muutama kysymys armeijasta

Parasta oli tosiaan lähtö siviiliin.

Noin muuten tuntui kuin olisi ollut jonkinlaisessa avovankilassa lusimassa. Erittäin pitkästyttävää ja tylsää. Ne kuukaudet tuntuivat ikuisuudelta. Todella harmaata aikaa ja siinä nuoruuden vaiheessa kun oli intoa, kuntoa ja mielenkiintoa vaikka mihin. Sikäli tuntui tosi vastenmieliselle kun kaikki se yritettiin tappaa...

Siinä vaiheessa iltaa kun aletaan muistelemaan, niin vaihdan puheenaihetta ja sanon, että otetaas vielä toiset!

tsipadui kala ui kirjoitti:

Parasta oli tosiaan lähtö siviiliin.

Noin muuten tuntui kuin olisi ollut jonkinlaisessa avovankilassa lusimassa. Erittäin pitkästyttävää ja tylsää. Ne kuukaudet tuntuivat ikuisuudelta. Todella harmaata aikaa ja siinä nuoruuden vaiheessa kun oli intoa, kuntoa ja mielenkiintoa vaikka mihin. Sikäli tuntui tosi vastenmieliselle kun kaikki se yritettiin tappaa...

Siinä vaiheessa iltaa kun aletaan muistelemaan, niin vaihdan puheenaihetta ja sanon, että otetaas vielä toiset!

Lue lisää

Hinteillä on hankala olo intissä ja saunailloissa.

Vuosittainen hakuaika päättyy aina maaliskuun 1. päivään mennessä. Jos siis aiot ensi vuoden tammikuun erään, täytyy hakea jo nyt alkuvuodesta. Muuten ehdit laittaa paperit ensi vuonnakin. Tarvitset lääkärintodistuksen jossa määritellään palveluskelpoisuus, ja ainakin aiemmin liitteeksi on tullut myös kyselylomake terveydentilasta sekä viimeisin koulutodistus. Kannattaa kysyä tarkemmin oman aluetoimiston asiakaspalvelijoilta. Aluetoimistojen sivut ja yhteystiedot: http://www.mil.fi/maavoimat/aluetoimistot/

Uinnin määrä riippuu kovasti paikasta ja kouluttajista. Jossain saatetaan harjoitella uintia enemmänkin, jossain muualla teetetään ehkä vain se tavallinen uintitesti alokasaikana ja muuten ei tarvitse uimaan mennä. Yleensä ottaen sitä ei mitenkään valtavia määriä palvelukseen kuulu. Mutta uinti on tietysti hyvää liikuntaa ja sitä on hyvä harjoitella joka tapauksessa intistä riippumatta.

Kuntoa kannattaa kohottaa ennen palvelukseen astumista pitkäjänteisesti ja monipuolisesti. Lenkillä käyminen on hyvä - itse suosittelisin mieluiten sekä juoksulenkkejä että lisäksi pitkiä reippata kävelylenkkejä reppu selässä epätasaisessa maastossa. Alkuun vaikka 10-kiloisen repun kanssa. Huolehdi että reppu on selälle hyvä ja remmit oikein säädetty. Hiihtoa on myös hyvä ainakin jonkin verran harjoitella, varsinkin jos ei ole kovin tottunut siihen.

Lihaskuntoakaan ei kannata unohtaa vaikka kestävyyden tärkeyttä aina painotetaan. Hyvin tehdystä kotitreenistäkin on selvää hyötyä: erityyppisiä punnerruksia, vatsa- ja selkälihaksia, leuanvetoja jne. Kuntosalilla käynti voi olla myös hyväksi, ja/tai esim. jokin kamppailu-urheiluharrastus. Monilta kuntosaleilta voi tilata ammattiohjaajan suunnittelemaan yksilöllisen harjoitusohjelman. Naisilla usein käsivarsien ja hartioiden lihakset ovat kovin heikossa kunnossa. Toisaalta keskivartalon ja jalkojen lihakset saavat ehkä eniten kuormitusta intissä.

