tulostavoittelulogiikka.

Nuo mainitsemasi erikoistehoste ja 3D opinnot antaisin suoralta käsin amk-tason hoidettaviksi ja kehitettäviksi, koska niissä on kyse hyvin selkeästi välineellisestä erikoistumisesta. Ja tätä taustaa vasten rakentaisin amk-verkostosta erikoiskoulujen yhteenliittymän, jossa yksi koulu vastaisi aina muutaman eri osa-alueen kouluttamisesta, pienellä tapaa limittyen toisiinsa.

No, periaatteessa näinhän on käymässä, kun opetusministeriö perusti neljä tv-ja elokuvailmaisun koulutusohjelmaa, neljään amk:uun ja loput tullaan pikkuhiljaa ajamaan alas.

elokuvaopiskelija kirjoitti:

Visiotani en ole vielä esitellyt. Tässä esittämäni asiat ovat väitteitä, jotka perustuvat kokemuksiin sekä opittuun. Seison niiden takana, mutten välttämättä tavoittele niitä.

Sinun visiosi opinahjojen profiloitumisesta on asiallinen ja periaatteessa kannatettava. Myös heitossasi Aalto-Yo:n elokuvatuotanto-opetuksen limittymisestä kauppiksen kanssa on tietyllä tapaa hyvän suuntainen ajatus. Molemilla tavoilla voitaisiin elokuvakoulutustarjontaa selkeyttää ja tehostaa, vieden sitä samalla lähemmäksi yhteiskunnan tehovaatimuksia.

Minua ei haittaa, että Suomeen syntyy tulevaisuudessa bisnesvalveutunut elokuvantekijäporukka, jolla on tavoitteena teknisesti laadukas, kaupallinen viihdetuotanto. Sellaista ammattitaitoa tarvitaan suomalaiseen tv- ja elokuvakenttään, jotta päästää nykyisestä nälkäkulttuurista pois.

Mutta haluaisin tuon tapahtuvan omalla tontillaan, niin ettei sen kehittistyössä kajottaisi elokuvataiteen yhteen peruspilariin; vapaaseen, taiteilijuuteen tähtäävään koulutukseen. Eli Aalto-Yo voisi perustaa oman elokuvakoulunsa, ryhtyä profiloitumaan sitä kautta teollisen sekä kaupallisen elokuvatuotannon suuntaan, mutta ELOn pitäisi saada pysyä itsenäisenä ja riippumattomana elokuvakouluna, joka tarjoaisi mahdollisuuden taiteen ja henkilökohtaisen ilmaisun opiskeluun hyvässä ja luovassa ilmapiirissä.

Aalto-yo:n tulosvastuullisuutta vaaliva toimintamalli on suuri riski riippumattomalle elokuvakoulutukselle. Insinöörien ja ekonomien tunkeminen samaan "luokkaan" on irvokasta tulostavoittelulogiikka.

Nuo mainitsemasi erikoistehoste ja 3D opinnot antaisin suoralta käsin amk-tason hoidettaviksi ja kehitettäviksi, koska niissä on kyse hyvin selkeästi välineellisestä erikoistumisesta. Ja tätä taustaa vasten rakentaisin amk-verkostosta erikoiskoulujen yhteenliittymän, jossa yksi koulu vastaisi aina muutaman eri osa-alueen kouluttamisesta, pienellä tapaa limittyen toisiinsa.

No, periaatteessa näinhän on käymässä, kun opetusministeriö perusti neljä tv-ja elokuvailmaisun koulutusohjelmaa, neljään amk:uun ja loput tullaan pikkuhiljaa ajamaan alas.

