Näin suuri

Tähdet ovat samanlaisia jättiläismäisiä kaasupalloja kuin Aurinko, mutta ne ovat niin kaukana että näkyvät vain valopisteinä. Osa tähdistä ovat paljon Aurinkoa isompia ja kirkkaampia toiset taas hyvin himmeitä ja pieniä. Ne syntyvät ja kuolevat kuten ihmisetkin (eivät kuitenkaan samalla tavalla), mutta toisin kuin ihmiset, ne elävät miljardeja vuosia.

samanlaisia... kirjoitti:

Tähdet ovat samanlaisia jättiläismäisiä kaasupalloja kuin Aurinko, mutta ne ovat niin kaukana että näkyvät vain valopisteinä. Osa tähdistä ovat paljon Aurinkoa isompia ja kirkkaampia toiset taas hyvin himmeitä ja pieniä. Ne syntyvät ja kuolevat kuten ihmisetkin (eivät kuitenkaan samalla tavalla), mutta toisin kuin ihmiset, ne elävät miljardeja vuosia.

Lue lisää

Aurinkokunta
Tähtien ja galaksien paikat toistensa suhteen eivät juuri muutu pitkinäkään aikaväleinä. Taivaalla näkyy kuitenkin myös sellaisia kohteita jotka näyttävät liikkuvan tähtitaivaaseen nähden. Ne ovat oman aurinkokuntamme jäseniä, joita ovat Aurinko ja planeetat (Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus ja Pluto).

Planeettoja kiertävät myös lukuisat kuut. Kuut ovat planeetoista pienempiä kappaleita ja ne kiertävät planeetan ympäri. Maalla on vain yksi kuu, mutta esimerkiksi Jupiterilla on yli 20 kuuta, niistä suurin on Ganymedes jonka läpimitta on 5300 kilometria, se on jopa Merkurius-planeettaa suurempi. Planeetan ja tähden välillä on yksi selkeä ero: Tähdet (kuten Aurinko) säteilevät omaa valoa, planeetat taas vain heijastavat tähtien säteilemää valoa. Planeetat ovat myös usein huomattavasi tähtiä pienempiä.

Aurinkokuntaan kuuluvat myös lukuisat komeetat eli pyrstötähdet. Kun komeetat ovat kaukana Auringosta ne muistuttavat ehkä suurta likaista lumipalloa, mutta kun ne tulevat lähemmäksi Aurinkoa, niiden pinta alkaa sulaa ja sulanut materiaali muodostaa komeetalle pyrstön joka osoittaa Auringosta poispäin. Komeetat kiertävät Aurinkoa soikeilla radoilla ja kun ne tulevat Auringon lähettyville niitä voi havaita kaukoputkella tai kiikarilla. Joskus ne saattavat näkyä jopa paljain silmin. Tähdellä ja pyrstötähdellä ei ole mitään yhtenäisyyttä vaikka niin voisi nimestä päätellä.

Aurinkokunta kirjoitti:

Aurinkokunta
Tähtien ja galaksien paikat toistensa suhteen eivät juuri muutu pitkinäkään aikaväleinä. Taivaalla näkyy kuitenkin myös sellaisia kohteita jotka näyttävät liikkuvan tähtitaivaaseen nähden. Ne ovat oman aurinkokuntamme jäseniä, joita ovat Aurinko ja planeetat (Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus ja Pluto).

Planeettoja kiertävät myös lukuisat kuut. Kuut ovat planeetoista pienempiä kappaleita ja ne kiertävät planeetan ympäri. Maalla on vain yksi kuu, mutta esimerkiksi Jupiterilla on yli 20 kuuta, niistä suurin on Ganymedes jonka läpimitta on 5300 kilometria, se on jopa Merkurius-planeettaa suurempi. Planeetan ja tähden välillä on yksi selkeä ero: Tähdet (kuten Aurinko) säteilevät omaa valoa, planeetat taas vain heijastavat tähtien säteilemää valoa. Planeetat ovat myös usein huomattavasi tähtiä pienempiä.

Aurinkokuntaan kuuluvat myös lukuisat komeetat eli pyrstötähdet. Kun komeetat ovat kaukana Auringosta ne muistuttavat ehkä suurta likaista lumipalloa, mutta kun ne tulevat lähemmäksi Aurinkoa, niiden pinta alkaa sulaa ja sulanut materiaali muodostaa komeetalle pyrstön joka osoittaa Auringosta poispäin. Komeetat kiertävät Aurinkoa soikeilla radoilla ja kun ne tulevat Auringon lähettyville niitä voi havaita kaukoputkella tai kiikarilla. Joskus ne saattavat näkyä jopa paljain silmin. Tähdellä ja pyrstötähdellä ei ole mitään yhtenäisyyttä vaikka niin voisi nimestä päätellä.

