Sirenan uppoamisen syyt?

Teet juuri sitä mistä muita syytät.
Spekuloit tapahtunutta, kyllä syy selviää aikanaan.
Ainoastaan bavarian vioista ja vaurioista saa spekuloida ja esittä ihan huuhaajuttuja tosina faktoina, muistakaa se.

Sinä spekuloit kirjoitti:

Teet juuri sitä mistä muita syytät.
Spekuloit tapahtunutta, kyllä syy selviää aikanaan.
Ainoastaan bavarian vioista ja vaurioista saa spekuloida ja esittä ihan huuhaajuttuja tosina faktoina, muistakaa se.

Lue lisää

Taas palaat tuohon bavariahöpinääsi. Etkö todellakaan huomannut, että Bavaria match 42:n ja Bavaria 39 kölivauriosta on esitetty selkeää asiatietoa materiaalianalyyseineen ja kuvadokumentteineen? Mitä spekulointia ne muka on olleet? Samanlaista analyysiä ja kuvadokumentointia odotetaan Sirenasta tai mistä tahansa veneestä.
Paskanjauhantaa tietenkin riittää ja joku aina epäilee faktatietojakin väärennetyiksi. Leikkiähän tämä foorumi on, enemmän tai vähemmän.

asennevamma? kirjoitti:

Taas palaat tuohon bavariahöpinääsi. Etkö todellakaan huomannut, että Bavaria match 42:n ja Bavaria 39 kölivauriosta on esitetty selkeää asiatietoa materiaalianalyyseineen ja kuvadokumentteineen? Mitä spekulointia ne muka on olleet? Samanlaista analyysiä ja kuvadokumentointia odotetaan Sirenasta tai mistä tahansa veneestä.
Paskanjauhantaa tietenkin riittää ja joku aina epäilee faktatietojakin väärennetyiksi. Leikkiähän tämä foorumi on, enemmän tai vähemmän.

Lue lisää

tuon viimeisimmän 39:n tapauksesta on esitetty?Spekulaatio ilman mitään mittaustuloksia että 50% kölistä olisi kadonnut. Hyvä jos 30% on minun veikkaukseni. Ja sitä paitsi yhteistä näille "ongelmille" on ettei miehistö ole huomannut veneessä mitään erikoista. Eikä vika ole miehistössä: venelehden testi bavaria, jossa köli oli tosin kokonaan pudonnut, mutta vain pari senttiä, ei saanut arvovaltaiselta raadilta purjehdusominaisuuksien suhteen mitään huomautuksia! Jos olisi ollut skandivene kyseessä, niin olisipa varmaan ammuttu hätäraketteja ja soiteltu hinausapua nitinöiden ja kolinoiden pelottamina.

asennevamma? kirjoitti:

Taas palaat tuohon bavariahöpinääsi. Etkö todellakaan huomannut, että Bavaria match 42:n ja Bavaria 39 kölivauriosta on esitetty selkeää asiatietoa materiaalianalyyseineen ja kuvadokumentteineen? Mitä spekulointia ne muka on olleet? Samanlaista analyysiä ja kuvadokumentointia odotetaan Sirenasta tai mistä tahansa veneestä.
Paskanjauhantaa tietenkin riittää ja joku aina epäilee faktatietojakin väärennetyiksi. Leikkiähän tämä foorumi on, enemmän tai vähemmän.

Lue lisää

Tätä harmajan tapausta, vaikka moitit niin tekeviä.
Toisekseen täällä oli aika kovaa spekulaatiota siitä bavaria 39:stä jossa kölin ja rungon välissä oli rako.

faktaa? kirjoitti:

tuon viimeisimmän 39:n tapauksesta on esitetty?Spekulaatio ilman mitään mittaustuloksia että 50% kölistä olisi kadonnut. Hyvä jos 30% on minun veikkaukseni. Ja sitä paitsi yhteistä näille "ongelmille" on ettei miehistö ole huomannut veneessä mitään erikoista. Eikä vika ole miehistössä: venelehden testi bavaria, jossa köli oli tosin kokonaan pudonnut, mutta vain pari senttiä, ei saanut arvovaltaiselta raadilta purjehdusominaisuuksien suhteen mitään huomautuksia! Jos olisi ollut skandivene kyseessä, niin olisipa varmaan ammuttu hätäraketteja ja soiteltu hinausapua nitinöiden ja kolinoiden pelottamina.

Lue lisää

Se SXK:n julkaisema kirjelmä sisältää kaikki kaipaamasi faktat. Mikä merkitys on sillä, puuttuuko 30 % vai 50 %? Joka tapauksessa, vaikka miehistö ei urpoudessaan olisi eroa havainnutkaan, on AVS:ssa tapahtunut huomattava huononnus bulbiosan kadottua. Ei mikään pikkujuttu turvallisuuden kannalta. Samoin rungosta pari senttiä irti roikkuva köli ei aiheuta normaaleissa oloissa mitään havaittavaa, mutta on silti merkki ehdottomasti korjausta vaativasta ongelmasta.

kirjelmä kirjoitti:

Se SXK:n julkaisema kirjelmä sisältää kaikki kaipaamasi faktat. Mikä merkitys on sillä, puuttuuko 30 % vai 50 %? Joka tapauksessa, vaikka miehistö ei urpoudessaan olisi eroa havainnutkaan, on AVS:ssa tapahtunut huomattava huononnus bulbiosan kadottua. Ei mikään pikkujuttu turvallisuuden kannalta. Samoin rungosta pari senttiä irti roikkuva köli ei aiheuta normaaleissa oloissa mitään havaittavaa, mutta on silti merkki ehdottomasti korjausta vaativasta ongelmasta.

Lue lisää

jauhamisen tuosta kölisaumasta.

Tiedät oikein hyvin, että se johtui kuljetusvauriosta, jonka maahantuoja korjasi. Taidat tietää senkin, että vene on kierrellyt maailman meriä jo pari vuotta ja vene toimii moitteettomasti.

Kertoisit mieluummin, mistä kaunasi tai vihasi Bavariaa kohtaan johtuu. Voimmeko jotenkin auttaa sinua?

lopettaa.. kirjoitti:

jauhamisen tuosta kölisaumasta.

Tiedät oikein hyvin, että se johtui kuljetusvauriosta, jonka maahantuoja korjasi. Taidat tietää senkin, että vene on kierrellyt maailman meriä jo pari vuotta ja vene toimii moitteettomasti.

Kertoisit mieluummin, mistä kaunasi tai vihasi Bavariaa kohtaan johtuu. Voimmeko jotenkin auttaa sinua?

Lue lisää

Sattui olemaan ensimmäinen viittaus asiaan, ja sekin vain edellisen kommentin takia. Aivan sama, missä veneessä köli roikkuu ja mistä vika on tullut. Se on silti ehdottomasti korjattava. Vain vian merkityksestä oli kysymys.

Aatelkaan nyt ite omalle kohalle että katotte kuinka sadantonnin hintainen oma rakas pursi menee pohjaan puli-puli, vain parin mailin päässä lähimmästä telakasta ja laiturista jossa se olisi voitu pelastaa. Tätä edelsi joku vaurio (peräsin?) jo vähintään pari tuntia aikaisemmin, yhä syvemmälle vaipuvan purren hinausta vähintään puolitoista tuntia. Onhan se varmasti traumaattinen kokemus.

Olisiko mitään voitu tehdä toisin jotta pursi olisi saatu pysymään kelluvana? Onko tästä tapauksesta mitään opittavaa, kuinka veneen miehistö tai meripelastus voisi toimia paremmin ja pitää pelastettavan aluksen kelluvana satamaan saakka? Vai oliko vuoto todellakin niin massiivinen ettei uppoamista voinut millään yrittää ehkäistä? Pelkkä peräsimen vannasputki ei kait voi olla kyseessä, eikö sitä voi yrittää tukkia vuotomatolla?

Ajatelkaas että sama olisi sattunut keskellä Itämerta! Kyllä tässä on ihan yhtä hyvä syy tutkia eri tahojen toimintaa kuin Teemun veneen karilleajossakin - tilanne olisi voinut johtaa ihmishenkien menetykseen!

yleistä mielenkiintoa bavariaa kohtaan lienee enemmän senkin takia että niitä on myyty kuin siimaa verrattuna kahteen olemassa olevaan sirena 36 stormfågeliin,joista se toinen nyt siis upposi.sen takia yleisesti ei ole kovin kiireellistä saada koko kansalle tietoa asiasta,vaikka kyseessä olisikin jokin suunnittelu- tai valmistusvirheeseen liittyvä juttu.eniten asia kiinnostanee tuota toisen 36 stormfågelin omistajaa.purjehtijaliitolla on tuskin intressiä asiaan ja ainakaan intressiä levitellä siitä mitään tietoa.pelastusviranomaisia valvoo muut tahot.lisäksi olen käsittänyt että pelastajat saapuivat paikalle nopeasti eikä ihmishenkiä ollut vaarantunut heidän toiminnastaan tai toimimattomuudesta.materiaalivahingoilla tuskin on isoakaan väliä ja tuntuu vakuutusyhtiökin saaneen yllättävän hyvin uponneestakin hyvitystä.vaikka ei olisi kokonaan uponnut vaan vain kokonaan sisältä kastunut, olisi hinta ollut varmaan aika lähellä tuota samaa.

Wiki kirjoitti:

Aatelkaan nyt ite omalle kohalle että katotte kuinka sadantonnin hintainen oma rakas pursi menee pohjaan puli-puli, vain parin mailin päässä lähimmästä telakasta ja laiturista jossa se olisi voitu pelastaa. Tätä edelsi joku vaurio (peräsin?) jo vähintään pari tuntia aikaisemmin, yhä syvemmälle vaipuvan purren hinausta vähintään puolitoista tuntia. Onhan se varmasti traumaattinen kokemus.

Olisiko mitään voitu tehdä toisin jotta pursi olisi saatu pysymään kelluvana? Onko tästä tapauksesta mitään opittavaa, kuinka veneen miehistö tai meripelastus voisi toimia paremmin ja pitää pelastettavan aluksen kelluvana satamaan saakka? Vai oliko vuoto todellakin niin massiivinen ettei uppoamista voinut millään yrittää ehkäistä? Pelkkä peräsimen vannasputki ei kait voi olla kyseessä, eikö sitä voi yrittää tukkia vuotomatolla?

Ajatelkaas että sama olisi sattunut keskellä Itämerta! Kyllä tässä on ihan yhtä hyvä syy tutkia eri tahojen toimintaa kuin Teemun veneen karilleajossakin - tilanne olisi voinut johtaa ihmishenkien menetykseen!

Lue lisää

Näin laman juurella saada vene myydyksi vakuutusyhtiölle?
Veneestä hyvä hinta, sitten vain odottelee hetken kun alkaa ihmisillä hätä pukata ja halpoja veneitä pullahdella myyntiin.
Siitä sitten valitsee entistä ehomman ja uudemman ja paremman ja halvemman:)
Onneksi edes toisilla käy tuuri.

mainsaill kirjoitti:

yleistä mielenkiintoa bavariaa kohtaan lienee enemmän senkin takia että niitä on myyty kuin siimaa verrattuna kahteen olemassa olevaan sirena 36 stormfågeliin,joista se toinen nyt siis upposi.sen takia yleisesti ei ole kovin kiireellistä saada koko kansalle tietoa asiasta,vaikka kyseessä olisikin jokin suunnittelu- tai valmistusvirheeseen liittyvä juttu.eniten asia kiinnostanee tuota toisen 36 stormfågelin omistajaa.purjehtijaliitolla on tuskin intressiä asiaan ja ainakaan intressiä levitellä siitä mitään tietoa.pelastusviranomaisia valvoo muut tahot.lisäksi olen käsittänyt että pelastajat saapuivat paikalle nopeasti eikä ihmishenkiä ollut vaarantunut heidän toiminnastaan tai toimimattomuudesta.materiaalivahingoilla tuskin on isoakaan väliä ja tuntuu vakuutusyhtiökin saaneen yllättävän hyvin uponneestakin hyvitystä.vaikka ei olisi kokonaan uponnut vaan vain kokonaan sisältä kastunut, olisi hinta ollut varmaan aika lähellä tuota samaa.

Lue lisää

Puolet kaikista valmistetuista Sirena 36:sta uponnut!

Hirveää.

Ei noin voi tapahtua skandiveneille, ei voi olla totta!

Parempaa? kirjoitti:

Näin laman juurella saada vene myydyksi vakuutusyhtiölle?
Veneestä hyvä hinta, sitten vain odottelee hetken kun alkaa ihmisillä hätä pukata ja halpoja veneitä pullahdella myyntiin.
Siitä sitten valitsee entistä ehomman ja uudemman ja paremman ja halvemman:)
Onneksi edes toisilla käy tuuri.

