Suunnitteilla on pienehkö 2-kerroksinen rinnetalo hyvin eristävillä materiaaleilla: seinät u=0.14, ikkunat u=0.8, katossa 500 mm villaa, pohjassa 200 mm. Tuntuisi, että tuohon ei kannata laittaa vesikiertoista lämmitystä, vaan ilmanvaihdon lämmitysvastus riittäisi. Onkohan tällaisesta kokemuksia? Lattiavastukset toki tulisivat pesuhuoneeseen ja eteiseen, sekä varuilta olkkarin ikkunoiden luo.
ei vesikiertoista lämmitystä
kokemuksia!
221840
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Ei mitään vesikiertoista, vaan kunnon sähköpatterit seinille!
Eikä missään tapauksessa räystäitä taloon. Ja kivijalaksi riittää 20 senttiä.
hyvää yötä...
euron kilovattitunnilta ja kaikki atomivoimalat on seis. Onneksi tuota kaasua saadaan satunnaisesti sekä joensuusta että vielä idempää.
Säästä mieluummin jostain muusta kuin nestekiertoisesta lämmönjakoratkaisusta.
Oikein suunniteltuna ja itse tehtynä putkisto ei maksa juuri mitään ja samaan tai viereiseen jakotukkiin sen saat kiinni kuin ilmanvaihtokoneen patterinkin.
Tällaisen rakenteen pitäisi kuluttaa lämmitysenergiaa vain kymmeniä kilowatteja neliölle eli sähköä menee todella vähän. Ja kun vaihtoehtona on kaukolämpö, jossa perusmaksu on puolet energian hinnasta tavallisilla a-luokan taloilla.
Ja sähkö tullee samasta pömpelistä kuin kaukolämpökin.
aikana Helsingin kaukolämpö on toiminut moitteettomasti. Vaihdoin justiinsa lämmönvaihtimen uudeksi, kun tuli muutenkin tehtyä kasvonkohotusta möksään. Vaikka markkinaa seuraankin, en löytänyt muuta yhtä varmaa ja edullista tapaa jakaa lämpöä kolmikerroksiseen tönöön. Tuo hinnoittelu on veropoliittinen kysymys. Tätä tuloa ei viedä maakuntiin kuten osa pääkaupunkiseudun normaalista verotuotosta vaan se jää tänne syvään etelään.
Itselläni on uusi hyvin eristetty kivitalo, jossa on vesikiertoinen lattialämmitys. Olet oikeassa, eristys on tämän päivän normeilla niin hyvä, että tarvittava lämmitysteho on aika pieni. Käytännössä kosteiden tilojen aina päällä olevalla lattialämmityksellä ja IV-koneen lämmön talteenoton ansiosta termostaatilla varustetut huoneet alkavat lämmetä lattialämmityksellä vasta näissä -10 asteen pakkasissa.
Ongelmaksi muodostuu lähinnä se, että laattatiloissa (esim. takkahuone ja eteinen, jossa termostaatit) lattialaatat tuntuvat kylmähköiltä. Ei nyt viitsisi pelkästään tuon asian takia toisaalta kääntää termostaatteja isommalle.
Joten jos jätät koko lattialämmityksen pois, varaudun siihen, että laattatiloissa lattia saattaa tuntua kylmähköltä, eikä sitä asiaa ole mahdollista säätää ilman lattialämmitystä.
Kiitos hyvästä kommentista. Jos tekee lattiat puusta, niin olisikohan tuo ontelolaatan ja alakerran laatan viileys ongelma? Puulattiaan kuitenkin tulee se ääneneristyssolumuovi ja päälle puuta noin 15 mm.
Puu ei tunnu yhtä kylmiltä kuin laatta. Puu on sitten taas epäkäytännöllinen esim. keittiössä ja eteisessä.
En itse uskaltaisi jättää vesikieroista lattialämmitystä pois. Tämä on uusi kivitalo, jossa ulkoseinänä 40 cm Lammin EPS-harkot, katossa 400 mm villaa ja alapohjassa on kauttaaltaan 20 cm styroksia 10 cm betonivalu.
