Joka viestissä valitetaan lapsen olemassa olosta, ja kummastellaan että minkäläinen se puolison lapsi oikein on. Ei ole vaatteita tai vaatteet ovat likaiset, lapsi on lihava, lapsi on liikaa isänsä luona, lapsi ei saa tulla isän luo, lapsi on sairas, lapsi sitä lapsi tätä...Jos lapsi rassaa jotakuta noin paljon, niin miksi otatte miehen jolla on lapsia, tai miksi teete uusia lapsia?? Ei päivää, ettei joku valita jonkun lapsesta jotain! Millainen sen lapsen pitää olla, jotta se kelpaa???
Onpa täällä paljon ihmisiä
jotka eivät tykkää lapsista
6375
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Minä ottaisin ilomielin elämääni miehen jolla olisi lapsia. Lapsille en asettaisi mitään vaatimuksia vaan riittäisi että he ovat lapsia. Jokainen meistä kasvattaa lapsiaan oman taitonsa mukaan ja eihän se voi aina kaikkia miellyttää. Mutta lapset on aina lapsia, se meidän aikuisten on aina muistettava. Me olemme esimerkkinä lapsille ja meistä lapset ottavat mallia omaan elämäänsä. Se olisi jokaisen ex:n, nyksän, lähi- ja etävanhemman muistettava.
Saat miehen ja kaksi lasta.
Pääset oikein kunnolla toteuttamaan itseäsi...
Äläkä sitten hermostu kun lapset tekevät temppujaan ja isä ei aina jaksa olla läsnä.
Ja jos et asettaisi lapsille mitään vaatimuksia,et välittäisi heistä.
Minultakin saa joku tulla hakemaan avokkimieheni ja hänen kaksi lastaan.Lapset ovat tottuneet saamaan kaiken periksi isiltään ja lahjat on aina sitä mitä he tahtovat.Poika sai toissa kesänä 3600e maksaneen crossimopon koska hän halusi sellaisen,niin isukki osti.Poitsu on vasta 9v ja nyt kyseinen mopo on minun tallissani koska avokkini ex-akka ei kyseistä mopoa antanut autotallissaan pitää jotta saa tehdä lasten isukille KIUSAA.Tällä hetkellä tilanne on sellainen että lasten ÄITYLI haki isukille lähestymiskiellon ja uskon että crossari on antiikkia ennen kuin avokkini ja hänen ex-akkansa ovat edes puheväleissä.Isukki olisi kuljettanut poikaansa crossiradalla mutta kun tämä ÄITYLI katkaisi isin ja lasten välit.Suomeksi sanottuna valehteli pojalle ettei isi hae tätä crossaamaan ja paljon muutakin paskaa jauhoi lapsille.Minulla on sossutätien lausunto jossa todetaan kuinka lapset puhuvat " Äidin suulla ".Eli lastenvalvojat tietävät äitylin manipuloivan lapsia,mutta ei näy mitään tapahtuvan.Nyt avokkini on ollut pitkään masentunut,eikä jaksa enää taistella vaan on todella katkera.Enpä jaksa minäkään häntä enää kauaa hyysätä kun ei aikoinaan pitänyt puoliaan,vaan antoi kaiken periksi myös exälleen jotenka mun on helppo pestä käteni koko asiasta.En edes sääliä jaksa enään.
:))) Melkein haiskahtaa...
ihmisiä ovat he, jotka noin kirjoittavat. Halutaan pelkkä mies, eikä tajuta realiteettia, että lapsi on olemassa, eikä sitä mikään muuta. Eikä kuulukaan muuttaa. Sitten on paha olo, se puetaan sanoiksi jotka haukkuvatkin lasta - vaikka oikeasti lapset ovat lapsia, omia persoonallisuuksiaan, syyttömiä siihen, että juuri heidän vanhempansa ovat eronneet vaikka he ovat olemassa.
Kaikki eivät kuitenkaan noin ajattele. Ikä ja kokemus korjaa monella tilanteen. Viimeistään se kun tulee omia lapsia, ja nähdään, ettei se lapsonen seuraakaan kasvatuskirjan lukuja, vaan tekee ne ihan itse. Jotkut ovat empaattisia ja tajuavat, että lapsella on ihan tarpeeksi kestämistä ja sopeutumista siinä, ettei toinen vanhempi enää asuu kotona, joten ei sitä pienen ihmisen taakkaa tarvitse lisätä häneen negatiivisesti suhtautumalla.
Tietysti jos tänne purkautuminen auttaa siihen, ettei se negatiivinen fiilis sitten enää kotona purkaudu - varsinkaan lapseen, niin sittenhän se on hyvä asia. Vaikka vähän kurjaa luettavaa, varsinkin niille, jotka miettivät, miten sitä omaa lasta kohdellaan siellä tapaajavanhemman luona.
Välittämistä ja normaalia ohjausta, tarpeen tullen puuttumista, sitä jokainen lapsi tarvitsee. Ennen kylä kasvatti lapset, jokainen oli vastuullinen puuttumaan siihen mitä näki, auttamaan avun tarpeessa olevaa, kannustamaan. Tänä päivänä tuntuu, että kukaan ei kantaisi vastuuta kenestäkään. Vaikka ei se niinkään ole, sekään ei ole koko totuus.
kokeneet saman kohtalon. Vanhemmat ovat eronneet, ja isä löytänyt uuden naisen, ja tämä nainen ei pitänytkään miehen lapsista.
Nyt nämä lapset kostavat sen oman kokemuksen oman puolison lapsiin, ja näin saavat mielen rauhan. Kun itse onkokenut jotain pahaa, niin kostamalla jollekin toiselle samassa tilanteessa olevalle, voi selviytyä mieltä painavasta asiasta.