Digikuvan(2/09) laajiszoomien testissä yllättäen Oly Zuiko 9-18 oli kehnoin ,kuvista ei saatu tarkkoja,vinjetointia runsaasti.
Tälläkin palstalla Zuikoja on toistuvasti ylistetty,katoavaista on maine..
Paras hinta/laatu oli Canonin,Pentaxin ja Sonyn laseilla
Merirosvolaseista menestyi Sigma ja Tokina hyvin.Yhtään Tamronia ei ollut mukana,tuskin olisi edellämainituille pärjäillyt
Tälläkin palstalla Zuikoja on toistuvasti ylistetty,katoavaista on maine..
Paras hinta/laatu oli Canonin,Pentaxin ja Sonyn laseilla
Merirosvolaseista menestyi Sigma ja Tokina hyvin.Yhtään Tamronia ei ollut mukana,tuskin olisi edellämainituille pärjäillyt
Vastaukset 47
Vanhimmat
http://www.bobatkins.com/photography/technical/lenstest.html
Kuvaan välillä töissä omilla laitteillani, mutta olen ostanut sinne myös talon rahoilla hätävaralaitteita, joihin kuuluu mm E-520 ja kyseinen linssi Zuiko 9-18.
En tietenkään osaa sanoa mitään testistä, jota en ole lukenut (enkä edes osta lehteä sen takia). Minusta Zuiko on hieno pikkulinssi. Jos se olisi ollut silloin tarjolla, kun ostin 7-14/f4 linssini, olisin säästänyt tonnin. Tietenkin on hienoa, jos muut osaavat tehdä vielä parempia linssejä, mutta ei se muuta mielipidettäni meidän objektiivin suhteen.
Aloituksessa kerrottiin, että " kuvista ei saatu tarkkoja, vinjetointia runsaasti". Edellinen tuo mieleen "et vain osaa" –tokaisun. Jos linssi vinjetoi pahasti, olisin tarkistanut vastavalosuojan kiinnityksen. Nämä ovat onneksi asioita, joita jokainen voi katsoa itse, sillä netissä on jo runsaasti linssillä otettuja kuvia (esimerkiksi http://torontowide.blogspot.com/2008/11/user-review-of-olympus-zuiko-9-18mm.html ) Katsoin omia otoksia joissa en huomannut sen paremmin vinjetointia kuin epäterävyyttä.
4/3-järjestelmälle tekee laajakulmia myös Sigma, jonka 10-20 mm linssi on kerännyt kehuja (esimerkiksi http://www.ephotozine.com/article/Sigma-10-20mm-f4-56-EX-DC ), Avoimessa standardissa jokaisella on kaikki linssien suunnittelussa tarvittavat tiedot, joten yhteensopivuusongelmia ei ole Sigmojen kanssa.
Olemme tottuneet siihen, että Zuikot pärjäävät testeissä. Kaikki löytävät joskus voittajansa, joten turha on väittää "Huono testi, väärä voittaja".
menestyivät Digikuvan laajazoomitestissä hyvin,paitsi Oly.Tosin voittajan ,Nikonin lasin hinta rapiat 1000e,mutta muiden Canonin,Penan ja Sonyn lasit a 600-800 e
Olisko Tässä Zuikossa yksilöongelmaa,koska yks tuttu on ollut hyvinkin tyytyväin e.m objektiiviin
"Olisko Tässä Zuikossa yksilöongelmaa,koska yks tuttu on ollut hyvinkin tyytyväin e.m objektiiviin"
Toivottavasti. Testiin tullut viallinen yksilö kertoo myös laadun epätasaisuudesta ja tuotevalvonnan heikkoudesta. Ikävämpi asia olisi testaajien ammattitaidottomuus. Netistä löytyvät sadat kuvat osoittavat, että "kuvista ei saatu tarkkoja, vinjetointia runsaasti" ei ole (ainakaan kaikille) Zuiko 9-18 mm linsseille ominaista. Jotenkin tuntuu siltä, että jostain syystä rungon ja linssin yhteispeli ei sujunut (runko tai linssi rikki, väärät asetukset kamerassa, puuttuva firmware päivitys)
Testit ovat samanlaisia kuin horoskoopit: jokainen tuntee parhaiten omansa ja on tyytyväinen kun horoskooppien mukaan on "poikkeuksellisen älykäs, suhtautuu elämän haasteisiin vakavuudella… mutta on myös liian hyväuskoinen …". (Jotta horoskooppeihin voisi uskoa, jokaisen tähtikuvion alla pitää syntyä poikkeuksellisen hyviä ihmisiä, joilla on vain pieniä ongelmia. Yhdessäkään horoskooppikirjassa ei kerrota kuinka monta prosenttia vankilakundeista on rapuja :-) Hyvä testitulos poikii usein ison mainoksen. Jossain on vikaa, kun (näppituntumalla) 80 % linsseistä ja rungoista on poikkeuksellisen hyviä. Tämän vuoksi arvostan mittauksia.
Minusta on hyvä, että Zuiko ei pärjää kaikissa testeissä. Tämä kertoo Olympukselle, että laaduntarkkailuun pitää oikeasti panostaa ja meille 4/3-järjestelmän käyttäjille, että ongelmia voi olla Zuikonkin kanssa(Oly on ainakin kerran levittänyt firmwarepäivitystä, joka sotki kameran poikkeustapauksessa. Asia sai melkoisesti huomiota, sillä eräs Galapakos-saarille kuvaamaan lähtevän 90-250 Zuiko meni sekaisin!). Valitettavasti ilmeisesti testintekijät ei selvittäneet syytä huonoon tulokseen (esimerkiksi puuttuvaa firmware-päivitystä tai laitevikaa), joka olisi oikeasti ollut käyttäjille tärkeä tieto ja ongelmanratkaisu olisi kertonut lukioille, että viallista tuotetta ei tarvitse hyväksyä!
"Jossain on vikaa, kun (näppituntumalla) 80 % linsseistä ja rungoista on poikkeuksellisen hyviä. Tämän vuoksi arvostan mittauksia."
Sehän on hyvä. Mistä johtuu että mittauksilla ei juurikaan ollut väliä 4:3 keskustelussa? Ensin kerroit Olympus E-30 olevan parempi kuin Canon-5 testin perusteella. Kun sitten osoitin samaisen testin perusteella kahden Nikonin (samanhintaisen ja täysikennoisen)olevan E-30:tä parempi, mittaustuloksilla ei ollutkaan niin väliä. Syyksi ilmoitit pienet, jopa mitättömät erot.
Olen mieltynyt Nikonin tuotteisiin käytettyäni mm. Ricochia, Minoltaa ja Pentaxia. Nikon sopii käteen ja logiikkakin tuntuu uppoavan selkärankaan. Ehkä se on niin että sopivin on itselleen paras. Siitä huolimatta pieni väittely lillukanvarsista asiantuntijan kanssa on välillä antoisaa - siinä kun mennään logiikan puolelle ja unohdetaan muut suureet.
