Isällä haimasyöpä

Äitinikin on syönyt xelodaa kesäkuusta lähtien. Mutta nyt ensimmäistä kertaa hänen maksaarvot olivat kohonneet niin paljon että lääkkeeseen tuli tauko.Lääkäri sanoi että ensi viikkoon mennessä pitäisi arvot laskeutua ja jossei niin tapahdu niin sitten tauti on levinnyt, mutta ei ti
edetä minne, koska mistään ei löydy mitään.ÄÄÄK muutaman kerran lääke on jouduttu hieman siirtämään eteenpäin kun ne valkosoluarvot on ollu liian matalat jatkamiseen

ghjuyt kirjoitti:

Äitinikin on syönyt xelodaa kesäkuusta lähtien. Mutta nyt ensimmäistä kertaa hänen maksaarvot olivat kohonneet niin paljon että lääkkeeseen tuli tauko.Lääkäri sanoi että ensi viikkoon mennessä pitäisi arvot laskeutua ja jossei niin tapahdu niin sitten tauti on levinnyt, mutta ei ti
edetä minne, koska mistään ei löydy mitään.ÄÄÄK muutaman kerran lääke on jouduttu hieman siirtämään eteenpäin kun ne valkosoluarvot on ollu liian matalat jatkamiseen

Lue lisää

Joo olen itsekin odottanu millo isälle tulee jotain sivuvaikutuksia tai muutoksia veriarvoissa mut onneksi ei ainakaan vielä mitään.Mutta onhan täällä sellasta jännityksessä elämistä joka hetki.Mutta toivon että isän hieman muuttaa karuja haimasyöpä tilastoja parempaan suuntaan.

tytär26 kirjoitti:

Joo olen itsekin odottanu millo isälle tulee jotain sivuvaikutuksia tai muutoksia veriarvoissa mut onneksi ei ainakaan vielä mitään.Mutta onhan täällä sellasta jännityksessä elämistä joka hetki.Mutta toivon että isän hieman muuttaa karuja haimasyöpä tilastoja parempaan suuntaan.

Lue lisää

Toivotaa niin. Omassa hädässään ei aina huomaa vieruskaveria. Sitä mieltä minäkin olen ollut äitini sairauden kanssa, hänen sairaus ei mene samaa rataa kun toisen, jokainen on oma yksilö, toivotaan parasta.

Terve

Isoisäni 71 v. kuoli ko. syöpään 11 v. sitten. Hänelle tuli ylävatsa kipeäks, eikä viikaa löytynyt millään muulla menetelmällä (tähystykset ultra yms.) kuin vasta toisella leukkauksella, missä todettiin syövän levinneet jo joka paikkaan. Hän eli 11 kk:ta diagnoosista. Lisäksi yhdellä tuttavallani 40 v. todettiin ko.syöpä viime kesänä, leikattiin ja hän voi suht. hyvin, käy sytostaatti hoidoissa, koska kaikkea ei saatu leikattua pois. Hänelle syöpä ilmoitti ulosteen harmaudella ja ihon kellastumisella, minkä ansiosta syöpä löydettiin nopeasti. Hänen ennuste on hyvä. Minkä laisia oireita isälläsi tuli ennen toteamista ja miten kauan tutkimuksissa meni ennen kuin syöpä löytyi ja miten/millä se todettiin? Onko hänellä ollut esim. selkäkipuja? Olen lukenut haimasyövästä niin paljon kuin netistä ja lääkäripalstoilta voi lukea. Vaikuttaa, että ko.syöpä on ainakin jossain määrin perinnöllistä.