Lue lisää

>>Visiotani en ole vielä esitellyt. Tässä esittämäni asiat ovat väitteitä, jotka perustuvat kokemuksiin sekä opittuun. Seison niiden takana, mutten välttämättä tavoittele niitä.>Minua ei haittaa, että Suomeen syntyy tulevaisuudessa bisnesvalveutunut elokuvantekijäporukka, jolla on tavoitteena teknisesti laadukas, kaupallinen viihdetuotanto. Sellaista ammattitaitoa tarvitaan suomalaiseen tv- ja elokuvakenttään, jotta päästää nykyisestä nälkäkulttuurista pois.>Mutta haluaisin tuon tapahtuvan omalla tontillaan, niin ettei sen kehittistyössä kajottaisi elokuvataiteen yhteen peruspilariin; vapaaseen, taiteilijuuteen tähtäävään koulutukseen.>Eli Aalto-Yo voisi perustaa oman elokuvakoulunsa, ryhtyä profiloitumaan sitä kautta teollisen sekä kaupallisen elokuvatuotannon suuntaan, mutta ELOn pitäisi saada pysyä itsenäisenä ja riippumattomana elokuvakouluna, joka tarjoaisi mahdollisuuden taiteen ja henkilökohtaisen ilmaisun opiskeluun hyvässä ja luovassa ilmapiirissä.>Aalto-yo:n tulosvastuullisuutta vaaliva toimintamalli on suuri riski riippumattomalle elokuvakoulutukselle. Insinöörien ja ekonomien tunkeminen samaan "luokkaan" on irvokasta tulostavoittelulogiikka.>Nuo mainitsemasi erikoistehoste ja 3D opinnot antaisin suoralta käsin amk-tason hoidettaviksi ja kehitettäviksi, koska niissä on kyse hyvin selkeästi välineellisestä erikoistumisesta.>Ja tätä taustaa vasten rakentaisin amk-verkostosta erikoiskoulujen yhteenliittymän, jossa yksi koulu vastaisi aina muutaman eri osa-alueen kouluttamisesta, pienellä tapaa limittyen toisiinsa.

Wannabe SD kirjoitti:

>>Visiotani en ole vielä esitellyt. Tässä esittämäni asiat ovat väitteitä, jotka perustuvat kokemuksiin sekä opittuun. Seison niiden takana, mutten välttämättä tavoittele niitä.>Minua ei haittaa, että Suomeen syntyy tulevaisuudessa bisnesvalveutunut elokuvantekijäporukka, jolla on tavoitteena teknisesti laadukas, kaupallinen viihdetuotanto. Sellaista ammattitaitoa tarvitaan suomalaiseen tv- ja elokuvakenttään, jotta päästää nykyisestä nälkäkulttuurista pois.>Mutta haluaisin tuon tapahtuvan omalla tontillaan, niin ettei sen kehittistyössä kajottaisi elokuvataiteen yhteen peruspilariin; vapaaseen, taiteilijuuteen tähtäävään koulutukseen.>Eli Aalto-Yo voisi perustaa oman elokuvakoulunsa, ryhtyä profiloitumaan sitä kautta teollisen sekä kaupallisen elokuvatuotannon suuntaan, mutta ELOn pitäisi saada pysyä itsenäisenä ja riippumattomana elokuvakouluna, joka tarjoaisi mahdollisuuden taiteen ja henkilökohtaisen ilmaisun opiskeluun hyvässä ja luovassa ilmapiirissä.>Aalto-yo:n tulosvastuullisuutta vaaliva toimintamalli on suuri riski riippumattomalle elokuvakoulutukselle. Insinöörien ja ekonomien tunkeminen samaan "luokkaan" on irvokasta tulostavoittelulogiikka.>Nuo mainitsemasi erikoistehoste ja 3D opinnot antaisin suoralta käsin amk-tason hoidettaviksi ja kehitettäviksi, koska niissä on kyse hyvin selkeästi välineellisestä erikoistumisesta.>Ja tätä taustaa vasten rakentaisin amk-verkostosta erikoiskoulujen yhteenliittymän, jossa yksi koulu vastaisi aina muutaman eri osa-alueen kouluttamisesta, pienellä tapaa limittyen toisiinsa.

Lue lisää

Koitapa päättää kuka ja mikä olet ja mitä haluat sanoa. En pysy aivan kärryillä tässä keskustelussa, koska se ei tunnu suuntaavaan mihinkään erityiseen lopputulokseen.

Elokuvantekijänä ymmärrät tiivistämisen ja ekonomisen kerronnan periaatteista varmaan jotain. Käytäpä nyt niitä ja kerro lyhyesti, mitä ajat takaa?

Tässä minun teesini:

ELO kaikista puutteistaan huolimatta on Suomen paras elokuvakoulu. Aalto ei tee sille hyvää, mutta voi tuoda elokuvaopiskeluun jotain aikaan sopivia malleja ja elementtejä sekä uudenlaisia lähestymistapoja alan tutkimukseen.

Amk-taso on kakkostaso, niin materiaalisesti kuin henkisestikin. Amis-taso osittain ohittaa amk:n, koska sen henkinen pohja on terveempi. Siellä ihmiset pystyvät suhtautumaan realistisemmin tulevaisuuden töihinsä kuin amk:ssa.

Tehdäkseen hyviä elokuvia, pitää tehdä elokuvia. Alan opinnot eivät ole minkäänlainen välttämättömyys, mutta parhaimmillaan tarjoa hyviä oikopolkuja.

