Minua on käynyt jotenkin sieppaamaan tilanne joka meillä on kotona.
Omat lapseni ovat vuoroviikoin meillä ja isällään.
Mutta mieheni lapset ovat aina meillä.
Mieheni käy toisella paikkakunnalla töissä ja työmatkat venyy.... Hän kotona 17.30-19
Minä laitan ruuat ja katson lasten perään,pesen pyykkiä,tiskaan ja imuroin.
Hän töistä tullessaan väsynyt,ei juurikaan osallistu kotitöihin.Iltapalan olen hänelle antanut tehtäväksi.Sen hän hoitaa parin lasten kyselemisen jälkeen.
Kun olen enenmän kotona myöskin joudun enenmän puuttumaan lasten riitoihin yms.
Ja mieheni mielestä juuri hänen lapsiaan komennetaan kovasanaisemmin kuin minun omiani.
Olen yrittänyt sanoa hänelle että poikia joutuu komentamaan usein koska hommat eivät hoidu sovitusti! Ja usein hän on tullut kotiin kesken "palautteen annon" eikä ole saanut asiasta koknaiskuvaa. Muutakuin että komennan.
Kun olen sanonut että minua rassaa tämä "kodinhoitaja" oleminen niin vastaus on että,-
Tiesit mihin lähdit mukaan.
Älä itsellesi niin paljon velvoitteita,hommat hoituu muutenkin.Hän huolehtii itse lastensa läksyistä ja muusta.
Pelkäämpä että kodissamme alkaa kohta olla kaaos kun mies hoitaa asioita.
Ja väsyneenä hän huutaa lapsille kun hommia ei ole tehty niinkuin hän haluaa.Ja ajankohta on usein myöhäinen jo kotiintulonkin takia.
Mistä voisi löytää työkaluja sellaiseen kultaiseen keskitiehen, jossa kummikin vanhempi voisi olla omalla paikallaan?
Omat lapseni ovat vuoroviikoin meillä ja isällään.
Mutta mieheni lapset ovat aina meillä.
Mieheni käy toisella paikkakunnalla töissä ja työmatkat venyy.... Hän kotona 17.30-19
Minä laitan ruuat ja katson lasten perään,pesen pyykkiä,tiskaan ja imuroin.
Hän töistä tullessaan väsynyt,ei juurikaan osallistu kotitöihin.Iltapalan olen hänelle antanut tehtäväksi.Sen hän hoitaa parin lasten kyselemisen jälkeen.
Kun olen enenmän kotona myöskin joudun enenmän puuttumaan lasten riitoihin yms.
Ja mieheni mielestä juuri hänen lapsiaan komennetaan kovasanaisemmin kuin minun omiani.
Olen yrittänyt sanoa hänelle että poikia joutuu komentamaan usein koska hommat eivät hoidu sovitusti! Ja usein hän on tullut kotiin kesken "palautteen annon" eikä ole saanut asiasta koknaiskuvaa. Muutakuin että komennan.
Kun olen sanonut että minua rassaa tämä "kodinhoitaja" oleminen niin vastaus on että,-
Tiesit mihin lähdit mukaan.
Älä itsellesi niin paljon velvoitteita,hommat hoituu muutenkin.Hän huolehtii itse lastensa läksyistä ja muusta.
Pelkäämpä että kodissamme alkaa kohta olla kaaos kun mies hoitaa asioita.
Ja väsyneenä hän huutaa lapsille kun hommia ei ole tehty niinkuin hän haluaa.Ja ajankohta on usein myöhäinen jo kotiintulonkin takia.
Mistä voisi löytää työkaluja sellaiseen kultaiseen keskitiehen, jossa kummikin vanhempi voisi olla omalla paikallaan?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ehkä ikäväkin saattaa välillä painaa mieltäsi?
Mutta ei sinuakaan voi uusperheen äitinä velvoittaa hoitamaan kaikkea yksin.
