Sotamies Hytin (joka oli selvästi tärähtänyt heppu) ampununeen everstiluutnantti Lindgrenin epäiltiin ampuneen muitakin alaisiaan keskellä korpisotaa Ilomantsissa.
Virallisesti kuolemantuomioita jaettiin Ilomantsin taistelussa 11 joista 3 pantiin täytäntöön. Kuinkakohan paljon niitä ammuttuja oli oikeasti?
Tämän Lindgrenin omasta selostuksesta käy hyvin ilmi, että sotamies Hytti olisi pitänyt passittaa pöpilään linjoilta, eikä hakata nyrkillä ja uhkailla ampumisella jos ei sotiminen suju.
Lindgren itsekin tuntui olleen aika pihalla jo ampumisvaiheessa, paineet olivat olleet pikku everstille ilmeisesti liikaa ja tilanteen kaoottisuutta yritettiin hallita hillittömällä raivoamisella.
Oli harvinaisen kehno esimies, mutta kuulema oikein hyvä sotilas.
ilomantsin teloitetut?
16
4078
Vastaukset
- teloitettiin karkureita?
Luulisi että lopulta koko ihmiskuntaa vastaan sotinut Saksa olisi ollut kaikkien vihollinen n.ro 1. Kuka ei Saksaa vastaan sotinut sopikin teloittaa!
Joka taisteli jo alun perin Liittoutuneiden ja Yhdistyneen Ihmiskunnan puolella oli sankari.- ei teloitettu
suomalaisia. Sakslaisia kyllä, ei kovin montaa heitäkään.
Karkureita oli vähän, joitakin yliloikkauksia.
Liittoutuneiden puolelle ilmoitautuneita ei lehti-ilmoituksista huolimatta ollut Lapin sodassa ainoatakaan.Heillä oli täysi työ anoessaan korvauksia käpykaartilaisina koetuista vaivoista.
Kun eräs käpykaartilainen vetosi valvontakomission upseeriin ja sanoi olleensa kaksinkertainen karkuri, niin tämä totesi NL:ssa ammuttavan jo yhdestä kerrasta... - kesän 1944 käpykaartilaisia
otti osaa Lapin sotaan. Ellei ottanut osaa eikä silloin teloitettu, niin olisiko se nykyisin myöhäistä.
”Kuka ei Saksaa vastaan sotinut sopikin teloittaa!” - riviin palanneita
kesän 1944 käpykaartilaisia kirjoitti:
otti osaa Lapin sotaan. Ellei ottanut osaa eikä silloin teloitettu, niin olisiko se nykyisin myöhäistä.
”Kuka ei Saksaa vastaan sotinut sopikin teloittaa!”rintamakarkureita osallistui tietysti Lapin sotaankin oman joukkonsa mukana. Eiköhän teloitetut jääneet hautoihinsa.
Tämän päivän teloituksiin tarvitaan Ylikankaan tasoisen tietäjän apua.Niitä voi muiden olla vaikea siirtää syksyyn 1944.Ylikangas kyllä pystyy siihenkin.
- KEP
Minäpä kirjoitan illalla sotamies Hytistä lisää. Tässä pikainen kuvaus tuosta tapahtumasta.
Ostin äskettäin mielenkiintoisen kirjan sotilaspappien toiimista sota-aikana. Mukana on Hytin yksikön papin kertomus tapahtumista.
Kirjan mukaan Linkku löi Hytiä ensin aivan yllättäin ja kovaa kasvoihin. Hytti katui verta vuotaen ja Linkku ampui maassa makaavaa Hyttiä vatsaan. Miehen anellessa tuskissaan armoa linkku ampui Hyttiä päähän. Linkku kuulemma käski haudata raadon läheiseen risukasaan.
Jussi Kuoppala: Sotapapit, Kirjapaja, 1976, 175 s.
Täällä mainitaan papin nimikin, Ano Kauppinen
Huomaatko eroa kerronnassa? Tämä jälkimäinen on suoraan kirjasta: Suomi taisteli.
Suomi taisteli 5, sivulta 346
"Lähettiupseeri toikin hetken kuluttua n. klo 11.40 eteeni 2.K:n vapisevan stm. Hytin, jonka oli tavannut JSp:lta n. 120 metrin päästä. Rikollinen käyttäytyi veltosti, käskystäni huolimatta hän ei pysynyt asennossa."
Tapani Ruokasen, Turja Kriivari, sivu 470: "Korjatkaa tuo paska pois!"