T. Ekonomi
"Mistä johtuu että mittauksilla ei juurikaan ollut väliä 4:3 keskustelussa? Ensin kerroit Olympus E-30 olevan parempi kuin Canon-5 testin perusteella."
Itse asiassa kirjoitin "Huomaat, että herkkyyden suhteen E-30 on pari pykälää heikompi, mutta muuten se pärjää hyvin." Jos katsoit linkin, E-30 oli lähes jokaisessa mittauksessa piirun huonompi kuten voi olettaa jo kameroiden hinnastakin.
"Kun sitten osoitin samaisen testin perusteella kahden Nikonin (samanhintaisen ja täysikennoisen)olevan E-30:tä parempi, mittaustuloksilla ei ollutkaan niin väliä."
Vastine, jossa osoitin väitteesi vääräksi http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000009&conference=4500000000000508&posting=22000000041297614 Johtuen hyvästä kasvatuksestani, en viitsinyt kertoa sinun vääristelleen Olympuksen " Color accuracy" –arvoa.
"Syyksi ilmoitit pienet, jopa mitättömät erot."
Käytin "mutta erot ovat niin pieniä ettei niitä huomaa ilman mittausta" –lausetta kahdesti. Toisella kertaa E-30 oli paras kameroista ja toisella huonoin.
"Ehkä se on niin että sopivin on itselleen paras. Siitä huolimatta pieni väittely lillukanvarsista asiantuntijan kanssa on välillä antoisaa - siinä kun mennään logiikan puolelle ja unohdetaan muut suureet."
Mitään tällaista ongelmaa ei syntyisi jos keskustelisin insinöörin tai tekniikasta ymmärtävän valokuvauksen harrastajan kanssa. Ongelma syntyy siitä, että haluat osoittaa Nikonin olevan parempi vaikka paremmuus on pikemmin filosofinen kuin tekninen käsite.
Varsinaiseen asiaan. Insinöörinä haluan luonnollisesti tuotteista mahdollisimman paljon teknistä dataa. Tällaisesta datasta jokaisen pitäisi etsiä itselleen oleellinen asia. Käsittääkseni muillakin kuin Olympuksella on jossain malleissa automaattinen kennonpuhdistus ja runko sääsuojattu, mutta niin kauan kuin meiltä puuttuu standardi, jolla mitataan kennonpuhdistus, mitä tahansa ravistinta voi sanoa kennonpuhdistimeksi. Sääsuojaus ei välttämättä ilman tarkkaa, mitattavissa olevaa määritelmää tarkoita sitä, että kameran voi viedä sateella ulos. Tällaisissa mittaamattomissa asioissa Olympus on minusta hyvä.
ovat johdonmukaisempia.
"Hyvä testitulos poikii usein ison mainoksen. Jossain on vikaa, kun (näppituntumalla) 80 % linsseistä ja rungoista on poikkeuksellisen hyviä. Tämän vuoksi arvostan mittauksia."
"Tällaisissa mittaamattomissa asioissa Olympus on minusta hyvä"
Minun olisi hankalaa perustella miksi pidän mittaustuloksista, mutta arvostan eniten tuotetta jonka arvioin olevan paras ei mitatuissa ominaisuuksissa, kun se on osoittautunut olevansa huonompi mitattavien ominaisuuksien osalta.
"Mitään tällaista ongelmaa ei syntyisi jos keskustelisin insinöörin tai tekniikasta ymmärtävän valokuvauksen harrastajan kanssa. Ongelma syntyy siitä, että haluat osoittaa Nikonin olevan parempi vaikka paremmuus on pikemmin filosofinen kuin tekninen käsite."
En minä halua osoittaa että Nikon on parempi. En vain ymmärrä miten mittaustuloksiltaan huonompi laite on parempi. En myöskään ymmärrä miksi laadultaan parempi kinokoon 3:2 kenno olisi huonompi kuin siitä puolet pienempi 4:3 kenno joka häviää (sille kinokennolle) kaikessa kuvanlaatuun liittyvään. Ei kinokoko ole uskontoa, vaan faktaa. Faktaa on myös se että pienempikennoisella systeemillä saavutetaan suurempi syväterävyys, haluttiin sitä tai ei.
Sitäkään en oikein ymmärrä, miksi pidät paremmuutta filosofina kysymyksenä, jos kerran arvostat mittaustuloksia.
Kirjoitteluni tarkoitus ei ole kehua Nikonia. Käytän sitä esimerkkinä, sillä tiedän siitä jotain. Eniten ihmettelen Olympuksen systeemin hehkutusta. Tuntuu sille että kaiken tavanomaisen rationaalisen päättelyn voi unohtaa suurempien totuuksien edessä kun puhutaan 4:3 kuvasuhteesta ja Olympuksesta.
Kuten huomasit jo edellisen viestin tyylistä, alan väsymään keskusteluun, jossa (mielestäni) sinä esität perustelemattomia väitteitä etkä edes yritä kumota argumenttejani.
"En minä halua osoittaa että Nikon on parempi."
Tätä on vaikea uskoa. Miksi ihmeessä sitten vääristelet mittaustuloksia Olympukselle epäedulliseen suuntaan, yhdistelet eri yhteydessä kirjoittamiani lauseita, jolloin syntyy väärä mielikuva, vaihdat keskustelun viestiketjusta toiseen… Tästä syntyy väkisin mielikuva, ettet halua keskustella teknisen datan vaan mielikuvien pohjalta.
Huvittavinta tässä on se, ettet tuo esille niitä asioita, noissa Nikon on oikeasti Olympuksen edellä kuten dynamiikkaa. Suuremmasta kennosta on kiistatta etua joissain asioissa, joissain pienempi on parempi.
Paremmuus on pitkälti kiinni tarpeista. Viime vuonna ottamistani kuvista näytän säästäneen 9447 kuvaa. Näistä kuvista olen ottanut ISO 100 herkkyydellä 4007 eli (43 %). Käsittääkseni Nikonilla ISO 100 on mahdollista vain ohjelmallisella herkkyydenmuunnoksella, jolloin muutos tehdään dataan. ISO 100 on Olympuksen pienin herkkyys ja minulla olisi todellista tarvetta ISO 50 ja mieluummin vielä ISO 25. Tämä mahdollistaisi esimerkiksi studiokuvauksessa suuremman aukon (siis pienemmän syvyysterävyyden) käyttämisen. Lightroomin mukaan olin ottanut 144 kuvaa pienimmällä valotusajalla (1/8000 s), jolloin kameraan tulee mahdollisimman vähän valoa. Näistäkin kuvista osa on palannut puhki (esimerkiksi lentävän pääskyn kuvaamiseen 1/16000 s olisi poikaa). Nikonin mainostajana mielelläsi painotat isojen herkkyyksien merkitystä, mutta kuinka paljon sinulla on kuvia, joissa olet käyttänyt ISO 6400 tai korkeampaa? (ISO 6400+ kuviin Olympus ei pysty. Minulla on viime vuodelta 21 kuvaa, jossa on ISO 3200. Näistä kahdessa haluttiin pysäyttää tuletin kuvaan, jotta näkyisi siivet, 13 kuvattu yöllä, jolloin katolta lapioitu lumi putoaa valojen edestä. Oikeasti vain yhdessä yökuvassa olisin tarvinnut lisää herkkyyttä.)