-tyttö kirjoitti:

Vuosittainen hakuaika päättyy aina maaliskuun 1. päivään mennessä. Jos siis aiot ensi vuoden tammikuun erään, täytyy hakea jo nyt alkuvuodesta. Muuten ehdit laittaa paperit ensi vuonnakin. Tarvitset lääkärintodistuksen jossa määritellään palveluskelpoisuus, ja ainakin aiemmin liitteeksi on tullut myös kyselylomake terveydentilasta sekä viimeisin koulutodistus. Kannattaa kysyä tarkemmin oman aluetoimiston asiakaspalvelijoilta. Aluetoimistojen sivut ja yhteystiedot: http://www.mil.fi/maavoimat/aluetoimistot/

Uinnin määrä riippuu kovasti paikasta ja kouluttajista. Jossain saatetaan harjoitella uintia enemmänkin, jossain muualla teetetään ehkä vain se tavallinen uintitesti alokasaikana ja muuten ei tarvitse uimaan mennä. Yleensä ottaen sitä ei mitenkään valtavia määriä palvelukseen kuulu. Mutta uinti on tietysti hyvää liikuntaa ja sitä on hyvä harjoitella joka tapauksessa intistä riippumatta.

Kuntoa kannattaa kohottaa ennen palvelukseen astumista pitkäjänteisesti ja monipuolisesti. Lenkillä käyminen on hyvä - itse suosittelisin mieluiten sekä juoksulenkkejä että lisäksi pitkiä reippata kävelylenkkejä reppu selässä epätasaisessa maastossa. Alkuun vaikka 10-kiloisen repun kanssa. Huolehdi että reppu on selälle hyvä ja remmit oikein säädetty. Hiihtoa on myös hyvä ainakin jonkin verran harjoitella, varsinkin jos ei ole kovin tottunut siihen.

Lihaskuntoakaan ei kannata unohtaa vaikka kestävyyden tärkeyttä aina painotetaan. Hyvin tehdystä kotitreenistäkin on selvää hyötyä: erityyppisiä punnerruksia, vatsa- ja selkälihaksia, leuanvetoja jne. Kuntosalilla käynti voi olla myös hyväksi, ja/tai esim. jokin kamppailu-urheiluharrastus. Monilta kuntosaleilta voi tilata ammattiohjaajan suunnittelemaan yksilöllisen harjoitusohjelman. Naisilla usein käsivarsien ja hartioiden lihakset ovat kovin heikossa kunnossa. Toisaalta keskivartalon ja jalkojen lihakset saavat ehkä eniten kuormitusta intissä.

Lue lisää

kiitos vastauksista, otan heti maanantaina yhteyttä aluetoimistoon ja hankin lääkäriltä todistuksen missä on palvelu kelpoisuus luokka sekä muut paperit.

Yritän hakea siihen ensi vuoden ekaan erään jos saa järjestettyä opinnot yms asiat jos en pääse ekaan erään niin sitten yritän toiseen.

Minkälaisia kokemuksia naisilla on armeijasta?
onko teitä simputettu enemmän kuin miehiä?
mitä tuttavat ovat sanoneet siitä kun olette menneet inttiin? yms. olisi kiva kuulla naisten kokemuksia intistä :)

minulle itselle eräs tuttavani nauroi kippurassa kun kuuli että haen inttiin sanoi että mitä sä siellä teet ja et pärjää sillä etkä jaksa olla siellä. Sanoin tälle tuttavalleni että teen siellä samaa kuin muutkin, rupean kohottamaan kuntoani toden teolla ja meen läpi sen 180 päivää vaikka pahalla sisulla sitten jos en muulla pääse läpi sitä, mutta keskeytä en vain jos mun selkä murtuu tai pää irtoaa niin sitten vasta en muuten.

Nimetön kirjoitti:

kiitos vastauksista, otan heti maanantaina yhteyttä aluetoimistoon ja hankin lääkäriltä todistuksen missä on palvelu kelpoisuus luokka sekä muut paperit.

Yritän hakea siihen ensi vuoden ekaan erään jos saa järjestettyä opinnot yms asiat jos en pääse ekaan erään niin sitten yritän toiseen.

Minkälaisia kokemuksia naisilla on armeijasta?
onko teitä simputettu enemmän kuin miehiä?
mitä tuttavat ovat sanoneet siitä kun olette menneet inttiin? yms. olisi kiva kuulla naisten kokemuksia intistä :)

minulle itselle eräs tuttavani nauroi kippurassa kun kuuli että haen inttiin sanoi että mitä sä siellä teet ja et pärjää sillä etkä jaksa olla siellä. Sanoin tälle tuttavalleni että teen siellä samaa kuin muutkin, rupean kohottamaan kuntoani toden teolla ja meen läpi sen 180 päivää vaikka pahalla sisulla sitten jos en muulla pääse läpi sitä, mutta keskeytä en vain jos mun selkä murtuu tai pää irtoaa niin sitten vasta en muuten.