Lue lisää

Komeetoista pienempiä kappaleita ovat asteroidit. Ne ovat kivisiä kohteita ja niitä on todella paljon. Eniten niitä on asteroidivyöhykkeessä, joka sijaitsee Marsin ja Jupiterin ratojen välissä. Aurinkokunnastamme löytyy myös suuri määrä pieniä hiekanjyväsen kokoisia hiukkasia, meteoroideja, jotka osuessaan Maan ilmakehään muodostavat tähdenlennon. Joskus tähdenlennot ovat hyvin kirkkaita. Kirkasta tähdenlentoa kutsutaan tulipalloksi eli bolidiksi. On olemassa myös tähdenlentoparvia. Ne syntyvät kun komeetasta lähteneet hiukkaset osuvat Maan ilmakehään. Kaikki tähdenlennot näyttävät tulevan yhdestä pisteestä, tämä onkin tähdenlentoparven tunnusmerkki.

Suurimmat tähdenlentoparvet
Parvi    Pvm
Kvadrantidit    3.1
Lyridit    22.4
Eta Aquaridit    5.5
Delta Aquaridit    28.7
Perseidit    12.8
Orionidit    22.10
Tauridit    3.11
Leonidit    17.11
Geminidit    14.12
Ursidit    23.12

Päivämäärät voivat hieman vaihdella vuodesta riippuen. Näiden lisäksi on lukuisia pienempiä tähdenlentoparvia.

pienempiä kirjoitti:

Komeetoista pienempiä kappaleita ovat asteroidit. Ne ovat kivisiä kohteita ja niitä on todella paljon. Eniten niitä on asteroidivyöhykkeessä, joka sijaitsee Marsin ja Jupiterin ratojen välissä. Aurinkokunnastamme löytyy myös suuri määrä pieniä hiekanjyväsen kokoisia hiukkasia, meteoroideja, jotka osuessaan Maan ilmakehään muodostavat tähdenlennon. Joskus tähdenlennot ovat hyvin kirkkaita. Kirkasta tähdenlentoa kutsutaan tulipalloksi eli bolidiksi. On olemassa myös tähdenlentoparvia. Ne syntyvät kun komeetasta lähteneet hiukkaset osuvat Maan ilmakehään. Kaikki tähdenlennot näyttävät tulevan yhdestä pisteestä, tämä onkin tähdenlentoparven tunnusmerkki.

Suurimmat tähdenlentoparvet
Parvi    Pvm
Kvadrantidit    3.1
Lyridit    22.4
Eta Aquaridit    5.5
Delta Aquaridit    28.7
Perseidit    12.8
Orionidit    22.10
Tauridit    3.11
Leonidit    17.11
Geminidit    14.12
Ursidit    23.12

Päivämäärät voivat hieman vaihdella vuodesta riippuen. Näiden lisäksi on lukuisia pienempiä tähdenlentoparvia.

Lue lisää

Pimennykset
Kun Kuu peittää Auringon, syntyy auringonpimennys. Jos Kuu menee Maan varjoon syntyy kuunpimennys. Aurinko näyttää pimennyksen aikana aluksi sirppimäiseltä, mutta jos sitä seurataan jonkin aikaa Kuu peittää sen kokonaan eikä Aurinko ole enään nähtävissä. Vähän ajan päästä se kuitenkin taas pilkistää Kuun takaa. Näin Aurinko pimentyy jos kyseessä on täydellinen auringonpimennys. Jos Kuu ei peitä Aurinkoa kokonaan vaan osittain, on kyseessä osittainen auringonpimennys. Seuraava täydellinen auringonpimennys Suomessa on vasta vuonna 2126. Kuunpimennykset eivät näy samalla lailla kuin Auringon, koska Kuun eteen ei voi tulla taivaankappaleita. Kuunpimennyksen aikana Kuu muuttuu punertavaksi tai ruskehtavaksi. Myös kuulla on täydellinen ja osittainen pimennys. Se joko menee kokonaan Maan varjoon tai sitten se käy vain osittain siellä.

Aurinkokunta kirjoitti:

Aurinkokunta
Tähtien ja galaksien paikat toistensa suhteen eivät juuri muutu pitkinäkään aikaväleinä. Taivaalla näkyy kuitenkin myös sellaisia kohteita jotka näyttävät liikkuvan tähtitaivaaseen nähden. Ne ovat oman aurinkokuntamme jäseniä, joita ovat Aurinko ja planeetat (Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus ja Pluto).

Planeettoja kiertävät myös lukuisat kuut. Kuut ovat planeetoista pienempiä kappaleita ja ne kiertävät planeetan ympäri. Maalla on vain yksi kuu, mutta esimerkiksi Jupiterilla on yli 20 kuuta, niistä suurin on Ganymedes jonka läpimitta on 5300 kilometria, se on jopa Merkurius-planeettaa suurempi. Planeetan ja tähden välillä on yksi selkeä ero: Tähdet (kuten Aurinko) säteilevät omaa valoa, planeetat taas vain heijastavat tähtien säteilemää valoa. Planeetat ovat myös usein huomattavasi tähtiä pienempiä.

Aurinkokuntaan kuuluvat myös lukuisat komeetat eli pyrstötähdet. Kun komeetat ovat kaukana Auringosta ne muistuttavat ehkä suurta likaista lumipalloa, mutta kun ne tulevat lähemmäksi Aurinkoa, niiden pinta alkaa sulaa ja sulanut materiaali muodostaa komeetalle pyrstön joka osoittaa Auringosta poispäin. Komeetat kiertävät Aurinkoa soikeilla radoilla ja kun ne tulevat Auringon lähettyville niitä voi havaita kaukoputkella tai kiikarilla. Joskus ne saattavat näkyä jopa paljain silmin. Tähdellä ja pyrstötähdellä ei ole mitään yhtenäisyyttä vaikka niin voisi nimestä päätellä.