Kaikista, jotka haluavat tehdä elokuvia ei tule elokuvantekijöitä, vaan osa jää haaveiluun kiinni ja pyrkii siitä eroon yrittämällä kehittää ympäristöä, ei omaa tekijyyttään.

elokuvaopiskelija kirjoitti:

Koitapa päättää kuka ja mikä olet ja mitä haluat sanoa. En pysy aivan kärryillä tässä keskustelussa, koska se ei tunnu suuntaavaan mihinkään erityiseen lopputulokseen.

Elokuvantekijänä ymmärrät tiivistämisen ja ekonomisen kerronnan periaatteista varmaan jotain. Käytäpä nyt niitä ja kerro lyhyesti, mitä ajat takaa?

Tässä minun teesini:

ELO kaikista puutteistaan huolimatta on Suomen paras elokuvakoulu. Aalto ei tee sille hyvää, mutta voi tuoda elokuvaopiskeluun jotain aikaan sopivia malleja ja elementtejä sekä uudenlaisia lähestymistapoja alan tutkimukseen.

Amk-taso on kakkostaso, niin materiaalisesti kuin henkisestikin. Amis-taso osittain ohittaa amk:n, koska sen henkinen pohja on terveempi. Siellä ihmiset pystyvät suhtautumaan realistisemmin tulevaisuuden töihinsä kuin amk:ssa.

Tehdäkseen hyviä elokuvia, pitää tehdä elokuvia. Alan opinnot eivät ole minkäänlainen välttämättömyys, mutta parhaimmillaan tarjoa hyviä oikopolkuja.

Kaikista, jotka haluavat tehdä elokuvia ei tule elokuvantekijöitä, vaan osa jää haaveiluun kiinni ja pyrkii siitä eroon yrittämällä kehittää ympäristöä, ei omaa tekijyyttään.

Lue lisää

>>Koitapa päättää kuka ja mikä olet ja mitä haluat sanoa.>Kaikista, jotka haluavat tehdä elokuvia ei tule elokuvantekijöitä, vaan osa jää haaveiluun kiinni ja pyrkii siitä eroon yrittämällä kehittää ympäristöä, ei omaa tekijyyttään.

Wannabe SD kirjoitti:

>>Koitapa päättää kuka ja mikä olet ja mitä haluat sanoa.>Kaikista, jotka haluavat tehdä elokuvia ei tule elokuvantekijöitä, vaan osa jää haaveiluun kiinni ja pyrkii siitä eroon yrittämällä kehittää ympäristöä, ei omaa tekijyyttään.

Lue lisää

Minusta tuntuu, että et ole ELOa nähnytkään. Alalla kyllä taidat olla, mutta avautumisestasi ja tyylistäsi päätellen et ole ihan huipulle päässyt. Aavistus kyynisyyttä ja katkeruutta paistaa läpi tekstistäsi.

No, eihän ELO täydellinen ole, mutta se on opetuksen laajuudessa ja tarjonnassa vahvin. Totta on, että kehitysvauhti ja -alttius voisi olla kovempi, mutta ei se jalkoihin ole jäämässä. Pikemminkin se ylläpitää tiettyä vakautta ja jatkuvuutta, mihin rahan puutteessa alati opintosuunnitelmia ja -linjoja vaihtavat amk:t eivät pysty.

Motivoitunut ja lahjakkuutta omaava opiskelija saa parhaimmillaan todella paljon irti ELOsta, mutta ei automaattisesti. Työ on tehtävä itse ja sopeuduttava mahdollisiin puutteisiin resursseissa tai laadussa. "Avaimia käteen" odottavat joutuvat varmasti pettymään. Yliopistotasolla kun ei ole luokanvalvojaa hyysäämässä, vaan vastuu on kannettava totaalisen itsenäisesti.

"Yliopistotasoinen" elokuvantekijä oli kyllä aivan hillittömän hauska heitto! Tosiasiahan on, ettei työmarkkinoilla kukaan koskaan kysele pahvejasi. Itse työskentelen rekrytoinnin kanssa, eikä tulisi mieleenkään tuotantoa miehitettäessä alkaa kyselemään päästötodistuksia tms. Minua kiinnostaa vain se, mitä ihmiset osaavat ja pystyvät tekemään. Se taas tulee esiin henkilösuhteiden kautta. En palkkaa vastuulliseen työhön ennestään minulle tuntemattomia, vaikka heillä olisi Taiteen Maisterin pahvit kaulassa. Eikä toisaalta ole minultakaan papereita missään kyselty ja tehtyjä tuotantoja on takana kuitenkin reilusti toistasataa.

