Ruusujen punainen hehku
vasten valkeaa lunta.
Häikäisee, sokaisee,
kun,
Sisko sinua muistelen.
Suurta surua tunnen,
verikyyneliä itken.
Kimppujen jäätyneet oksat,
kuin
kivettynyt mieleni,
tässä vääryyksien täyttämässä maailmassa.
Paasia paasien perään.
Sinun ja kaikkien muiden -menneiden-
Kuinka
huusimme, pyysimme, rukoilimme!!!
Turhaan
ei ollut jumalaa
joka voisi pelastaa.
Vain
julmaa
pahaa
sotaa
vastaan
sairautta
jota ei voinut voittaa.
vasten valkeaa lunta.
Häikäisee, sokaisee,
kun,
Sisko sinua muistelen.
Suurta surua tunnen,
verikyyneliä itken.
Kimppujen jäätyneet oksat,
kuin
kivettynyt mieleni,
tässä vääryyksien täyttämässä maailmassa.
Paasia paasien perään.
Sinun ja kaikkien muiden -menneiden-
Kuinka
huusimme, pyysimme, rukoilimme!!!
Turhaan
ei ollut jumalaa
joka voisi pelastaa.
Vain
julmaa
pahaa
sotaa
vastaan
sairautta
jota ei voinut voittaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
suuren surusi edessä.
Kaunis muistoruno, riipaisevakin. Aika kultaa
muistot, ja parantaa sielun ja sydämesi haavat.
Sinä jonka syvästi tunnet,että
osaat runon sanoin jäähyväiset
jättää,hänelle
joka ei palaa,
emmekä hänen jälkiin pääse
kulkemaan.
On vain hyväksyttävä,
mutta ei unohtaa.
Näin halusin muistaa.