Lue lisää

Miltä maapallo näyttää sieltä käsin?

Pimennykset kirjoitti:

Pimennykset
Kun Kuu peittää Auringon, syntyy auringonpimennys. Jos Kuu menee Maan varjoon syntyy kuunpimennys. Aurinko näyttää pimennyksen aikana aluksi sirppimäiseltä, mutta jos sitä seurataan jonkin aikaa Kuu peittää sen kokonaan eikä Aurinko ole enään nähtävissä. Vähän ajan päästä se kuitenkin taas pilkistää Kuun takaa. Näin Aurinko pimentyy jos kyseessä on täydellinen auringonpimennys. Jos Kuu ei peitä Aurinkoa kokonaan vaan osittain, on kyseessä osittainen auringonpimennys. Seuraava täydellinen auringonpimennys Suomessa on vasta vuonna 2126. Kuunpimennykset eivät näy samalla lailla kuin Auringon, koska Kuun eteen ei voi tulla taivaankappaleita. Kuunpimennyksen aikana Kuu muuttuu punertavaksi tai ruskehtavaksi. Myös kuulla on täydellinen ja osittainen pimennys. Se joko menee kokonaan Maan varjoon tai sitten se käy vain osittain siellä.

Lue lisää

Mittasuhteita
Avaruuden mittasuhteet ovat hyvin valtavat. Esimerkiksi Aurinko on meistä noin 150 miljoonan kilometrin päässä. Jos panet kolme hiekanjyvää suunnattoman suureen katedraaliin, niin katedraali on paljon tiheämmin täytetty kuin mitä avaruudessa on tähtiä. Seuraavaksi lähin tähti Proxima Centauri löytyy 4,3 valovuoden päästä (valovuosi on se matka jonka valo kulkee vuodessa eli noin 10 biljoonaa kilometriä). Lähin suuri galaksi, Andromedan galaksi löytyy meistä 20 valovuoden päästä eli 20 000 000 000 000 000 000 km. Ymmärrät varmaan miksi tähtitieteteilijät käyttävät matkan mittaamiseen valovuotta eikä kilometrejä.

Mittasuhteita kirjoitti:

Mittasuhteita
Avaruuden mittasuhteet ovat hyvin valtavat. Esimerkiksi Aurinko on meistä noin 150 miljoonan kilometrin päässä. Jos panet kolme hiekanjyvää suunnattoman suureen katedraaliin, niin katedraali on paljon tiheämmin täytetty kuin mitä avaruudessa on tähtiä. Seuraavaksi lähin tähti Proxima Centauri löytyy 4,3 valovuoden päästä (valovuosi on se matka jonka valo kulkee vuodessa eli noin 10 biljoonaa kilometriä). Lähin suuri galaksi, Andromedan galaksi löytyy meistä 20 valovuoden päästä eli 20 000 000 000 000 000 000 km. Ymmärrät varmaan miksi tähtitieteteilijät käyttävät matkan mittaamiseen valovuotta eikä kilometrejä.

Lue lisää

Ilmakehän valoilmiöt
Maan ilmakehässä tapahtuu monenlaisia valoilmiöitä. Tähän kappaleeseen on koottu niistä yleisimmät.

Sateenkaari
Ehkä tutuin ilmakehän valoilmiö kaikille on sateenkaari. Se syntyy kun Auringon valo heijastuu vesipisarasta ja hajoittaa valon spektrin väreihin. Sateenkaari muodostuu aina Auringon vastakkaiselle puolelle. Jos Aurinko on yli 30 asteen korkeudella, ei sateenkaarta enää voi nähdä. Joskus myös Kuu saattaa aiheuttaa sateenkaaren mutta ne ovat melko himmeitä ja värittömiä.

Halot (Teoksesta Valkean taivaan vieraat - Pekkola, Sillanpää, Ruoskanen. Ursa 1998)
Halot ovat värillisiä tai kokonaan valkeita renkaita, kaaria ja valokeskittymiä. Ne näkyvät taivaalla kirkkaan valonlähteen kuten Kuun tai Auringon ympärille ryhmittäytyneenä. Monet halot muistuttavat ulkonäöltään sateenkaarta, mutta vesisateen kanssa niillä ei ole mitään tekemistä. Haloja syntyy, kun valo taittuu tai heijastuu ilmassa leijuvista jääkiteistä. Jääkiteitä on lähinnä valkeissa, ohuissa yläpilvissä. Talvisin pakkasaamuina ajoittain esiintyvä jääsumu voi tuoda jääkiteet ja halot havaitsijan välittömään läheisyyteen. Halolmiöihin kuuluu 70-80 erilaista muotoa, josta suurin osa, yli viisikymmentä, ovat harvinaisia. Yleisimmät halot, kuten 22 asteen rengas tai aurinkopilari näkyvät taivaalla keskimäärin muutaman kerran viikossa. Muut kuin valoilmiöharrastajat eivät haloa yleensä huomaa sillä ne ovat yleensä melko lähellä häikäisevää Aurinkoa.