Tuotantotukiakin haetaan sisällöllä, ei tutkinnoilla. Toki tutkinnot tuovat lisäuskottavuutta ja tarjoavat tietynlaisen vertailukohdan, mutta tuet eivät jää saamatta, vaikka tutkintoa ei olisi.

Niin ja mikä mielestäsi on Suomen paras elokuvakoulu? Selvästikään ei se, josta olet oppisi hakenut....Peace!

Wannabe SD kirjoitti:

>>mutta miksi? ja vielä täällä!

kyllä kyllä, mutta aika korkealentoset teemat sulla, kun ajattelee kuinka tasokasta keskustelua suoli24'ssä yleensä käydään. ja mikä on miehen motiivi? vaiko pätemisen tarve?

suosittelen, että menet esim. digivideo.fi'hin tai dvotediin. jos haluat keskustella aiheesta kunnolla.

elokuvaopiskelija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että et ole ELOa nähnytkään. Alalla kyllä taidat olla, mutta avautumisestasi ja tyylistäsi päätellen et ole ihan huipulle päässyt. Aavistus kyynisyyttä ja katkeruutta paistaa läpi tekstistäsi.

No, eihän ELO täydellinen ole, mutta se on opetuksen laajuudessa ja tarjonnassa vahvin. Totta on, että kehitysvauhti ja -alttius voisi olla kovempi, mutta ei se jalkoihin ole jäämässä. Pikemminkin se ylläpitää tiettyä vakautta ja jatkuvuutta, mihin rahan puutteessa alati opintosuunnitelmia ja -linjoja vaihtavat amk:t eivät pysty.

Motivoitunut ja lahjakkuutta omaava opiskelija saa parhaimmillaan todella paljon irti ELOsta, mutta ei automaattisesti. Työ on tehtävä itse ja sopeuduttava mahdollisiin puutteisiin resursseissa tai laadussa. "Avaimia käteen" odottavat joutuvat varmasti pettymään. Yliopistotasolla kun ei ole luokanvalvojaa hyysäämässä, vaan vastuu on kannettava totaalisen itsenäisesti.

"Yliopistotasoinen" elokuvantekijä oli kyllä aivan hillittömän hauska heitto! Tosiasiahan on, ettei työmarkkinoilla kukaan koskaan kysele pahvejasi. Itse työskentelen rekrytoinnin kanssa, eikä tulisi mieleenkään tuotantoa miehitettäessä alkaa kyselemään päästötodistuksia tms. Minua kiinnostaa vain se, mitä ihmiset osaavat ja pystyvät tekemään. Se taas tulee esiin henkilösuhteiden kautta. En palkkaa vastuulliseen työhön ennestään minulle tuntemattomia, vaikka heillä olisi Taiteen Maisterin pahvit kaulassa. Eikä toisaalta ole minultakaan papereita missään kyselty ja tehtyjä tuotantoja on takana kuitenkin reilusti toistasataa.

Tuotantotukiakin haetaan sisällöllä, ei tutkinnoilla. Toki tutkinnot tuovat lisäuskottavuutta ja tarjoavat tietynlaisen vertailukohdan, mutta tuet eivät jää saamatta, vaikka tutkintoa ei olisi.

Niin ja mikä mielestäsi on Suomen paras elokuvakoulu? Selvästikään ei se, josta olet oppisi hakenut....Peace!

Lue lisää

>>Minusta tuntuu, että et ole ELOa nähnytkään. Alalla kyllä taidat olla, mutta avautumisestasi ja tyylistäsi päätellen et ole ihan huipulle päässyt. Aavistus kyynisyyttä ja katkeruutta paistaa läpi tekstistäsi.>No, eihän ELO täydellinen ole, mutta se on opetuksen laajuudessa ja tarjonnassa vahvin.>se ylläpitää tiettyä vakautta ja jatkuvuutta, mihin rahan puutteessa alati opintosuunnitelmia ja -linjoja vaihtavat amk:t eivät pysty.>Työ on tehtävä itse ja sopeuduttava mahdollisiin puutteisiin resursseissa tai laadussa.>"Yliopistotasoinen" elokuvantekijä oli kyllä aivan hillittömän hauska heitto!>Tosiasiahan on, ettei työmarkkinoilla kukaan koskaan kysele pahvejasi.>Minua kiinnostaa vain se, mitä ihmiset osaavat ja pystyvät tekemään. Se taas tulee esiin henkilösuhteiden kautta.>En palkkaa vastuulliseen työhön ennestään minulle tuntemattomia, vaikka heillä olisi Taiteen Maisterin pahvit kaulassa.>Niin ja mikä mielestäsi on Suomen paras elokuvakoulu?>Selvästikään ei se, josta olet oppisi hakenut....Peace!