Lue lisää

Kesäkuussa piti olla aika hyvä ennustaja, jotta osasi ennakoida tulevan taloustaantuman. Onni onnettemuudessa että vene upposi silloin, muutenhan täällä spekuloitaisiin kuin muinoin sahojen hiilloksilla...

Wiki kirjoitti:

Kesäkuussa piti olla aika hyvä ennustaja, jotta osasi ennakoida tulevan taloustaantuman. Onni onnettemuudessa että vene upposi silloin, muutenhan täällä spekuloitaisiin kuin muinoin sahojen hiilloksilla...

Lue lisää

Kulki jo muutaman vuoden, olivat taantuman kaikki merkit ilmassa.
Eikö 90-luvusta opittu mitään?
Minä keskustelin toissakesänä kahden alan ammattilaisen kanssa, ja kysyin että kauanko menee kun se lama iskee, kun nyt menee taas niin pirun lujaa, lainaa otetaan ja ostetaan tuhottomasti?
Vastaus oli että ei sellaista lamaa koskaan enää tule, ei ole enää markkaa joka kelluu, on vahva euro, ostovoimaa on, markkinat ovat terveessä nousussa.....
Sanoin pojille että jos 90-luvun nousukiito loppui monttuun, niin loppuu tämäkin, katselivat kieroon ja naureskielivat minulle:)

Ei siis tarvinut viime kesänä olla mikään fakiiri pystyäkseen ennustamaan laman tulon.
Vieläköhän niillä analyytikkopojilla on töitä?:)

tosiaan.. kirjoitti:

Puolet kaikista valmistetuista Sirena 36:sta uponnut!

Hirveää.

Ei noin voi tapahtua skandiveneille, ei voi olla totta!

50% valmmistetuista veneistä.

mainsaill kirjoitti:

yleistä mielenkiintoa bavariaa kohtaan lienee enemmän senkin takia että niitä on myyty kuin siimaa verrattuna kahteen olemassa olevaan sirena 36 stormfågeliin,joista se toinen nyt siis upposi.sen takia yleisesti ei ole kovin kiireellistä saada koko kansalle tietoa asiasta,vaikka kyseessä olisikin jokin suunnittelu- tai valmistusvirheeseen liittyvä juttu.eniten asia kiinnostanee tuota toisen 36 stormfågelin omistajaa.purjehtijaliitolla on tuskin intressiä asiaan ja ainakaan intressiä levitellä siitä mitään tietoa.pelastusviranomaisia valvoo muut tahot.lisäksi olen käsittänyt että pelastajat saapuivat paikalle nopeasti eikä ihmishenkiä ollut vaarantunut heidän toiminnastaan tai toimimattomuudesta.materiaalivahingoilla tuskin on isoakaan väliä ja tuntuu vakuutusyhtiökin saaneen yllättävän hyvin uponneestakin hyvitystä.vaikka ei olisi kokonaan uponnut vaan vain kokonaan sisältä kastunut, olisi hinta ollut varmaan aika lähellä tuota samaa.

Lue lisää

Seuramme satamassa oli tuon upotessa 2 Sirena 36:sta ja tietääkseeni niitä on vielä pari muuallakin, joten on noita ainakin n. 5 kpl tehty. Toinen noista oli myynnissä ja myytiinkin pian ja oli kaupan jälkeen eräällä korjaamolla peräsinasennustaan tarkistuttamassa ko. onnettomuuden seurauksena.

Kova % kirjoitti:

50% valmmistetuista veneistä.

Toisessa viestissä kerrotiin, että Sirena 36 olisi tehty 5 (eikä 2) venettä, joten niistä on uponnut "vain" 20 %.

Paljonkohan niitä Maxi-999 pursia tehtiin, jos 100 niin 1 kölin katkeaminen tarkoittaa 1 % venekannasta.

Taitaa tuo Sirena 36:n olla ennätys, kun one-off veneet jätetään pois laskusta.

Sweden Yachts skandeista kahdesta hajosi köli Atlantilla (2003 Sweden Yacht 70 ja 2005 Sweden Yacht 42). Voi niillä olla muitakin köliongelmia, nuo 2 tuli julki kun olivat ARC:ssa. Oisko Sweden Yachtsia tehty muutama tuhat, jos 5000 niin ongelmien prosentti on 0,04 %.

Vertailu bavoihin on aika murskaava, 1 kölin menetyksen takia nurin mennyt tarkoittaa vain 0,003 % koko bava-venekannasta. Vaikka ottais mukaan 3 bavaa, luku olisi silti vain 0,01 % kaikista bavoista.

Joakim kirjoitti:

Seuramme satamassa oli tuon upotessa 2 Sirena 36:sta ja tietääkseeni niitä on vielä pari muuallakin, joten on noita ainakin n. 5 kpl tehty. Toinen noista oli myynnissä ja myytiinkin pian ja oli kaupan jälkeen eräällä korjaamolla peräsinasennustaan tarkistuttamassa ko. onnettomuuden seurauksena.

Lue lisää

juttelin erään kerran kyseisen uponneen sirena 36 stormfågelin omistajan kanssa ja muistan hänen silloin sanoneen niitä nimenomaisia olevan rakennettu vain kaksi.voi olla että ymmärsin väärin tai muistan väärin eli niitä voikin olla rakennettu viisi.ei niitä kyllä juuri näe liikenteessä.ja manittakoon että kyseisen veneen omistaja ei ole varsinaisesti tuttuni.anyway sen sirenan peräsin tai muutkaan ongelmat tuskin ovat niin useiden turvallisuutta vaarantavia kuin bavarioiden lukuisat puutteet.

mainsaill kirjoitti:

juttelin erään kerran kyseisen uponneen sirena 36 stormfågelin omistajan kanssa ja muistan hänen silloin sanoneen niitä nimenomaisia olevan rakennettu vain kaksi.voi olla että ymmärsin väärin tai muistan väärin eli niitä voikin olla rakennettu viisi.ei niitä kyllä juuri näe liikenteessä.ja manittakoon että kyseisen veneen omistaja ei ole varsinaisesti tuttuni.anyway sen sirenan peräsin tai muutkaan ongelmat tuskin ovat niin useiden turvallisuutta vaarantavia kuin bavarioiden lukuisat puutteet.

Lue lisää

Eikö vika, jonka takia vene uppoaa ole usean turvallisuutta vaarantava?

Ja mitä ne lukuisat puutteet on?

prosentiin.. kirjoitti:

Toisessa viestissä kerrotiin, että Sirena 36 olisi tehty 5 (eikä 2) venettä, joten niistä on uponnut "vain" 20 %.

Paljonkohan niitä Maxi-999 pursia tehtiin, jos 100 niin 1 kölin katkeaminen tarkoittaa 1 % venekannasta.

Taitaa tuo Sirena 36:n olla ennätys, kun one-off veneet jätetään pois laskusta.

Sweden Yachts skandeista kahdesta hajosi köli Atlantilla (2003 Sweden Yacht 70 ja 2005 Sweden Yacht 42). Voi niillä olla muitakin köliongelmia, nuo 2 tuli julki kun olivat ARC:ssa. Oisko Sweden Yachtsia tehty muutama tuhat, jos 5000 niin ongelmien prosentti on 0,04 %.

Vertailu bavoihin on aika murskaava, 1 kölin menetyksen takia nurin mennyt tarkoittaa vain 0,003 % koko bava-venekannasta. Vaikka ottais mukaan 3 bavaa, luku olisi silti vain 0,01 % kaikista bavoista.

Lue lisää

Mitä sille Sirenalle siis on käynyt? Menettikö se peräsimen? Mistä tämä johtui? JOS näin oli, oliko kyseessä materiaalivika, valmistusvika, suunnitteluvirhe vai ulkoisen tekijän aiheuttama syy (törmäys tms)?

On se kumma kun tästäkin ketjusta on kehkeytynyt toisiaan mollailevien merkkipursifakki-idioottien väittely.

Tietysti jos hakee analogioita muihin tapauksiin, joissa rakenteen heikkoudet ovat aiheuttaneet merihädän, niin lähinnä se mitä minä ajan takaa on tapauksien uutisointi. Ensimmäistä kertaa kait väitetään "yksityisasiaksi" tuollaista purren täystuhoa jossa miehistö olisi jäänyt veden varaan mikäli se olisi tapahtunut riittävän kaukana rannasta.

Se tässä on omituista.

Mainittiin että tästä tehdään tutkimus, jonka tulokset tulevat aikanaan. Tehdäänkö? Onnettomuustutkintalautakunta ei kait ainakaan, nehän tutkivat vain suuronnettomuuksia tai tilanteita joissa suuronnettomuus olisi ollut mahdollinen.

Joten, minulla ei ole tietoa tuon Sirenan uppoamissyystä, muuta kuin näitä "varmaankin peräsin petti..." huhuja, osaan tietysti arvailla itsekin mutta onko kellään TIETOA? Jos ei ole tietoa => oletuksien perusteella tehdyt johtopäätökset ovat vielä epävarmempia kuin oletukset.

mainsaill kirjoitti:

juttelin erään kerran kyseisen uponneen sirena 36 stormfågelin omistajan kanssa ja muistan hänen silloin sanoneen niitä nimenomaisia olevan rakennettu vain kaksi.voi olla että ymmärsin väärin tai muistan väärin eli niitä voikin olla rakennettu viisi.ei niitä kyllä juuri näe liikenteessä.ja manittakoon että kyseisen veneen omistaja ei ole varsinaisesti tuttuni.anyway sen sirenan peräsin tai muutkaan ongelmat tuskin ovat niin useiden turvallisuutta vaarantavia kuin bavarioiden lukuisat puutteet.

Lue lisää

Tuo viittamani myyty yksilö oli se ensimmäinen, joka rakennettiin omistajan toiveiden mukaiseksi "one-offiksi", josta sitten kuitenkin tehtiin muotit ja myöhemmin ne muutamat sisarveneet. Ko. yksilö ei ollut missään (SPL, mittakirjat) Sirenana.

Puutteet? kirjoitti:

Eikö vika, jonka takia vene uppoaa ole usean turvallisuutta vaarantava?

Ja mitä ne lukuisat puutteet on?

tärkeimmät turvallisuutta uhkaavat puutteet:

-liian ohut laminointi pohjassa mm. kölin ympärillä (näkyy mm. kölin ja pohjan hetkumisena kun näitä kuskataan kuorma.autoilla talvitelakalle)

-liian pienet aluslevyt kölipulteille (tulevat läpi ohuen pohjan suuressa rasituksessa)

korjaus yksinkertaista: pohjan paksuutta olisi lisättävä, kölipalkistoa vahvistettava ja köli laitettava tukevammilla pulteilla ja reiluilla aluslevyillä kiinni

mainsaill kirjoitti:

tärkeimmät turvallisuutta uhkaavat puutteet:

-liian ohut laminointi pohjassa mm. kölin ympärillä (näkyy mm. kölin ja pohjan hetkumisena kun näitä kuskataan kuorma.autoilla talvitelakalle)

-liian pienet aluslevyt kölipulteille (tulevat läpi ohuen pohjan suuressa rasituksessa)

korjaus yksinkertaista: pohjan paksuutta olisi lisättävä, kölipalkistoa vahvistettava ja köli laitettava tukevammilla pulteilla ja reiluilla aluslevyillä kiinni

Lue lisää

Kuinka monessa bavariassa on rakneteet pettäneet tuon liian ohuen materiaalipaksuuden takia?
Ehkä materiaalipaksuudet vain tuntuvat ohuilta, kun suomessa on aina tehty veneet mutulla, eikä mihinkään askelmiin perustuen.
Ei ole kovin kauaa siitä, kun veneenrakentajan nyrkkisääntö oli "mattokerros/venemetri".

Ja jos köli heiluu kuljetuksen aikana, on vene kyllä tuettu aivan väärin.
Oletko katsonut koskaan lentokoneen siipeä kun lentokone lentää, se heiluu ja joustaa komean näköisesti, onkohan sekin suunnitteluvirhe, vai kuuluukon se joustaa, jotta se si murtuisi?

Rakenteet? kirjoitti:

Kuinka monessa bavariassa on rakneteet pettäneet tuon liian ohuen materiaalipaksuuden takia?
Ehkä materiaalipaksuudet vain tuntuvat ohuilta, kun suomessa on aina tehty veneet mutulla, eikä mihinkään askelmiin perustuen.
Ei ole kovin kauaa siitä, kun veneenrakentajan nyrkkisääntö oli "mattokerros/venemetri".