Lapsilla on OMA isä jonka päätehtävä on olla
lastensa huoltaja ja sinä siinä tukena.
Mieheltä pitäisi löytyä vastuuntuntoa isänä ja
voittaa mukavuuden halunsa päästä valmiiksi hoideltuun talouteen.
Mutta nyt ei avokkini lapset enään käy meillä koska avokkini ja hänen exänsä välit ovat totaalisesti poikki.Täytyy myöntää,että tämä tilanne on helpotus minulle,koska minäkin olin kuin kanaemo joka hoiti ja passasin avokkini mukuloita.Minä olen oikein hyvilläni tilanteesta.Avokkini lapset ovat todella ylivilkkaita,todennäköisesti adhd tapauksia jotka ovat elämänsä ajan saaneet tahtonsa aina lävitse.TSEMPPIÄ SINULLE.
Ainakaan siitä että saisin välillä ns. omaa aikaa sillä lapset ovat AINA meillä,ei toista vanhempaa.
Mies ei näe siinä mitään ongelmaa että hänen lapset ovat aina kotona.
Hän ei kovinkaan omatoimisesti lähde järjestämään meille omaa parisuhdeaikaa.
Olen kiukkuinen ja marttyyri kun valitan! Ei sellaisen kanssa välttämättä tahto olla kahden,
sanoo hän.
Olenkin sanonut että asia voisi olla toisin jos voisimme saada kahdenkeskistä aikaa ilman lasten hoitamista.
Ei mahdu miehen päähän.
Ei kai kodinhoitajien kanssa tarvitse vapaa-aikaansa viettää!?
mitään ongelmaa siinä, että hänen lapsensa ovat aina kotona! Jokainen normaali mies ja nainen haluaa, että hänen lapsensa ovat aina hänen kotonaan.
Luulenpa, että sinunkaan ongelmasi eivät ole lapset, vaan heidän isänsä. Älä syytä syyttömiä.
Mitä se sellainen parisuhdeaika on, jota toinen ei halua? Ei varmaan kovin hauskaa. Mokoman takia ei kannata kiukutella.
Teillä on avioliiton ja perhe-elämän arki alkanut. Sitä kestää kauan.
Uudet puolisot eivät useinkaan ymmärrä, että lapsiperheessä ei kuherruskuukausia vietetä. Se kannattaisi kuitenkin jokaisen ottaa huomioon parisuhteita haaveillessaan.
Minusta jokaisella parilla pitäisi olla omaa aikaa ja varsinkin uusperheiden puolisoilla.
Omien ja puolison lasten kanssa eläminen voi ottaa kummallekin joskus koville.
Omat ja ulkopuolisten vaatimukset/ odotukset vaativat veronsa.
Jos sitä omaa aikaa on harvoin ja vähän, siihen
kohdistuvat paineet ja toiveet voivat käydä ylivoimaisiksi. Säännöllisyys takaisi sen että väsyneenäkin voisi olla antoisaa viettää aikaa oman puolisin kanssa eikä "suorituspaineita" tulisi.
Ja kyllä sitä parisuhdetyötä pitää tehdä ihan tietoisesti ja pystyä olemaan mies,ilman että
olisi isä kaiken aikaa ;)
Perhe on niin vahva kuin sen aikuisten parisuhde,
jossain luki.
Oi onnea! Olette varmaan nyt onnenne pääpisteessä..
Uusperheessä tilanne tietysti kärjistyy ja epäoikeudenmukaisuus "toisen lasten" hoitamisessa tuntuu rankemmalta.
Kaikki pariskunnat tekisivät viisaasti ja moni suhde olisi pelastettavissa, jos aikuiset ymmärtäisivät, että myös kahdenkeskinen aika on tärkeää. Jo pelkkä tällainen asennoituminen riittää siihen, että taakka ei tunnu niin suhteettomalta, vaikka sitä aikaa ei sitten niin paljon saisi järjestettyäkään.