Järjestelmä on osien summa. Lightroomin mukaan kuvasin 2096 kertaa 35-100/f2 ja 1785 kertaa 14-35/f2 linsseillä. Käsittääkseni Nikonilla ei ole vastaavia tarjota. Näitä Zuikoja voi käyttää täydellä aukolla himmentämättä ellei syvyysterävyys mene liian pieneksi. Suuremmalla kennolla syvyysterävyys menee aikaisemmin liian pieneksi joten vaikka Nikonilla olisikin vastaavat linssit, ei niitä voisi käyttää tilanteissa, joissa Zuikot ovat parhaimmillaan (esimerkiksi ISO 400 keskiaikaisessa kivikirkossa aurinkoisena päivänä häät ilman salamaa tai koneiden arvokilpiä ahtaassa paikassa, jossa salamaa ei voi käyttää.)
Vain kamera, jota oikeasti käytetään, on arvokas. Paperilla Zuiko 90-250/f2.8 on loistava, mutta todellisuudessa yli kolmen kilon supertele vaatii jalustan. Vastaavan kuvakulman saaminen täysikennoiselle merkitsisi kymmenen kilon linssiä, jonka hinnalla voisi ostaa hyvän auton. Mainoksissa mielellään hehkutetaan ISO 51200, mutta mihin sellaista tarvitsee, mutta lintukuvaajille ei koskaan ole liikaa teleä. (Edellä mainittu linssi + 2x polttovälinmuuntaja antaa polttoväliksi korkeintaan 500 mm, jolloin kennon leveys tulee täyteen 100 metrin päässä olevasta 18 mm *100 m/500 mm=3,6 metrin mittaisesta "pikkulinnusta" eli kennonleveys kertaa etäisyys kamerasta jaettuna polttovälillä on kuvan peittävän esineen leveys – toivottavasti päättelin oikein). Minulle riittää hyvin 50-200 mm linssi (jota käytin 1363 kertaa viime vuonna mm kattofreskoja, jäkäliä ja sammalta, esityksiä ja tietenkin lintuja) ilman polttovälinmuuntajaa.
Yritin tällä osoittaa, että paremmuus ei ole yksikäsitteinen asia. Järjestelmää on aina tarkasteltava kokonaisuutena. Tietenkin minun käyttööni vaikuttaa järjestelmäni rajoitukset, mutta niitä ominaisuuksia joita tarvitsen eniten, ei löydy kinokennon kameroista. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, ettenkö voisi ostaa joskus kinokennoista, sillä se on kiistatta monessa suhteessa parempi.
"Sitäkään en oikein ymmärrä, miksi pidät paremmuutta filosofina kysymyksenä, jos kerran arvostat mittaustuloksia."
Olen koulutukseltani teollisuusmatemaatikko, joten mittausdata on luonnollinen pohja tehdä päätöksiä. Muistat varmaan, että sinun mielestäsi molemmat Nikonin kamerat tarkensivat nopeammin kuin E-30. Näin on asia, jos lasketaan aritmeettinen keskiarvo. Hiemankin tarkempi vilkaisu osoittaa, että E-3 on keskiarvolla mitaten parempi, jos valoa on enemmän kuin 0 EV. Tätä kirjoitusta varten katselin Nikon D700:n teknisiä tietoja (http://www.nikon.fi/product/fi_FI/products/broad/1627/specifications.html ) ja sieltä ilmeni "1) 0–20 EV (kolmiulotteinen värimatriisimittaus tai keskustapainotteinen mittaus) 2) 2–20 EV (pistemittaus) (ISO 100, f/1,4-objektiivi, 20 °C)". Oletan tämän tarkoittavan, että laite on suunniteltu toimimaan 0 EV - 20 EV valoisuudessa ja tätä hämärämmässä toimii vain ristikkäistyyppiset sensorit. Mielenkiintoista tässä on se, että Nikon on parempi vain olosuhteissa, joihin sitä ei ole suunniteltu. Luvut ovat mielenkiintoisia, mutta ne eivät kerro mitään ellei niiden merkitystä ymmärrä.
Lokakuussa kello 18 ulkona näytti olevan 4 EV. Jokainen voi katsoa omista kuvistaan suunnilleen valoisuuden http://www.dpreview.com/learn/?/key=exposure -sivun laskimella.
Mittausten käyttäminen mainoksissa vaikuttaa tuotteisiin. Eräitä valmistajia on syytetty siitä, että heidän kameransa on optimoitu mittaustaulujen kuvaamiseen vaikka asiakkaalle olisi tärkeämpää hyvä kuva ihmisestä kuin tiiliseinästä. Jokainen voi katsoa Canonin ja Nikonin näyttämiä herkkyyksiä ja verrata mitattuihin http://www.dxomark.com/ Valitse kamera ja sieltä ISO Sensivity
Varmaan arvaat miksi (mutu-pohjalta) Canonin ja Nikonin arvot heittävät paljon enemmän kuin Pentaxin ja Olympoksen. Helposti pystyt päättelemään heittojen suunnankin.
Ymmärtämisen ja vääristelyn lisäksi kolmas syy varaukselliseen suhtautumiseeni numeroiden käyttämiseen mainoksissa on pienten erojen korostaminen. Voisi kuvitella, että piirinmestaruuskilpailuissa naisten 100 metrin voittaja juoksee 12,6 ja viimeinen 13,7 s. Tuloksella on paljonkin merkitystä urheilijoille, mutta tällaiselle keski-ikäiselle niillä ei ole merkitystä: ketään en saisi kiinni. Samalla tavalla tuotekehitykselle ja osalle ammattilaisista on kameroiden ja linssien pienet erot tärkeät, mutta käyttäjälle ne merkitsevät harvoin mitään. Jokainen runko – jos sopii käteen – tuottaa varmasti hyviä kuvia. Siinä vaiheessa kun osaa enemmän kuin mihin aloittelijanpaketti venyy, pitäisi itse tietää mitä tarvitsee. (Tilanne on aivan toinen, jos vaihtaa järjestelmää tai yrittää ostaa laitetta esimerkiksi tyttärelle – kokemuksesta tiedän kuinka vaikea on arvioida toisen tarpeita.)
Neljäs syy on numeroiden käyttäminen ominaisuuksissa joita ei voi mitata. Useimmat arvioijat ovat tottuneita Nikonin ja Canonin valikkoihin ja siksi ne tuntuvat luonnollisilta. Kukaan ei tunnu muistavan, että Olympuksen kehittämä INFO-ruutu on tavattoman kätevä (ja idea kopioitu moneen kameraan), jolloin valikkoihin ei tarvitse mennä kuin pari kertaa vuodessa (vaihtamaan kesäajan talviaikaa :-) Oikeasti sieltä käyn ottamassa langattomat salamat käyttöön.)