Ja jos köli heiluu kuljetuksen aikana, on vene kyllä tuettu aivan väärin.
Oletko katsonut koskaan lentokoneen siipeä kun lentokone lentää, se heiluu ja joustaa komean näköisesti, onkohan sekin suunnitteluvirhe, vai kuuluukon se joustaa, jotta se si murtuisi?

Lue lisää

Jos köli hetkuu kuljetuksessa, kyllä se hetkuu vielä enemmän merenkäynnissä. Sekö onkin normaalia? Minullakin oli kerran vene, ei suinkaan bavaria, jonka rakenteet hetkui aallokossa ja sisustus narisi kovasti. Taipuisa rakenne ilmeni siinäkin, ettei rikiä saanut niin kireäksi kuin mielestäni olisi ollut tarpeen. Etustaagi jäi kryssillä liian löysäksi ja masto pumppasi aallokossa. Vaihdoin veneen sellaiseen, joka on mahdollsimman tukeva eikä hetku. Minun mielestäni kölirakenteen ja rungon tulee olla jäykkä - yksi syy miksi esim. bava ei ole oma suosikkini. Sinulle ja monelle muullekin bava taas on oiva peli eikä siinä ole moitittavaa. Näkyyhän se myyntitilastoissakin. Jokaisella on omat käsityksensä siitä, mistä kannattaa/on varaa maksaa ja mitä haluaa.

Rakenteet? kirjoitti:

Kuinka monessa bavariassa on rakneteet pettäneet tuon liian ohuen materiaalipaksuuden takia?
Ehkä materiaalipaksuudet vain tuntuvat ohuilta, kun suomessa on aina tehty veneet mutulla, eikä mihinkään askelmiin perustuen.
Ei ole kovin kauaa siitä, kun veneenrakentajan nyrkkisääntö oli "mattokerros/venemetri".

Ja jos köli heiluu kuljetuksen aikana, on vene kyllä tuettu aivan väärin.
Oletko katsonut koskaan lentokoneen siipeä kun lentokone lentää, se heiluu ja joustaa komean näköisesti, onkohan sekin suunnitteluvirhe, vai kuuluukon se joustaa, jotta se si murtuisi?

Lue lisää

lentokone on eri härveli mutta valitettavasti senkin siipiin ja runkoon rulee rasitusmurtumia tuosta hetkumisesta.lentokoneen tavoin on alettu rakentaa kevyitä veneitä mm. materiaalisäästöjen ja nopeuden parantamisen toivossa.esimerkki seurauksista on nuo vor-veneet,jotka eivät sitten kestä merellä.kisassa asia on hyväksyttävissä olevan riskin rajoissa mutta ei perhepurjehtijalla.samalla tavoin kuin lentokoneessa,rungon hetkuminen aiheuttaa rasitusmurtumia irrottaen laminaatteja ja rikkoen gelcoat pintoja jne,josta seuraa ongelmia.liian paksu laminaattikerros on harvoin perhepurjehtijalle ongelma,vaikka ei sen kasvattaminen tietyn rajan jälkeen enää juurikaan turvallisuutta lisää.kun kommentoit kuljetuksesta, et ehkä ole nähnyt kuinka veneitä kuljetetaan satamissa:ne vain roikkuvat hiiabin nokassa kuorma-auton lavalla kölinsä varassa.siinä voi seurata hötkyykö pohja ja heiluuko köli.pidemmillä kuljetusmatkoilla veneet saavat "hyvästä" tuennasta huolimatta usein vaurioita pohjarakenteisiinsa,koska venettä ei ole tarkoitettu seisomaan kölinsä päällä trampoliinissa.

Wiki kirjoitti:

Mitä sille Sirenalle siis on käynyt? Menettikö se peräsimen? Mistä tämä johtui? JOS näin oli, oliko kyseessä materiaalivika, valmistusvika, suunnitteluvirhe vai ulkoisen tekijän aiheuttama syy (törmäys tms)?

On se kumma kun tästäkin ketjusta on kehkeytynyt toisiaan mollailevien merkkipursifakki-idioottien väittely.

Tietysti jos hakee analogioita muihin tapauksiin, joissa rakenteen heikkoudet ovat aiheuttaneet merihädän, niin lähinnä se mitä minä ajan takaa on tapauksien uutisointi. Ensimmäistä kertaa kait väitetään "yksityisasiaksi" tuollaista purren täystuhoa jossa miehistö olisi jäänyt veden varaan mikäli se olisi tapahtunut riittävän kaukana rannasta.

Se tässä on omituista.

Mainittiin että tästä tehdään tutkimus, jonka tulokset tulevat aikanaan. Tehdäänkö? Onnettomuustutkintalautakunta ei kait ainakaan, nehän tutkivat vain suuronnettomuuksia tai tilanteita joissa suuronnettomuus olisi ollut mahdollinen.

Joten, minulla ei ole tietoa tuon Sirenan uppoamissyystä, muuta kuin näitä "varmaankin peräsin petti..." huhuja, osaan tietysti arvailla itsekin mutta onko kellään TIETOA? Jos ei ole tietoa => oletuksien perusteella tehdyt johtopäätökset ovat vielä epävarmempia kuin oletukset.

Lue lisää

hetkeksi tuohon yksityisyyteen. Kirjoitit "Ensimmäistä kertaa kait väitetään "yksityisasiaksi" tuollaista..."

Joku näkyi sinulle tuolla toisessa ketjussa tästä jo kommentoineen, mutta liityn seuraan, kun et näytä häntä uskoneen. Sinun ajattelutavassasi on perusvääristymä, jota voisi kai kuvata "talonmiehenmuija-syndroomaksi". Et käsitä, että lähtökohtaisesti KAIKKI asiat ovat yksityisasioita, ellei ole erittäin painavia perusteita niiden julkisuudelle. Se, mitä naapurin veneelle tapahtuu, ei kerta kaikkiaan kuulu sinulle, ellei naapuri itse asiaa ota sinun kanssasi esille. Muistan nuoruusvuosiltani hyvin kuvaavan ilmaisun, kun joku tunki nokkaansa asioihin, jotka eivät hänelle kuuluneet: "V-tuuks se sun napaas kaivaa?" Pätee tähänkin. Tapahtunut ei lähtökohtaisesti kuulu kenellekään muulle kuin veneen omistajalle, veneessäolleille ja vakuutusyhtiölle. Sekä viranomaisille sikäli, kuin on aihetta olettaa tapahtuneen jotain lain rikkomista.

Hoida omat asiasi ja jätä muut rauhaan!

rungon hetkumisesta! kirjoitti:

Jos köli hetkuu kuljetuksessa, kyllä se hetkuu vielä enemmän merenkäynnissä. Sekö onkin normaalia? Minullakin oli kerran vene, ei suinkaan bavaria, jonka rakenteet hetkui aallokossa ja sisustus narisi kovasti. Taipuisa rakenne ilmeni siinäkin, ettei rikiä saanut niin kireäksi kuin mielestäni olisi ollut tarpeen. Etustaagi jäi kryssillä liian löysäksi ja masto pumppasi aallokossa. Vaihdoin veneen sellaiseen, joka on mahdollsimman tukeva eikä hetku. Minun mielestäni kölirakenteen ja rungon tulee olla jäykkä - yksi syy miksi esim. bava ei ole oma suosikkini. Sinulle ja monelle muullekin bava taas on oiva peli eikä siinä ole moitittavaa. Näkyyhän se myyntitilastoissakin. Jokaisella on omat käsityksensä siitä, mistä kannattaa/on varaa maksaa ja mitä haluaa.

Lue lisää

Ei se köli enempää siellä venessä hetku.
Vesi vaimentaa kolin hetkumista, ja kaiken lisäksi kölissä on noste, joka vääntää kölin.
En tosin ymmärrä sitäkään, että jos kölin alue tehdään joustavaksi, miksi se vaikuttaa staageihin?
Monipa noilla bavarioilla purjehtii, ja on tyytyväinen, eikä niitä paljoa repeile tuolla maailman merillä.
Itse en purjehdi bavarialla.

Perhepurjehtija kirjoitti:

hetkeksi tuohon yksityisyyteen. Kirjoitit "Ensimmäistä kertaa kait väitetään "yksityisasiaksi" tuollaista..."

Joku näkyi sinulle tuolla toisessa ketjussa tästä jo kommentoineen, mutta liityn seuraan, kun et näytä häntä uskoneen. Sinun ajattelutavassasi on perusvääristymä, jota voisi kai kuvata "talonmiehenmuija-syndroomaksi". Et käsitä, että lähtökohtaisesti KAIKKI asiat ovat yksityisasioita, ellei ole erittäin painavia perusteita niiden julkisuudelle. Se, mitä naapurin veneelle tapahtuu, ei kerta kaikkiaan kuulu sinulle, ellei naapuri itse asiaa ota sinun kanssasi esille. Muistan nuoruusvuosiltani hyvin kuvaavan ilmaisun, kun joku tunki nokkaansa asioihin, jotka eivät hänelle kuuluneet: "V-tuuks se sun napaas kaivaa?" Pätee tähänkin. Tapahtunut ei lähtökohtaisesti kuulu kenellekään muulle kuin veneen omistajalle, veneessäolleille ja vakuutusyhtiölle. Sekä viranomaisille sikäli, kuin on aihetta olettaa tapahtuneen jotain lain rikkomista.

Hoida omat asiasi ja jätä muut rauhaan!

Lue lisää

Tämä on siis sinua koskeva asia? Missä ominaisuudessa olet osallinen? Ellet ole, hoida omat asiasi ja anna minun kirjoitella kaikessa rauhassa!

Jos tarkemmin muistelet, niin se olit sinä itse joka siinä toisessa ketjussa moitit minua.

Mutta, alkaapa tämänkin tapauksen taustalla olevat tapahtumat vähitellen valkenemaan.

mainsaill kirjoitti:

lentokone on eri härveli mutta valitettavasti senkin siipiin ja runkoon rulee rasitusmurtumia tuosta hetkumisesta.lentokoneen tavoin on alettu rakentaa kevyitä veneitä mm. materiaalisäästöjen ja nopeuden parantamisen toivossa.esimerkki seurauksista on nuo vor-veneet,jotka eivät sitten kestä merellä.kisassa asia on hyväksyttävissä olevan riskin rajoissa mutta ei perhepurjehtijalla.samalla tavoin kuin lentokoneessa,rungon hetkuminen aiheuttaa rasitusmurtumia irrottaen laminaatteja ja rikkoen gelcoat pintoja jne,josta seuraa ongelmia.liian paksu laminaattikerros on harvoin perhepurjehtijalle ongelma,vaikka ei sen kasvattaminen tietyn rajan jälkeen enää juurikaan turvallisuutta lisää.kun kommentoit kuljetuksesta, et ehkä ole nähnyt kuinka veneitä kuljetetaan satamissa:ne vain roikkuvat hiiabin nokassa kuorma-auton lavalla kölinsä varassa.siinä voi seurata hötkyykö pohja ja heiluuko köli.pidemmillä kuljetusmatkoilla veneet saavat "hyvästä" tuennasta huolimatta usein vaurioita pohjarakenteisiinsa,koska venettä ei ole tarkoitettu seisomaan kölinsä päällä trampoliinissa.

Lue lisää

Kölivautiot eivät johdu valmistusviasta,. vaan vääränlaisesta kuljetuksesta.
Kaikkia veneitähän on kuljetettu joskus.

Rateksi tämäkin asia.
Ja kyllä, jostava siipi/köli kestää pidempään.
Vor veneen vertaaminen perheveneeseen on aika lailla hukkaan heitettyä mietitntää, meneekö perhevene useinkin vuorokausitolkulla yli 30 solmun nopeutta kovassa merenkäynnissä?

Wiki kirjoitti:

Tämä on siis sinua koskeva asia? Missä ominaisuudessa olet osallinen? Ellet ole, hoida omat asiasi ja anna minun kirjoitella kaikessa rauhassa!

Jos tarkemmin muistelet, niin se olit sinä itse joka siinä toisessa ketjussa moitit minua.

Mutta, alkaapa tämänkin tapauksen taustalla olevat tapahtumat vähitellen valkenemaan.

Lue lisää

...aihe ei kosketa minua millään tavalla. En ole sen enempää Merivartioston, vakuutusyhtiön kuin korjaamonkaan palveluksessa enkä myöskään tuon veneen kanssa tekemisissä (sikäli kuin tiedän, ko. veneen omistaja ei ole tiedossani enkä tietääkseni tunne yhtään Sirenan omistajaakaan).