,,/,, kirjoitti:

Ilmakehän valoilmiöt
Maan ilmakehässä tapahtuu monenlaisia valoilmiöitä. Tähän kappaleeseen on koottu niistä yleisimmät.

Sateenkaari
Ehkä tutuin ilmakehän valoilmiö kaikille on sateenkaari. Se syntyy kun Auringon valo heijastuu vesipisarasta ja hajoittaa valon spektrin väreihin. Sateenkaari muodostuu aina Auringon vastakkaiselle puolelle. Jos Aurinko on yli 30 asteen korkeudella, ei sateenkaarta enää voi nähdä. Joskus myös Kuu saattaa aiheuttaa sateenkaaren mutta ne ovat melko himmeitä ja värittömiä.

Halot (Teoksesta Valkean taivaan vieraat - Pekkola, Sillanpää, Ruoskanen. Ursa 1998)
Halot ovat värillisiä tai kokonaan valkeita renkaita, kaaria ja valokeskittymiä. Ne näkyvät taivaalla kirkkaan valonlähteen kuten Kuun tai Auringon ympärille ryhmittäytyneenä. Monet halot muistuttavat ulkonäöltään sateenkaarta, mutta vesisateen kanssa niillä ei ole mitään tekemistä. Haloja syntyy, kun valo taittuu tai heijastuu ilmassa leijuvista jääkiteistä. Jääkiteitä on lähinnä valkeissa, ohuissa yläpilvissä. Talvisin pakkasaamuina ajoittain esiintyvä jääsumu voi tuoda jääkiteet ja halot havaitsijan välittömään läheisyyteen. Halolmiöihin kuuluu 70-80 erilaista muotoa, josta suurin osa, yli viisikymmentä, ovat harvinaisia. Yleisimmät halot, kuten 22 asteen rengas tai aurinkopilari näkyvät taivaalla keskimäärin muutaman kerran viikossa. Muut kuin valoilmiöharrastajat eivät haloa yleensä huomaa sillä ne ovat yleensä melko lähellä häikäisevää Aurinkoa.

Lue lisää

Kehät
Kehät ovat taivaankappaleiden (yleensä Auringon tai Kuun, joskus kirkkaiden planeettojen tai tähtien) ympärillä havaittavia valokiekkoja, joilla on värillinen ulkoreuna. Kehät syntyvät valon sirotessa eli diffraktoituessa pilvien vesipisaroista ja jääkiteistä tai esim. siitepölystä. Kehät ovat paljon pienempiä kuin halot ja valonlähdettä lähempänä, joten niitä on vaikeampi huomata.

Valaisevat yöpilvet
Valaisevat yöpilvet ovat yleensä yöllä loppukesällä pohjoisessa näkyviä valkeina tai sinertävinä hohtavia pilviä. Ne ovat hyvin ohuita, keskimäärin 80 kilometrin korkeudessa ja muodostuvat todella pienistä hiukkasista. Hiukkasten valo on heijastunutta auringonvaloa. Joskus ne ovat todella kirkkaita ja peittävät koko pohjoisen taivaan. Pilvellä on erilaisia muotoja.

Revontulet
Revontulet syntyvät ilmakehässä keskimäärin 80 - 300 km korkeudella. Ne syntyvät, kun Auringosta lähteneet varatut hiukkaset osuvat Maan ilmakehän molekyyleihin. Maan mangeettikenttä ohjaa hiukkaset lähelle Maan napoja, joten revontulia näkee yleensä suhteellisen pohjoisessa tai etelässä. Esimerkiksi Etelä-Suomessa revontulia näkyy keskimäärin pari kertaa vuodessa, Lapissa sen sijaan lähes säännöllisesti. Revontulien väri on yleensä vihreä tai kellanvihreä. Tavallisin muoto on kaari, joka usein on melko rauhallinen ja himmeä. Vyö on huomattavasti aktiivisempi. Sen alareuna on poimuinen ja siitä lähtee usein pystysuoria säteitä, jotka muuttuvat nopeasti. Joskus voi olla revontulimyrsky eli revontulet ovat hyvin aktiivisia ja näyttäviä. Kun on kerran nähnyt kunnon revontulet niin sitä ei unohda.

..?... kirjoitti:

Kehät
Kehät ovat taivaankappaleiden (yleensä Auringon tai Kuun, joskus kirkkaiden planeettojen tai tähtien) ympärillä havaittavia valokiekkoja, joilla on värillinen ulkoreuna. Kehät syntyvät valon sirotessa eli diffraktoituessa pilvien vesipisaroista ja jääkiteistä tai esim. siitepölystä. Kehät ovat paljon pienempiä kuin halot ja valonlähdettä lähempänä, joten niitä on vaikeampi huomata.

Valaisevat yöpilvet
Valaisevat yöpilvet ovat yleensä yöllä loppukesällä pohjoisessa näkyviä valkeina tai sinertävinä hohtavia pilviä. Ne ovat hyvin ohuita, keskimäärin 80 kilometrin korkeudessa ja muodostuvat todella pienistä hiukkasista. Hiukkasten valo on heijastunutta auringonvaloa. Joskus ne ovat todella kirkkaita ja peittävät koko pohjoisen taivaan. Pilvellä on erilaisia muotoja.