... kirjoitti:

kyllä kyllä, mutta aika korkealentoset teemat sulla, kun ajattelee kuinka tasokasta keskustelua suoli24'ssä yleensä käydään. ja mikä on miehen motiivi? vaiko pätemisen tarve?

suosittelen, että menet esim. digivideo.fi'hin tai dvotediin. jos haluat keskustella aiheesta kunnolla.

Lue lisää

>>kyllä kyllä, mutta aika korkealentoset teemat sulla, kun ajattelee kuinka tasokasta keskustelua suoli24'ssä yleensä käydään.>ja mikä on miehen motiivi? vaiko pätemisen tarve?>suosittelen, että menet esim. digivideo.fi'hin tai dvotediin. jos haluat keskustella aiheesta kunnolla.

Wannabe SD kirjoitti:

>>Minusta tuntuu, että et ole ELOa nähnytkään. Alalla kyllä taidat olla, mutta avautumisestasi ja tyylistäsi päätellen et ole ihan huipulle päässyt. Aavistus kyynisyyttä ja katkeruutta paistaa läpi tekstistäsi.>No, eihän ELO täydellinen ole, mutta se on opetuksen laajuudessa ja tarjonnassa vahvin.>se ylläpitää tiettyä vakautta ja jatkuvuutta, mihin rahan puutteessa alati opintosuunnitelmia ja -linjoja vaihtavat amk:t eivät pysty.>Työ on tehtävä itse ja sopeuduttava mahdollisiin puutteisiin resursseissa tai laadussa.>"Yliopistotasoinen" elokuvantekijä oli kyllä aivan hillittömän hauska heitto!>Tosiasiahan on, ettei työmarkkinoilla kukaan koskaan kysele pahvejasi.>Minua kiinnostaa vain se, mitä ihmiset osaavat ja pystyvät tekemään. Se taas tulee esiin henkilösuhteiden kautta.>En palkkaa vastuulliseen työhön ennestään minulle tuntemattomia, vaikka heillä olisi Taiteen Maisterin pahvit kaulassa.>Niin ja mikä mielestäsi on Suomen paras elokuvakoulu?>Selvästikään ei se, josta olet oppisi hakenut....Peace!

Lue lisää

"Sen takia tutustun tekijään, pyydän portfolion tai demoreelin, cv:n, projektiluettelon, googlaan nimen, tsekkaan ELONETin ja kysyn pahvit. Jos joku tuntee ja hyväksi tietää, niin sen parempi. Pelkillä papereilla tai kuulopuheilla ei vielä pitkälle pötki. "

Et tainut tietää, että nimien googlaaminen on työnhaun ja työntekijän taustojen selvittämiseksi periaatteessa laitonta.

Wannabe SD kirjoitti:

>>Minusta tuntuu, että et ole ELOa nähnytkään. Alalla kyllä taidat olla, mutta avautumisestasi ja tyylistäsi päätellen et ole ihan huipulle päässyt. Aavistus kyynisyyttä ja katkeruutta paistaa läpi tekstistäsi.>No, eihän ELO täydellinen ole, mutta se on opetuksen laajuudessa ja tarjonnassa vahvin.>se ylläpitää tiettyä vakautta ja jatkuvuutta, mihin rahan puutteessa alati opintosuunnitelmia ja -linjoja vaihtavat amk:t eivät pysty.>Työ on tehtävä itse ja sopeuduttava mahdollisiin puutteisiin resursseissa tai laadussa.>"Yliopistotasoinen" elokuvantekijä oli kyllä aivan hillittömän hauska heitto!>Tosiasiahan on, ettei työmarkkinoilla kukaan koskaan kysele pahvejasi.>Minua kiinnostaa vain se, mitä ihmiset osaavat ja pystyvät tekemään. Se taas tulee esiin henkilösuhteiden kautta.>En palkkaa vastuulliseen työhön ennestään minulle tuntemattomia, vaikka heillä olisi Taiteen Maisterin pahvit kaulassa.>Niin ja mikä mielestäsi on Suomen paras elokuvakoulu?>Selvästikään ei se, josta olet oppisi hakenut....Peace!

Lue lisää

Justiinsa näin,

Alkaa mennä vähän liian papukaija-tyyliseksi tämä keskustelu, joten meikätyttö voisi pikkuhiljaa alkaa perääntymään.

Keskustelussa tuli selväksi, että sinä et pidä ELOsta, etkä toisaalta pysty kuitenkaan mitenkään erityisen rakentavaan ulosantiin. Rivien välistä tuntui puskevan läpi amk-tausta, vaikka pidit sen käytännössä piilossa. Ammatillisesti uskottavuutta ei teksteistäsi löydy, koska ainoat työmaailmaan viittaukset ovat itsekorostuksellista pätemistä. Eli provoilua koko hoito?