Tässä talossa on maalämpö ja IV-kone varustettuna lämmön talteenotolla ja tarvittaessa tuloilman lisäsähkölämmityksellä. Halvempaa on lämmittää lattian kautta maalämmöllä kuin tuloilmaa lisäsähkölämmityksellä. Siksi IV-kone kannattaa säätää siten, että lisäsähkölämmitys menee päälle vasta suht alhaisessa tuloilman lämpötilassa.
lämmittää meitin 696m3 40cm harkoista tehtyä lammitaloa -10 pakkasilla. Joudumme laskemaan tehot pienemmälle, jottei vetoa tuntuisi.
Vastavirtaleivinuunikin jättää lattiat kylmiksi pakkaskeleillä, muuten kyllä saa kämpän sillä lämpimäksi kerran vuorokaudessa pari pesällistä polttamalla.
Siispä lämmitämme taloa NIbe evc 13 ja lattialämmityksellä kun ulkolämpötila on alle 5.
viritelmä sulle, siellä täällä joku johdon pätkä, laita vaan kunnon lattialämmitys joka paikkaan, jälkeenpäin ei ole paljon tehtävissä. Voit siten hallita edes jotenkin pintalämpötiloja.
juuri niinkuin käy näille passivitalo virityksille, mahdoton hallittava sisäilman lämpötila, ylhäältä puhaltelee haaleeta ilmaa niskaan ja jalat kylmänä, kyllä on mukavaa sanoa vieraille että meillä on siksi villasukat jalassa kun ei oo lämmitystä talossa, laita kunnon vehkeet vaan taloon ja käytät niitä oikein/oikeaan aikaan..
Aloittaja on aivan oikealla asialla, hyvin eristettyyn taloon ei tarvitse investoida monimutkaisia lämmitysjärjestelmiä.
Itse olen asunut nyt 5 vuotta Eps-malanderissani ja lämmitystä ei todellakaan paljonkaan tarvita. Takankin käyttö nostaa helposti lämpötilaa liikaa, joten pariin vuoteen en ole sitä käyttänyt lainkaan.
Kivilattioita ei näihin vähän energiaa kuluttaviin taloihin ei tule hankkia, parkettilattiat ovat parhaat. Lattialämmityksellä ei käytännössä taloa lämmitetä lainkaan ja kivilattia tuntuu hyvinkin kylmältä, puulattia on oikein miellyttävä.
Tietysti sähkökaapelit lattiassa kustantavat ainoastaan muutamia satoja €uroja, mutta niitä ei todellakaan tarvita.
Takka on käytännössä ainoastaan varalämmitysjärjestelmä sähkökatkojen varalle, mutta ei täällä Etelä-Suomessa ainakaan mitään sähkökatkoja ole ollut kovinkaan pitkiä aikoja. Pysähtyyhän se kaukolämpö ja maalämpökin aivan samoin tavoin, joten en oikein ymmärrä vesikierron rakentajien mielipiteitä.
Miksi rakentaa Passiivitalo kaliimmalla ja kuitenkin monimutkainen kallis lämmitysjärjestelmä, siinä menee kyllä idea pilalle.
Meillä ei muuten ole koskaan kylmä, eikä jalat palele, hyvin eristetyssä ilmatiiviissä talossa lämpötila on hyvin tasainen, joten turhaan pelottelette.
mitä tarkoittaa monimutkainen lämmitysjärjestelmä...
Mainokset omalle palstaalleen, kiitos!
varmasti on lattiat kylmät, sorry vaan, ei ole pelottelua ! EPS Malaria eiku mikä se oli niin ei liity tähän mitenkään.
mutta minusta saunassa, kylpyhuoneissa ja uima-altaassa on klinkkeri lattialla ja jopa seinillä parempi kuin parketti. Saunaan voi toki tyyliseikoista johtuen ylempään seinänosaan muutaman panelinkin kiinnittää.