Revontulet
Revontulet syntyvät ilmakehässä keskimäärin 80 - 300 km korkeudella. Ne syntyvät, kun Auringosta lähteneet varatut hiukkaset osuvat Maan ilmakehän molekyyleihin. Maan mangeettikenttä ohjaa hiukkaset lähelle Maan napoja, joten revontulia näkee yleensä suhteellisen pohjoisessa tai etelässä. Esimerkiksi Etelä-Suomessa revontulia näkyy keskimäärin pari kertaa vuodessa, Lapissa sen sijaan lähes säännöllisesti. Revontulien väri on yleensä vihreä tai kellanvihreä. Tavallisin muoto on kaari, joka usein on melko rauhallinen ja himmeä. Vyö on huomattavasti aktiivisempi. Sen alareuna on poimuinen ja siitä lähtee usein pystysuoria säteitä, jotka muuttuvat nopeasti. Joskus voi olla revontulimyrsky eli revontulet ovat hyvin aktiivisia ja näyttäviä. Kun on kerran nähnyt kunnon revontulet niin sitä ei unohda.

Lue lisää

Tähtitaivas
Kun menee kirkkaana ja pimeänä yönä vaikkapa maaseudulle katselemaan tähtiä on näky todella mahtava. Toista se on kaupungeissa ja lähiseuduilla, jossa valot peittävät näkyvistä suurimman osan tähdistä. Olet varmaan kuullut tähtikuvioista. Tähdet ovat jo vanhastaan jaettu tähdistöihin sen mukaan, millaisia kuvioita tähtien kuviteltiin muodostavan. Eri kulttuuripiirit nimesivät kuviot oman elinympäristönsä ja omien taruolentojensa mukaan. Nykyään on kuitenkin tähtikuviot päätetty kansainvälisesti ja niitä on yhteensä 88. Niistä suurta osaa emme voi kuitenkaan nähdä sillä ne pysyttelevät eteläisellä pallonpuoliskolla.

Kevään ja syksyn tähtitaivaat ovat erilaiset. Syynä tähän on vuorokauden (aurinkovuorokausi) ja maapallon oman akselinsa ympäri pyörähtämisessä (tähtivuorokausi) kuluvan ajan ero. Maapallon pyörähtää oman akselinsa ympäri noin 23 tunnissa ja 56 minuutissa, kun taas aurinkovuorokauden pituus on kaikille tuttu 24 tuntia. Aikaero johtuu maapallon liikkumisesta eteenpäin radallaan Auringon ympäri, jonka takia Auringon näennäinen paikka taivaalla muuttuu. Tähtivuorokauden aikana tähdet ovat aina samoissa paikoissa taivaalla kuin olivat edellisenä tähtivuorokautena samaan aikaan katsottaessa, mutta koska tähtivuorokausi on lyhyempi kuin aurinkovuorokausi, on vuodessa tähtivuorokausia yksi enemmän kuin aurinkovuorokausia. Siksi tähtivuorokauden alkamisajankohta aurinkovuorokauteen verrattuna siirtyy ja täten myös tähtien paikat muuttuvat vuoden edetessä.

Suomalaisille ehkä tutuin kuvio lienee Otava, sen suurin osa löytää ja on nähnyt. Otavaa et löydä kuitenkaan tähtikuviolistasta, sillä se ei ole itsenäinen kuvio vaan osa Ison Karhun tähtikuviota. Kesäöisin taivas on vaalea eikä tähtiä juuri näy. Etelä-Suomen taivaalla erottuu kuitenkin kolme tähteä (Lyyran Vega, Joutsenen Deneb ja Kotkan Altair) näiden kolmen tähden muodostamaa kuviota kutsutaan kesäkolmioksi. Mielestäni mieluisin tähtikatseluaika Suomessa on elokuun loppu. Silloin taivas on riittävän tumma ja ilma on vielä suhteellisen lämmintä.

Tähtitaivas... kirjoitti:

Tähtitaivas
Kun menee kirkkaana ja pimeänä yönä vaikkapa maaseudulle katselemaan tähtiä on näky todella mahtava. Toista se on kaupungeissa ja lähiseuduilla, jossa valot peittävät näkyvistä suurimman osan tähdistä. Olet varmaan kuullut tähtikuvioista. Tähdet ovat jo vanhastaan jaettu tähdistöihin sen mukaan, millaisia kuvioita tähtien kuviteltiin muodostavan. Eri kulttuuripiirit nimesivät kuviot oman elinympäristönsä ja omien taruolentojensa mukaan. Nykyään on kuitenkin tähtikuviot päätetty kansainvälisesti ja niitä on yhteensä 88. Niistä suurta osaa emme voi kuitenkaan nähdä sillä ne pysyttelevät eteläisellä pallonpuoliskolla.