Mutta viihdyttävä tämä keskustelu on ollut. Harvoimpa sitä jaksaa lähteä provoiluun mukaan, mutta tässä oli jotain outoa vetovoimaa. Yllätyit varmaan itsekin, kuinka tämä lähti etenemään.

En nyt sano, että lopetan tähän, mutta provo saa olla todella nerokas tai rakentavuus huipussaan seuraavassa viestissäsi, jotta voisi palata tähän keskusteluun. Käyn toki lukemassa viestit, jos niitä ilmestyy.

No hard feelings and good luck.

Wannabe SD kirjoitti:

Elokuvakoulutuksen tasosta - hieman alustusta aiheeseen


Mitä siis tapahtuu, kun eri asteen oppilaitosten saman alan koulutus asetetaan rinnakkain?

Opetuksen sisällön suhteen erot ovat lähinnä kosmeettisia. Täytyykin muistaa, että oli kyseessä sitten ammattikoulu, amk tai yliopistotaso, mikään oppilaitos ei edellytä hakijoiltaan aiempia alan opintoja (pitäisiköhän?). Tästä syystä esimerkiksi alan tekniikan perusteet on jokaisen opiskelijan opiskeltava oli koulutusaste mikä tahansa. Ja tästä syystä ensimmäinen vuosi av-alan oppilaitoksissa pitäytyy samoissa sisällöissä koulutusasteesta riippumatta.

Mistä syntyvät sitten erot eri koulutusasteilla – ja onko niitä todellisuudessa? Onko? Ja mitä ne ovat? Vastatkoon ken tietää.

Entä opettajakunta? Se mitä virallisesti vaaditaan ei tarkoita, että näin olisi myös käytännössä. Esimerkiksi Taideteollisessa Korkeakoulussa lehtorilta vaaditaan virallisesti taiteen lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa. Tietääkseni kuitenkaan esimerkiksi yksikään ELO:lla työskentelevistä lehtoreista ei ole sen enempää lisenssiaatti kuin tohtorikaan. Myöskään kukaan ELO:n professoreista ei ole väitellyt taiteen tohtoriksi (poikkeuksena lavastus). Opettajakunta on siis koulutukseltaan ja pääosin myös ammatillisilta ansioiltaan ihan sitä samaa tasoa mitä ammattikorkeakouluissa ja av-viestinnän toisen asteen oppilaitoksissakin. Erona on ainoastaan se, että amk- ja amis-tasolla opettaja saa kenkää vuoden sisällä mikäli ei pätevöidy. Taikissa tällaista pakkoa opettajien pätevöitymiseksi ei ole.

Suurin porkkana hakeutua eri asteen oppilaitoksiin opiskelemaan näyttäisi olevan pääasiassa niiden antama status – ei itse opetus tai sen sisältö. Onhan työllistymisen kannalta toki paremmat saumat taiteen maisterilla kuin medianomilla tai media-assistentilla. Vai onko sittenkin niin, että se pääasiallisin ero syntyykin karsinnoissa, joissa hieman epämääräisin kriteerein pari alan ammattilaista (millaisn pätevyyksin?) valitsee ne onnekkaat, joille suodaan onni ja autuus saada sisällöllisesti käytännössä samoista opinnoista korkeakoulututkinto?

Vertailin alla aiemmin julkaisemieni oppilaitosten oppiaineiden sisältöjä. Ensimmäisenä kurssit, joiden sisällöt ovat käytännössä samat molemmissa oppilaitoksissa. Tämän jälkeen on nähtävillä, millä tavoin sisällöt sitten poikkeavat.

TOISIAAN VASTAAVAT KURSSISISÄLLÖT (Taik ja amis – samat sisällöt):