Lue lisää

Tuosta kuntopuolesta... Ei sinne niin hirvittävästi kannata treenata. Niiden tornihommien harjoittelu aloitetaan niin hitaalla tahdilla, että kovakuntoinen ehtii tympääntyä koko touhuun. Toisaalta sitä taisteluvarustuksen ja kenttävarustuksen kantamista ei voi kunnolla harjoitella etukäteen millään (ellei omista m85 tst-vyötä ja reppua ja sirpaleliiviä).

Kannattaa valmentaa itseään jalkojen hoidosta pitkillä marsseilla (jalkineena kumisaapas ja nahkavarsikenkä).

Lisäksi voit lukea sotilaan käsikirjan netissä sivulla mil.fi. En tiedä onko siitä mitään hyötyä. Ulkoa ei kannata alkaa opettelemaan.

Paras hetkeni intissä oli se kaunis keväinen päivä, kun taisteluammuntojen jälkeen makasin kanervikossa ja katselin ilman väreilyä kuumaksi ammutun RK:n piipun ympärillä. :)

Nimetön kirjoitti:

kiitos vastauksista, otan heti maanantaina yhteyttä aluetoimistoon ja hankin lääkäriltä todistuksen missä on palvelu kelpoisuus luokka sekä muut paperit.

Yritän hakea siihen ensi vuoden ekaan erään jos saa järjestettyä opinnot yms asiat jos en pääse ekaan erään niin sitten yritän toiseen.

Minkälaisia kokemuksia naisilla on armeijasta?
onko teitä simputettu enemmän kuin miehiä?
mitä tuttavat ovat sanoneet siitä kun olette menneet inttiin? yms. olisi kiva kuulla naisten kokemuksia intistä :)

minulle itselle eräs tuttavani nauroi kippurassa kun kuuli että haen inttiin sanoi että mitä sä siellä teet ja et pärjää sillä etkä jaksa olla siellä. Sanoin tälle tuttavalleni että teen siellä samaa kuin muutkin, rupean kohottamaan kuntoani toden teolla ja meen läpi sen 180 päivää vaikka pahalla sisulla sitten jos en muulla pääse läpi sitä, mutta keskeytä en vain jos mun selkä murtuu tai pää irtoaa niin sitten vasta en muuten.

Lue lisää

Hyvä jos olet menossa kunnon asenteella. Älä murehdi puheita ettet voisi pärjätä, moni luulee että naisen pitää olla joku omituinen poikkeusyksilö intissä. Koska kyse on sotaan valmistavasta laitoksesta, sinne menijän pitääkin mielestäni olla ajatellut jo etukäteen mihin on menossa ja mihin siinä sitoutuu, eikä olla mitenkään "kokeilumielellä".

Olen edellisen kommentoijan kanssa eri mieltä kunnon kohottamisesta. Liian hyvässä kunnossa ei voi olla, sehän tekee omasta olemisesta vain helpompaa ja mukavampaa. Aika nopeasti alun jälkeen pääsee kuitenkin vapaa-ajalla kuntoilemaan jos tuntuu ettei palveluksessa tarjottu liikunta riitä. Huonommassa kunnossa lähteminen on aina riski, vaikka ilmankin hyvää kuntoa voi pärjätä jos asiat menevät muuten putkeen. Huono kunto kuitenkin hankaloittaa asioita ja voi syödä motivaatiotakin.

Meillä ei ollut simputusta, se on mielestäni yleensäkin saatu karsittua aika vähiin. En ole kuullut että naisia yleensä olisi muuallakaan erityisesti kiusattu. Jotkut kouluttajat kyllä ilmaisivat tarpeettoman selvästi etteivät siedä naisten läsnäoloa, mutta eivät simputtaneet. Jotkut kouluttajat vastaavasti puhuvat naisille asiallisemmin ja kohteliaammin kuin miehille, mikä on sekin vähän hölmöä. Ei siksi että asiallisuudessa olisi koskaan mitään vikaa, mutta kai sitä pitäisi olla samalla lailla kaikkia kohtaan.

Ihan hyviä omat kokemukseni ovat muutenkin enimmäkseen. Moni sanoo että leirillä huomaa arvostavansa elämän pieniä iloja, ja on kyllä totta ettei helposti uskoisi kuinka hyvältä tuntuu esim. päästä lämpimään telttaan paleltuaan pitkään ulkona. Siinä palellessa tuo ajatus ei kyllä vielä kauheasti lämmitä... Kylmä, nälkä ja väsymys olivat itselleni ehkä rasittavimpia asioita.