Siinä ei ole mitään monimutkaista, että piilottaa lattiavaluun rakennusvaiheessa muutaman sata metriä lämmitysputkea ja pitää lattiat lämpiminä nestekierrolla. Ilmanvaihto huolehtii huoneilman kierrosta ja lämpötilan tasaamisesta.
juuri mitään.. itse laskeskelin rakennusvaiheessa että maa- tai kaukolämpöinvestoinnin koroilla lämmittää aika paljon taloa sähköllä (1500E vs. 15000E), eli kaapelit lattiaan.
Nyt näyttäisi siltä, että meidän 770m3 talon taloussähkön kulutus on n 16-17kWh vuodessa ja (lisä)lämmityksen 6-7kWh. Lapsiperheen pyykinpesut ja muu normaali elämä näkyy vievän hurjasti sähköä ja tuottavan pakosti lämpöä, vaikka talon valaistuskin on hoidettu energiatehokkaasti lähinnä pienloistelampuilla.
Suunnittelijasi laskee talon lämpöhäviöt jos et itse ole perehtynyt asiaan, täältä ei kannata kysellä mikä on riittävä lämmitysteho taloosi.. ihan tuosta äkkiä kyllä näyttäisi että tuota taloa ei millään lämmitetä 400W tuloilman patterilla. Ja täytyy muistaa että talo pitää jaksaa tehdäkin hyvin suunnittelun lisäksi..
Kyllä sulla on ihan oikea ajatus.
Laita lattiaan kaapelit. Mitoitus sen mukaan että ne riittää talon lämmitykseen.
Lisäksi laitat poistoilmalämpöpumpun, joka lämittää sekä käyttövettä että tuloilmaa ja kesällä jäähdyttää tuloilmaa (eristetyt kanavat).
Hyvin eritetty talo lämpiää melko suuren osan lämmityskaudesta pelkästään viihde-elektroniikalla.
Talosi on upotettu rinteeseen ja kohtuullisesti eristetty, kulutus lämmitysenergiaan tulee olemaan erittäin pieni. Hukkalämpöä kertyy runsaasti kodin sähkölaitteista, valaistuksesta ja ihmisistäkin 100 Wattia tunnissa per henkilö.
Kalliita lämmitysjärjestelmiä ym. härvelitekniikkaa lämmitykseen ei todellakaan kannata investoida.
Lattialämmityksestäkään ei ole paljon käyttöä, koska lämmitys on päällä erittäin vähän.
Eniten lämmitysenergiaa talostasi poistuu ilmanvaihdon kautta, joten poistoilmalämpöpummppu voisi olla kannattava investointi.
Ilmanvaihdon yhteyteen voidaan sijoittaa aivan hyvin varalämmitysjärjestelmä sähkökennolla ja se voi sijaita koneella tai sisäänpuhallus kanavassa.
Vähän kun vielä parantelet eristystä kauttaaltaan olet Passiivi lukemissa 20 kWh/m2/vuosi.
lämmittää kuin eilisen maksalaatikon, muuten sen hinta pompsahtaa.
Laskin muuten energiatodistuksen VTT:n Energiajuniori-laskentataulukolla ja sen mukaan ostoenergian määrä on reilu 11 MWh vuodessa. Siitä yli puolet on lämmintä käyttövettä. Lämmitysenergiaa kuluisi sen mukaan vähän alle 40 kWh/brm2. Jos tuosta lämmitysenergiasta valtaosan saa tuotettua ilmavesi-lämpöpumpulla, sehän tekee sähkönkulutuksena noin 2000 kWh.
Varaava takka on, mutta sen voisi vissiin korvata suuremmalla lcd-televisiolla :)
Energiajuniorin löytää Googlella, on xls-tiedosto.
aika kaukana tuommoinen.
Minä en kyllä vaihtaisi takkaa televisioon.
Ja laittaisin putkistot lattioihin ihan varmuuden vuoksi ja armeijankin kävin ihan varmuuden vuoksi enkä jättänyt kesken, niin opin tuntemaan mikä ero on kylmällä majoituksella ja mikä lämpimällä.