Mies 34v kirjoitti:

Terve

Isoisäni 71 v. kuoli ko. syöpään 11 v. sitten. Hänelle tuli ylävatsa kipeäks, eikä viikaa löytynyt millään muulla menetelmällä (tähystykset ultra yms.) kuin vasta toisella leukkauksella, missä todettiin syövän levinneet jo joka paikkaan. Hän eli 11 kk:ta diagnoosista. Lisäksi yhdellä tuttavallani 40 v. todettiin ko.syöpä viime kesänä, leikattiin ja hän voi suht. hyvin, käy sytostaatti hoidoissa, koska kaikkea ei saatu leikattua pois. Hänelle syöpä ilmoitti ulosteen harmaudella ja ihon kellastumisella, minkä ansiosta syöpä löydettiin nopeasti. Hänen ennuste on hyvä. Minkä laisia oireita isälläsi tuli ennen toteamista ja miten kauan tutkimuksissa meni ennen kuin syöpä löytyi ja miten/millä se todettiin? Onko hänellä ollut esim. selkäkipuja? Olen lukenut haimasyövästä niin paljon kuin netistä ja lääkäripalstoilta voi lukea. Vaikuttaa, että ko.syöpä on ainakin jossain määrin perinnöllistä.

Lue lisää

ei selvinnyt syovasta, ja kuoli muutama viikko sitten. Olin hanen (ja muun perheeni) luona Suomessa silloin.

Äidilläni on haimasyöpä, joka todettiin elokuussa 2009. Musertava tuo syöpä on tosiaan jo tietona, johtuen niin karusta maineestaan, mutta musertava myös voimat vievänä ja kilojen karisuttajana.

Gemzar-lääke ei ollut ainakaan äidillä pysäyttänyt kasvaimen eikä etäpesäkkeiden kasvua tai kokoa. Sitä, onko se kenties HIDASTANU syövän leviämistä ei voi kukaan (?) tietää, mutta nyt Gemzarin lisäksi käytössä on suun kautta otettava Xeloda, joka onkin sitten vienyt äidin todella voimattomaksi ja ruokahaluttomaksi. Arvot ovat alhaiset ja epätietoisuus tämän lääkkeen purevuudesta häiritsee.. Onko sen ottaminen turhaa ..arvailujen varassa!?

Ruoka tulee useana ripulikertana päivässä ulos, joskus ei muutamaan päivään pysy mikään sisällä huolimatta entsyymikapseleista (creon). Millä keinoin painoa saisi kerättyä?? Nutridrink-juomiakin käytämme, mutta tarve olisi myös kiinteälle ruoalle tai muille jipoille, joilla ruoka sisällä pysyisi.

Äiti on kestäny Gemzar-hoidot hyvin, mutta tuntuu, että koska niillä ei ainakaan selvää vaikutusta ct-kuvausten perusteella ollut, pohtii äiti jopa hoitojen lopettamista...ja samalla toivoo elämänlaadun parantuvan. Kivut on hallinnassa kipulaastareilla(100mg). Onko voinnin palautuminen mahdollista, jos lääkehoidon lopettaisi? Kauhee valinta:lyhentää, mutta parantaa päiviä tai pidentää kitumista joillain kuukausilla(?) lääkkeillä(, joita otetaan ehkä suotta)!!?? Itse olen tutustunu jopa hamppuöljyn vaikutuksiin ja melkein oonkin valmis sitä kokeiluttamaan (voi ottaa höyryhengittämällä tai hamppuöljynä polttamisen sijaan). Muutenkin tässä tilanteessa kaikki mahdollinen vaihtoehtolääketiede kiinnostaa.

Osaatteko siis sanoa:
Miten saada kiloja?
Lääkehoidon lopettaminen? (äityykö kasvain todella pahaksi vai muhiiko se pinnan alla ja voimien palautuessa?)
Vaihtoehtolääketiede (hamppu..laiton mutta hätä ei lue lakia!)?

Tsempiä kaikille syöpää sairastaville ja heistä huolehtiville!!

Äidin kulta kirjoitti:

Äidilläni on haimasyöpä, joka todettiin elokuussa 2009. Musertava tuo syöpä on tosiaan jo tietona, johtuen niin karusta maineestaan, mutta musertava myös voimat vievänä ja kilojen karisuttajana.