Välillisesti lukujen käyttäminen mainoksessa aiheuttaa sen, että ominaisuuksia joita ei mitata, laitetaan toimimattomina laitteisiin. Olympus toi toimivan kennonpuhdistuksen kameroihinsa ja sen jälkeen se on tullut varmaan jokaiselle merkille johonkin malliin. Osa toimii paremmin, osa huonommin mutta kaikki kelpaa mainostamiseen.
"Tuntuu sille että kaiken tavanomaisen rationaalisen päättelyn voi unohtaa suurempien totuuksien edessä kun puhutaan 4:3 kuvasuhteesta ja Olympuksesta."
Aion lopettaa keskustelun tähän. En ole omasta mielestäni unohtanut rationaalista päättelyä vaan ainoastaan korostanut sitä, että ihmisten tarpeet ja mahdollisuudet vaihtelevat. Olen säännöllisesti assarina ammattilaiselle, joka kuvaa Nikonilla ja tiedän, että kamera on oikeasti hyvä. Pikkusiskoni kuvaa Canonilla ja saa parempia kuvia kuin minä, mutta se johtuu pelkästään siitä että hän käyttää paljon enemmän aikaa oikeaan kuvaamiseen (eikä keskustelemiseen – ja ehkä vähän lahjoistakin). Olin aikanaan kateellinen Pentaxin omistaneelle kaverille, jolla oli runkovakaaja… Varmasti kaikki merkit ovat hyviä.
Oikeassa olet siinä, että minusta kinokennoisia hehkutetaan turhaan. Jos unohdetaan pyörien kaltaiset yleisratkaisut, on tekniikassa vähän asioita, jotka ovat parhaita joka suhteessa. Joskus syvyysterävyyttä on liikaa, joskus sitä puuttuu, samalla kun musta menee tukkoon palaa osa kuvasta puhki, … Harrastuksen idea on juuri siinä, että koko ajan voi kehittyä paremmaksi. Tekniikan kehittyminen mahdollistaa sellaisten kuvien saamisen, johon ei ole pystynyt aikaisemmin ja se tuo oman mausteen tähän harrastukseen.
Jos joku jaksaa lukea tähän asti, voin lohduttaa, että lopetan tämän keskustelun osaltani. Varmaankaan en säästänyt sanoja Ekonomia moittiessani, mutta – kaikella ystävyydellä – kyllä sinä olet välillä hermostuttava. Lueskelin aamulla Olli Rinteen Digijärkkäri – käyttäjän käsikirja. Jokaisen luvun lopussa on tärkein asia – ja sen haluan kertoa sinulle – "Kuvaamaan!
En edes jaksa muistaa mistä keskustelu alkoi, mutta se on varmaa että otsikosta on livetty reilusti.
Kuten jo aiemmin totesin, minulla ei ole intohimoja eri merkkien (kamera) puolesta tai vastaan. Ihmettelen vain (mielestäni) ristiriitaisia kehumisia, eikä niihin vieläkään löydy tyydyttävää vastausta. "En tarvitse ko. ominaisuutta" ei ole yleispätevä totuus asioita arvioitaessa. Itse olisin kaivannut lisää käyttökelpoista herkkyyttä sisäkuvaukseen ilman salamaa, kun vaihtoehtoina olivat suora salama tai aivan liian pitkä kimmoke. Kuvasin ilman salamaa käsivaralta pitkillä ajoilla. Herkempi kamera olisi ollut kätevä.
Olet toistuvasti kirjoittanut siitä että olen vääristellyt numeroita. Asia hämmästyttää sikäli että olen käyttänyt vain ja ainoastaan antamiasi lähteitä. Ainoa syy kirjoituksilleni oli se että antamasi lähde ei mielestäni tukenut päätelmiäsi. Eniten taisi häiritä kinokoon kennon nimitys uskonnoksi. En ole tähän mennessä nähnyt ainuttakaan kestävää argumenttia miksi kinokoon kenno olisi huonompi kuin sitä puolta pienempi 4:3 kenno. Muistaakseni keskustelu lähti väittämästä jonka mukaan 4:3 kuva on suurempi kuin 3:2 eikä se vaadi yhtä paljon leikkaamista kuin 3:2 kuva. Aika erikoinen väite, joka herätti runsaastikin keskustelua.
Syy miksi en tuo esille Nikonin hyviä mittaustuloksia on se että minulla ei ole sairaalloista tarvetta kehua Nikonia ja heidän valintojaan. Äänestän lompakollani ja jaloillani ja päädyin Nikoniin. Seuraava hankinta lienee kinokoon Nikon, joten ostan vain siihen sopivia laseja jo nyt. En ole vielä hankkinut uutta kalustoa koska vanhassakin on vielä oppimista ja mitä tärkeintä, kuvat tulevat paremmiksi prosessin kestäessä. (Huom. olen vanha filmikuvaaja, joten joitain perusteita on tullut opeteltua filmien kehittelemisen lomassa).
Kun kuvaustulokset eivät enää parannu, ja oletan syyn olevan (edes osittain) kalustossa, menen päivittämään sitä. Jos kalustonpäivityksen päivänä osoittautuu että kinokoko ei olekaan hyvä, eikä Nikon - niin ostan jotain muuta. Niin helppoa se on.
..... kun sait tuon Kimmo Koon väsytettyä (tosin vain tämän yhden viestin verran, ja suon ilomielin sinulle viimeisen sanan). Teidän kahden vänkäämistä on ollut aivan riemastuttavaa seurata. Kiitos että ärsytit tuon "kimmo Koon" noin loistaviin kirjoituksiin.
(tämä ei ole vinoilua vaan olen ihan tosissani)
Sanoit ettet ole nähnyt ainoatakaan kestävää argumenttia siitä miksi 4/3 olisi parempi kuin kinokenno. Minun on helppo uskoa ettet sinä ole niitä nähnyt. Olet mielestäni saanut useitakin erittäin kauniisti sanoin ja numeroin muotoiltua perustelua, mutta olet vain sivuuttanut ne. Lisäksi et ole perustellut mitenkään, miksi ne sivuutit (minä luulen, että vain huvittelet). Perustelut voisi kiteyttää seuraavasti:
- Paino koko
- Hinta
- optiikan erot syvyysterävyys etc.
- kuvasuhteen soveltuvuus pystykuvaukseen ja kuvasuhteen kyky hyödyntää piirtoympyrä.
Sanot äänestäväsi lompakollasi. Ekonomina lompakollasi on varmasti monin verroin enemmän äänivaltaa kuin vaikkapa minun vaatimattomalla kärpäslätkällä joten en millään muotoa halua kyseenalaistaa oikeuttasi yleistää käsitystäsi kameran ominaisuuksien merkityksestä;-)
PS: Kiitokset vielä kerran Kimmo Koolle hienoista kirjoituksista. Harjaantuneiden aivojen tuotoksia on ilo lukea ja toivottavasti sitä iloa tarjoilet meille vielä muissa yhteyksissä.
