Hei!
Haluaisin kuulla mielipiteitänne siitä mitä köyhyys mielestänne on. Olen jonkin verran lukenut näitä viestejä täältä sivuistoilta ja olen saanut sellaisen käsityksen että joitakin pelottaa nähdä Gambialaista köyhyyttä? Itse olen sitä mieltä, että köyhyys on sitä kun ei ole ruokaa ja kattoa pään päällä. Gambialaisilla on ne molemmat. Heillä kaikilla ei ehkä ole tv:tä, tietokonetta, autoa yms. mutta eikö sitä ilman tule toimeen täälläkin? Tottakai perusedellytykset ovat erilaisia eri maissa mutta kun ensimmäisen kerran kävin gambialaisessa kodissa ja perheen kaikki lapset tulivat iloisena tervehtimään (likaisissa ja rikkinäisissä vaatteissa) meitä, tuli minulle "tippa linsssiin", koska tajusin miten pienellä ihminen loppujen lopuksi elää.
Olen nyt menossa toista kertaa Gambiaan ja nyt on koko perhe mukana (2 teini-ikäistä) ja toivon, että hekin näkevät sen että ihmiset voivat olla tyytyväisiä ja onnellisia ilman että heillä on kaikkea sitä mitä heillä on. Haluan myös omalta osaltani auttaa paikallisia ostamalla tuliaisia vain paikallisilta (puutöitä) ja käyttämällä "bumstereita" koska uskon, että silloin rahani menevät enemmän heidän hyväkseen.
Hyvää matkaa kaikille jotka ovat menossa Gambiaan 19.2. ja hotelli Mansea Beacheen kaikille muille!
Haluaisin kuulla mielipiteitänne siitä mitä köyhyys mielestänne on. Olen jonkin verran lukenut näitä viestejä täältä sivuistoilta ja olen saanut sellaisen käsityksen että joitakin pelottaa nähdä Gambialaista köyhyyttä? Itse olen sitä mieltä, että köyhyys on sitä kun ei ole ruokaa ja kattoa pään päällä. Gambialaisilla on ne molemmat. Heillä kaikilla ei ehkä ole tv:tä, tietokonetta, autoa yms. mutta eikö sitä ilman tule toimeen täälläkin? Tottakai perusedellytykset ovat erilaisia eri maissa mutta kun ensimmäisen kerran kävin gambialaisessa kodissa ja perheen kaikki lapset tulivat iloisena tervehtimään (likaisissa ja rikkinäisissä vaatteissa) meitä, tuli minulle "tippa linsssiin", koska tajusin miten pienellä ihminen loppujen lopuksi elää.
Olen nyt menossa toista kertaa Gambiaan ja nyt on koko perhe mukana (2 teini-ikäistä) ja toivon, että hekin näkevät sen että ihmiset voivat olla tyytyväisiä ja onnellisia ilman että heillä on kaikkea sitä mitä heillä on. Haluan myös omalta osaltani auttaa paikallisia ostamalla tuliaisia vain paikallisilta (puutöitä) ja käyttämällä "bumstereita" koska uskon, että silloin rahani menevät enemmän heidän hyväkseen.
Hyvää matkaa kaikille jotka ovat menossa Gambiaan 19.2. ja hotelli Mansea Beacheen kaikille muille!
Vastaukset 11
Vanhimmat
Jotenkin on juolahtanut mieleen se, että täällä Suomessa on enempi (henkisesti) köyhiä ihmisiä kuin Gambiassa. Gambialaiset ovat useimmiten iloisia, positiivisia ja tyytyväisiä ja ystävällisiä, mikä tuntuu meiltä puuttuvan täällä Suomessa.Meillä on se köyhyys vähän erilaista ja erilaisessa mittasuhteessa.Uskon, että gambialaiset ihmiset ovat jokseenkin paljon onnekkaimpia kuin me täällä. Heillä on aurinko jokapäiväistä ruokaa. "Bumbsterit" tekevät työtä jokaipäiväisen leipänsä eteen ja samalla auttavat turisteja selviytymään joskus raskaalta tuntuvasta tehtävästään. Emmehän mekään täällä Suomessa myy ilmaiseksi turistipalvelujamme.
Gambiassa nyt sattuu kuulumaan tapoihin etta aina on hymy naamalla vaikka vituttais miten paljon tahansa eika todellisia tunteita nayteta.
LOL...
suomalaisesta mielen köyhyydestä!
ei sais koskaan jatkaa, mutta toi lollittelija vois painua vittuun!Mutta saipahan varmaan tästäkin viestistä nyt jotain mielihyvää, joten suotakoon se perussairaalle suomalaiselle!
KIRJOITETTU.OSUVA JA OLLAAN SAMAA MIELTÄ.
Meille moni valitteli kuinka hankalaa on elämä Gambiassa ja olisi ollut aika typerää mennä lohduttamaan, että hei, paistaahan teillä aurinko. Suurin haave heillä on päästä maasta pois, Eurooppaan töihin.
