Miksi Canonin 1.6 kennot pärjää niin hyvin ISO 1600 herkkyydellä verrattuna muihin? Dpreviewin Elisabethin päät on todella siistejä. Kohiseeko sen kennot vähemmän, vaiko käyttääkö se jotain melkoiseisen rajua kohinanpoistoalgoritmia?
Canonin ISO 1600
Areasmooth?
181315
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Muilla merkillä tulee vielä huonompaa jälkeä?
Tekee hyvää jälkeä, jos valo riittää. Pitkillä ajoilla alkaa tähdet tuikkia täyspilviselläkin säällä.
Aika usea muukin kamera on suunnilleen samalla tasolla Canonin kanssa kohinan vähäisyydessä. Canon on menettänyt viimeisenkin valttikorttinsa.
ei ole montaa. Lähinnä Sony, Canon, Matsushita, Kodak, Sigma ja Fuji. Ja noista vain Sony myy suurempia määriä muille järjestelmäkameroita varten.
Canonilla lienee tällä hetkellä paras kvanttitehokkuus, eli hyötysuhde sensoriin osuvan valon kaappauksessa. Toinen tärkeä sensoreiden valmistaja, Sony kyllä hönkeilee Canonin niskaan. Parhaimmillaan näkyvän valon alueella lukema on siis 70%, ja 90% lienee käytännön maksimi.
Toinen mikä vaikuttaa kohinaan on lukukohina ja kvantisointikohina. 14-bittiset AD-muuntimet auttavat kvantisointikohinaa, eli virhettä mikä on todellisen ja digitoidun arvon välissä, koska digitaalinen arvo poikkeaa todellisesta arvosta. Lukukohina taas on parhaimmillaan n. 2-3 elektronia, tässäkin Canon:in sensori pitää parhaillaan kruunua. Sonyn sensoreiden lukukohina on toistaiseksi noin tuplat Canoniin verrattuna. Tekniset edistysaskeleet tuskin parantavat tätä arvoa paljon alle 2 elektronin arvoa.
Lisäksi lämpökohina on kaikkien sensoreiden vaivana. Tästä voi päästä eroon, mutta vain jäähdyttämällä sensorin lämpötilaa.
Kun fyysiset rajat ovat noin lähellä, saa nähdä miten sensorit tästä enää kehittyvät. Itse veikkaisin sensorin lukemisen nopeutumista ja uudentyyppistä kuvankäsittelytekniikkaa, joka muodostaa yhden kuvan sadoista tai tuhansista erillisistä readouteista. Kuvat integroimalla kun saisi korkean dynamiikan, eri kuvassa esiintyvien objektien erillisen ohjelmallisen stabiloinnin mahdollistaen pitkät valotusajat ja älykkään kohinanpoistajan, joka saa kohinaa ennustettavasti liikkuvista kohteista alas. Ehkäpä tämä ihmesensori voisi myös valottaa osan kuvista ilman Bayer-matriisia kuvan edessä pelkkiä luminanssiarvoja varten (myönnettäköön, filtterin liikkuminen on sensoreiden rakenteen vuoksi melko mahdotonta) ja myös toimia ilman tarkoituksella sumentavaa "anti-alias"-filtteriä, joka on nykyisin kaikkien sensoreiden edessä. Diffraktio kun hoitaa aliasoitumisongelman tarpeeksi pienillä pikseleillä.
Toivon että palstalaiset ymmärtävät olla provosoitumatta C:n mainitsemisessa. Kvanttitehokkuus ja lukukohina eivät ole mitään salaisuuksia. Kamerat ovat paljon muutakin kuin pelkkä sensori. Esim. Nikoneissa tehokas kohinanpoisto auttaa paljon.
Olen välillä etsiskellyt fotonien havaitsemisprosentteja, mutta en ole löytänyt muita kuin tähtikaukoputkien (yli 95 %). Laittaisitko lähteesi viittauksen (kirjallisuuteen tai nettiin).
Perinteisesti ihmiset uskovat, että jos auton nopeusmittari näyttää 80 km/h niin nopeus on todellakin 80 km/h. Sakot tulee kuitenkin mitattujen nopeuksien mukaan.
Kameroissa on sama ongelma. Esimerkiksi ISO 1600 on Canon 50D ja 40D:n mitatut arvot ovat 1088 ja 1172
http://www.dxomark.com/index.php/eng/Image-Quality-Database/Compare-cameras/(appareil1)/267|0/(appareil2)/180|0/(onglet)/0/(brand)/Canon/(brand2)/Canon ja sieltä ISO Sensivity.
Valoisuuden arvioiminen on vaikeaa ja siksi kamerat näyttävät todellista herkkyyttä suurempia arvoja. Canonien arvot ovat enemmän pielessä kuin muilla (asia, jonka luontokuvaajat ovat tienneet pitkään).
Kamera lehdessä tuosta asiasta kyllä moitittiin sonya ( A900), eikä puhuttu mitään canonista (5D mark ll ).
Kas kun ei Digikuva-lehdessä... ;) Tuo DxO Mark on mitannut tällaista:
Oikea herkkyys ISO 1600:lla...
Canon 5D mk2: 1093
Sony A900: 1264
Nikon D700: 1277
Olympus E-3: 1584
ISO 3200
Canon 5D mk2: 2133
Sony A900: 2387
Nikon D700: 2566
Olympus E-3: 3052
ISO 6400
Canon 5D mk2: 3990
Sony A900: 4706
Nikon D700: 4871
http://www.dxomark.com/index.php/eng/Image-Quality-Database/Compare-cameras/(appareil1)/292|0/(appareil2)/265|0/(appareil3)/220|0/(onglet)/0/(brand)/Canon/(brand2)/Sony/(brand3)/Olympus
Kyllähän se kohina vaikuttaa pieneltä, kun valehdellaan herkkyys 2/3 EV:tä suuremmaksi kuin se oikeasti on. Surullista että Oly on saanut huonon maineen olemalla rehellinen. :(
häviää testeissä on se että mainosmateriaali on rehellinen, eikä se että kamera suoriutuu huonommin mittauksissa?