Kuka valitsee lasinsa jonkun Digikuva-lehden perusteella? Tollaista kommenttia "kuvista ei saatu tarkkoja" voisi odottaa joltain pokkarikuvaajalta, mutta ei miltään vakavasti otettavalta lehdeltä. Väitän että tuolla 9-18:lla saa osaava henkilö tarkkoja kuvia. Tuossa yksi arvostelu joka on vähän eri tasoa kuin "kuvista ei saatu tarkkoja". Sieltä löytyy myös testikuvia joiden tarkkuudessa ei minusta ole valittamista.
http://www.biofos.com/esystem/9_18tst.html
OPINION:
I'm very impressed with this lens' overall performance; I didn't know what to expect, especially as I own the ZD lens with which many will compare the new 'budget' offering. But this little lens holds its own without doubt.
SHARPNESS: Very Good: I was surprised and delighted to see levels of sharpness akin to the more expensive ZD7-14mm.
CORNERS: Very Good to excellent: to me there was no loss of sharpness in the corners on relatively close subjects. Corner sharpness will drop a tad on longer shots though - inevitable with UWA's
CONTRAST: Very Good - contrasty enough, but not over-done.
COLOUR RENDERING: Excellent: accurate, slightly warm but no major issues here.
RESOLUTION: Very good to excellent; bearing in mind its 'budget' status this lens competes very well.
CHROMATIC ABBERRATION: There is a touch of CA (PF) on areas having high contrast areas. Nothing dramatic.
BARRELLING: Average at 9mm, excellent at 18mm: This is a wide angle lens and as such is prone to a bit of barrel.
FLARE: I did not find flare an issue but I did not take off the hood. I'd expect flare when the sun hits the lens periphery.
HANDLING: Good, smooth zoom, manual focus the same as all Fly By Wire ZD's.
Tuo linkki oli Olympuksen käyttäjien sivulle ja puolueettomana sitä ei voi missään tapauksessa pitää. Sama kuin vertailisi objektiiveja valmistajien mainoksista.
Tuskin noita kuvia ainakaan oli mitenkään paranneltu. Minä luotan kokeneen käyttäjän kattavaan testiin paljon enemmän kuin johonkin suomalaiseen pokkarikuvaajien hömppälehteen.
...eli Zuikot!
On noita arvioita muuallakin.. :)
"The Olympus 9-18mm lens is a very sharp lens - think almost 12-60mm SWD sharp"
http://torontowide.blogspot.com/2008/11/user-review-of-olympus-zuiko-9-18mm.html
Tuossa yllä olevassa arvostelussa sanotaan lopussa myös näin: "The 9-18mm has low to no vignetting"
Voisiko keskustelun aloittaja kertoa mitä tuosta vinjetoinnista ja tarkkuudesta tarkalleen sanottiin lehdessä ja miten testit tehtiin?
Kirjoittajakin vaikutti aika pätevältä... "Douglas Brown has been shooting commercial editorial, advertising, and architectural photography for over 25 years and is the Head Photographer / Editor at Torontowide.com."
Pakko kai tuo 9-18 on sitten käydä ostamassa vaikka olen yrittänyt malttaa odottaa että hinnat laskisivat vähän.
> Paras hinta/laatu oli Canonin,Pentaxin ja Sonyn laseilla. Merirosvolaseista menestyi Sigma ja Tokina hyvin.
...oli todellakin tuo että Olympuksen ED 9-18mm oli kehnoin, niin ei siinä varmaan muillakaan jää enää syytä elvistelyyn, koska paras olisi silloin "kehno", jotkut toiset "kehnompia" ja tuo Oly sitten se "kehnoin".
Taidanpa silti lukea nuo kuvausalan testit ulkolaisista lähteistä, kotimaisille testaajille jääköön tuo viihdearvo.
Minusta tuo digikuva on Aku Ankkaan rinnastettava viihdelehti. Pidätkö sinä sitä oikeasti niin merkittävänä auktoriteettina, että koet tarpeelliseksi tulla toitottamaan sen "testituloksia" tänne? Taidat olla se sama henkilö joka tuolla toisessa ketjussa käy pyhää sotaansa 4/3 -järjestelmää vastaan. Laittaisit sitten edes jotain oikeita linkkejä missä tuota moneen kertaan erinomaiseksi kehuttua 9-18 lasia arvostellaan kriittisesti.
On vanha totuus että objektiivi-keskusteluissa objektiivisuus muuttuusubjektiivisuudeksi.
Arvaus on että useimmat keskustelijat ovat Olympus-kansaa.On ihan oiken että uskoo omiin kamera-lasivalintoihinsa.Vasta kun ottaa kuvia hyvillä laseilla ja vertaa niitä aiempiin otoksiinsa huomaa erot
Oma poinntini oli herättää keskustelua Zuiko-objektiivien laadusta,koska olen harkinnut E3-rungon hankintaa ,kun siinä on tämä talvitarjous.Lisäksi olen nähnyt kuvia 20-60 zoomilla otettuja,joissa laatu arvioni mukaan hyvä.Zuiko 9-18 arvostelu oli pettymys,se nimenomaan kuvanlaadussa oli huono,taas itese arvostan kuvanlaadun ykkökseksi.
Ovatko muiden lehtien vertailutestit luotettavampia,laadukkampia?Tai sitten ulkomaiset testit?Niitäkin tekevät ihmiset,joilla on oma mielimerkki ja mahdollisesti sidonnaisuuksia,mistä lukija ei tiedä mitään testejä lukiessaan
Tänään jouduin odottamaan ja ostin kuitenkin lehden.
Keskustelun aloittaja on joko tarkoituksella vääristellyt testiä tai ymmärtäminen on vaikeampaa kuin lukeminen.
Testin ideana oli valita viidelle kameralle kahdesta laajakulmasta parempi, joka julistettiin testin voittajaksi. Testin järjestelyt esiteltiin
"Näin testattiin...
Kuvasimme testitaulua eri polttoväleillä ja mittasimme vinjetoinnin, vääristymät ja terävyyden. Tutkimme myös, tuleeko kuviin kromaattista aberraatiota eli värien hajoamista.
Testasimme Canon-yhteensopivat objektiivit Canon EOS 20D -kameralla. Nikonin objektiivit kokeilimme Nikon D300:lla. Olympukseen sopivat objektiivit kokeilimme Olympus E-520:lla. Pentaxiin sopivat objektiivit kokeilimme K200D:llaja Sonyyn sopivat kokeilimme Sony Alpha700:lla.
Kokeilimme objektiiveja kaikilla polttoväleilläja kaikilla himmenninaukoilla. Testikuvissamme aukko oli F8 ja herkkyys oli säädetty asetukseen 1S0 200.
Vinjetoinnin ja vääristymien mittauksessa indeksi 100 olisi täydellinen lukema."