- (Taik) Äänen perusteet = (Amis) Äänityksen perusteet Äänisuunnittelun perusteet Äänilaitetekniikan perusteet
- (Taik) Studioäänen perusteet = (Amis) Studiotyö 1 Studiotyö 2
- (Taik) Fiktioleikkaus (dialogi) = (Amis) Editoinnin perusteet Elokuvaäänen jälkityöt 1
- (Taik) Ek- ja tv-tuotannon prosessi = (Amis) Prosessinhallinnan perusteet Äänitekniikan projektityöt
- (Taik) Elokuvan ääni: historia, teoria ja käytäntö = (Amis) Äänisuunnittelu
- (Taik) Elokuvaäänen kenttä-ääntys ja post-production = (Amis) Kenttä-ääni Elokuvaäänen jälkityöt Ääni-ilmaisun projekti 1
- (Taik) Elokuvatuotannon amm. kuvat ja vastuualueet = (Amis) Ammatillinen kasvu
- (Taik) Kohtausharjoitukset = (Amis) Äänityön projektit 1
- (Taik) Äänen jälkityöt 2 = (Amis) Elokuvan äänisuunnittelu 1
- (Taik) Digitaalinen jälkikäsittely = (Amis) Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet Studiotekniikka 1
- (Taik) Musiikin muoto ja dramaturgia = (Amis) Analyyttinen kuuntelu
- (Taik) Harjoituselokuva kuvaukset = (Amis) Äänityön projektit
- (Taik) Dokumenttiprojekti = (Amis) Äänityön projektit
- (Taik) Kauhuelokuvan kuvaukset = (Amis) Äänityön projektit
- (Taik) Harjoituselokuvan kuvaukset = (Amis) Äänityön projektit
- (Taik) Dokumenttielokuvan kuvaukset = (Amis) Äänityön projektit
- (Taik) Case: elokuvan äänitöitten purku = (Amis) Analyyttinen kuuntelu
- (Taik) Kauhu: äänen post-production = (Amis) Elokuvan äänisuunnittelu 2 Elokuvaäänen jälkityöt 1 2

TAIDETEOLLINEN KORKEAKOULU (Mitä opetetaan Taikissa äänittäjille, mutta ei amiksessa):

- Lyhytelokuvan tuotanto
- Pukusuunnittelu elokuvassa
- Elokuvan dramaturginen analyysi
- Location scouting
- Harjoituselokuvan 2 ennakkovalmistelut
- Case: elokuvan äänitöitten purku
- Kauhu (etv lavastus kuvaus)
- Digitaalinen todellisuus workshop
- Kritiikki ja palaute
- TV-monikamera 1

AMMATTIKOULU (Mitä opetetaan ammattikoulussa äänittäjille, mutta ei Taikissa):

- Visuaalinen viestintä
- Viestintä 1
- Toimitustyö
- Tiimityö
- Käsikirjoituksen lukutaito
- Laitetekniikan perusteet
- Sähkö- ja työturvallisuus
- Videokuvauksen perusteet
- Valaisun perusteet
- Valokuvauksen perusteet
- Digitaalisen valokuvauksen perusteet
- Digitaalisen kuvankäsittelyn perusteet
- Vektorigrafiikan perusteet
- Taiton perusteet
- WWW-sunnittelun perusteet
- Musiikkiteknologia 1
- Oman työn esitys
- Taide ja kulttuuri
- Kulttuurien tuntemus
- Tekijänoikeudet
- Kaluston käyttö ja huolto
- Musiikkiteknologia 2
- Akustiikan perusteet
- Multimedian äänitekniikka
- Estradiääni 1
- Estradiääni 2
- Internet-äänityö
- Äänityön työssäoppiminen
- Multimedian äänisuunnittelu 1
- Monikanavaääni
- Musiikin äänitys
- Ammatllinen kasvu
- Äänityön työssäoppiminen
- Äänityön näyttö
- Äänitekniikan näyttö
- Radion ääni-ilmaisu
- Multimedian äänisuunnittelu 2

Lue lisää

Koska tila loppui, jatkan täältä.

>>Keskustelussa tuli selväksi, että sinä et pidä ELOsta,>etkä toisaalta pysty kuitenkaan mitenkään erityisen rakentavaan ulosantiin.>Rivien välistä tuntui puskevan läpi amk-tausta, vaikka pidit sen käytännössä piilossa.>Ammatillisesti uskottavuutta ei teksteistäsi löydy, koska ainoat työmaailmaan viittaukset ovat itsekorostuksellista pätemistä.>Mutta viihdyttävä tämä keskustelu on ollut. Harvoimpa sitä jaksaa lähteä provoiluun mukaan, mutta tässä oli jotain outoa vetovoimaa. Yllätyit varmaan itsekin, kuinka tämä lähti etenemään.>En nyt sano, että lopetan tähän, mutta provo saa olla todella nerokas tai rakentavuus huipussaan seuraavassa viestissäsi, jotta voisi palata tähän keskusteluun. Käyn toki lukemassa viestit, jos niitä ilmestyy.

Wannabe SD kirjoitti:

>>kyllä kyllä, mutta aika korkealentoset teemat sulla, kun ajattelee kuinka tasokasta keskustelua suoli24'ssä yleensä käydään.>ja mikä on miehen motiivi? vaiko pätemisen tarve?>suosittelen, että menet esim. digivideo.fi'hin tai dvotediin. jos haluat keskustella aiheesta kunnolla.