Linkun oma taistelulähetti, alikersantti Olavi Liisanantti kertoo samalla sivulla kuinka hän oli tuonut Hytin joukkosidontapaikalta, missä tämä oli keitellyt korviketta ja rupatellut toveriensa kanssa. Taistelu on ohi ja tilanne täysin rauhallinen, mutta Lindgren oli raivoissaan.
"-Tuokaa se tänne, minä ammun sen. Käsitin hänen sanansa tavanomaiseksi uhkailuksi. Olinhan niin monta kertaa kuullut nuo sanat - oli nähnyt päällikköni aseellaan uhkaavankin miestä.
Palasin karjalaisen luo ja sanoin: - Teidän pitää tulla majurin luo puhutteluun. Mies lähti viivyttelemättä reppu selässään, kivääri kädessään. Astelimme peräkanaa Lindgrenin luo, joka oli noussut kuopastaan. Sanaakaan sanomatta hän suuntasi miehen kasvoihin hirvittävän iskun, jonka voimasta hän lysähti polvilleen. Nyt Lindgren potkaisi häntä ja karjaisi: -Ylös siitä, seisokaa asennossa paikallanne, minä teloitan teidät, panen tuomion täytäntöön ampumalla ja heti. Mies nousi nopeasti jaloilleen, teki asennon kivääri kädessään ja valahti kasvoiltaan kalpeaksi. Nyt seurasi hirvittävää. Lindgren kaivoi pistoolin vyöltään, kohotti sen päin miehen rintaa ja laukaisi. Luoti tunkeutui rintaonteloon, mutta ei tappanut heti. Lindgren astui askeleen, kumartui ja laukaisi toistamiseen suoraan miehen ohimoon."
Tämän jälkeen Lindgren käski: "Korjatkaa tuo paska pois!"
Tapauksella oli useita silminnäkijöitä, jotka katsoivat tapausta hiljaisuuden vallassa. Eräiden mukaan Hytti rukoili Lindgreniä: "Älkää ampuko, minulta jää pieniä lapsia."
Kymmenet paikalla olleet aseveljet eivät olleet uskoa mitä kuulivat ja näkivät. Majuri käski heittää ruumiin suon reunaan, mutta pataljoonan pastori Ano Kauppinen käski lähettää ammutun kotiseudulle sankarihautaan haudattavaksi - mihin ruumis ei luitenkaan päätynyt.
S. O. Lindgren todellakin laati oman kertomuksensa selitykseksi sodan jälkeistä oikeudenkäyntiä varten. Siitä löytyy laaja ote kirjasta Suomi Taisteli 5, Porvoo 1979. Sivut 334-347.
On sillä ollut kurja joukko kun lukee Linkun laatiman arvion 21.Pr:n pataljoonista. Vain hänen oma I pataljoonansa oli "kuntoisuudeltaan keskivertainen", kuten hän itse asian ilmaisee.
Vänrikitkin vailla vastuuntuntoa ja sairastavat sukupuolitauteja!
Koko kertomus on täynnä "salakapinaa" ja kieltäytymisiä ja pakokauhua. Kaikki muuttu kun hän ampui Hytin 5.8.1944. Sotatyöt alkoi sujumaan koko prikaatissa kuin sotaharjoituksissa konsaan, mutta Linkku unohtaa yhden asian: Taistelut loppuivat käytännössä 6.8 ja loput oli vain mottien puhdistushummia!
Oikeamman kuvan saa kyllä tästä Ruokasen kirjasta, jossa asiaa käsitellään aika perusteellisesti sivuilla 468-481. Todistajia on kymmeniä ja kaikki lähteet on listattu jutun loppuun.
Tapani Ruokanen: Turja - kriivari. Reportaasi 1900-luvun Suomesta. Otava.
Valitettavasti Linkku näyttää valehtelevan asiassaan mennen tullen.- aloittaja
Joo, sen huomaa tuosta sen omasta selityksestäkin ettei ollut hermot oikein kohdallaan silläkään miehellä.
Olen kuullut kertomuksia aivan toisenlaisista esimiehistä. Isosetäni kertoi kuinka heidän kapteeninsa kulki linjassa ja määräsi tärähtäneet takalinjaan "varmistukseen", eli komentopaikalle lepoon ja pois linjasta vauhkoilemasta. Kranaatit ja ammukset piti kuulema jättää kaverille, tärähtäneille riitti yksi patruuna kampa ja ne mitä oli kiväärissä.