4/3-järjestelmän taistelupari oli Sigma vastaan Olympus. Olympus sai seuraavat tulokset:
"Olympus ED 9-18mm 1:4.0-5.6
Pienin ja edullinen
Olympuksen Four Thirds -järjestelmässä polttovälikerroin on kaksi. Sen ansiosta tämän standardin kameroihin on saanut edullisia teleobjektiiveja. Olympus on esitellyt myös useita laajakulmaobjektiiveja, joita tässä testissä edustaa pieni ja edullinen Olympus Zuiko Digital ED 9-18 mm 1:4.0-5.6. Sen polttoväli vastaa 18-36 mm kertoimen ansiosta. Objektiivi on selvästi testin pienin. Objektiivin koko on sopivassa suhteessa Olympuksen E-sarjan kameroihin, jotka taas ovat pienimpiä järjestelmäkameroita. Siinäkin on koon syynä myös pienen koon mahdollistava standardi.
Vinjetoi reilusti Suurin pettymys on kuvien heikko terävyys. Kontrasti on vastaavasti hyvä. Vinjetointi on varsin suurta, mutta vääristymä taas on kohtuullinen. Kromaattista aberraatiota ei tule kuviin. Se puoli on tässä linssissä kunnossa. Kuvanvakaaja on valmiiksi Olympus E -kameroissa, joten sitä ei tarvita objektiivissa. Vakaajalla voittaa kahden-kolmen aukon verran, jos kohde ei liiku. Silti hämärässä kannattaa käyttää aukkoa F4.
Yhteenveto: Hinta on mukavan edullinen ja objektiivi on pieni. Terävyys on heikko aukolla F4. Hyvää taas on se, että kontrasti on hyvä ja vääristymät ovat vähäiset.
Osa-alueet
Kuvanlaatu 75% Kuvista ei tule täysin tarkkoja aukolla F4. Vinjetoi selvästi.
Toiminnot 81% Aukko vaihtelee polttovälin mukaan F4-5,6. Kuvanvakaaja kamerassa.
Käyttömukavuus 85% Pieni, tukeva ja kevyt. Toimii hyvin Olympuksen E -kameroissa.
Hinta 83% Mukava hinta ja koko, mutta Sigmalla saa paremmat kuvat.
Arvosana 79 %
Vinjetointi: Indeksi 145,3
Vääristymä: Indeksi 115,0
Tarkennusnopeus: 0,8 sek."
Ja Sigma
"Sigma 10-20mm F4-5.6 EX DC HSM
Hyvä kontrasti
Sigma on suuri kameravalmistajista riippumaton objektiivien ja salamalaitteiden valmistaja. Viimeksi Sigma on tullut mukaan Four Thirds -standardin mukaisten objektiivien valmistajaksi. Objektiivi sopii Olympuksen ja Panasonicin järjestelmäkameroihin. Se on rakenteeltaan tukeva ja painaa 495 grammaa. Kaksinkertaisen polttovälikertoimen vuoksi polttoväli vastaa 20-40 mm:n zoomia. Se on varsin sopiva alue arkkitehtuuri-, reportaasi- ja juhlakuvaukseen. Lähin tarkennusetäisyys on vain 24 senttiä. Kameralla saa siis varsin hyvin lähikuviakin.
Pehmeitä yksityiskohtia Sigma 10-20mm F4-5.6 EX DC HSM:lla kuvan terävyys on koko kuva-alalla vakuuttava. Yksityiskohdista tulee kuitenkin hieman pehmeitä, erityisesti alueilla, jossa on paljon huippuvaloja. Kontrasti on yleisesti hyvä, mutta vinjetointi on melko voimakasta. Objektiivissa on peräti 14 linssiä ja ne ovat kymmenessä ryhmässä. Neljä linssiä on SLDlasia, joiden tarkoituksena on poistaa kromaattista aberraatiota. Linssin HSM-tarkennusmoottori on testin hiljaisin ja se toimii varsin nopeasti.
Yhteenveto: Sigman objektiivi tekee terävää jälkeä koko kuva-alalla. Vääristymät ovat vähäiset ja kontrasti on hyvä, mutta vinjetointi on melko voimakasta.
Arvosana osa-alueet
Kuvanlaatu 80% Hyväksyttävä terävyys. Pienet vääristymät, mutta reilu vinjetointi.
Toiminnot 84 % Hyvä vastavalosuoja ja laukku tulevat mukaan. Äänetön ja nopea tarkennus.
Käyttömukauuus 81% Nopea automaattitarkennus. Suuri objektiivi pieniin E-kameroihin.
Hinta 85% Hieman kalliimpi kuin alkuperäinen, mutta vastaavasti vähän parempikin.
Arvosana 82 %
Vinjetointi: Indeksi 147,6
Vääristymä: Indeksi 122,0
Tarkennusnopeus: 0,8 sek"
Zuiko maksoi 630 ja Sigma 450 euroa.
Minusta referaatti "Digikuvan(2/09) laajiszoomien testissä yllättäen Oly Zuiko 9-18 oli kehnoin ,kuvista ei saatu tarkkoja,vinjetointia runsaasti." antaa tarkoituksellisesti väärän kuvan.
Pienten erojen periaatteen mukaan molemmat ovat käytössä yhtä hyviä linssejä. Zuikolla on mitattuna pienempi vinjetointi ja vääristymä, mutta testaajien mielestä Sigma teki paremman kuvan. Käyttäjän kannalta oleellista lienee Zuikon pienempi koko ja korkeampi hinta ja ehkä jollekin merkitsee millin pienempi polttoväli.
Täytynee varmaan tsekata itsekin tuo lehti huomenna.
Niin...se mikä minua ainoastaan tuossa kiinnostaa on, kuinka 4/3 bajonetin objektiivit arvioitiin testissä Canonin EF, Nikonin F, tai Pentaxin KAF-bajonetin objektiiveihin nähden.
Ei yhtään mitään se, miten jotkut 4/3 bajonetin objektiivit (Zuiko vs. Sigma) arvioitiin toisiaan vastaan.
Mielestäni testissä verrattiin kahta lasia keskenään, sillä on mahdotonta poistaa kameran vaikutus tuloksiin.
Tulokset ovat monessakin suhteen mielenkiintoisia, sillä esimerkiksi kun Sigma oli kiinni suuremmassa kennoissa, sen vonjetointi ja vääristymät pienenivät (Olympus 147,6 ja 122,0 Sony 146,1 ja 118).
Testistä puuttuu asteikko, mutta jotenkin tuntuu siltä että arvosana on "sopiva". 60 % on muuten keskinkertainen tuote. Testin linssit saivat arvoja 79 % (Zuiko) - 88 % (Nikon) välliltä :-)
Jos ostaa Canonin,Pentaxin tai Sonyn merkki-objektiivilla,saa paljonterävämpia,laadukkaampia kuvia kuin Olympuksella,jossa Zuiko 9-18mm-objektiivi.
Vai onko edelleen lukemisen ymmärtämisessä vikaa?
Tämä selvensi asiaa paljon. Kiitokset taas Kimmolle!! Aloittajan viesti on selkeästi virheellinen ja tarkoitushakuinen (eli epätoivoinen yritys mustamaalata Zuikoja). Löytyi myös syy siihen miksi hän ei halunnut kertoa artikkelista sen enempää täällä.