Mutta minua oksettavat sinun kaltaisesti visva-aivoiset juoruämmät, jotka penkovat toisten ihmisten asioita ja närkästyvät, jos niitä ei levitetä koko maailman pällisteltäväksi. Kirjoittamalla itse julkiseen foorumiin annoit samalla automaattisesti minulle (ja kaikille muille foorumin lukijoille) oikeuden arvostella kirjoittamisiasi ja niin teen.

Pitää paikkansa, että kirjoitin aiemmin kertaalleen samasta aiheesta. Sillä kertaa kuitenkin yleisesti enkä erikseen sinun kirjoituksistasi, sitä näköjään tekivät muut.

Voisit tehdä palveluksen: julkaise veneesi rekisterinumero (jos sinulla yleensä mitään venettä on). Sitten me muut tiedämme, että sinua ei tarvitse merellä auttaa, vaikka miten vinkuisit.

Tuokin. kirjoitti:

Ei se köli enempää siellä venessä hetku.
Vesi vaimentaa kolin hetkumista, ja kaiken lisäksi kölissä on noste, joka vääntää kölin.
En tosin ymmärrä sitäkään, että jos kölin alue tehdään joustavaksi, miksi se vaikuttaa staageihin?
Monipa noilla bavarioilla purjehtii, ja on tyytyväinen, eikä niitä paljoa repeile tuolla maailman merillä.
Itse en purjehdi bavarialla.

Lue lisää

Että jotenkin tajuaisit sen staagien ja vanttien kireysasian, kerron esimerkin bavariasta ja bavarian kipparin käsityksestä. Satuimme olemaan vieretysten samassa satamassa. Huomasin, että bavan vanttiruuveissa ei ollut sokkia. Kysyin oliko kippari huomannut niiden puuttumisen. Kyllä oli. "Mun täytyy näätsä löysätä vantit satamassa, että vessan ovi aukeaa". "Sit ku lähdetään avomerelle, mä taas kiristän ne ja laitan sokat".
Joustoa oli koko rungossa, ainakin siinä yksilössä ja sen kipparin kertomana. Jos kölin alue on "tehty" joustavaksi, näyttää yleensä muukin runko olevan samaa joustavaa sorttia.
Rungon joustamisilmiötä lienee monessa venemerkissä.
Jotkut veneet ovat erikoisen herkkiä telakoititukien paikoista. Sen näkee joka syksy telakoinneissa. Kölin ja rungon välinen sauma irvistää nostoissa ja pukkien tuet saattavat painaa rungon lommolle. Joku on tyytyväinen sellaiseen, minun valintani on mahdollisimman jäykkä runko.

ymmärtää...... kirjoitti:

Että jotenkin tajuaisit sen staagien ja vanttien kireysasian, kerron esimerkin bavariasta ja bavarian kipparin käsityksestä. Satuimme olemaan vieretysten samassa satamassa. Huomasin, että bavan vanttiruuveissa ei ollut sokkia. Kysyin oliko kippari huomannut niiden puuttumisen. Kyllä oli. "Mun täytyy näätsä löysätä vantit satamassa, että vessan ovi aukeaa". "Sit ku lähdetään avomerelle, mä taas kiristän ne ja laitan sokat".
Joustoa oli koko rungossa, ainakin siinä yksilössä ja sen kipparin kertomana. Jos kölin alue on "tehty" joustavaksi, näyttää yleensä muukin runko olevan samaa joustavaa sorttia.
Rungon joustamisilmiötä lienee monessa venemerkissä.
Jotkut veneet ovat erikoisen herkkiä telakoititukien paikoista. Sen näkee joka syksy telakoinneissa. Kölin ja rungon välinen sauma irvistää nostoissa ja pukkien tuet saattavat painaa rungon lommolle. Joku on tyytyväinen sellaiseen, minun valintani on mahdollisimman jäykkä runko.

Lue lisää

Mutta jos pysytään tosiasioissa rungon joustojen suhteen, tästä voi olla apua:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=667&posting=22000000032897543#22000000032897543

keksitty! kirjoitti:

Mutta jos pysytään tosiasioissa rungon joustojen suhteen, tästä voi olla apua:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=667&posting=22000000032897543#22000000032897543

Lue lisää

Kertomani esimerkki ei todellakaan ole keksitty eikä sen tarkoitus ollut ärsyttää. Ko. veneen nimeä en katso sopivaksi ilmoittaa.
Linkkisi avasi FG:n vessan oven lukkoa koskevan viestin. En tunne finngulffeja kovin hyvin enkä ole niillä purjehtinut. Onko niissä jotain ongelmaa saada vantit ja staagit kireiksi? Ainakin näyttävät kryssivän kohtuullisen hyvin.

mainsaill kirjoitti:

lentokone on eri härveli mutta valitettavasti senkin siipiin ja runkoon rulee rasitusmurtumia tuosta hetkumisesta.lentokoneen tavoin on alettu rakentaa kevyitä veneitä mm. materiaalisäästöjen ja nopeuden parantamisen toivossa.esimerkki seurauksista on nuo vor-veneet,jotka eivät sitten kestä merellä.kisassa asia on hyväksyttävissä olevan riskin rajoissa mutta ei perhepurjehtijalla.samalla tavoin kuin lentokoneessa,rungon hetkuminen aiheuttaa rasitusmurtumia irrottaen laminaatteja ja rikkoen gelcoat pintoja jne,josta seuraa ongelmia.liian paksu laminaattikerros on harvoin perhepurjehtijalle ongelma,vaikka ei sen kasvattaminen tietyn rajan jälkeen enää juurikaan turvallisuutta lisää.kun kommentoit kuljetuksesta, et ehkä ole nähnyt kuinka veneitä kuljetetaan satamissa:ne vain roikkuvat hiiabin nokassa kuorma-auton lavalla kölinsä varassa.siinä voi seurata hötkyykö pohja ja heiluuko köli.pidemmillä kuljetusmatkoilla veneet saavat "hyvästä" tuennasta huolimatta usein vaurioita pohjarakenteisiinsa,koska venettä ei ole tarkoitettu seisomaan kölinsä päällä trampoliinissa.

Lue lisää

Lentokoneiden siivet suunnitellaan joustaviksi. Jos siipi olisi täysin jäykkä, pitäisi se rakentaa monin veroin tukevammaksi ja samalla painavammaksi, jotta se kestäisi esim. turbulenssien aiheuttamat kuormitushuiput.

keksitty! kirjoitti:

Mutta jos pysytään tosiasioissa rungon joustojen suhteen, tästä voi olla apua:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=667&posting=22000000032897543#22000000032897543

Lue lisää

"Mutta jos pysytään tosiasioissa rungon joustojen suhteen, tästä voi olla apua: "

Naurettavaa tämä Bava-skandihomma, isot miehet. Pitäisi laittaa pakolliseksi rekisteröitymiset niin alkais hiiltymiset vähenemään. Ei vissiin lepuuta hermoa purjehtiminen kun joka aihe täällä menee samaksi räksyttämiseksi.

Kuitenkin, tuollainen linkki sieltä löytyi vierestä:

http://www.youtube.com/watch?v=qmRIrh2hK5U&feature=related

Se 40,000nm/5v kiertänyt kaveri oli kyllä vakuuttava, mutta rungon joustoon suhtautuisin vakavasti. Semmoista ei 30v kotimaan veneessäni ole näkynyt (skandeista en tiedä mitään kun itselläni on kokemusta vaan fennoskandeista. Tästä asiasta ovat tarkkoja muissa pohjoismaissa).

ymmärtää...... kirjoitti:

Että jotenkin tajuaisit sen staagien ja vanttien kireysasian, kerron esimerkin bavariasta ja bavarian kipparin käsityksestä. Satuimme olemaan vieretysten samassa satamassa. Huomasin, että bavan vanttiruuveissa ei ollut sokkia. Kysyin oliko kippari huomannut niiden puuttumisen. Kyllä oli. "Mun täytyy näätsä löysätä vantit satamassa, että vessan ovi aukeaa". "Sit ku lähdetään avomerelle, mä taas kiristän ne ja laitan sokat".
Joustoa oli koko rungossa, ainakin siinä yksilössä ja sen kipparin kertomana. Jos kölin alue on "tehty" joustavaksi, näyttää yleensä muukin runko olevan samaa joustavaa sorttia.
Rungon joustamisilmiötä lienee monessa venemerkissä.
Jotkut veneet ovat erikoisen herkkiä telakoititukien paikoista. Sen näkee joka syksy telakoinneissa. Kölin ja rungon välinen sauma irvistää nostoissa ja pukkien tuet saattavat painaa rungon lommolle. Joku on tyytyväinen sellaiseen, minun valintani on mahdollisimman jäykkä runko.

Lue lisää

Tästä ei kyllä enää paljoa bavariajutut parane:)
Tuohon on vaikea enää keksiä parempaa läppää.

Aeronautti kirjoitti:

Lentokoneiden siivet suunnitellaan joustaviksi. Jos siipi olisi täysin jäykkä, pitäisi se rakentaa monin veroin tukevammaksi ja samalla painavammaksi, jotta se kestäisi esim. turbulenssien aiheuttamat kuormitushuiput.

Lue lisää

Nehän vastaavat lähinnä samaa kuin lentokoneessa siivet.

purjeveneen purjeita kirjoitti:

Nehän vastaavat lähinnä samaa kuin lentokoneessa siivet.

Kölissä on sortoa ajatellen purjeille vastavoima.

purjeveneen purjeita kirjoitti:

Nehän vastaavat lähinnä samaa kuin lentokoneessa siivet.

Kölin tulee olla mahdollisimman kevyt ja joustava.

Rungon notkumisen ja lentokoneen siipien vetäminen samaan pakettiin lähentelee suurimpia typeryyksiä, mitä täällä on nähty, todellinen insinööritaidon mestarinäyte.

purjeveneen purjeita kirjoitti:

Nehän vastaavat lähinnä samaa kuin lentokoneessa siivet.

joustava runko on myyntivaltti!
Jäykkärunkoiset rakenteet ovat ehdottoman vanhanaikaisia. Niitähän näkee enää jossain swaneissa ja balticeissa tai muissa fossiileissa.

kölikiinnitys ja kirjoitti:

joustava runko on myyntivaltti!
Jäykkärunkoiset rakenteet ovat ehdottoman vanhanaikaisia. Niitähän näkee enää jossain swaneissa ja balticeissa tai muissa fossiileissa.

Lue lisää

Baltikilla paljonko 200 jalan hiilikuiturunko joustaa, yllätyt.

Huvikseen kastomassa kirjoitti:

Baltikilla paljonko 200 jalan hiilikuiturunko joustaa, yllätyt.

http://www.youtube.com/watch?v=qmRIrh2hK5U&feature=related

jotain tällaista joustoa? kirjoitti:

http://www.youtube.com/watch?v=qmRIrh2hK5U&feature=related

Mikä tuossa heilumisessa harmittaa?
Jouduttiinko korjaaviin toimenpiteisiin?
Kuuluuko sen heilua noin?
Missä vika?
Onko tietoa?

Vielä? kirjoitti:

Mikä tuossa heilumisessa harmittaa?
Jouduttiinko korjaaviin toimenpiteisiin?
Kuuluuko sen heilua noin?
Missä vika?
Onko tietoa?

tai kölirakenteen omaan veneeseesi.
Siitä on kysymys, ei mistään muusta.

Perhepurjehtija kirjoitti:

...aihe ei kosketa minua millään tavalla. En ole sen enempää Merivartioston, vakuutusyhtiön kuin korjaamonkaan palveluksessa enkä myöskään tuon veneen kanssa tekemisissä (sikäli kuin tiedän, ko. veneen omistaja ei ole tiedossani enkä tietääkseni tunne yhtään Sirenan omistajaakaan).

Mutta minua oksettavat sinun kaltaisesti visva-aivoiset juoruämmät, jotka penkovat toisten ihmisten asioita ja närkästyvät, jos niitä ei levitetä koko maailman pällisteltäväksi. Kirjoittamalla itse julkiseen foorumiin annoit samalla automaattisesti minulle (ja kaikille muille foorumin lukijoille) oikeuden arvostella kirjoittamisiasi ja niin teen.

Pitää paikkansa, että kirjoitin aiemmin kertaalleen samasta aiheesta. Sillä kertaa kuitenkin yleisesti enkä erikseen sinun kirjoituksistasi, sitä näköjään tekivät muut.

Voisit tehdä palveluksen: julkaise veneesi rekisterinumero (jos sinulla yleensä mitään venettä on). Sitten me muut tiedämme, että sinua ei tarvitse merellä auttaa, vaikka miten vinkuisit.

Lue lisää

Onkos sinulla pitkäkin lista niistä veneistä, joita et merihädässä auta?