Vaikka linja oli harventunut, siinä olivat ne jotka aikoivat tapella, eikä kukaan ollut lietsomassa paniikkia. Useat muutaman tunnin takan olleista menivät sitten itse takaisin ketjuun.
Linkulla ei vaan ollut oikein tajua asioista ja tosiaan, omakin kantti oli jo pettänyt pahemman kerran. Siitähän se raivoaminen kertoo.
- Valheenpaljastaja
>Tämän Lindgrenin omasta selostuksesta käy hyvin ilmi, että sotamies Hytti olisi pitänyt passittaa pöpilään linjoilta, eikä hakata nyrkillä ja uhkailla ampumisella jos ei sotiminen suju.<
Olisiko tuolla valaistusta sinun pimeään "Hyttiisi":
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000038539811#22000000038539811
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000039489402#22000000039489402
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000033358613#22000000033358613
jne.
http://keskustelu.suomi24.fi/servlets/search?start=0&sort=date&q=sotamies hytti
http://keskustelu.suomi24.fi/servlets/search?start=0&sort=date&q=lindgren hytti- lue tuolta
Mitä ihmeen valehtelua? Luehan puunenä itse tuolta everstiluutnantti Lindgrenin oma selonteko tapahtuneesta: Suomi taisteli, osa 5, s.344-347. Miehen itsensä kirjoittama selonteko Hytin ampumisesta ja siihen johtaneista tapahtumista. Tuskin hän sentään valehtelee?
Suomi taisteli-kirjasarjan on toimittanut Helge Seppälä. WSOY 1979. - Valheenpaljastaja
lue tuolta kirjoitti:
Mitä ihmeen valehtelua? Luehan puunenä itse tuolta everstiluutnantti Lindgrenin oma selonteko tapahtuneesta: Suomi taisteli, osa 5, s.344-347. Miehen itsensä kirjoittama selonteko Hytin ampumisesta ja siihen johtaneista tapahtumista. Tuskin hän sentään valehtelee?
Suomi taisteli-kirjasarjan on toimittanut Helge Seppälä. WSOY 1979.>Miehen itsensä kirjoittama selonteko Hytin ampumisesta ja siihen johtaneista tapahtumista. Tuskin hän sentään valehtelee?<
Eipä sovi Linkun kertomiset yksiin kenenkään muun paikallaolijoiden kertomuksien kanssa!
Kyllä kait minä tuon Suomi taisteli -jutun tunnen kun olen sen kirjasta itse tänne ko. kirjasta lainannnut!
Tämän ajattelin referoida illalla:
Jussi Kuoppala: Sotapapit, Kirjapaja, 1976, 175 s.
"Täällä mainitaan papin nimikin, Ano Kauppinen"
Erikoinen kirja erikoisesta aiheesta.
Vielä pitää hankkia tuo Liisanantin kertomuksen sisältävä kirja, Taistelulähetin sota
Olavi Liisanantti: Taistelulähetin sota, 182 s. 1989 ISBN 952-90-1568-2
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sotamies_Hytin_tapaus - Sotapapit
Valheenpaljastaja kirjoitti:
>Miehen itsensä kirjoittama selonteko Hytin ampumisesta ja siihen johtaneista tapahtumista. Tuskin hän sentään valehtelee?<
Eipä sovi Linkun kertomiset yksiin kenenkään muun paikallaolijoiden kertomuksien kanssa!
Kyllä kait minä tuon Suomi taisteli -jutun tunnen kun olen sen kirjasta itse tänne ko. kirjasta lainannnut!
Tämän ajattelin referoida illalla:
Jussi Kuoppala: Sotapapit, Kirjapaja, 1976, 175 s.
"Täällä mainitaan papin nimikin, Ano Kauppinen"
Erikoinen kirja erikoisesta aiheesta.
Vielä pitää hankkia tuo Liisanantin kertomuksen sisältävä kirja, Taistelulähetin sota
Olavi Liisanantti: Taistelulähetin sota, 182 s. 1989 ISBN 952-90-1568-2
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sotamies_Hytin_tapausHytti sotilaspappi ano Kauppisen kertomana:
Jussi Kuoppala: Sotapapit, Kirjapaja, 1976, 175 s.
Papin nimi oli siis Ano Kauppinen ja koko juttu on otsikoitu Rikkaiden kokemusten aika, s.61-68 kirjassa Sotapapit.