Aika mielenkiintoinen kyllä tuo vertailu Sigman 10-20:een. Digikamera tuntuu olevan aivan eri linjoilla 25 vuoden kokemuksen omaavan ammattivalokuvaajan kanssa:
"I've used my Sigma 10-20mm on a Canon in the this stadium to do the same type of on-field player photo. It never came close to this kind of performance. Although a portion of the sky has been cropped slightly in this photo there is very little vignetting with the 9-18mm. Certainly much, much less than I was seeing with the Sigma 10-20mm which some days looks like it's got one of those freakish wedding masking filters on it. "
http://torontowide.blogspot.com/2008/11/user-review-of-olympus-zuiko-9-18mm.html
Laitan omia kommenttejani tulemaan, kunhan tänään tilaamani lasi saapuu. Hinta ei muuten ollut lähelläkään tuota lehdessä mainittua 630 euroa. Suomalaisesta nettikaupasta se lähti 512 eurolla ja siitä saa vielä 50 euron hyvityksen (huomenna viimeistä päivää voimassa muuten) eli hinnaksi tuli 462 EUR. Halvempi siis kuin tuo Sigman tiiliskivi samassa kaupassa.
"Tulokset ovat monessakin suhteen mielenkiintoisia, sillä esimerkiksi kun Sigma oli kiinni suuremmassa kennoissa, sen vonjetointi ja vääristymät pienenivät (Olympus 147,6 ja 122,0 Sony 146,1 ja 118)."
Tuotahan ei voi selittää muulla kuin testaajien ammattitaidon puutteella. Synkintä tässä on se että kaiken maailman ekonomit, jotka eivät teknisistä asioista juuri mitään ymmärrä, ottavat tuollaiset lehtijutut jumalan sanana ja lähtevät jopa levittämään virheellisiä tietoja eteenpäin.
käytetään valon kohdistamiseksi pikkelsseihin, tietenkin pienemmällä pikkelsikoolla vinjetoi enemmän. Reunalle tuleva valo kun ei silloin välttämättä osu oikeaan kohtaan pikkelsiä! Kenno vaikuttaa siis myös vinjetointiin, ei pelkästään optiikka.
Olet kyllä niin pihalla aiheesta, että suosittelisin jotain toista foorumia.
On fysikaalinen perustotuus, että pienemmällä kennolla saadaan samasta lasista parempi kuvanlaatu. Kaikkien objektiivien ongelmat, kuten vääristymät, vinjetointi ja kromaattinen aberraatio, korostuvat kuvien reunoilla. Pienempi kenno kroppaa huonompilaatuista kuvaa pois ja tallentaa siis vain parhaat päältä.
Mikrolinsseistä et selvästi ymmärrä yhtään mitään, joten asiasta on turha keskustella. Tässä sinulle sopivampi linkki:
http://www.soppakauha.com/index.asp?s=/reseptit/1426.htm
Testaapa samaa linssiä filmillä ja sensorilla. Tule sitten takaisin selittämään miten en ymmärrä mikrolensseistä mitään. Sinä taas et ymmärrä sensorin fill-factorista, ja siitä ettei kaikki valo aina kohdistu itse kuvaelementteihin.
"Vai onko edelleen lukemisen ymmärtämisessä vikaa?"
Varmaan nimenomaa ymmärtämisessä on vikaa. Testiä ei voi yleistää muihin runkoihin. Testissä lähinnä arvioitiin miten hyvin linssi sopii mittaustaulujen kuvaamiseen, joten ehkä sen perusteella voi sanoa "Zuiko on huono valinta tiiliseinän kuvaamiseen, sillä huonon terävyyden vuoksi tiilin ja laastin rajapinta tulee huonosti esiin. Tiilien muoto säilyy kohtuullisen hyvin."
Jos sinun mielestäsi Zuiko tekee paljon muita huonompia kuvia, voinet kertoa mikä http://kimhalo.pp.fi/digikuva/testi.bmp -kuvan mittaustaulun vasen yläkulma on kuvattu Zuikolla? (ja miten tulit tulokseen.)
http://user-photo.olympus-imaging.com/result.php?disp_page=1&lens_cd=00025
Eipä noita katsellessa voi kyllä minkään merkin käyttäjä alkaa Zuikoa parjaamaan. Aivan upeita kuvia oli. Toi 9-18 on ilmeisesti vielä Zuikon "budjettiluokan" objektiivi.
Tehdään aloitus aloituksen perään jossa yritetään todistaa kuinka surkea on 3/4 standardi ja kuinka hirveästi tuo minikennot kohisee. Päälle päätteeksi todistetaan vielä kuinka surkeita ja ylihintaisia laseja Zuiko valmistaa.
Epäilen että syy on siinä että Suomen kouluissa ei panosteta tarpeeksi mielenterveystyöhön.
"Jos ostaa Canonin,Pentaxin tai Sonyn merkki-objektiivilla,saa paljonterävämpia,laadukkaampia kuvia kuin Olympuksella,jossa Zuiko 9-18mm-objektiivi"
Digikuva-lehden sakramentti.Uusia näkökantoja y.o .tekstistä odottaen
Että koulupsykologi suttuisia suikoja kirkastamaan?Vähän kaukaa liippasee,mutta Oly/pena-miesten kanssa se aina menee mielenterveystyöksi-masennus ja pettymys-väärien valintojen jälkeen
Tuskin ajattelit mitä kirjoitit? Olympus ja Pentax järkkärit ovat juuri sellaisia kameroita jotka valitaan tarkoituksella eikä vahingossa .Olyn E-1 ja E-3 valitaan juuri siksi koska tiedetään mitä saadaan. Samoin Pentaxiin päätyneet käyttivät merkkiä filmirunkoina ja luottavat valmistajaan. Varsinkin halvemman pään Canonia ostetaan heräteostoina, joka näkyy tämänkin foorumin älyvapaina kysymyksinä.
Omakohtaiset hyvät kokemukset jo 70-luvulta Spotmatic F:stä,joten varmaan Asahi-Pentax on ihan ok,tosin omistin Canonin FTb,AE-1:n eikä niissäkään valittamista ollut.Nykyisinkin olen harkinnut Pena K20D.tä,mutta lasipuoli ei oiken tyydytä.Suppea valikoima
Lähinnä Oly/Pena-miesten kommentit palstalla ampuu välillä yli ja ohi.On asiaakin.
Näkyy Zuiko-kritiikki kovasti kirvoittavan vastakritiikkiä.Missähän luuraa canonistit ja nikonistit,kun ei tule minkäänmoista kommenttia,kuitenkin suurimmalla osalla palstan kirjoittajista on nuo e.m järjestelmät.
Olisi mukava nähdä tilastoja kuinka tuo Olympus menestyy Usassa ja muussa Euroopassa myyntitilastoissa.
Suomen myynti?