A, vot! Vähän silviissii ku meil Karjalas'. Hymy huuleen ja ilo pintaa vaik' sydän märkänis! Kuule sie, niis' gambialaisis' onkiin vähän sammaa kuin meis'. Mie kävin siell' ja näin ihe, usot sie? Silviissii mie mietin!
Kirjoituksesi sisälsi koko joukon todellista asiaa. Samaa voisin sanoa nimim. Astran mielipiteestä. Toisaalta tällä kertaa LOL-nimimerkillä varustetun henkilön tietokone nettiyhteyksineen pitäisi laittaa täydelliseen käyttökieltoon.
Olin Gambiassa vuosi sitten kaksi viikkoa ja kokemukseni oli unohtumaton. Kirjoitin aikanaan matkasta jutun nettiin, jonka lukemiseksi voin tarvittaessa kirjoittaa osoitteen. Toistan tässä nyt muutamia mietteitä ja kokemuksiani matkastamme.
Gambialaiset ihmiset ovat henkisesti rikkaita vaikka kieltämättä enemmistö heistä on aineellisesti köyhiä. Heidän luonteeseensa kuuluu ystävällisyys ja vieraanvaraisuus turisteja kohtaan. He eivät osaa olla tyytymättömiä elämäänsä; heillä ei ole vaihtoehtoja, joihin voisivat jokapäiväistä elämäänsä verrata. Kieltämättä turismi on heille tärkeä elinkeino, johonka monilla siellä on tärkeä panos sen hyödyntämiseksi. Onhan paikallisissa asukkaisssa kieltämättä moneksi, mutta enemmistö heistä on vilpittömiä ja fantastisia ihmisiä. Pitää muistaa aina antaa 10 %:n tippi palveluista mm. ravintoloissa, sillä suuri osa henkilökunnasta toimii pienellä palkalla ulkomaalaisen omistajan yrityksessä. Meille se on pieni summa mutta heille henkilökohtaisena palkkiona tippi on merkittävä tulonlisä.
Paikallisen oppaamme kanssa olemme edelleen sähköpostitse yhteydessä ja olemme lähettäneet hänelle myös jonkin verran rahaa. Oppaan ja taksinkuljettajan kanssa teimme helmikuussa päivän reissun pääkaupunkiin Banjuliin ja suurimpaan kaupunkiin Serekundaan. Kokemus oli vaikuttava. Paikalliset ihmiset siellä ovat tyytyväisiä elämäänsä eivätkä osaa edes uneksia toisenlaisesta maailmasta.
Jos vertaamme matkakohdetta esim. Kanarian saariin on ero palveluiden tasossa valtava. Gambiassa on mahdollisuus tutustua heti paikalliseen väestöön bumstereineen kaikkineen, jos vain riittävä kielitaito on käytettävissä.
Viime vuonna ja edelleen on malarian poikkeuksellinen yleisyys ollut siellä kesällä ja syksyllä vitsauksena kaiketi hyvin runsasvetisen sadekauden johdosta. Lariam- tai Malarone-estolääkitys on suomalaislle ehdottoman välttämätön. Moskiitot olivat kaiken aikaa kimpussa karkotteista huolimatta, ainakin Senegambian alueella jossa me vierailimme. Se olikin ainoa negatiivinen kokemuksemme lomamatkamme aikana.
Toivotan teille antoisaa lomamatkaa siinä hienossa maassa.
Palasin juuri ensimmäiseltä Gambian matkaltani. Vietin viikon Gamialaisen aviomieheni kanssa Senegambian läheltä vuokratussa talossa.
Olin yllättynyt koska en kohdannutkaan mitään suurta köyhyyttä vaikka vierailimme useassa perheessä. Hotellialueen ulkopuolella liikkuessa ei juuri kerjäläisiä kohdannut. Monet yrittivät tarjota jotakin ostettavaksi, mutta "no thanks" tehosi yhdellä sanomisella. Tosin olihan minulla tuo paikallinen turvamies mukanani.
Kysyin mieheni mielipidettä kerjäämiseen ja hänen mielestään rahaa voi antaa jos haluaa, pakko ei ole. Jätinkin kerjäävän tarpeen arvioimisen miehelleni joka torjui useimmat mutta antoi muutaman dalasin eräälle äidille lapsineen.
Yleissilmäys liikuessa oli se, että ihmiset olivat pukeutuneet hyvin ja kauniisti. Vähemmän näki resuisia tai likaisia ihmisiä. Liikuimme paljon Serrekundassa,Koloissa ja ties missä, paikoissa joissa ei monesti toiseen valkoihoiseen törmännyt lainkaan.
Nämä busteritkin kai yrittävät ansaita elantonsa turisteilta saamillaan rahoilla. Mielestäni siinä ei ole mitään väärää, sillä jos saat palveluksia, maksat niistä.
19.2 manseaan tulemme, nyt toista kertaa, mutta ensimmäistä kertaa lapsien kanssa. Gambiasta emme viimeksi varsinaisesti jääneet kaipaamaan mitään, mutta lapsille haluamme juuri kaiken edellä kuvaamasi näyttää myös! Ihanaa, enää 18 yötä lähtöön!