Kevään ja syksyn tähtitaivaat ovat erilaiset. Syynä tähän on vuorokauden (aurinkovuorokausi) ja maapallon oman akselinsa ympäri pyörähtämisessä (tähtivuorokausi) kuluvan ajan ero. Maapallon pyörähtää oman akselinsa ympäri noin 23 tunnissa ja 56 minuutissa, kun taas aurinkovuorokauden pituus on kaikille tuttu 24 tuntia. Aikaero johtuu maapallon liikkumisesta eteenpäin radallaan Auringon ympäri, jonka takia Auringon näennäinen paikka taivaalla muuttuu. Tähtivuorokauden aikana tähdet ovat aina samoissa paikoissa taivaalla kuin olivat edellisenä tähtivuorokautena samaan aikaan katsottaessa, mutta koska tähtivuorokausi on lyhyempi kuin aurinkovuorokausi, on vuodessa tähtivuorokausia yksi enemmän kuin aurinkovuorokausia. Siksi tähtivuorokauden alkamisajankohta aurinkovuorokauteen verrattuna siirtyy ja täten myös tähtien paikat muuttuvat vuoden edetessä.

Suomalaisille ehkä tutuin kuvio lienee Otava, sen suurin osa löytää ja on nähnyt. Otavaa et löydä kuitenkaan tähtikuviolistasta, sillä se ei ole itsenäinen kuvio vaan osa Ison Karhun tähtikuviota. Kesäöisin taivas on vaalea eikä tähtiä juuri näy. Etelä-Suomen taivaalla erottuu kuitenkin kolme tähteä (Lyyran Vega, Joutsenen Deneb ja Kotkan Altair) näiden kolmen tähden muodostamaa kuviota kutsutaan kesäkolmioksi. Mielestäni mieluisin tähtikatseluaika Suomessa on elokuun loppu. Silloin taivas on riittävän tumma ja ilma on vielä suhteellisen lämmintä.

Lue lisää

Tähtitaivas liikkuu koko ajan, koska Maa pyörii. Tähdet nousevat ja laskevat kuten Aurinko ja Kuu. Tämän takia kaukoputkiin asennetaan seurantamoottoreita, jotta kohteet pysyisivät koko ajan kaukoputken näkökentässä.

Tähdet näyttävät vilkkuvan. Tämä johtuu ilmakehän virtauksista. Horisontin tuntumassa vilkkumista on enemmän koska siellä tähden valo joutuu läpäistämään paksumman ilmakehäkerroksen. Tämän takia tähtitornit pyritään rakentamaan korkeille vuorille, jotta osa ilmakehästä jäisi alapuolelle ja vilkkumista on täten vähemmän. Parhaan tuloksen saa kuitenkin viemällä kaukoputki avaruuteen, jossa ei ole häiritsevää ilmakehää. Tälläinen on esimerkiksi Hubble-avaruusteleskooppi.

Joskus voit nähdä taivaalla tähden näköisen lentävän pisteen. Se ei kuitenkaan ole tähti vaan satelliitti, joka kiertää Maapalloa. Maata kiertää useita tuhansia satelliitteja ja niitä voikin nähdä keskimäärin muutaman minuutin välein. Satelliitti voi olla himmeä juuri ja juuri erotettavissa oleva piste tai kirkas tähdistä selvästi erotettavissa oleva kohde. Joskus olet ehkä taivaalla nähnyt pisteen joka on kirkastunut kirkkaaksi välähdykseksi ja sitten taas himmentynyt pieneksi pisteeksi. Kyseessä ei ole ufo, vaan Iridium-satelliitti, jonka runko on tehty erittäin hyvin Auringon valoa heijastavasta materiaalista. Kun satelliitti lentää ylitsesi niin tietyssä kohtaa lentorataa satelliitista heijastuva auringonvalo heijastuu hetken ajan suoraan silmiisi, minkä näet lyhyenä mutta kirkkaana välähdyksenä.

T-taivas 2 kirjoitti:

Tähtitaivas liikkuu koko ajan, koska Maa pyörii. Tähdet nousevat ja laskevat kuten Aurinko ja Kuu. Tämän takia kaukoputkiin asennetaan seurantamoottoreita, jotta kohteet pysyisivät koko ajan kaukoputken näkökentässä.

Tähdet näyttävät vilkkuvan. Tämä johtuu ilmakehän virtauksista. Horisontin tuntumassa vilkkumista on enemmän koska siellä tähden valo joutuu läpäistämään paksumman ilmakehäkerroksen. Tämän takia tähtitornit pyritään rakentamaan korkeille vuorille, jotta osa ilmakehästä jäisi alapuolelle ja vilkkumista on täten vähemmän. Parhaan tuloksen saa kuitenkin viemällä kaukoputki avaruuteen, jossa ei ole häiritsevää ilmakehää. Tälläinen on esimerkiksi Hubble-avaruusteleskooppi.

Joskus voit nähdä taivaalla tähden näköisen lentävän pisteen. Se ei kuitenkaan ole tähti vaan satelliitti, joka kiertää Maapalloa. Maata kiertää useita tuhansia satelliitteja ja niitä voikin nähdä keskimäärin muutaman minuutin välein. Satelliitti voi olla himmeä juuri ja juuri erotettavissa oleva piste tai kirkas tähdistä selvästi erotettavissa oleva kohde. Joskus olet ehkä taivaalla nähnyt pisteen joka on kirkastunut kirkkaaksi välähdykseksi ja sitten taas himmentynyt pieneksi pisteeksi. Kyseessä ei ole ufo, vaan Iridium-satelliitti, jonka runko on tehty erittäin hyvin Auringon valoa heijastavasta materiaalista. Kun satelliitti lentää ylitsesi niin tietyssä kohtaa lentorataa satelliitista heijastuva auringonvalo heijastuu hetken ajan suoraan silmiisi, minkä näet lyhyenä mutta kirkkaana välähdyksenä.

