Tuolla Plazan keskustelusta vähän Timo taustaa.
" 9.5.08 22:48
takana loistava tulevaisuus (vierailija)
Minulla on Mikkosen omaelämänkerta (ÄLKÄÄ KYSYKÖ MIKSI!) ja siellä hän sanoo vanhemmistaan: Rovasti-isoisän perheessä hän (joo, puhuu itsestään komannessa persoonassa...) sai kyllä hyvän ja monipuolisen kasvatuksen ja huollon. Sivistystä, tapoja ja tietoja. Isovanhempien huolenpitoa, jotak uitenkin sävytti se tosiseikka että Timo oli heidän Erkkinsä poika. Erkin, joka oli ollut hurmuri ja hummaaja. (....) Timon äiti oli sotaleski, jolla oli ennestään kaksi poikaa, jotka hän oli antanut muille kasvatettavaksi. Iloluontoinen karjalaisveri veti Viipurin tyttöä iltaisin huveihin. (...)
Kun Timo oli vasta viiden kuukauden ikäinen, 26-vuotias Erkki-isä ei enää jaksanut elää. Viisi vuotta myhemmin Timo siirtyi lopullisesti isovanhempien, isän äidin ja isän hoiviin. Äiti jäi elämään omaa elämäänsä.
Sääliksi käy. Tota taustaa vasten katsuttuna vähän tajuaa miksi se Timo lausuu niin jyrkkiä mielipiteitä naisista ja lastenkasvatuksesta yms."
Lähtökohdat elämään eivät liene olleet parhaat mahdolliset. Ei varmaan ole ollut siihen maailman aikaan herkkua olla au-lapsi ja vanhempansa noin menettänyt. On ollut pakko kehittää vahva asenne pärjätäkseen. Varmasti hänen myöhempi elämänsä ja asenteensa ovat saaneet vaikutteita omasta kohtalosta.
" 9.5.08 22:48
takana loistava tulevaisuus (vierailija)
Minulla on Mikkosen omaelämänkerta (ÄLKÄÄ KYSYKÖ MIKSI!) ja siellä hän sanoo vanhemmistaan: Rovasti-isoisän perheessä hän (joo, puhuu itsestään komannessa persoonassa...) sai kyllä hyvän ja monipuolisen kasvatuksen ja huollon. Sivistystä, tapoja ja tietoja. Isovanhempien huolenpitoa, jotak uitenkin sävytti se tosiseikka että Timo oli heidän Erkkinsä poika. Erkin, joka oli ollut hurmuri ja hummaaja. (....) Timon äiti oli sotaleski, jolla oli ennestään kaksi poikaa, jotka hän oli antanut muille kasvatettavaksi. Iloluontoinen karjalaisveri veti Viipurin tyttöä iltaisin huveihin. (...)
Kun Timo oli vasta viiden kuukauden ikäinen, 26-vuotias Erkki-isä ei enää jaksanut elää. Viisi vuotta myhemmin Timo siirtyi lopullisesti isovanhempien, isän äidin ja isän hoiviin. Äiti jäi elämään omaa elämäänsä.
Sääliksi käy. Tota taustaa vasten katsuttuna vähän tajuaa miksi se Timo lausuu niin jyrkkiä mielipiteitä naisista ja lastenkasvatuksesta yms."
Lähtökohdat elämään eivät liene olleet parhaat mahdolliset. Ei varmaan ole ollut siihen maailman aikaan herkkua olla au-lapsi ja vanhempansa noin menettänyt. On ollut pakko kehittää vahva asenne pärjätäkseen. Varmasti hänen myöhempi elämänsä ja asenteensa ovat saaneet vaikutteita omasta kohtalosta.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Älä kerro lissää, minulta pääsi jo itku :D
Olet täysin empatiakyvytön....
hylättyjä, alkoholistien lapsia, tai mummonsa kanssa kasvaneita. Kaikki eivät selviä, ei näköjään TTA, osa suurin osa kasvaa ihan normaaleiksi yhteiskuntakelpoisiksi. Eivät pelleile eläkeiässä armeijan vaatteissa, tai petä koko avioliiton ajan, ties kuinka paljon hällä on aviottomia lapsia...
Luulisi noilla lapsuuden kokemuksilla, ettei ikinä pettäisi puolisoaan ja perhettään.
Iso osa ihmisistä selviää kuitenkin hyvin esim.Timo.Koulutettu hieno mies.Täällä on helppo vinoilla,mutta Timo pesee nää pipopää "toimittajat" jotka sitä tv:ssä haukkuu 100-0.
Van hempani kuolivat keuhkotautiin vauvana ollessani ja minut on ankara mummu kasvattanut.
Kun koulu päättyi olin 14 ja heti töihin. Syksyllä mummu joutui vanhainkotiin. Jäin yksin asumaan maksoin vuokran Puut oli valmiina liiterissä.
Joka jumalan aamu juoksin polkupyörä selässä (tiet oli auraamatta)J:pään rautatie asemalle ja junalla stadiin töihin.
Usein olin niin väsynyt etten jaksanut lämmittää sitä hellahuonetta.
Kun touko.k koitti tuli mummu vanhainkodista ja heitti minut ulos.