Minä autan kaikkia haveritilanteeseen joutuneita, hädänalaisen ihonväristä, kansallisuudesta, uskonnosta tai mielipiteistä riippumatta. Sen edellyttää paitsi laki, myöskin tämä ns. hyvä merimiestapa, lähimmäisen kunnoioittaminen - eletään ihmisiksi!

Mutta taitaa olla parempi etten kerro purjenumeroani, tyhmä ylpeytesi voisi saattaa perheesi vaaraan kun kieltäytyisit tarjoamastani avusta merihätätilanteessa.

Huvikseen kastomassa kirjoitti:

Baltikilla paljonko 200 jalan hiilikuiturunko joustaa, yllätyt.

Sitäkö nyt tarkoitit 200-jalkaisella?
Runko on kaiketi vasta laminoitu ja sisärakenteiden työt menossa. Veneen pitäisi valmistua huhtikuussa 2010 ja olla luovutusvalmis heinäkuussa 2010.
http://www.balticyachts.fi/graphics/Panamax/photos/photos.php?gal=1&pic=7

Miten rungon jouston voi nähdä?
Olen kyllä aikaisemmin käynyt Bosundissa tutustumassa Balticien rakentamiseen, mutta taipuisista rungoista en ole kuullut. Ehkä tarkoitit joustamisella keskeneräista runkoa, josta jäykisteet vielä puuttuvat?

Wiki kirjoitti:

Onkos sinulla pitkäkin lista niistä veneistä, joita et merihädässä auta?

Minä autan kaikkia haveritilanteeseen joutuneita, hädänalaisen ihonväristä, kansallisuudesta, uskonnosta tai mielipiteistä riippumatta. Sen edellyttää paitsi laki, myöskin tämä ns. hyvä merimiestapa, lähimmäisen kunnoioittaminen - eletään ihmisiksi!

Mutta taitaa olla parempi etten kerro purjenumeroani, tyhmä ylpeytesi voisi saattaa perheesi vaaraan kun kieltäytyisit tarjoamastani avusta merihätätilanteessa.

Lue lisää

Nimimerkki perheveneilijä on moneen otteeseen esittänyt, ettei merimiestaitoja tarvita. Tämä meripelastusvelvollisuuden laiminlyönnillä uhoaminen taitaa kuulua samaan asenteeseen.

Muistelen "perheveneilijän" kirjoitelleen aikaisemmin, ettei hän halua opetella edes paalusolmua tai pleissausta, koska ne voi teettää eikä springejä tarvita kylkikiinnityksessä ym ym. Kaikki mikä on perinteistä osaamista, sitä pitää halveksia?

Vaikka mitään ei tarvitse osata, silti viedään perhe merelle - todennäköisimmin "perheveneilijä" on se joka apua tulee tarvitsemaan. Tuskinpa vaimo ja lapset sentään avustasi kieltäytyvät. Säälittävä asennevamma kaverilla, toivottavasti ei pysyvä.

197 ft kirjoitti:

Sitäkö nyt tarkoitit 200-jalkaisella?
Runko on kaiketi vasta laminoitu ja sisärakenteiden työt menossa. Veneen pitäisi valmistua huhtikuussa 2010 ja olla luovutusvalmis heinäkuussa 2010.
http://www.balticyachts.fi/graphics/Panamax/photos/photos.php?gal=1&pic=7

Miten rungon jouston voi nähdä?
Olen kyllä aikaisemmin käynyt Bosundissa tutustumassa Balticien rakentamiseen, mutta taipuisista rungoista en ole kuullut. Ehkä tarkoitit joustamisella keskeneräista runkoa, josta jäykisteet vielä puuttuvat?

Lue lisää

Tuo vene ei ole ollut bosundissa kokkolassa enää pitkään aikaan.

Tiedoksi. kirjoitti:

Tuo vene ei ole ollut bosundissa kokkolassa enää pitkään aikaan.

ainoastaan Baltic Yachtsin Bosundin veistämöllä enkä sen vuoksi nähnyt Panamaxin runkoakaan. Tiedän hyvin, kuinka vaikea Bosundista on ollut maanteitse kuljettaa pienempiäkin veneitä vesille. Siltarummut eivät tahdo kestää ja pitää kiertää pitkää reittiä nostellen maantien yli meneviä sähköjohtoja. Siksi Panamax valmistetaan Balticin uusissa tiloissa meren äärellä. Osoite on muistaakseni Laukkovägen Pietarsaaressa - tiedoksi sinulle. Bosund ei kuulune Kokkolaan.

Kerroin käyneeni kirjoitti:

ainoastaan Baltic Yachtsin Bosundin veistämöllä enkä sen vuoksi nähnyt Panamaxin runkoakaan. Tiedän hyvin, kuinka vaikea Bosundista on ollut maanteitse kuljettaa pienempiäkin veneitä vesille. Siltarummut eivät tahdo kestää ja pitää kiertää pitkää reittiä nostellen maantien yli meneviä sähköjohtoja. Siksi Panamax valmistetaan Balticin uusissa tiloissa meren äärellä. Osoite on muistaakseni Laukkovägen Pietarsaaressa - tiedoksi sinulle. Bosund ei kuulune Kokkolaan.

Lue lisää

Bosund kuuluu öjaan joka kuuluu kokkolaan.
Ja ei sieltä niin vaikea ole merelle, maantietä suoraan, ei tarvitse kierrellä.
Ja panamaxin runko on tehty juuri tuolla bosundissa, ja on kuljetettu sieltä pietarsaareen tuota suorinta tietä.

Sinulle. kirjoitti:

Bosund kuuluu öjaan joka kuuluu kokkolaan.
Ja ei sieltä niin vaikea ole merelle, maantietä suoraan, ei tarvitse kierrellä.
Ja panamaxin runko on tehty juuri tuolla bosundissa, ja on kuljetettu sieltä pietarsaareen tuota suorinta tietä.

Lue lisää

Ehkä panamaxin keskeneräinen runko olikin kevyempi kuljettaa ja siirrettiin siinä vaiheessa. Olin mukana erään valmiin veneen kuljetuksessa. Silloin todellakaan ei voitu käyttää lyhintä reittiä maantiesiltojen painorajoituksen takia. Näin syyksi kerrottiin ja se oli yksi perustelu tulevaan muuttoon. Vähän samoista syistä Nautor hankki uudet tilat Pietarsaaren satamasta, kun valmistettavien veneiden koko kasvoi.
Olen asioinut sielläpäin kymmeniä kertoja enkä tiennyt, että Bosund ja Öja olisikin liitetty Kokkolan kaupunkiin. Kyselenpä ennen kuin uskon mitään juttujasi, edes sitä panamaxin notkeutta.

Sinulle. kirjoitti:

Bosund kuuluu öjaan joka kuuluu kokkolaan.
Ja ei sieltä niin vaikea ole merelle, maantietä suoraan, ei tarvitse kierrellä.
Ja panamaxin runko on tehty juuri tuolla bosundissa, ja on kuljetettu sieltä pietarsaareen tuota suorinta tietä.

Lue lisää

http://www.larsmo.fi/document.asp?id=facts-fi

kuljetusreitistä? kirjoitti:

Ehkä panamaxin keskeneräinen runko olikin kevyempi kuljettaa ja siirrettiin siinä vaiheessa. Olin mukana erään valmiin veneen kuljetuksessa. Silloin todellakaan ei voitu käyttää lyhintä reittiä maantiesiltojen painorajoituksen takia. Näin syyksi kerrottiin ja se oli yksi perustelu tulevaan muuttoon. Vähän samoista syistä Nautor hankki uudet tilat Pietarsaaren satamasta, kun valmistettavien veneiden koko kasvoi.
Olen asioinut sielläpäin kymmeniä kertoja enkä tiennyt, että Bosund ja Öja olisikin liitetty Kokkolan kaupunkiin. Kyselenpä ennen kuin uskon mitään juttujasi, edes sitä panamaxin notkeutta.

Lue lisää

Ennenkuin viimeisin iso vene siirrettiin pietarsaareen, matkalla oleva yksi maantiesilta rakennettiin uudestaan, ja se oli kokonainen vene, suurin balticilla tehty, ennen panamaxia.
Kyllä ne on vain kaikki kuljetettu sitä rantatietä pitkin.

tällaisen joustavuuden kirjoitti:

tai kölirakenteen omaan veneeseesi.
Siitä on kysymys, ei mistään muusta.

Jos sen kuuluu olla tuollianen.
Jos ei kuulu olla, niin korjaisin sen.
Eikö vor veneissä keinu tuo köli vielä enemmän?

Bosund kirjoitti:

http://www.larsmo.fi/document.asp?id=facts-fi

Larsmo tosiaan on oma kuntansa, olen aina luullut sen kuuluvan kokkolaan, kun on siinä kokkolan varjossa.
Aina oppii uutta.
Eli balticit tehdään Bosundissa, eli Luodossa.

Kiitokset selostuksesta. Tuo on kyllä aika lähelle sitä mitä arvelun perusteella on voinut tapahtua. Mutta tietysti nyt voi perätä johtopäätöksiä:
- hiilikuituakselin hajoaminen, mistä johtui? Oliko se suunnitteluvirhe (=> kaikissa samantyyppisissä sama riski) vai materiaalikysymys (=> kaikkien hiilikuituisten peräsinakselien riski) vai telakalla/alihankkijalla tapahtunut laatupoikkeama ja yksittäistapaus joka todennäköisesti ei voi toistua?
- reipasvauhtinen hinaus, jäikö hinattavaan alukseen kukaan tarkkailemaan kuinka hinaus sujuu (minä olisin ainakin vaatinut jäädä omaan veneeseeni, puhelinyhteydellä hinaajaan). Olisiko vene pysynyt pinnalla jos olisi hinattu hellemmin?
- ilmeisesti peräsin jäi vielä roikkumaan pohjaan vannasputken rikkouduttua joten vuotomattoja ei voinut käyttää?

Harmillinen tapaus kertakaikkiaan. Vene oli siis "vain" ohjauskyvytön pyytäessään apua, ja vuoto syntyi hinauksen seurauksena?

Wiki kirjoitti:

Kiitokset selostuksesta. Tuo on kyllä aika lähelle sitä mitä arvelun perusteella on voinut tapahtua. Mutta tietysti nyt voi perätä johtopäätöksiä:
- hiilikuituakselin hajoaminen, mistä johtui? Oliko se suunnitteluvirhe (=> kaikissa samantyyppisissä sama riski) vai materiaalikysymys (=> kaikkien hiilikuituisten peräsinakselien riski) vai telakalla/alihankkijalla tapahtunut laatupoikkeama ja yksittäistapaus joka todennäköisesti ei voi toistua?
- reipasvauhtinen hinaus, jäikö hinattavaan alukseen kukaan tarkkailemaan kuinka hinaus sujuu (minä olisin ainakin vaatinut jäädä omaan veneeseeni, puhelinyhteydellä hinaajaan). Olisiko vene pysynyt pinnalla jos olisi hinattu hellemmin?
- ilmeisesti peräsin jäi vielä roikkumaan pohjaan vannasputken rikkouduttua joten vuotomattoja ei voinut käyttää?

Harmillinen tapaus kertakaikkiaan. Vene oli siis "vain" ohjauskyvytön pyytäessään apua, ja vuoto syntyi hinauksen seurauksena?

Lue lisää

Mitä niiltä pelastajilta voi vaatia?
Ne pelastavat ihmishenkiä, eivät materiaalia.
Materiaalia voivat ottaa hinaukseen, mikäli kiinnostaa, ilman sen kummempaa vastuuta.
Jos haluat kipposi pelastettavan, solmit siitä pelastus-sopimuksen jonkun Håkanssin kanssa.
Siihen sopimukseen voit sitten vaatia jotakin ja sitten maksat siitä.

Sitten oma näkemykseni näistä huviveneistä.
Niissä on kolme osaa jotka ainakin minulla on kiinni raudalla ja jos ei ole, niin laitan.
Ne ovat:
1. Köli.
2. Peräsin.
3. Masto.
Hiilikuitua ja muita muoveja voi sitten olla muualla miten paljon vaan.

Paljonkohan tuolla hiilikuituisella peräsinakselilla sitten mahdettiin säästää painossa? 20kg? Mitä ihmeen merkitystä sillä on 5000 kilossa?

jäämään? kirjoitti:

Mitä niiltä pelastajilta voi vaatia?
Ne pelastavat ihmishenkiä, eivät materiaalia.
Materiaalia voivat ottaa hinaukseen, mikäli kiinnostaa, ilman sen kummempaa vastuuta.
Jos haluat kipposi pelastettavan, solmit siitä pelastus-sopimuksen jonkun Håkanssin kanssa.
Siihen sopimukseen voit sitten vaatia jotakin ja sitten maksat siitä.