Lue lisää

Planeettojen havainnointi
Taivaalla voi paljain silmin nähdä viisi planettaa, Merkuriuksen, Venuksen, Marsin, Jupiterin ja Saturnuksen.

Merkuriuksen
voi nähdä lännessä ennen auringonnousua tai idässä auringonlaskun jälkeen. Sinun on kuitenkin tiedettävä melko tarkasti sen paikka. Pienellä kaukoputkella voi nähdä Merkuriuksen vaiheen, sillä on samanlaiset vaiheet kuin Kuulla. Jos planeetta on matalalla saat tyytyä värilliseen ja vilkkuvaan kuvaan edellä mainituista syistä.

Venus
on kirkkain planeetoista. Se on jopa taivaan (tietysti Auringon jälkeen) kirkkainta tähteä Siriusta kirkkaampi. Kaukoputkella voi nähdä hyvin sen vaiheen. Siitä saattaa myös näkyä muutamia yksityiskohtia.

Mars
näkyy kirkkaana punaisena pisteenä. Kaukoputkilla siitä voi havaita yksityiskohtia mm. napalakit ja tummia alueita.

Jupiter
Jupiter loistaa taivaalla kirkkaana ja ehkä hieman kellertävänä. Pienillä kaukoputkilla sen ympärillä näkee neljä pistettä. Ne ovat Jupiterin neljä suurinta kuuta (Canymedes, Kallisto, Io ja Europa). Jupiterin pinnalla näkyy myös lähes aina kaksi leveää ekvaattorivyötä ja joskus myös Suuri Punainen Pilkku.

Saturnus
on ehkä aurinkokuntamme upein ja kaunein planeetta, koska sillä on upeat renkaat jotka erottuvat pienilläkin kaukoputkilla. Renkaissa voi nähdä tumman viivan, Cassinin-jaon. Planeetan pinnalla saattaa isommilla putkilla erottua joitakin yksityiskohtia.

Uranus, Neptunus ja Pluto
ovat niin kaukana ettei niistä harrastajakaukoputkilla yksityiskohtia erota. Uranuksen voi nähdä vihertävänä levynä, mutta Neptunuksen ja Pluton havaitsemisessa saa tyytyä vain niiden löytämiseen.

Planeettojen lisäksi taivaalta löytyy loputtomasti havainnoitavaa, kuten galakseja, kaasusumuja ja tähtijoukkoja. Unohtaa ei kuitenkaan sovi tavallisia tähtiä ja kaksoistähtiä, sekä omaa tähteämme Aurinkoa. Aurinkoa havainnoidessa täytyy olla kuitenkin asianmukaiset suotimet, jotta sen kirkas valo ei vahingoittaisi silmiä tai peräti sokeuttaisi! Itse ole suunnannut putken Aurinkoon päin ilman suodinta ja okulaarissa oleva muovi alkoi sulaa parissa sekunnissa. En halua tietää miten silmälle olisi käynyt.

*Ruu* kirjoitti:

Miltä maapallo näyttää sieltä käsin?

Taitaa olla mitätön kappale, en ole ikinä kuullutkaan.

maapallo? kirjoitti:

Taitaa olla mitätön kappale, en ole ikinä kuullutkaan.

olet käynyt ja tuliko palatessa pahakin jetläkki aikaerosta?

*Ruu* kirjoitti:

olet käynyt ja tuliko palatessa pahakin jetläkki aikaerosta?

Silloin MAAN AIKA ei minun osaltani kulu. Voin palata sinnepäin joskus ja tavata jälkeläisiäni kymmenennessä polvessa. Jos taas voisin ylittää valonnopeuden, aina osaltani kulkisi taaksepäin: olisin löytänyt ikuisen nuoruuden lähteen!

valonnopeudella. kirjoitti:

Silloin MAAN AIKA ei minun osaltani kulu. Voin palata sinnepäin joskus ja tavata jälkeläisiäni kymmenennessä polvessa. Jos taas voisin ylittää valonnopeuden, aina osaltani kulkisi taaksepäin: olisin löytänyt ikuisen nuoruuden lähteen!

Lue lisää

valonnopeus on nopein nopeus? Kuulostaa keskiaikaiselta, koska valon voi nähdä. Ainakin pimeässä ja auringon valon päivälläkin. Kyllä mun mielestä jokin muu abstraktisempi määre tarvittaisiin superhypergalaktisiin äärettömyyksiin sukellettaessa.

*Ruu* kirjoitti:

valonnopeus on nopein nopeus? Kuulostaa keskiaikaiselta, koska valon voi nähdä. Ainakin pimeässä ja auringon valon päivälläkin. Kyllä mun mielestä jokin muu abstraktisempi määre tarvittaisiin superhypergalaktisiin äärettömyyksiin sukellettaessa.