Gemzar-lääke ei ollut ainakaan äidillä pysäyttänyt kasvaimen eikä etäpesäkkeiden kasvua tai kokoa. Sitä, onko se kenties HIDASTANU syövän leviämistä ei voi kukaan (?) tietää, mutta nyt Gemzarin lisäksi käytössä on suun kautta otettava Xeloda, joka onkin sitten vienyt äidin todella voimattomaksi ja ruokahaluttomaksi. Arvot ovat alhaiset ja epätietoisuus tämän lääkkeen purevuudesta häiritsee.. Onko sen ottaminen turhaa ..arvailujen varassa!?

Ruoka tulee useana ripulikertana päivässä ulos, joskus ei muutamaan päivään pysy mikään sisällä huolimatta entsyymikapseleista (creon). Millä keinoin painoa saisi kerättyä?? Nutridrink-juomiakin käytämme, mutta tarve olisi myös kiinteälle ruoalle tai muille jipoille, joilla ruoka sisällä pysyisi.

Äiti on kestäny Gemzar-hoidot hyvin, mutta tuntuu, että koska niillä ei ainakaan selvää vaikutusta ct-kuvausten perusteella ollut, pohtii äiti jopa hoitojen lopettamista...ja samalla toivoo elämänlaadun parantuvan. Kivut on hallinnassa kipulaastareilla(100mg). Onko voinnin palautuminen mahdollista, jos lääkehoidon lopettaisi? Kauhee valinta:lyhentää, mutta parantaa päiviä tai pidentää kitumista joillain kuukausilla(?) lääkkeillä(, joita otetaan ehkä suotta)!!?? Itse olen tutustunu jopa hamppuöljyn vaikutuksiin ja melkein oonkin valmis sitä kokeiluttamaan (voi ottaa höyryhengittämällä tai hamppuöljynä polttamisen sijaan). Muutenkin tässä tilanteessa kaikki mahdollinen vaihtoehtolääketiede kiinnostaa.

Osaatteko siis sanoa:
Miten saada kiloja?
Lääkehoidon lopettaminen? (äityykö kasvain todella pahaksi vai muhiiko se pinnan alla ja voimien palautuessa?)
Vaihtoehtolääketiede (hamppu..laiton mutta hätä ei lue lakia!)?

Tsempiä kaikille syöpää sairastaville ja heistä huolehtiville!!

Lue lisää

Äitini kuoli haimasyöpään huhtikuussa 2010.
Taudin alkutaipale oli erikoinen. Siitä on noin vuosi. Hän sai yöllä ns. tajuttoomuuskohtauksen. Tämän lisäksi kouristuksia ja kieleen puremista. Lääkärit diagnosoivat; epileksiaksi. Kuitenkin lääkkeiden käytön ohessa seurasi toinen tajuttomuus. Sitten oli pitkään kesti hiljainen hetki. Kuitenkin vatsakivut yltyivät todella pahoiksi. Sairaalaan ja tähystykseen. Tähystyksessä ja magneettikuvissa syöpä paljastui. Lääkkeet seurasivat toinen toistaan. Sekavuutta ja uneliasuutta. Se Äiti joka minulla oli, oli jo poissa. Lääkkeet ovat niin kovia ja muuttavat psyykettä. Kotihoitoa n. 2kk. Sitten loppui kodinhoidon vaihe ja seurasi ns. saattohoito. Saattohoito kesti noin 3 viikkoa. Sitten yhtenä yönä äitini vaipui koomaan. Koomaa kesti vain 3 päivää kunnes sydän pysähtyi.
Vinkki. Kun jotain todella erikoista ilmenee niin menkää magneettikuvaan päästä varpaisiin.
Olkaa yhdessä ja kestäkää lääkkeiden psyykevaikutukset. Ne ovat joillekkin rankkoja.