Sivut 65-67:
"Kovassa taistelun tuoksinassa eräs pataljoona tai osa siitä joutui pakokauhun valtaan. Pataljoonan komentajana oli majuri S. O. Lindgren, sittemmin everstiluutnantti ja pakenevien joukossa mm. sotamies Eemil Hytti. Kun taistelu oli hiljentynyt, komentajan lähetti Olavi Liisanantti sai tehtävän ilmoittaa palaamisesta takaisin vitjaan. Kaikki muut paitsi Eemil Hytti menivät. Tämä oli jo kerinnyt panna sökörömpsänsä tulelle ja lupasi mennä heti sökönsä juotuaan. Komentajan käskystä tämä mies haettiin komentajan eteen, ja siinä tapahtui se, mitä ei olisi saanut koskaan tapahtua. S. O. Lindgren ampui miestä vatsaan, ja kun mies vielä sen jälkeen rukoili armoa, sitä ei tullut, vaan komentaja ampui kuolettavasti päähän. Takana todistajina seisoivat luutnantti Jussi Grönholm ja alikersantti Olavi Liisanantti. Lähettini sai komentajalta tehtävän kätkeä tuon ruumiin risukasaan. Lähetini tuli kauhuissaan luokseni ja kertoi tapauksen. Nyt alkoi minun vuoroni ja tarvitsin sitä rohkeutta, jonka olin kuin lahjana saanut juhannusyönä 1942.
Ruumis haettiin yön pimeydessä purilailla pois vihollispartioiden ahdistellessa. Yön miettimisen jälkeen tein viralliset ilmoitukset ja esitin myös toivomuksen, että ruumis haudattaisiin sankarihautaan. Näin ei kuitenkaan tehty, en tiedä miksi, vaan hänen jäännöksensä on viety Lappeenrannan siviilihautausmaahan. Tekoa ei hyväksynyt kukaan. Minun tehtäväkseni tuli lähteä prikaatin komentajan, eversti Ekmanin luokse. Menin ja pyysin häntä siirtämään S. O. Lindgrenin muihin tehtäviin. Jouduin käymään kaksikin kertaa. Vuorokauden kuluttua hän ilmoitti minulle, että S. O. Lindgren on siirretty Ilomantsin koulutuskeskukseen. Näin tämä asia oli ratkaistu, mutta nyt alkoikin ikään kuin kolmas vaihe.
Pääsin siviiliin ja jouduin UUMAJAN kaupunkiin sielunhoitotyöhön suomalaisten keskuuteen. (Munsalan soutukaartilla taisi lopussaan jo tunto kolkuttaa kun tarvittiin pappikin paikalle lat. huom.) Sinne minulle tuntematon fil.tri. Elfving kirjoitti kirjeen. Hän oli kuullut Vallilassa tapauksesta ja kysyi monen muun asian ohella: -Minkä rangaistuksen pitäisitte sopivana S. O. Lindgrenille? - En toivo mitään rangaistusta, vaan Eemil Hytin lapsille ja vaimolle eläkkeen mistä kautta tahansa. Tästä alkoikin pari vuosikymmentä kestänyt prosessi S. O. Lindgreniä vastaan. Erittäinkin tuomari (titteli kai kuuluisi olla oikeammin varatuomari, lat.huom.) Turja toimi aktiivisesti Uuden Kuvalehden avulla. Eläkettä lapset ja puoliso saivat aina joskus, toisinaan eivät. Tästä ei allekirjoittaneella ole tarkkoja tietoja. Saman komentajan kanssa Linnosvuo joutui siviilissä vaikeuksiin jopa niin pitkälle, että hänen olympialaisiin pääsynsä oli vaarassa. Turja lähetti jälleen miehensä minun luokseni ja yhteisvoimin toimittaessa. Linnnosvuon maine palautui. Hän pääsi olympialaisiin ja ampuikin kultaa. Lounela on myöhemmin kirjoittanut tästä ampumisesta näytelmän >>Mies joka ampui kissan>>. Lindgrenin aseet kalisivat näin edellisen lisäksi Linnosvuota vastaan ja naapurin kissojen menoksi. Turja on kirjoittanut toisen näytelmän, joka on esitetty Kansallisteatterissa. (Sotamiehen kunnia, 1971 lat. huom.)