Lue lisää

tietyssä pisteessä aika häviää olemattomiin. Menettää merkityksensä kokonaan.

*Ruu* kirjoitti:

valonnopeus on nopein nopeus? Kuulostaa keskiaikaiselta, koska valon voi nähdä. Ainakin pimeässä ja auringon valon päivälläkin. Kyllä mun mielestä jokin muu abstraktisempi määre tarvittaisiin superhypergalaktisiin äärettömyyksiin sukellettaessa.

Lue lisää

ole suurin nopeus. Suurempi nopeus on henkinopeus, josta on kerrottu Raamatussakin.

Minulla onkin kehitteillä Ylilyöntiauto, joka kulkee ajatuksennopeudella. Silloin voidaan matkailla galagsista toiseen, jopa toisiin jumalakuntiin.

Ei pitäisi ketään vaivata ahtaanpaikankammo.

väärällä jalalla ylös? Kiukkuinen vai vaan tapansa mukaan kriittinen?

Upea on tähtitaivas ja panee kenet vaan hiljaiseksi. Eilen illallakin Venus tapitti korkealla taivaalla. Siellä se huutomerkin lailla muistuttaa meille maan matosille, että halloo te siellä, ei tollaset pikkuasiat ole ollenkaan niin tärkeitä, kuin te pikkuressukat kuvittelette.

Sieltä löytyy elämisen mittakaava - tähtösistä ;=)

*Ruu* kirjoitti:

väärällä jalalla ylös? Kiukkuinen vai vaan tapansa mukaan kriittinen?

Upea on tähtitaivas ja panee kenet vaan hiljaiseksi. Eilen illallakin Venus tapitti korkealla taivaalla. Siellä se huutomerkin lailla muistuttaa meille maan matosille, että halloo te siellä, ei tollaset pikkuasiat ole ollenkaan niin tärkeitä, kuin te pikkuressukat kuvittelette.

Sieltä löytyy elämisen mittakaava - tähtösistä ;=)

Lue lisää

on mielenkiintoinen, tässä raapaisu maailmankaikkeudesta:
http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/maailmankaikkeus.htm

Pääsivu tuo www.ursa.fi jos kiinnostaa seurata taivaallisia asioita.

*Ruu* kirjoitti:

on mielenkiintoinen, tässä raapaisu maailmankaikkeudesta:
http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/maailmankaikkeus.htm

Pääsivu tuo www.ursa.fi jos kiinnostaa seurata taivaallisia asioita.

Lue lisää

Kempelaisen sedällekin paljon, todella paljon sellaista mitä ei teeveestä löydä. Ihan kiva laatikko se teeveekin silti on samoin kuin myös tutkittavaa löytyy kirjainyhdistelmästä veeäl.

http://www.ursa.fi/

*Ruu* kirjoitti:

Kempelaisen sedällekin paljon, todella paljon sellaista mitä ei teeveestä löydä. Ihan kiva laatikko se teeveekin silti on samoin kuin myös tutkittavaa löytyy kirjainyhdistelmästä veeäl.

http://www.ursa.fi/

Lue lisää

http://www.ursa.fi/extra/taivaalla/tahtikartta/index.php4?VUOSI=2009&KUUKAUSI=2&PAIVA=2&TUNNIT=6&MINUUTIT=0&SEKUNNIT=0

*Ruu* kirjoitti:

http://www.ursa.fi/extra/taivaalla/tahtikartta/index.php4?VUOSI=2009&KUUKAUSI=2&PAIVA=2&TUNNIT=6&MINUUTIT=0&SEKUNNIT=0

Lue lisää

Koko ajan muuttuu

http://www.ursa.fi/extra/taivaalla/tahtikartta/

*Ruu* kirjoitti:

Koko ajan muuttuu

http://www.ursa.fi/extra/taivaalla/tahtikartta/

Vuoden alussa Venus loistaa kirkkaana iltatähtenä lounaistaivaalla. Se näkyy kuunsirpin lähellä 29. ja 30.1. Jupiter-planeetta ilmestyy huhtikuun aamuhämärissä taivaalle. Elokuusta lähtien se näkyy koko yön matalalla etelän suunnassa. Neljän kirkkaimman kuunsa kanssa se on tähtinäytäntöjen kiitollinen kohde.

jo loitota? kirjoitti:

Vuoden alussa Venus loistaa kirkkaana iltatähtenä lounaistaivaalla. Se näkyy kuunsirpin lähellä 29. ja 30.1. Jupiter-planeetta ilmestyy huhtikuun aamuhämärissä taivaalle. Elokuusta lähtien se näkyy koko yön matalalla etelän suunnassa. Neljän kirkkaimman kuunsa kanssa se on tähtinäytäntöjen kiitollinen kohde.

Lue lisää

Tähtienvälinen aine on hyvin voimakkaasti keskittynyt Linnunradan tasoon. Tähtienvälisessä aineessa on myös pölyä, joka estää meitä näkemästä kovin kauas tason suunnassa. Sensijaan muissa suunnissa avaruus on lähes täysin läpinäkyvä ja me näemme näissä suunnissa koko maailmankaikkeuden.