Mitataanko niissä testeissä varsinaisesti ISO arvoa, vai pistetäänkö valinnaksi 800 ja katsotaan sitten kuvasta miten kohisee?
Ainakin TM:n testissä (numero 2/09) jossa vertailu Canonin EOS 5D ja Sony A900 tehdään juuri noin.
En löytänyt myöskään Kamera lehden (numero 9/08) testistä jossa Sonya vastassa oli Nikon D700, mitään mainintaa siitä, että kameroiden ISO-arvoja olisi mitattu muutoin kuin silmämääräisesti testikuvista.
Eikä näytä Dpreview mittaavan omissa testeissään todellisia ISO-lukuja.
Asialla on myös toinen puoli. Kun ISO on ilmoitettua pienempi, niin valotusaika pitenee, joka puolestaan lisää joissain tapauksissa kohinaherkkyyttä. Kun ISO on puolestaan ilmoitettua suurempi, saadaan valotusaikaa lyhennettyä ja samalla kohinaherkkyyttä pienennettyä. Se kumpi on oikeampi toimintatapa, riippuu sitten monesta tekijästä. Harvoilla kameroilla kuitenkaan se arvo on tarkalleen se, mikä on ilmoitettu.
Käytännössä kuitenkin noiden merkitys on paljon pienempi kuin pelkkien lukemien tarkastelulla voisi päätellä. Digiaikana herkkyys on noussut ihan uuteen mekritykseen, kun filmiaikana yksittäinen filmi piti kokonaan kuvata mieluiten samalla ISO-arvolla, ja vielä mieluiten sillä, joka luki filmin kyljessä.
Tulokset riippuvat mittaustavasta. Taas oppi jotain uutta tätä palstaa lukiessa. Tosin, tässä yhteydessä mittaustapa ei taida kertoa koko totuutta? Datan perusteella tulokset eivät muutu oleellisesti vaikka ISO luvut korjattaisiin kaikilla vastaamaan oikeita lukuja? Hyvä kuitenkin että tällainenkin asia tuli päivänvaloon. Kiitos siitä.
_________________________________________________
Lisää vääränlaisesta testailusta ja kuluttajan harhauttelusta:
Luin tänään Kipparin testin uusista ja vanhoista Suzuki perämoottoreista joista todettiin uusien olevan kaikin tavoin parempia kuin vanhat. Perusteluna oli mittaukset jossa joka moottoripariin oli kiinnitetty samat potkurit. Uudet Suzukit ovat kierroskoneita vanhoihin nähden, joten vanhat kiersivät ylikierroksilla kevyissä veneissä ennen kuin puhti loppui. Uudet olivat optimialueella.
Kokenut saattoi rivienvälistä lukea että moottorien oikea suorituskyky korreloi kuutiotilavuuden kanssa (ei turboja tai muita suuria eroja rakenteessa) ja että oikea järjestys paremmuutta arvioitaessa on eri kuin esitetty. Nolointa oli se että vanha 90hv olisi ollut testatuista paras ellei siihen olisi kiinnitetty väärää potkuria.
_____________________________________________________
Harvempi veneenostaja osaisi arvioida tuota, samoin kuin harva kameranostaja osaisi epäillä suuria heittoja ilmoitettujen ISO-lukujen ja oikeiden välillä.
Ei suomalaiset lehdet taida maksaa 20k€ lisenssejä niiden levikeillä.
Tuossa jonkunlaista tietoa:
http://www.dxomark.com/index.php/eng/Technologies/Testing-protocols/ISO-Sensitivity-protocol
Mitä noita perämoottoreita olen seurannut on niissä kilpailu mennyt enemmänkin taloudellisuuden kuin tehojen etsinnän puolelle.
Polttoaineen kulutus on kuitenkin näissä vehkeissä suhteessa suuri, joten testit kannattaisi ainakin minun mielestäni kohdistaa ennemminkin tähän suuntaan, kuin vain moottorista saataviin tehoihin.
Tehoa, kun tarvitaan vain botskin saamiseksi plaaniin ja sen jälkeen kaasua höllätään, jotta päästään taloudelliseen matkanopeuteen.
Toki tuo potkureiden vaihtaminen yhteen samaan potkuriin on aivan käsittämättömän tyhmää, eikä kerro mitään itse moottorista:
"Testasimme jammun viiskymmiset kakskymppisten potkureilla: Huonoa olivat"
Miten niin tulokset eivät muuttuisi? Nythän toisen kameran todellinen herkkyys voi olla isoilla ISO-alueilla jopa 100 - 200 tai ennemmän ilmoitettua alempi. Jos herkkyydet asetettaisiin täsmälleen tai hyvin lähelle toisiaan, niin tottakai eron kohinassa tulisi pienetä. Tuskin monella lehdellä tai nettisivulla kuitenkaan on tähän mahdollisuutta. Valmistajatkaan tuskin tulevat säätämään noita arvoja kohdalleen tulevaisuudessakaan, onhan se aikamoinen mainosvaltti että "isolla" ISO:lla tulee niin selkeä kuva. Vai
tuolla:http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=1500000000000132&posting=22000000041419774
Eiköhän se ole molempien ansiota.