Minullekin tuli avioero kun mies oli aivan äimänä siitä, että mihin minä voisin omaa aikaa tarvita. Sanoin, että vaikka siihen, että saisin joskus käydä yksin vessassa ;P
Pyytäkää ulkopuolista apua ennen kuin olet aivan burnout. Tiedän kokemuksesta, että käytännössä on helpompaa olla yksinhuoltajana kohtuuttoman taakan kanssa kuin ymmärtämättömän kumppanin kanssa väsyneenä ja kokea sen taakan lisäksi vielä katkeruutta siitä, että toinen ei tajua, missä mennään.
Pidemmän päälle kannattaisi kyllä ottaa tämä uusperhetilanne niin, että kaikki lapset ovat teidän lapsianne. Mies voisi ottaa vastuuta myös sinun lapsistasi, koko revohkasta kun sinä lähdet yksin tuulettumaan. Jos tällainen ei järjesty, ei suhteessa ole tulevaisuutta eikä kellään kivaa!
Älä alistu väärällä tavalla. Nosta kissa pöydälle ja sano, ettei kyse ole siitä, ettet haluaisi kantaa vastuuta...vastuunjaon epäreiluus vain rassaa. Kuulluksi tuleminen poistaa jo paineita, vaikka hyvää ratkaisua ei heti tai ollenkaan löytyisikään.
Oletko selvillä siitä, miksi kumppanillesi on ero tullut? Kuinka paljon hänellä on ollut hoitovastuuta ja kuinka paljon hänellä oli aikaa olla yksin vastuussa näistä lapsista eron jälkeen? Hirveän moni mies tuntuu saman tien haluavan romahtaa toisen naisen niskaan lapsineen kaikkineen ja hoidattaa niin itsensä kuin lapsensa naisella. Sitten viljellään sellaisia yleistyksiä yh-naisista, että nämä etsivät silmät kiiluen elättäjää itselleen ja "äpärilleen".
mutta VÄÄRIN ja KAMMOTTAVA tilanne lapsille! Lapset tarvitsevat isäänsä. Miksi isä ei tässä teidän tilantessa ollut kanaemon rinnalla passaamassa ja hoitamassa "mukuloita". Ei ihme, että lapset muuttuvat ylivilkkaiksi asenneilmapiirissä, jossa kokevat olevansa ei-toivottuja. Jokin syy näiden lasten vanhempien eroonkin oli.
LASTEN ETU on oltava tärkeimmässä asemassa kaikissa suhdekuvioissa. Miksi lapset ovat saaneet aina tahtonsa läpi? Onko heidän isänsä ihan tahdoton tossukka kun on tällaista päästänyt tapahtumaan, so. vaimoko siinä perheessä kaikki päätti = mahd. myös teki.
Minä kohdistaisin tuossa tilanteessa arvioivan katseeni lasten isään ja myös peiliin. Kellään, ei kellään eikä millään ole oikeutta riistää lapsilta kontaktia isään. Ääripoikkeuksina vakavasti sairaat isät, jotka ovat vahingoittaneet lapsiaan.
Mutta tässä tapauksessa ÄITYLI ei anna isän tavata lapsiaan.Oikeus määräsi tapaamiset,mutta täällä Tampereen kupeessa olevassa pikkupajulassa ei ollut muka resursseja järjestää noita tapaamisia.Hevon veestä täällä on muutenkin koko lastenvalvojien hommat...nuo kun ovat kaikki naisia ja käyvät tällä ÄITYLILLÄ kaffeilla melko useinkin...jotta silleen.ÄITYLI on ollut jo vuosia osa-aika eläkkeellä eli tekee 4t.päiviä noin kolmesti viikossa.Isukki teki jopa kahta työvuoroa peräkkäin silloin kun se oli vielä mahdollista.Toki ÄITYLI joutui olemaan enemman lasten kanssa,mutta ei avokkini mukaan edes kokoperunoita viitsinyt keittää vaan valmisruokia söivät hän ja lapset.Ei tämä isä mikään tossukka ole,mutta AINA kun lapset jotakin pyysivät,ei ÄITYLI suostunut ostamaan mitään,joten kai tämä isukki sitten sortui ostamaan lapsilleen.ÄITYLI lähti usein oman mammansa kanssa Stockmannille vaatteita ostelemaan ITSELLEEN.Tämä isukki on melko valmis tapaus....siis nujerrettu mikä nujerrettu.Ei jaksa enään taistella edes lapsistaan kun uusio-isukki on ÄITYLIN mielestä parempi kuin oma isi on koskaan ollutkaan.Näin oli tämä ÄITYLI avokilleni sanonut vasten kasvoja.