Masa2010 kirjoitti:

Äitini kuoli haimasyöpään huhtikuussa 2010.
Taudin alkutaipale oli erikoinen. Siitä on noin vuosi. Hän sai yöllä ns. tajuttoomuuskohtauksen. Tämän lisäksi kouristuksia ja kieleen puremista. Lääkärit diagnosoivat; epileksiaksi. Kuitenkin lääkkeiden käytön ohessa seurasi toinen tajuttomuus. Sitten oli pitkään kesti hiljainen hetki. Kuitenkin vatsakivut yltyivät todella pahoiksi. Sairaalaan ja tähystykseen. Tähystyksessä ja magneettikuvissa syöpä paljastui. Lääkkeet seurasivat toinen toistaan. Sekavuutta ja uneliasuutta. Se Äiti joka minulla oli, oli jo poissa. Lääkkeet ovat niin kovia ja muuttavat psyykettä. Kotihoitoa n. 2kk. Sitten loppui kodinhoidon vaihe ja seurasi ns. saattohoito. Saattohoito kesti noin 3 viikkoa. Sitten yhtenä yönä äitini vaipui koomaan. Koomaa kesti vain 3 päivää kunnes sydän pysähtyi.
Vinkki. Kun jotain todella erikoista ilmenee niin menkää magneettikuvaan päästä varpaisiin.
Olkaa yhdessä ja kestäkää lääkkeiden psyykevaikutukset. Ne ovat joillekkin rankkoja.

Lue lisää

Otan osaa Masa. Oma äitini kuoli haimasyöpään Lokakuussa -09 - yhdeksän kuukautta (epäselvän) diagnosin jälkeen. Haimasyöpä on valitettavasti niitä pahimpia pirulaisia, mutta sain kuulla parista tapauksesta, joissa syöpäkasvain oli kalkkeutunut/koteloitunut ja sellaista ei tapahtunut meillä valitettavasti. Haimasyövän ollessa kyseessä pahimpaan kannattaa varautua, mutta toivoa ei kannata heittää.. Ihmeitäkin tapahtuu.

Äitin tyttö kirjoitti:

Otan osaa Masa. Oma äitini kuoli haimasyöpään Lokakuussa -09 - yhdeksän kuukautta (epäselvän) diagnosin jälkeen. Haimasyöpä on valitettavasti niitä pahimpia pirulaisia, mutta sain kuulla parista tapauksesta, joissa syöpäkasvain oli kalkkeutunut/koteloitunut ja sellaista ei tapahtunut meillä valitettavasti. Haimasyövän ollessa kyseessä pahimpaan kannattaa varautua, mutta toivoa ei kannata heittää.. Ihmeitäkin tapahtuu.

Lue lisää

ja muille täällä kirjoittaneille kysymys, vaikka jotkut taisivat jo mainitakin, mutta siis mihin kaikkialle haimasyöpä oli levinnyt omaistenne tapauksissa? Läheiselläni se on levinnyt maksaan ja ilmeisesti vatsan imusolmukkeisiin ja mietin vaan, kuinka kauan näin voi vielä elää?

huhuu9 kirjoitti:

ja muille täällä kirjoittaneille kysymys, vaikka jotkut taisivat jo mainitakin, mutta siis mihin kaikkialle haimasyöpä oli levinnyt omaistenne tapauksissa? Läheiselläni se on levinnyt maksaan ja ilmeisesti vatsan imusolmukkeisiin ja mietin vaan, kuinka kauan näin voi vielä elää?

Lue lisää

Iäkkäällä kummitädilläni todettiin haimasyöpä pari kuukautta sitten. Leikkaus ei ollut mahdollinen, mutta kasvain ei kuitenkaan ollut levinnyt. - Luettuani tätä viestiketjua ihmettelen, miksei tälle läheiselleni ole tarjottu esim. näitä Gemzar - tai Xeloda-nimisiä lääkkeitä. Hoito on kokoajan ollut vain oireenmukaista kivunpoistoa, mitään lääkitystä ei ole edes koetettu. Tätini oli muilta osin perusterve ja ihan ok kunnossa diagnoosin aikaan. Onko hänen hoitonsa laiminlyöty??????? Olisiko joku toinen lääkäri tehnyt toisenlaisen hoitopäätöksen?