Sitten oma näkemykseni näistä huviveneistä.
Niissä on kolme osaa jotka ainakin minulla on kiinni raudalla ja jos ei ole, niin laitan.
Ne ovat:
1. Köli.
2. Peräsin.
3. Masto.
Hiilikuitua ja muita muoveja voi sitten olla muualla miten paljon vaan.

Paljonkohan tuolla hiilikuituisella peräsinakselilla sitten mahdettiin säästää painossa? 20kg? Mitä ihmeen merkitystä sillä on 5000 kilossa?

Lue lisää

Helsingin kasuunilla on ohjailukykynsä menettänyt purjevene, joka pyytää apua. Pyydettiinkö apua Merivartiostolta, vai mahdollisesti myös Meripelastusseuralta?

Jees, olisi pitänyt pelastaa ihmiset, ja jättää purjevene noudettavaksi myöhemmin (jälkiviisaus se vasta on mukavaa :). Mutta, oliko tilanteessa edes mitään välitöntä hengenvaaraa, jos ohjauskyvyn menettänyt purjevene ajelehtii keskellä Suomenlahtea? Olikos tuo hinaus/pelastusoperaatio Merivartioston hommia sitten ensinkään. Meripelastusseuran maksullisena palveluna ehken paremminkin? SAR hinauksessa kait pyytävät ennen hinauksen aloittamista allekirjoittamaan paperin, jossa hinattavan aluksen päällikkö luopuu kaikista vaatimuksistaan hinauksen aikana syntyneiden vaurioiden suhteen. Tälläistä olen muistaakseni lukenut, muistanko oikein?

Aika kimurantteja juttuja, toivottavasti en joudu moisia pähkäilemään, tähän mennessä on ollut vain yksi "meripelastushinaus" ja siinä onneksi kaikki meni hyvin.

Mutta tosiaan, jos itsellä olisi tuollainen tapaus, niin en jättäisi venettäni hinaukseen tai muutenkaan ellei tosiaankin olisi kyse ihmishenkien pelastamisesta. Jäisin kunnes olisi pakko hyljätä pursi, ja jos se on kiinni köydellä pelastusaluksessa, niin toivoa että hinauskaapelin katkaisun jälkeen poimisivat vielä minut. Kuulostaahan tuo härskiltä ja ylimieliseltä, että joku muka voisi vaatia Merivartijoilta yhtään mitään. Mutta eihän nekään voi vaatia ketään hylkäämään alustaan?

"Ko. veneessä oli hiilikuituinen peräsinakseli, joka hajosi. Peräsin jäi paikalleen. "
Siis jos peräsinakseli menee poikki, miten ihmeessä peräsin voi olla tippumatta ???

Koko komposiitti akselin ideahan on juuri siinä, että se menee kerrasta poikki, eikä taivu kuten metalliset, jolloin peräsimen kulma iskisi pohjaan reiän. Eihän niitä painon säästön takia käytetä, vaan nimenomaan taipumattomuuden ylikuormitus tapauksissa !

jäämään? kirjoitti:

Mitä niiltä pelastajilta voi vaatia?
Ne pelastavat ihmishenkiä, eivät materiaalia.
Materiaalia voivat ottaa hinaukseen, mikäli kiinnostaa, ilman sen kummempaa vastuuta.
Jos haluat kipposi pelastettavan, solmit siitä pelastus-sopimuksen jonkun Håkanssin kanssa.
Siihen sopimukseen voit sitten vaatia jotakin ja sitten maksat siitä.

Sitten oma näkemykseni näistä huviveneistä.
Niissä on kolme osaa jotka ainakin minulla on kiinni raudalla ja jos ei ole, niin laitan.
Ne ovat:
1. Köli.
2. Peräsin.
3. Masto.
Hiilikuitua ja muita muoveja voi sitten olla muualla miten paljon vaan.

Paljonkohan tuolla hiilikuituisella peräsinakselilla sitten mahdettiin säästää painossa? 20kg? Mitä ihmeen merkitystä sillä on 5000 kilossa?

Lue lisää

"Jos haluat kipposi pelastettavan, solmit siitä pelastus-sopimuksen jonkun Håkanssin kanssa.
Siihen sopimukseen voit sitten vaatia jotakin ja sitten maksat siitä. " Tee mieluummin meripelastus seuran kanssa etukäteen vuosisopimus, tulee paljon halvemmaksi.

ihmettelen suuresti kirjoitti:

"Ko. veneessä oli hiilikuituinen peräsinakseli, joka hajosi. Peräsin jäi paikalleen. "
Siis jos peräsinakseli menee poikki, miten ihmeessä peräsin voi olla tippumatta ???

Koko komposiitti akselin ideahan on juuri siinä, että se menee kerrasta poikki, eikä taivu kuten metalliset, jolloin peräsimen kulma iskisi pohjaan reiän. Eihän niitä painon säästön takia käytetä, vaan nimenomaan taipumattomuuden ylikuormitus tapauksissa !

Lue lisää

Ehkäpä lapa jäi muutamalla hiilikuitusäikeellä kiinni?

Hiilikuituista peräsinakselia käytetään nimenomaan painonsäästön takia. Kaukana perässä paino on pahasta. On aika paljon kevyempi ja ohuempikin kuin yhtä jäykkä ja vahva teräsakseli, joita myös menee aina sillloin tällöin poikki. Kyllähän sekin taipuu, muttei väänny eli pysyvää vääntymää ei voi syntyä.

Wiki kirjoitti:

Kiitokset selostuksesta. Tuo on kyllä aika lähelle sitä mitä arvelun perusteella on voinut tapahtua. Mutta tietysti nyt voi perätä johtopäätöksiä:
- hiilikuituakselin hajoaminen, mistä johtui? Oliko se suunnitteluvirhe (=> kaikissa samantyyppisissä sama riski) vai materiaalikysymys (=> kaikkien hiilikuituisten peräsinakselien riski) vai telakalla/alihankkijalla tapahtunut laatupoikkeama ja yksittäistapaus joka todennäköisesti ei voi toistua?
- reipasvauhtinen hinaus, jäikö hinattavaan alukseen kukaan tarkkailemaan kuinka hinaus sujuu (minä olisin ainakin vaatinut jäädä omaan veneeseeni, puhelinyhteydellä hinaajaan). Olisiko vene pysynyt pinnalla jos olisi hinattu hellemmin?
- ilmeisesti peräsin jäi vielä roikkumaan pohjaan vannasputken rikkouduttua joten vuotomattoja ei voinut käyttää?

Harmillinen tapaus kertakaikkiaan. Vene oli siis "vain" ohjauskyvytön pyytäessään apua, ja vuoto syntyi hinauksen seurauksena?

Lue lisää

Ei ole lainkaan ensimmäinen tapaus, jossa ylivauhtisesta hinauksesta syntyy paha vaurio. Mieleen tulee se suomalainen Swan 48 (vai 44?), joka törmäsi rahtilaivaan, jolloin keula hajosi, mutta vesitiivis osasto piti vuodot kurissa. Hinauksessa sitten upposi väsyneen miehistön ollessa nukkumassa.

Ei taida useille laivakuskeille tulla mieleen millaiset voimat tulee uppoumarunkoisen veneen vetämisestä yli veneen runkonopeuden. Laivassahan se ei tunnu missää.

Joakim kirjoitti:

Ei ole lainkaan ensimmäinen tapaus, jossa ylivauhtisesta hinauksesta syntyy paha vaurio. Mieleen tulee se suomalainen Swan 48 (vai 44?), joka törmäsi rahtilaivaan, jolloin keula hajosi, mutta vesitiivis osasto piti vuodot kurissa. Hinauksessa sitten upposi väsyneen miehistön ollessa nukkumassa.

Ei taida useille laivakuskeille tulla mieleen millaiset voimat tulee uppoumarunkoisen veneen vetämisestä yli veneen runkonopeuden. Laivassahan se ei tunnu missää.

Lue lisää

Karibian vesillä. Tuttu vene.
Oikeuskäsittelyn tulosta en tunne.
Vauhdikas hinaus on aika raakaa puuhaa.
Sitten on myöhäistä jossitella, kun vene makaa satojen metrien syvyydessä.

ei håkanssille ... kirjoitti:

"Jos haluat kipposi pelastettavan, solmit siitä pelastus-sopimuksen jonkun Håkanssin kanssa.
Siihen sopimukseen voit sitten vaatia jotakin ja sitten maksat siitä. " Tee mieluummin meripelastus seuran kanssa etukäteen vuosisopimus, tulee paljon halvemmaksi.

Lue lisää

Eli tällainen normi persaukinen veneiliän kannattaa samantien soittaa vesitaksi ja jättää vene siihen oli sitten masto poikki tai peräsin? Herätkää on sillä Ammatti auttajallakin joku vastuu pelastusoperaation onnistumisella mahdollisimman pienillä aineisto vahingoilla. Jos vene on turvallisessa kunnossa ei vuoda ja varaohjauksella pääsee haluttuun ankkuripaikkaan. Pitänee tosiaan harkita soitanko jollekkin tutulle jolla on vähän merimiesjärkeä päässä. Iso kone ja pieni pää saa usein hirvittäviä asioita aikaiseksi. No kaikkihan tätä maksetaan yhdessä vakuutusmaksuissa. Pikkusielusisia juntteja taas lämmittää kun jollain kävi ikävästi.

Joakim kirjoitti:

Ehkäpä lapa jäi muutamalla hiilikuitusäikeellä kiinni?

Hiilikuituista peräsinakselia käytetään nimenomaan painonsäästön takia. Kaukana perässä paino on pahasta. On aika paljon kevyempi ja ohuempikin kuin yhtä jäykkä ja vahva teräsakseli, joita myös menee aina sillloin tällöin poikki. Kyllähän sekin taipuu, muttei väänny eli pysyvää vääntymää ei voi syntyä.

Lue lisää

Paraneeko veneeni jos siirrän aivan takana olevan 25 -kiloisen ankkurin muualle? Hiilikuituakseleita ei ole.

että oma apu on paras apu. Onneksi minulla on spinnupuomiin rakennettu helat varaohjausta varten. Ei tarvi tuollaisessa tilanteessa vielä apua pyytää.

painosäästö kirjoitti:

Paraneeko veneeni jos siirrän aivan takana olevan 25 -kiloisen ankkurin muualle? Hiilikuituakseleita ei ole.

Ko. Sirena on tehty varsin kevyeksi, hiukan yli 5000 kg 36-jalkainen. Hiilikuituinen akseli on vain yksi osa painonkeskittämistä ja -vähentämistä.

Jos veneesi on pitkälti yli 10 tn, kuten ankkurin painosta voisi arvailla ja/tai et ole kiinnostunut viimeisen päälle nopeudesta/purjehdusominaisuuksista, voit hyvin pitää sen ankkuri siellä. Laittaahan joku keulaboksiin ankkurivinssin ja kettinkiä, kun toiset kantaa kaikki köydet jne. pois sieltä purjehduksen ajaksi.

Joakim kirjoitti:

Ko. Sirena on tehty varsin kevyeksi, hiukan yli 5000 kg 36-jalkainen. Hiilikuituinen akseli on vain yksi osa painonkeskittämistä ja -vähentämistä.

Jos veneesi on pitkälti yli 10 tn, kuten ankkurin painosta voisi arvailla ja/tai et ole kiinnostunut viimeisen päälle nopeudesta/purjehdusominaisuuksista, voit hyvin pitää sen ankkuri siellä. Laittaahan joku keulaboksiin ankkurivinssin ja kettinkiä, kun toiset kantaa kaikki köydet jne. pois sieltä purjehduksen ajaksi.

Lue lisää

vene painaa 3,5 tonnia

Pystytkö määrittelemään tämän kovavauhtisen hinauksen ? 5 kn, 10 kn vai viellä enemmän ?

Sirenalla runkonopeus on varmasti jossain 7-8 kn paikkeilla, eli se voisi olla viellä hyvä hinausnopeus..?

Yksi asia jäi viellä itseäni mietityttämään: Tehtiinkö veneessä ennen uppoamista mitään vauriontorjunta toimia ? Itselläni ainakin on valtaosalle veneeni läpivienneistä tulppaus välineitä ja muutama erikokoinen vuotomatto.

J.J.Peltsi kirjoitti:

Pystytkö määrittelemään tämän kovavauhtisen hinauksen ? 5 kn, 10 kn vai viellä enemmän ?

Sirenalla runkonopeus on varmasti jossain 7-8 kn paikkeilla, eli se voisi olla viellä hyvä hinausnopeus..?