Ohessa päämerkkien kotimaan, eli Japanin markkinaosuudet 2008:
http://www.slashgear.com/two-big-continue-to-stomp-digital-slr-market-in-japan-3128291/
Suorassa mallilistassa ei ole yhtään pro-kameraa, ja vain yksi FF-digikamera (D700).
Se ''puute'' ei silti suuremmin vääristä tuota taulukkoa, koska näiden ''pro-mallien'' myynti on ylipäätään niin kovin vähäistä /merkityksetöntä rahallisesti kameravalmistajille vs. niiden kuluttajaluokan rungot.
Eipä noista jää paljoa seliteltävää Olympus, tai Pentax-porukoille....pikkumerkit pysyvät pikkumerkkinä. Kaipa markkinajohtajat tekevät jotain oikeinkin, kun tilanne ei vain muutu, ja elämme pääasiassa vapaassa markkinataloudessa.
Eiköhän tulos kerro suoraan volyymistä ja panostuksesta, eikä kameroiden hyvyydestä. Pentax ja Olympus tekevät aivan riittävästi heidän kapasiteettiinsa nähden, panostus on suhteessa odotettuun tulokseen. Jos Sony ei olisi saanut edes tuota osuutta sen panostus olisi mennyt ketuille.
Panasonicilla olisi paukkuja suurempaan, mutta heidän panostuksensa ei ole järkkäreissä. Täyskennot ja ammattirungot ovat ilmeisesti logiikkasi mukaan huonoja, koska niitä myydään kovin vähän?
...kun päätit vastata.
Tuokin taulukko kertoi, vain markkinaosuuksista, ei sinällään mitään ''tuloksesta'', tai syntyneestä voitosta. Jos jotain käsittäisit, tietäisit, että viimekädessä viimeksi mainittu merkkaa.
Kansankielellä sanoen; jos tuote ei ole hinnaltaan kilpailukykyinen, niin eipä siinä tänä päivänä enää auta hirveästi mikään mainostaminen. Ja kuten (*** vain ***) sanoin, markkinajohtajat tekevät jotain oikeinkin. En tainnut puhua mitään eri merkkien kansanmallien teknisestä paremmuudesta? Enkä pro-malleista muuta, kuin, että ne eivät ole yhdellekkään kameravalmistajalle niitä suurimpia rahasampoja! Parhaat katteet syntyy ihan toisaalla, kuin rungojen myynnissä, eli objektiivien, ja muitten varusteitten (salamat etc.) myynnissä.
Ilmeisesti Suomen myyntiosuudet hyvin samansuuntaiset Japanin kanssa.
Veikkaisin että objektiivimarkkinat ratkaisevat d-järjestelmän hankkimiset.Jos Canonissa ja Nikonissa olisi vielä kuvanvakaajat rungossa,niin niiden osuudet olisivat vielä ylivoimaisempia
Aivan varmasti Canon ja Nikon tekevät hyviä kameroita. Ainakin harrastelijalle nykyään mikä tahansa merkki on riittävän hyvä.
Toisaalta markkinaosuudesta ei voi vetää hirveästi johtopäätöksiä... Suomen suosituin automerkki on Toyota, mutta kukapa ei ajelisi mielummin vaikkapa Jaguarilla, jos sellaiseen olisi varaa? :-)
Yleensä Olympuksen markkinaos vaihtelee eri lähteiden mukaan neljän ja kuuden prosentin välillä (vuonna 2006 oli 5,9 % http://www.digicamera.net/dnews07/dnews_1007.htm Pokkareissa Olylla on perinteisesti paljon suurempi markkinaosuus esim. http://www.itviikko.fi/talous/2007/02/02/suomen-olympus-kiri-digipokkareissa/20072869/7 Firman talous on kunnossa http://www.olympus-global.com/en/corc/ir/financial/pdf/n081114aE_n.pdf vai mitä meidän ekonomimme sanoo tunnusluvuista.
Olympuksen suurin ongelma on jakelu, sillä aikaisemmin ne pääsivät harvoi tarjoustuotteiksi tai kameraliikkeiden mainoksiin. Toinen ongelma tavaranjakelu, sillä valitettavan huonnosti kalliimpia Olyn linssejä saa edes Saksan varastosta puhumattakaan paikallisen Rajalan hyllystä (toki tilanne on paraantunut). Myyntiä vähentää epäilemättä kehittyvät käytettyjen linssien markkinat ja huono muiden valmistajien tarjonta (Sigma optimoi luonnollisesti tuotteensa 10 kertaa suuremmille Nikonille ja Canonille, jolloin linssit ovat ylihintaisia ja turhan suuria 4/3 -järjestelmään - toisaalta niistä käytetään vain paras keskilinssi).
Toisaalta valokuvaus on harrastus, joten voin tarvittaessa odottaa kaksi viikkoa uutta linssiä. Tuskin valintani olisi Olympus, jos kuvaisin ammatikseni.
"Missähän luuraa canonistit ja nikonistit,kun ei tule minkäänmoista kommenttia,kuitenkin suurimmalla osalla palstan kirjoittajista on nuo e.m järjestelmät."
Jaksaisitko sinä innostua Sidastesukan, Elovena kaurahiutaleiden tai Turun sinaapin puolesta? Massa valitsee markkinajohtajan ja muiden valitsijat joutuvat oikeasti miettimään mitä haluavat. En halua tällä väittää, että Canon tai Nikon tekisi huonoja tuotteita vaan että pieneen ryhmään samaistuminen on paljon voimakkaampaa (Iloitsetko jos urheilukilpailun voittaa EU-maista kotoisin oleva urheilija? Jopa turkulainen iloitsee kun taperelainen voittaa ruotsalaisen :-)
Olen samaa mieltä kanssasi siitä että marginaalimerkkejä valittaessa on oman kokemuksen pohjalta voimakkaampi side valintaansa. Tehdessäni tällaisia valintoja tiedän mitä haluan, ainakin tunne siitä on voimakas. Tästä johtuen taloudessa on aika paljon "ei markkinajohtaja" tavaraa.
Kameran kohdalla on toistaiseksi käynyt toisin, ja markkinajohtajaan (jaettu ykkössija?) päädyin.
Olympuksen talouden esittäminen ei oikein auennut. Tulokset ovat romahtaneet (kuten niin monella muullakin) ja silloin nettovarallisuudella alkaa olemaan entistä enemmän arvoa.
Olympuksen nettovarallisuus näyttää paperilla aivan hyvältä, kunnes huomasin että yhtiön aineeton omaisuus on arvostettu varallisuudessa kohtuullisen korkealle.
Jos aineettoman varallisuuden arvo nollattaisiin yhtiö menisi konkurssiin, sillä yhtiöllä on enemmän aineetonta varallisuutta tuloslaskelmassaan kuin nettovarallisuutta yhteensä. Coca Colan kohdalla tämä ei olisi ongelma, mutta miten on asian laita Olympuksen kohdalla?
''Jopa turkulainen iloitsee kun taperelainen voittaa ruotsalaisen :-)''
Oletko tuosta aivan varma?