kokemuksia lastenvalvojien kyvystä auttaa silloin kuin sitä apua tarvittaisiin, ts. silloin kuin heidän pitäisi hoitaa työtään. Mulle yksi lastenvalvoja sanoi lasten isän kuullen, että isää ei sitten saa käyttää lastenhoitajana. Tästä seurasi se, että jos normaalitapaamisten lisäksi kysyin joitain ylimääräisiä kertoja, voisiko ex ottaa lapset luokseen, hän saattoi suostua, mutta muisti joka kerta mainita, että minä kyllä nyt hyväksikäytän häntä. Lakkasin kysymästä. Huusin kyllä ensin hänelle, että tietenkin kysyn ensin ihmiseltä, jonka tiedän olevan lapsille läheisin ja paras maailmassa.
Kaikenlaisia vanhempia maailmaan mahtuu. Minusta näistä pitäisi vain jaksaa sitkeästi käräjöidä ja hakea asialle vaikka mediajulkisuutta. Ymmärrän, että se olisi äärimmäisen rasittavaa, lapsillekin, mutta ei kai nykyinenkään tilanne hyvä ole.
En tiedä, minkälaisia lakeja voisi säätää ja minkälaisia käytäntöjä pitäisi lanseerata, jotta aikuiset lopettaisivat temppuilunsa ja alkaisivat omaan napaan tuijottamisen sijaan asettaa lapset etusijalle.
Kai ne lapset jossain vaiheessa kasvavat sen ikäisiksi, että heidänkin mielipiteensä jotain painaa asiassa. Isän olisi puhuttava näiden lasten kanssa ja kerrottava, että HÄN on näiden lasten isä. Uusioisä on varmaankin mies paikallaan, mutta se ei isän asemaa tarvitse horjuttaa. Minulle itselleni ainakin isän merkitys on ehkä muuttunut, muttei yhtään hiukkaa vähentynyt vanhenemiseni myötä!
sillä uusperheen arki on perhehelvettiä
vielä ja pakenenkin.( en ole varma tarkoititko minua).Minulla ei ole tämän avokkini kanssa yhteisiä lapsia ja olemme molemmat jo päälle 45v jotenka emme itsekään ole enään lapsosia.Todellakaan en aio jäädä tähän hullunmyllyyn jossa avokkini ja hänen ex-akkansa riidoille ei loppua näy.Lapsilla tämä kyseinen ÄITYLI kiusaa tekee....mutta ei minulle enään.
silkkaa paskaa !
Meillä uusperhe, itse olen onnellisempi kuin koskaan, mies on onnellisempi kuin lastensa äidin kanssa, mun lapsi rakastaa mun miestä ja miehen lapsen kanssa olemme todella läheisiä.
Et tästä on helvetti kaukana.
yksin ja hoidan vauvankin ja vapaa-ajasta puhettakaan mutta mieheni auttaa niin paljon kun vaan pystyy ja en valita!!!mieheni lapset asuvat täällä mutta tapaavat äitiään sopimuksen mukaisesti. tietty välillä tuntuu et oon äiti ja isä mutta ajan kanssa kaikki helpottaa,jonkunhan sitä rahaakin on tuotava jotta elää ennenku itse palaa takas työelämään