-tyttö kirjoitti:

Hyvä jos olet menossa kunnon asenteella. Älä murehdi puheita ettet voisi pärjätä, moni luulee että naisen pitää olla joku omituinen poikkeusyksilö intissä. Koska kyse on sotaan valmistavasta laitoksesta, sinne menijän pitääkin mielestäni olla ajatellut jo etukäteen mihin on menossa ja mihin siinä sitoutuu, eikä olla mitenkään "kokeilumielellä".

Olen edellisen kommentoijan kanssa eri mieltä kunnon kohottamisesta. Liian hyvässä kunnossa ei voi olla, sehän tekee omasta olemisesta vain helpompaa ja mukavampaa. Aika nopeasti alun jälkeen pääsee kuitenkin vapaa-ajalla kuntoilemaan jos tuntuu ettei palveluksessa tarjottu liikunta riitä. Huonommassa kunnossa lähteminen on aina riski, vaikka ilmankin hyvää kuntoa voi pärjätä jos asiat menevät muuten putkeen. Huono kunto kuitenkin hankaloittaa asioita ja voi syödä motivaatiotakin.

Meillä ei ollut simputusta, se on mielestäni yleensäkin saatu karsittua aika vähiin. En ole kuullut että naisia yleensä olisi muuallakaan erityisesti kiusattu. Jotkut kouluttajat kyllä ilmaisivat tarpeettoman selvästi etteivät siedä naisten läsnäoloa, mutta eivät simputtaneet. Jotkut kouluttajat vastaavasti puhuvat naisille asiallisemmin ja kohteliaammin kuin miehille, mikä on sekin vähän hölmöä. Ei siksi että asiallisuudessa olisi koskaan mitään vikaa, mutta kai sitä pitäisi olla samalla lailla kaikkia kohtaan.

Ihan hyviä omat kokemukseni ovat muutenkin enimmäkseen. Moni sanoo että leirillä huomaa arvostavansa elämän pieniä iloja, ja on kyllä totta ettei helposti uskoisi kuinka hyvältä tuntuu esim. päästä lämpimään telttaan paleltuaan pitkään ulkona. Siinä palellessa tuo ajatus ei kyllä vielä kauheasti lämmitä... Kylmä, nälkä ja väsymys olivat itselleni ehkä rasittavimpia asioita.

Lue lisää

oli kiva lukea kokemuksiasi intistä se vahvisti päätöstäni mennä sinne. eli pistän haku paperit ensi vuoden maaliskuun ekaan päivään menessä koska opiskelujeni takia voin hakea vasta 2010 vuoden toiseen erään.
Siihen saakka yritän olla mukana mpkry:n toiminassa aina kun on mahdollista.

Ite ressasin, että ei kunto riitä eikä osaa uida. jne.. Jos normaali ruumiinrakenne niin pärjää hyvin. Et ole kuitenkaan se tuvan hitain. Jos haluaa valmistautua niin ostaa vähän ohuempipohjaiset kengät. Siellä oli hyväkuntoisetin tyypit vempassa jalkojen takia, koska olivat ikänsä pitäneet lenkkareita ja sitten kävelevät varsikengillä.

Hyvin pärjää kirjoitti:

Ite ressasin, että ei kunto riitä eikä osaa uida. jne.. Jos normaali ruumiinrakenne niin pärjää hyvin. Et ole kuitenkaan se tuvan hitain. Jos haluaa valmistautua niin ostaa vähän ohuempipohjaiset kengät. Siellä oli hyväkuntoisetin tyypit vempassa jalkojen takia, koska olivat ikänsä pitäneet lenkkareita ja sitten kävelevät varsikengillä.

Lue lisää

Itse menin kutsuntoihin syksyllä 07 ja tyrkkäsivät heti tammikuun 08 saapumiserään kun pyysin ev.luutnantilta että pääsisin mahdollisimman pian palvelemaan kun kysyi että "mitäs laitetaan". Jouduin toisaalta helsingistä 200km päähän vekaralle mutta ei paljoa painanut loppujen lopuksi ne bussimatkat.

Siinä mitään tarvinnut hakea mihinkään etukäteen, paitsi jos erikseen haluaa, niin valmiusjoukkoihin sun muihin erikoisjoukkoihin. 6 kuukauden nakki meni aika helposti.