S. O. Lindgren oli erinomainen sotilas. Sellaisena häntä ei kukaan ei kai arvostele, mutta tiedän myös sen, että kukaan ei hyväksy Hytin ampumista. Kun näin kerroin tapauksen S. O. Lindgren, tein sen kahdestakin syystä. Ensiksikin siksi, että totuus tuotaisiin esille sellaisena kuin se on. Toiseksi siksi, että papin ja nimenomaan sotilaspapin tehtävä on puuttua samalla tavalla asioihin epäoikeudenmukaisuuden korjaamiseksi kohdistukoot toimenpiteet sitten kehen tahansa. S. O. Lindgren ei kai itsekään ole hyväksynyt tekojaan, koskapa hän yritti sovittaa tekonsa itsemurhalla ampumalla päänsä murskaksi muutama vuosi sitten."
- tuo Hytin
tapaus. Malliesimerkki suomalaisten ”kapiaisten” verenhimoisuudesta.
Solovetsin vankileirin puhdistamisen Neuvostoliiton vastaisista aineksista toimitti Sisäasiain kansankomissariaatin Leningradin alueen hallinnon erikoiskolmikko, johon kuuluivat:
· Leningradin kaupungin ja alueen Sisäasiain kansankomissariaatin hallinnon johtaja valtionturvallisuuspalvelun ensimmäisen luokan komissaari Leonid Zakovski (oikea nimi - Genrih Shtubis²),
· Leningradin kaupungin ja alueen Sisäasiain kansankomissariaatin hallinnon varajohtaja valtionturvallisuuspalvelun vanhin majuri Vladimir Garin (oikea nimi - Ivan Zhebenev²),
· Leningradin alueen syyttäjä Boris Pozern.
Kuolemaan tuomittuja vankeja tuotiin meriteitse 200 - 250 hengen ryhmissä Solovetsin saarilta Kemiin ja edelleen rautatietä pitkin Karhumäkeen, jossa heidät eristettiin puiseen tutkintataloon. Teloituspäivänä tuomitut riisuttiin alusvaatteisille, sidottiin naruilla kädet ja jalat, pistettiin kapula suuhun ja pinottiin kuorma-autoon, jolla vietiin teloituspaikalle. Siellä heidät pantiin polville haudan reunalle ja ammuttiin pistolilla otsaan (ei takaraivoon, jotta suljettaisiin pois mahdollisuus hypätä hautaan ennen laukausta).
Suurimman osan laukauksia teki omasta aseestaan Leningradin alueen Sisäasiain kansankomissariaatin taloushallinnon varajohtaja valtionturvallisuuspalvelun kapteeni Mihail Matvejev.
27. lokakuuta ammuttiin 208 henkeä, 1. marraskuuta 210 henkeä, 2. marraskuuta 180 henkeä, 3. marraskuuta 265 henkeä ja 4. marraskuuta 248 henkeä. Ensimmäisen ja toisen teloituspäivän välillä oli kolmipäiväinen tauko, koska muutama kuolemaan tuomittu teki epäonnistuneen yrityksen paeta. Matkalla he saivat kätensä vapaaksi siteistä ja hyppäsivät kuorma-auton lavalta.
Leningradin alueen Sisäasiain kansankomissariaatin hallinto palkitsi toveri Matvejevin ansioista kamppailussa vastavallankuomousta vastaan ja lahjoitti hänelle arvoesineen ja matkan parantolaan. Tosin pian vuoronmukaisen Sisäasiain kansankomissariaatin "puhdistuksen" aikana hänet vangittiin ja tuomittiin muutaman vuoden vapausrangaistukseen, mutta ei poliittisen, vaan rikosoikeudellisen lainkohdan mukaisesti. Mihail Matvejev kuoli 1971, hän oli silloin 81-vuotias.
http://heninen.net/sandarmoh/suomeksi.htm
http://heninen.net/view.cgi?P=punakangas8.jpg&F=punakangas&B=0&L=2
http://heninen.net/view.cgi?P=punakangas9.jpg&F=punakangas&B=0&L=2
Tällä paikalla 9. päivästä elokuuta 15. päivään syyskuuta 1937 (Travinin teloituskomennuskunta) ja 26. päivästä syyskuuta 11. päivään lokakuuta 1938 (Goldbergin teloituskomennuskunta) teloitettiin 1196 henkeä, joiden joukossa oli 580 suomalaista, 432 karjalaista, 136 venäläistä ja 48 muiden kansallisuuksien edustajaa.
http://heninen.net/punakangas/suomeksi.htm - Lingrenistä
että hän olisi kyykyttänyt Melbournen ja Tokion olympiakultamitalisti pistooliampuja Pentti Linnosvuota. Lidgren oli tavannut hänet seurueineen metsästämästä mailtaan, jolloin Lindgren oli uhannut haulikollaan Linnosvuota laskemaan housut kinttuihinsa ja pakottanut sen jälkeen kultamitalistin kävelemään.