Lue lisää

>Tasosta en tiedä, mutta keskustelua tässä näyttää >syntyneen. Mikä ongelma?

ei mitään ongelmaa. kyselen päättömiä kuten sinäkin.

>>suosittelen, että menet esim. digivideo.fi'hin tai dvotediin. jos haluat keskustella aiheesta kunnolla.Miksi?

vaikkapa siksi, että jos haluat todellista keskustelua ja sanomasi mukaan kukaan ei kasvotusten halua kanssasi keskustella, niin hlökohtasesti olen sitä mieltä, että sinun kannattaisi suunnata katseesi foorumeille, joissa alan tekijöitä ja opiskelijoita oikeasti pyörii.

jos siis haluat oikeaa keskustelua, eikä vain vääntämistä yhden-kahden ihmisen kanssa. tämä oli vain suosittelua ja auttamista, ei sen kummempaa.

On Taik paras tai ei, tai mikä laitos sitten tarjoaisikin Wannabe SD:lle haluamansa tason, niin senhän vasta näet, kun olet koulussa sisällä. Mikään koulu ei ole täydellinen. Itse en opiskele Taikissa ja olen suorastaan kyllästynyt kuuntelemaan luokkatoverin Taik-fanitusta. Turha jäädä haaveilemaan - tekemällä sitä oppii. Olisi se oi niin hienoa kuulla Taikin syvällisiä opetuksia ja saada siellä suuria oivalluksia - anna mun kaikki kestää.

Jokainen alalle "tarkoitettu" ihminen voi laittaa omat aivonsa hyrräämään ja TUTKIA erilaisia elokuvia. Dokumenttielokuvia, fiktiota, animaatioita, lyhytelokuvia, mainoksia ja niin edelleen. Äänisuunnitelun jälki näkyy joka puolella, kun menet kaupungille. Informaatiota, valintoja ja tyylejä tulee jokaisesta teoksesta. Kirjoista voi saada lisä potkua, mutta eipä niistä paljon ääntä itsessään saa kokea. Tärkeintä on pistää oma ajatusmaailma uudelle tasolle ja löytää se oma juttunsa. "Tää kuulostaa hyvältä, miksi?", "Tässä on jotain mätää, miksi?" Äänetkin ovat niin liitettyjä alitajuntaan ja tunteisiin. Ei ole kyse vain elokuvien, vaan ilmiöiden ja ihmisten tutkimisesta. Äänimiesten ja -naisten on opittava KUUNTELEMAAN toisia ihmisiä ja maailmoja.

Luulisi, että alalla opiskellut jo ymmärtää miten tärkeää on KONTAKTIEN luominen muihin alan ihmisiin. Jos kerran jo teknistä taitoa löytyy, niin ehkä seuraavaksi kannattaa lähteä sosiaalisia kehittämään. Jokainen vieraillut ammattilainen on korostanut sitä, miten tärkeää sosiaaliset taidot ovat. Ei, sinua ei ota kukaan töihin jos et osaa käytännön hommia, mutta kukaan ei myöskään palkkaa kusipäätä kahdesti. Ei vaikka kuinka hyvä olisi.

Kun kerran on päässyt alaa _edes_jotenkin_ opiskelemaan, niin siitä ottakoon kaiken irti, jos menestyä haluaa. Tietysti kannattaa toimia omien tavoitteiden ja juuri sen intohimon ja inspiraation mukaan.

Jos indie kiinnostaa, niin siitä säästelemään kassatyörahoja ja tuottamaan tajuttomia tai tajunnanräjäyttäviä pläjäyksiä.

Jos raha kiinnostaa, niin aika lähteä ulos ovesta ja tutustumaan ihmisiin.

Tai oikeastaan paskat. Kyllä tuo sosiaalisuus pätee ihan indieenkin.

Tai miksei tehdä koko elokuvaa yksin? Kyllähän se on mahdollista. Voi vain viedä vähän enemmän aikaa. Eikä lopputuloskaan välttämättä ole mikään timantti, mutta eipähän se haittaa, jos se ei tavoite ollutkaan.

Älä ylpisty, älä esitä, älä pelkää, älä ole mulkku, älä ole laiska, älä ole itsekäs, älä rajoita itseäsi, älä rajoita katsottavia elokuvia, älä istu yksin kotona, älä stressaa, älä tule pakkomielteiseksi =
Tällä pääsee jo hyvin pitkälle. Oli tie mikä tahansa. Onnea matkaan.