Yksi asia jäi viellä itseäni mietityttämään: Tehtiinkö veneessä ennen uppoamista mitään vauriontorjunta toimia ? Itselläni ainakin on valtaosalle veneeni läpivienneistä tulppaus välineitä ja muutama erikokoinen vuotomatto.

Lue lisää

vaurioitunut osa ei kestä välttämättä enää kohtuullistakaan hinausvahtia (7-8) ja nopeudet kascavat isoilla moottorialuksilla helposti suuremmiksikin.kerran utössä hinattiin ulos perästä päin matalasta purjevene eikä moottoriveneilijä malttanut hinata tarpeeksi hitaasti lopuun saakka vaan kiihdytti vauhtia.kun nopeus kasvaa tarpeeksi ei kenenkään käsivoimat riitä peruuttavan veneen peräsimen suorana pitämiseen.vahingot olivat suuria.

J.J.Peltsi kirjoitti:

Pystytkö määrittelemään tämän kovavauhtisen hinauksen ? 5 kn, 10 kn vai viellä enemmän ?

Sirenalla runkonopeus on varmasti jossain 7-8 kn paikkeilla, eli se voisi olla viellä hyvä hinausnopeus..?

Yksi asia jäi viellä itseäni mietityttämään: Tehtiinkö veneessä ennen uppoamista mitään vauriontorjunta toimia ? Itselläni ainakin on valtaosalle veneeni läpivienneistä tulppaus välineitä ja muutama erikokoinen vuotomatto.

Lue lisää

Vaikka vene olisi täysin ehjä, ei sitä pitäisi hinata yli sen minkä se omalla koneellaan kulkee eli tuolle n. 8 kn. Voimat 10 kn vauhdissa ovat jo moninkertaiset.

Vaurioituneelle veneelle sitten parempi on selvästi alle runkonopeuden eli max 6-7 kn tuolle.

Joakim kirjoitti:

Vaikka vene olisi täysin ehjä, ei sitä pitäisi hinata yli sen minkä se omalla koneellaan kulkee eli tuolle n. 8 kn. Voimat 10 kn vauhdissa ovat jo moninkertaiset.

Vaurioituneelle veneelle sitten parempi on selvästi alle runkonopeuden eli max 6-7 kn tuolle.

Lue lisää

Näin asia varmasti onkin. Pystyykö joku kertomaan millaisella nopeudella venettä hinattinn. Joku asiantuntija kertoi sen olleen kovavauhtinen hinaus, eli faktaa tiskiin. Kuinka kovaa hinattiin ?

ihmettelen suuresti kirjoitti:

"Ko. veneessä oli hiilikuituinen peräsinakseli, joka hajosi. Peräsin jäi paikalleen. "
Siis jos peräsinakseli menee poikki, miten ihmeessä peräsin voi olla tippumatta ???

Koko komposiitti akselin ideahan on juuri siinä, että se menee kerrasta poikki, eikä taivu kuten metalliset, jolloin peräsimen kulma iskisi pohjaan reiän. Eihän niitä painon säästön takia käytetä, vaan nimenomaan taipumattomuuden ylikuormitus tapauksissa !

Lue lisää

"Siis jos peräsinakseli menee poikki, miten ihmeessä peräsin voi olla tippumatta ???"

-En tunne ko. venee rakennetta, mutta jospa siinä on skegi, joka pitää peräsimen alapäästään kiinni ja estää tippumisen. Sekin tosin riippuu mistä kohtaa akseli menee poikki, jääkö peräsin paikoilleen vai ei.

J.J.Peltsi kirjoitti:

Näin asia varmasti onkin. Pystyykö joku kertomaan millaisella nopeudella venettä hinattinn. Joku asiantuntija kertoi sen olleen kovavauhtinen hinaus, eli faktaa tiskiin. Kuinka kovaa hinattiin ?

Lue lisää

Jos vene uppoaa ja uppoamisen aiheuttama vuoto on syntynyt liian kovasta hinausnopeudesta, on venettä hinattu liian kovaa. Mutta ei kai kukaan, etenkään ylin meripelastusviranomainen, hinaa merihätään joutunutta venettä liian suurella nopeudella?

hinattiin kirjoitti:

Jos vene uppoaa ja uppoamisen aiheuttama vuoto on syntynyt liian kovasta hinausnopeudesta, on venettä hinattu liian kovaa. Mutta ei kai kukaan, etenkään ylin meripelastusviranomainen, hinaa merihätään joutunutta venettä liian suurella nopeudella?

Lue lisää

Tässä keskustelussa on yksi viesti jossa "tiedettiin" uppomaiseen johtaneet tapahtumat.

Siinä kerrottiin että kovavauhtinen hinaus aiheutti vuodon. Eikö täällä ole yhtään merivartijaa joka voisi puolustaa kollegaa, millä nopeudella hinaus on tapahtunut?

Joakim esitti tuossa edellä arvioita suositeltavista hinausnopeuksista. Sehän on selvää ettei yli runkonopeuden pitäisi yrittää kiskoa uppoumarunkoista purkkaria, tässä tapauksessa runkonopeus lie n. 7,5 kn (vesilinja 10 m)? Wiisas hinaaja vetelisi ehjääkin venettä parikytä prossaa alle runkonopeuden, tällöin hinausvastus on alle puolet siitä mitä runkonopeudella.

Jos taasen veneellä on peräsinvaurio, ja riski vaurion lisääntymisestä, hinausnopeus pitäisi olla reilusti pienempi, tässä tapauksessa jotain 4-6 kn välillä olisi kuulostanut asiallisesta, jos yleensäkään lähdetään hinaamaan perässä, kylkihinaus riittävän suuren hinaajan avulla olisi kait järkevää mikäli tuo uppoamisriski olisi tiedostettu? Arvio hinaustarpeesta ja siitä miten se tehdään on tietysti kipparin arvioitava asia, ellei sitten luovuta hinausta ja sen vastuusta ammattihinaajalle, tässähän tuo vastuu on varmaankin säilynyt veneen omistajalla.

Tuo huhu huonolla hinauksella upotetusta arvoveneestä mustaa nyt Merivartioston mainetta. Pitäneekö edes paikkaansa? Onko asiaa tutkittu ko. laitoksen sisällä? Eihän tämä ole mikään neukkula jossa viranomainen, ainakin sotilaspuoleen viittava sellainen, saa tehdä mitä vaan ja se lakaistaan maton alle? Kait Merivartiolaitos tekee tälläisesta asiasta selvityksen, ja hyvin järkevää olisi antaa se julkisuuteen, eikä pitää talon sisäisenä. Salailu on pahinta oman julkisuuskuvan pilluuta!

Huolimatta siitä, että ko. haverissa juridinen vastuu olisi huvialuksen kipparilla, niin tietysti Merivartioston pitäisi selvittää asia omalta osaltaan:
- miksi on lähdetty hinaamaan?
- onko hinaus tehty riittävällä ammattitaidolla (nopeus, hinattavan aluksen vaurioiden arvio ja hinauksen aikainen valvonta)
- onko hinattavan aluksen uppoamisen estämiseksi tehty kaikki mahdollinen (vuotomatot, pumput, ?)
- mitä tästä voidaan oppia, kuinka voidaan parantaa merivartioalusten päälliköiden ohjeistusta ja koulutusta vastaavissa tilanteissa

Wiki kirjoitti:

Tässä keskustelussa on yksi viesti jossa "tiedettiin" uppomaiseen johtaneet tapahtumat.

Siinä kerrottiin että kovavauhtinen hinaus aiheutti vuodon. Eikö täällä ole yhtään merivartijaa joka voisi puolustaa kollegaa, millä nopeudella hinaus on tapahtunut?

Joakim esitti tuossa edellä arvioita suositeltavista hinausnopeuksista. Sehän on selvää ettei yli runkonopeuden pitäisi yrittää kiskoa uppoumarunkoista purkkaria, tässä tapauksessa runkonopeus lie n. 7,5 kn (vesilinja 10 m)? Wiisas hinaaja vetelisi ehjääkin venettä parikytä prossaa alle runkonopeuden, tällöin hinausvastus on alle puolet siitä mitä runkonopeudella.

Jos taasen veneellä on peräsinvaurio, ja riski vaurion lisääntymisestä, hinausnopeus pitäisi olla reilusti pienempi, tässä tapauksessa jotain 4-6 kn välillä olisi kuulostanut asiallisesta, jos yleensäkään lähdetään hinaamaan perässä, kylkihinaus riittävän suuren hinaajan avulla olisi kait järkevää mikäli tuo uppoamisriski olisi tiedostettu? Arvio hinaustarpeesta ja siitä miten se tehdään on tietysti kipparin arvioitava asia, ellei sitten luovuta hinausta ja sen vastuusta ammattihinaajalle, tässähän tuo vastuu on varmaankin säilynyt veneen omistajalla.

Tuo huhu huonolla hinauksella upotetusta arvoveneestä mustaa nyt Merivartioston mainetta. Pitäneekö edes paikkaansa? Onko asiaa tutkittu ko. laitoksen sisällä? Eihän tämä ole mikään neukkula jossa viranomainen, ainakin sotilaspuoleen viittava sellainen, saa tehdä mitä vaan ja se lakaistaan maton alle? Kait Merivartiolaitos tekee tälläisesta asiasta selvityksen, ja hyvin järkevää olisi antaa se julkisuuteen, eikä pitää talon sisäisenä. Salailu on pahinta oman julkisuuskuvan pilluuta!

Huolimatta siitä, että ko. haverissa juridinen vastuu olisi huvialuksen kipparilla, niin tietysti Merivartioston pitäisi selvittää asia omalta osaltaan:
- miksi on lähdetty hinaamaan?
- onko hinaus tehty riittävällä ammattitaidolla (nopeus, hinattavan aluksen vaurioiden arvio ja hinauksen aikainen valvonta)
- onko hinattavan aluksen uppoamisen estämiseksi tehty kaikki mahdollinen (vuotomatot, pumput, ?)
- mitä tästä voidaan oppia, kuinka voidaan parantaa merivartioalusten päälliköiden ohjeistusta ja koulutusta vastaavissa tilanteissa

Lue lisää

Satuin Skotlannissa seilatessani näkemään peräsinvaurioisen purkkarin pelastushinauksen. Pelastamista edeltävän hätäliikenteen kuulin VHF:stä ja näin satamaan tulon.

Oli "Force 8 Gale", kun RNLI:n iso oranssinen pelastualus toi purkkarin mereltä. Se oli tukevasti kiinnitetty pelastusaluksen kylkeen, köysiä oli vedetty purkkarin maston, vinssien ja mahdollisimman monen kiinnityspaikan ympäri. Satamassa näytti, että haveristivene miltei roikkui pelastusaluksen kyljessä. Varmaankin oli ollut hankala kiinnittää pahassa merenkäynnissä, mutta eipähän uponnut.

kylkihinausta? kirjoitti:

Satuin Skotlannissa seilatessani näkemään peräsinvaurioisen purkkarin pelastushinauksen. Pelastamista edeltävän hätäliikenteen kuulin VHF:stä ja näin satamaan tulon.

Oli "Force 8 Gale", kun RNLI:n iso oranssinen pelastualus toi purkkarin mereltä. Se oli tukevasti kiinnitetty pelastusaluksen kylkeen, köysiä oli vedetty purkkarin maston, vinssien ja mahdollisimman monen kiinnityspaikan ympäri. Satamassa näytti, että haveristivene miltei roikkui pelastusaluksen kyljessä. Varmaankin oli ollut hankala kiinnittää pahassa merenkäynnissä, mutta eipähän uponnut.

Lue lisää

Luulisi että kylkihinaus on ainoa vaihtoehto silloin kun hinattava alus on uppoamisvaarassa. Eiköhän tuon homman taida kaikki meripelastajat ja hinausammattilaiset?

Kylkihinaus tietysti edellyttää että hinaava alus on riittävän paljon suurempi kuin hinattava, jotta sen eli hinausyhdistelmän vakaus ei kärsi vaikka hinattava täyttyisi vedellä vesirajaan saakka. Tässä tapauksessa pieni merivartioalus (ne joita näkyi siinä valokuvassa uppoamispaikalta) tuskin olisi voinut ottaa Sirenaa kylkihinaukseen?

koggelis kirjoitti:

"Siis jos peräsinakseli menee poikki, miten ihmeessä peräsin voi olla tippumatta ???"

-En tunne ko. venee rakennetta, mutta jospa siinä on skegi, joka pitää peräsimen alapäästään kiinni ja estää tippumisen. Sekin tosin riippuu mistä kohtaa akseli menee poikki, jääkö peräsin paikoilleen vai ei.

Lue lisää

...eikä siinä Sirenassa olekaan. Eikä varmaan missään skegillä varustetussa veneessä taas ole hiilariakselia.