" Lindgren sai Hytin ampumisen ohella lisää kuuluisuutta syksyllä 1959 kun hän tapasi mailleen Pernajassa Kjällön saaressa metsästysretkellään eksyneen olympia-ampuja Pentti Linnosvuon seurueineen, syytti näitä salametsästyksestä ja pakotti haulikolla uhaten heidät kävelemään housut kintuissa. Myös Lindgrenin vaimon kuolema epäselvissä olosuhteissa herätti julkista huomiota. Lindgren kuoli oman käden kautta ampumalla itsensä 1968.
S.O.Lindgreniä pidettiin yleisesti myös vuonna 1962 valmistuneessa Tähdet kertovat, komisario Palmu -elokuvassa esiintyvän majuri Carl Gustav Vadenblickin (esittäjä Helge Herala) esikuvana. "
Löytyipäs kun aikain mietin....että misnähän se tämä....
Näistä tapahtumista "surujen summaaja" - eli KEP ei ole puhunut eikä pukahatanut mitään?
http://fi.wikipedia.org/wiki/S._O._Lindgren- kuumia uutisia
tälläistäkin on sattunut
- aktiivi kommunisti
Oliko Hytti joku aktiivi kommunisti, vai mikä se oikein oli, kun sillai pässiteli majuria vastaan?
Kommunistithan on aina kiilloittaneet Hytin kohtalolla omaa brändiään ja tuupanneet kaikenlaista rauhan tuubaa sen ympärillä.
Ei se Linkkukaan missään järjissään ole ollut....koskaan!- tavallinen soturi
ei sen kummempi kuin muutkaan.
Lindgren oli taistellut urheasti Talvisodassa ja jatkosodan alussakin. Hän oli kesällä -44 pahasti sodan kuluttama. Pitkä perääntyminen, hermopaine ja uupumus vei lopunkin harkintakyvyn.Hänellä oli pakkomielteenä, että jotain oli tehtävä. Hytti joutui huonoa onneaan silmätikuksi.
Se, että asiaa on jauhettu vuosikymmenet, osoittaa parhaiten sen, kuinka vähän tällaisia tapahtumia lopultakin oli, vaikka muuta on pyritty innokkaasti väittämään.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Dannysta tulee isä 83-vuotiaana
Huh huh sentään sellaista naista, joka laitattaa itsensä paksuksi ikälopulle papalle ! Ajatellaanko lapsen oikeuksia oll1475651Seida Sohrabi: Suomi ei ole rasistinen maa
Seidalta taas täyttä asiaa. Miksi punavihreät naiset eivät pysty samaan - no se ideologia estää. "Meillä on valitettava2063877Ketkä haukkuu suomalaisten ÄO:tä?
Siinä on kaksi vaihtoehtoa, joko siis rutiköyhä vajaaälyinen vasuri tai venäläinen. Kyllähän täällä käy suomenvenäläisi523250Henkirikos kiuruvedellä
Poliisi tutkii maaliskuussa tapahtunutta 50 luvulla syntyneen kuolemaa henkirikoksena. Missä päin tälläinen sattunut582149Gallup: Mitä teillä syödään pääsiäisenä, onko juhlaruokaa vai meneekö arkiruoilla?
Monessa perheessä pääsiäisenä pöytään pistetään vähän parempaa herkkua. Pääruokaan panostetaan ja lisäksi leivotaan vaik421318Loimaan k-citymarketilla puukotus
Jonka on puukotettu Loimaan citymarketilla tänään iltapäivällä noin klo 14. Kuulin kun ambulanssi huusi kaupungilla kun411236Martinan ex-rakas ulkoilutti Espanjassa koiraa.
No on hyvä asia, että heillä on kuitenkin hyvät välit, vaikka eroneet jo viimme syksynä.3271206Kunnanjohtaja haista sinä
Kyvytön johtamaan kuntaa! Täysin kyvytön. Toivottavasti Hattula saa sinut vaivoikseen. Epäpätevä, ammattitaidoton, yhtei331196- 831076
Shokkitulos: venäläisten ja iranilaisten älykkyys keskimäärin korkeampi kuin suomalaisten
Kiina: 106.48 pistettä Iran: 104.80 pistettä Venäjä: 103.68 pistettä Suomi: 99.97 pistettä Ukraina: 95.66 pistettä257907