Asun Hesassa niin rappukäytävissä kuin linnunlaulun kaislikossa, joskus myöhemmin jonkun alkovissa tai hellankulmalla?! Töitä oli aina saatavilla.
Vuosikymmeniä meni ennenkuin havahduin eräänä arkipäivänä huomaanaan - minähän pidin asuntoa mummulle-
Aikani olin hänelle katkera. Mutta kuten laulussa sanotaan " siitä sisu on kasvanut hirmuinen"
Nyt asun onnellisesti palpelutalossa ja olen kuin täysihoidossa. mielessä ajatus. Tämän kaikenollenan sainnut. Nyt on minun aika olla vaan ja laiskotella. Onni on lammin peitto yöksi. muuta enenään tafrvitse.
-- Tälläisiä tarinoita on suomi pujllollaan.
ei TTA ole ainoa...
ei ole ihme, että timolle on kehittynyt tuollainen hiukka vinoutunut luonne; ylikorostunut itserakkaus ja alituinen saavutustensa esille tuominen jokaisessa sivulauseessa:
"näin itsekin lukeneena akateemisena henkilö, valtiontieteen maisterina ja reservin majurina voin sanoa..."
"näin itsekin yli 30 vuotta tv- ja radioalalla toimineena mediapersoonana ja yli 17 tuntisen tauottoman liveshow'n vetäneenä - mikä on muuten näin ohimennen maailmaennätys - voinen vallan hyvin sanoa..."
"näin itsekin lukuisia lauluja levyttäneenä ja varsin ansiokkaasti maata kiertäneenä yökerho- ja tv-artistina voin vallan hyvin sanoa..."
"näin yhdysvaltain historian läpikotaisin tuntevana ja siitä harvinaislaatuisen ja kunnianarvoisan palkinnon saaneena saatan sanoa..."
jne, jne, jne...
kun muut eivät ole olleet kehumassa ja kannustamassa, korostamassa ja alleviivaamassa pikku-timon saavutuksia lapsena, on hänen täytynyt kehittää ihan oma selviytymiskeinonsa ja alkaa kehua ja kannustaa itse itseään. se nyt vain on näyttänyt menneen sitten myöhemmällä (aikuis-) iällä hivenen överiksi, kun siitä on tullut tapa, josta ei enää millään pääse eroon, vaan litaniat soljuvat täysin luontevasti ulkomuistista ja ikään kuin itsestään sivulauseen/-huomautuksen muodossa - liittyi se sitten millään tavalla asiaan eli ei.
enpä ole kohdannut elämässäni toista samanmoista, yhtä itseään täynnä olevaa persoonaa, jonka mairea omahyväinen hymy näyttää kaiken lisäksi vuosien kovan harjoittelun ja itsensä peilistä ihastelemisen tulokselta.
eipä silti. onhan kaverilla kovat meriitit sinänsä, mutta kuka mitenkin näkee tärkeäksi niiden jatkuvan korostamisen ja alleviivaamisen ja esille tuomisen. ennen pitkää sellainen alkaa oksettaa kuulijaa.
on näköjään ihan selvä yhteys T.A.:n historialla siihen, millainen hänen persoonansa on nykyisin...Ja jos mietttii narsismia, niin se esilläolon määrä, jolla hän pääsi 70-, 80-luvulla egoaan pönkittämään on tietenkin sairaan paljon vaikuttanut siihen, että nyt kuuskymppisenä pitää itseään vieläkin korostaa.
Se saattaa olla geeneissä. Tai sitten se, että on joutunut lapsena vähän niinkuin hylätyksi, on aiheuttanut sen, että hakee hyväksyntää ja rakkautta laajemminkin. Pitäis nämäkin kirjoittelijat vaan omasta täydellisyydestään huolta. Mutta helpompihan se on muita arvostelemalla pönkittää omaa erinomaisuuttaan.
Minä tunnen yhden vastaavan tapauksen, ei julkkiksen. Ja heti tulee kyllä yksi julkisuuden henkilökin mieleen tai parikin. Nimiä en mainitse, mutta onhan siis näitä vaikka kuin.
Ilmankos nuo wannabe -sotilas elkeet ja alituiset "minä olen VTM" -horinat. Ja poloinen on kaikenpäälle pituudeltaan kanantaluttaja.
Silti, maailma on puolillaan esimerkkejä ihmisistä, jotka pääsevät (ovat päässeet) kompleksiensa kanssa sinuiksi. Siis todella fiksuja ihmisiä. Mikkonenhan paiskoo ja huitoo elämässä joka puolelle, todella huonolla itsekontrollilla, vaikka haluaa viestiä hänellä sitä vasta olevankin. Milloinkohan pamahtaa kunnolla...
Katsokaapa
http://www.seiska.fi/timota/uusi_eturi.html
Kuvassa po. on hänelle liian ison enduro -mp:n selässä, ei saa bootseista huolimatta jalkoja maahan. Halunnee antaa voimakkaan, viriillin ja nuorekkaan kuvan itsestään. Tekstiosuudesta voi luodata lisää pikkutimon luonnetta.
Sillä miehellä on ruma luonne.