Kovin yksinkertaisesti silti peräsinakseli voi katketa myös kvadrantin ja ylälaakerin välistä, jolloin peräsin jää kokonaan alalaakerin varaan. Siinä voi neljäkin solmua tuntua pahalle hinausnopeudelle. Eikä vanha maininkikaan mukavalta tunnu.

kylkihinausta? kirjoitti:

Satuin Skotlannissa seilatessani näkemään peräsinvaurioisen purkkarin pelastushinauksen. Pelastamista edeltävän hätäliikenteen kuulin VHF:stä ja näin satamaan tulon.

Oli "Force 8 Gale", kun RNLI:n iso oranssinen pelastualus toi purkkarin mereltä. Se oli tukevasti kiinnitetty pelastusaluksen kylkeen, köysiä oli vedetty purkkarin maston, vinssien ja mahdollisimman monen kiinnityspaikan ympäri. Satamassa näytti, että haveristivene miltei roikkui pelastusaluksen kyljessä. Varmaankin oli ollut hankala kiinnittää pahassa merenkäynnissä, mutta eipähän uponnut.

Lue lisää

Kylkihinaus on Meripelastuksella hyvin tavallista. Wikille sen verran, että ei viranomaiset näitä internetissä tutki, kommentoi tai ratkaise. Eikä ne kaipaa sinun tai minun niinsanottua asiantuntemusta. Ihmeellinen tuo sinun pakkomielteesi onnettomuuteen, jossa vahingot onneksi vain taloudellisia.

H323 kirjoitti:

Kylkihinaus on Meripelastuksella hyvin tavallista. Wikille sen verran, että ei viranomaiset näitä internetissä tutki, kommentoi tai ratkaise. Eikä ne kaipaa sinun tai minun niinsanottua asiantuntemusta. Ihmeellinen tuo sinun pakkomielteesi onnettomuuteen, jossa vahingot onneksi vain taloudellisia.

Lue lisää

Eihän tätä nyt ihan pakkomielteeksi kait voi sanoa. Ihan normaalia uteliaisuutta, jota ruokkii melkoisen julkisen tapauksen (Hesari ym. lehdet julkisti heti) jälkeen tullut uutispimennys - tai huhuja liikkuu, mutta nehän ovat kaikista ikävintä tiedonvälitystä.

H323:lle sen verran että monet viranomaiset omilla nettisivuillaan tiedottavat tiedottamisenarvoisista asioista. Vai ettei tämä ole tiedottamisen arvoinen asia Merivartioston kannalta? No, jos huhut väittävät Merivartioston taitamattoman hinauksen aiheuttaneen aluksen uppoamisen, niin minun mielestäni asia olisi varsin tiedottamisen arvoinen. Pitäisi kertoa miten asiat on, katkaista huhuilta siivet! Ja samalla voisi valistaa veneilijöitä siitä mitä he voivat merihädässä Merivartioston kutsuttuaan tehdä tai olla tekemättä. Ja milloin kutsutaan Merivartiosto, milloin SAR ja milloin yksityinen hinausyritys.

Entä onko tiedottamisen väärti sitten tuon veneen rakenteellinen heikkous, joka ilmeisesti ensisijassa on aiheuttanut onnettomuuden? Voiko samaa vikaa olla muissa saman tyyppisissä, vaikka näitä on vain puolenkymmentä, niin silti asia kiinnostaa.

Joten, minun mielestäni tässä olisi nyt tutkivalle jurnalistille töitä - ihan varmaan olisi aika luettu artikkeli, jos tapaus selostettaisiin vaikkapa Vene-lehdessä.

Niin, en väitä että minulla olisi ns. asiantuntemusta - uteliaisuutta kylläkin, monien asioiden suhteen. Etkö sinä, arvoisa H323, ole sitten karvan vertaa utelias?

H323 kirjoitti:

Kylkihinaus on Meripelastuksella hyvin tavallista. Wikille sen verran, että ei viranomaiset näitä internetissä tutki, kommentoi tai ratkaise. Eikä ne kaipaa sinun tai minun niinsanottua asiantuntemusta. Ihmeellinen tuo sinun pakkomielteesi onnettomuuteen, jossa vahingot onneksi vain taloudellisia.

Lue lisää

Jos puhutaan ammattimerenkulusta tutkitaan kaikki onnettomuudet hyvin perinpohjaisesti. Tutkinnan tarkoituksena on selvittää onnettomuuden kulku mahdollisimman tarkasti. Tämän perusteella tutkitaan onko mahdollisuutta parantaa meriturvallisuutta siltä osin mitä onnettomuus on tuonut esiin tutkimuksissa. Nyt on toinen osapuoli ammattimerenkulkua harrastava taho eikä mitään tutkimustulosta tai edes raporttia tapahtuneesta olla esitetty. Tarkoitushan ei ole syyttää ketään vaan oppia tapahtuneesta mahdollisimman paljon. Ikävä tosiasia on että merenkulun turvallisuus kehittyy juuri hirveimmistä onnettomuuksista. Näissä nähdään konkreettisesti ko hetkellä olevat puutteet, ja mahdolliset asiat joita tulisi parantaa.

Nyt minulla on sellainen olo että viranomaiset yrittävät piiloitella tutkimustuloksia MIKSI?

Siinä olet kyllä oikeassa H323 viranomaiset eivät kaipaa apuamme onnettomuustutkinnassa. Mutta jos on jotain mitä me voimme veneenomistajina tehdä vastaavanlaisten tilanteiden välttämiseksi tekevät he hirvittävän ison virheen. Ja jos vene on uponnut eikö? Eikö mitään virhettä tai puutetta ole ollut? Eikö tätä haveria oltaisi voitu miteenkään välttää? oliko vika veneessä? Miehistössä hinaavassa veneessä? kysymyksiä on paljon vastauksia tasan 0

Ihmettelen vain kovasti missä mennään huviveneilyn turvallisuuden kehittämisen osalta jos ei edes ammattilaiset kykene tekemään raporttia minkäperusteella voidaan vastaavanlaiset tilanteet tulevaisuudessa välttää?

Wiki kirjoitti:

Eihän tätä nyt ihan pakkomielteeksi kait voi sanoa. Ihan normaalia uteliaisuutta, jota ruokkii melkoisen julkisen tapauksen (Hesari ym. lehdet julkisti heti) jälkeen tullut uutispimennys - tai huhuja liikkuu, mutta nehän ovat kaikista ikävintä tiedonvälitystä.

H323:lle sen verran että monet viranomaiset omilla nettisivuillaan tiedottavat tiedottamisenarvoisista asioista. Vai ettei tämä ole tiedottamisen arvoinen asia Merivartioston kannalta? No, jos huhut väittävät Merivartioston taitamattoman hinauksen aiheuttaneen aluksen uppoamisen, niin minun mielestäni asia olisi varsin tiedottamisen arvoinen. Pitäisi kertoa miten asiat on, katkaista huhuilta siivet! Ja samalla voisi valistaa veneilijöitä siitä mitä he voivat merihädässä Merivartioston kutsuttuaan tehdä tai olla tekemättä. Ja milloin kutsutaan Merivartiosto, milloin SAR ja milloin yksityinen hinausyritys.

Entä onko tiedottamisen väärti sitten tuon veneen rakenteellinen heikkous, joka ilmeisesti ensisijassa on aiheuttanut onnettomuuden? Voiko samaa vikaa olla muissa saman tyyppisissä, vaikka näitä on vain puolenkymmentä, niin silti asia kiinnostaa.

Joten, minun mielestäni tässä olisi nyt tutkivalle jurnalistille töitä - ihan varmaan olisi aika luettu artikkeli, jos tapaus selostettaisiin vaikkapa Vene-lehdessä.

Niin, en väitä että minulla olisi ns. asiantuntemusta - uteliaisuutta kylläkin, monien asioiden suhteen. Etkö sinä, arvoisa H323, ole sitten karvan vertaa utelias?

Lue lisää

kukaties aiemmin viking ja jotain..

jos tuossa haverissa on jotain selviteltävää siitä aikanaan julkaistaan raportti.

Merivartioston kanssa olen tähän mennessä ollut tekemisissä kerran: tullessa Valassaarilta merivartioiden reittiä etelään puhalsivat ohi suihkarillaan just kun oltiin "selvillä vesillä" ja nostamassa purjeita. Tuli moikattua nostamalla hanskaa niin nuo väänsivät tosi julman taksikäännöksen ja tulivat kysymään oliko meillä joku hätä? Kerrottiin, et koitettiin tervehtii kun vietettiin yö samas saares (ei kuljettu Rakkauden polkua). OK, poijaat työns taas hanat eteen.

Eikä tämä todella tarkoita sitä, ettei siellä olisi ollut ymmärrystä mahdollisen hinaustarpeen asialliselle vauhdille vaan reagointiin vähimmällekin merkille avuntarpeeseen!

Oikeesti siitä jäi hyvä mieli ja melkeen kateus noille nuorille millaisessa unelma-ammatissa (meikäläiselle) ovat!!

nimimerkki wiki kirjoitti:

kukaties aiemmin viking ja jotain..

jos tuossa haverissa on jotain selviteltävää siitä aikanaan julkaistaan raportti.

Merivartioston kanssa olen tähän mennessä ollut tekemisissä kerran: tullessa Valassaarilta merivartioiden reittiä etelään puhalsivat ohi suihkarillaan just kun oltiin "selvillä vesillä" ja nostamassa purjeita. Tuli moikattua nostamalla hanskaa niin nuo väänsivät tosi julman taksikäännöksen ja tulivat kysymään oliko meillä joku hätä? Kerrottiin, et koitettiin tervehtii kun vietettiin yö samas saares (ei kuljettu Rakkauden polkua). OK, poijaat työns taas hanat eteen.

Eikä tämä todella tarkoita sitä, ettei siellä olisi ollut ymmärrystä mahdollisen hinaustarpeen asialliselle vauhdille vaan reagointiin vähimmällekin merkille avuntarpeeseen!

Oikeesti siitä jäi hyvä mieli ja melkeen kateus noille nuorille millaisessa unelma-ammatissa (meikäläiselle) ovat!!

Lue lisää

että vanha neuvostomeininki viranomaistoiminnassa sopii Suomeen.

Olen eri mieltä. Erityisesti, jos kyse on terveyspalveluista (vanhukset, ensihoito...), poliisi- tai oikeustoimesta tai siten pelastuspalveluista. Niissä ei saa olla mitään epäilyttävää tai toimintamallien virheiden salaamiseen viittaavaa. Ja mahdolliset epäluulot pitää pystyä hälventämään.

nimimerkki wiki kirjoitti:

kukaties aiemmin viking ja jotain..

jos tuossa haverissa on jotain selviteltävää siitä aikanaan julkaistaan raportti.

Merivartioston kanssa olen tähän mennessä ollut tekemisissä kerran: tullessa Valassaarilta merivartioiden reittiä etelään puhalsivat ohi suihkarillaan just kun oltiin "selvillä vesillä" ja nostamassa purjeita. Tuli moikattua nostamalla hanskaa niin nuo väänsivät tosi julman taksikäännöksen ja tulivat kysymään oliko meillä joku hätä? Kerrottiin, et koitettiin tervehtii kun vietettiin yö samas saares (ei kuljettu Rakkauden polkua). OK, poijaat työns taas hanat eteen.

Eikä tämä todella tarkoita sitä, ettei siellä olisi ollut ymmärrystä mahdollisen hinaustarpeen asialliselle vauhdille vaan reagointiin vähimmällekin merkille avuntarpeeseen!

Oikeesti siitä jäi hyvä mieli ja melkeen kateus noille nuorille millaisessa unelma-ammatissa (meikäläiselle) ovat!!

Lue lisää

että vanha neuvostomeininki viranomaistoiminnassa sopii Suomeen. Kyykkyyn vaan ja hiljaa, kun virkapukuinen toimii.

Olen eri mieltä. Erityisesti, jos kyse on terveyspalveluista (vanhukset, ensihoito...), poliisi- tai oikeustoimesta tai siten pelastuspalveluista. Niissä ei saa olla mitään epäilyttävää tai toimintamallien virheiden salaamiseen viittaavaa. Ja mahdolliset epäluulot pitää pystyä hälventämään.

ja maailmakiertäjän aineiston perusteella.
Kaikkein yleisin syy veneen totaalihaveriin on ollut peräsimen menetys. Se on vaarallisempi kuin maston menetys.
Kaikkein huonoin peräsinmalli valtameriveneessä oli Cornellin mukaan skegitön lapioperäsin. Jos veneessä kuitenkin on lapioperäsin, sen rakenne tulisi olla sellainen, että törmäystilanteessa koko peräsintä ei menetetä.