"Rahatonkin saa nyt ison lainan"
"Myös pätkätyöläiset ilman omia säästöjä kelpaavat nyt ison lainan ottajaksi."
"pankkien esimerkkipariskunnalle myöntämän lainan mediaani on nyt 140000 euroa, jos rahaa olisi käytössä 650 euroa kuussa."
http://www.hs.fi/asuminen/artikkeli/Rahatonkin saa nyt ison lainan/HA20070204SI1FA012f3
Kylläpä oli kovat keinot HINTAKUPLAA pumpatessa, aivan samat kuin ameriikoissa, ei mitään eroa. Voidaan aivan avoimesti puhua holtittomasta rahanjaosta ja tarkoituksellisesta ylikuumentamisesta, mutta sehän näet kyllä asuntojen hintakehityskäppyrästäkin.
Valtakunnan oikeussalien ovet paukkuu, jo ensi syksynä, liikanen, vanhanen, heinäluoma, katainen, lissaboninsopimus-väyrynen, siinä muutamia kuumia asiakkaita valtakunnansaleissa. Ja ensi sykynä siis. Hyvin näyttää vuosin "1991" alkaneen, sanoisinko hieman tuulisemmissa merkeissä. Kunhan päästään Q1:een asti, siis tulokisia arvostelemaan, niin siinnä lapikas loikaa.
t. se luotettava ja varma, ei k......ja.
"Myös pätkätyöläiset ilman omia säästöjä kelpaavat nyt ison lainan ottajaksi."
"pankkien esimerkkipariskunnalle myöntämän lainan mediaani on nyt 140000 euroa, jos rahaa olisi käytössä 650 euroa kuussa."
http://www.hs.fi/asuminen/artikkeli/Rahatonkin saa nyt ison lainan/HA20070204SI1FA012f3
Kylläpä oli kovat keinot HINTAKUPLAA pumpatessa, aivan samat kuin ameriikoissa, ei mitään eroa. Voidaan aivan avoimesti puhua holtittomasta rahanjaosta ja tarkoituksellisesta ylikuumentamisesta, mutta sehän näet kyllä asuntojen hintakehityskäppyrästäkin.
Valtakunnan oikeussalien ovet paukkuu, jo ensi syksynä, liikanen, vanhanen, heinäluoma, katainen, lissaboninsopimus-väyrynen, siinä muutamia kuumia asiakkaita valtakunnansaleissa. Ja ensi sykynä siis. Hyvin näyttää vuosin "1991" alkaneen, sanoisinko hieman tuulisemmissa merkeissä. Kunhan päästään Q1:een asti, siis tulokisia arvostelemaan, niin siinnä lapikas loikaa.
t. se luotettava ja varma, ei k......ja.
Vastaukset 14
Vanhimmat
vain osalle ja vain jos otat sitä tätä ja tota vakuutusta lainan päälle. Ja sehän se tunnetusti vasta halpaa onkin.
Yhdysvalloissa laina otetaan kiinteistön nimiin, ei asukkaan nimiin. Jos asukkaalla ei ole varaa maksaa lainaa, voi asukas palauttaa avaimet pankkiin ja laina jää pankin huoleksi. Suomessahan tämä ei onnistu, vaan olet pankin orjana 15 vuotta, kunnes ulosotto vanhenee.
Luulisi siis, että Suomessa on pahempi tilanne kuin USA:ssa. No ei ole... Yhdysvalloissa juurikin tästä asuntojen hintojen laskusta tuli suuri ongelma. Ihmisten kannatti ja kannattaa edelleen lähettää avaimet pankkiin ja kävellä pihalle kämpästä. Tällöin ei tarvitse maksaa 250.000 dollarin velkaa kämpästä, jonka arvo on 150.000 dollaria.
Subprimessa ja Yhdysvaltojen asuntokuplassa on siis täysin eri vaikuttajat kuin Suomessa.
Siksi, että SUUR-työttömyys iski. Ei ollutkaan "työvoimapulaa", minkä oikeisto suomessakin lanseerasi sumuverhoksi.
Ja kuten silloin edellisessäkin porvarillisen politiikan kliimaksissa silloin 90-luvun alussa, suomessa ollaan täsmälleen samassa tilanteessa.
Työttömyys iski. Ja pohjatyöttömyyskin oli jo 500 000, oikeistoylen valehtelusta huolimatta. Jos suomessa ei "kävellä ulos" kämpästä ja jätetä avaimia pankin tiskille, niin meillä pankki kehoittaa realisoimaan asunnon, mitä pikemmin, sen parempi. Vielä ei "aivan" olla siinä pisteessä, koska vasta vuotta "1991" eletään.
Odotahan, niin vuosi "1992" varmuudella koittaa, ja vuosi "1993":kin. Johan sen katainenkin myönsi: odottakaa pari vuotta, josko sitten pahin olisi ohi. Valitan, ei ole. Sen tietää myös tuo göbbelskalle.
T. Haans, se luotettava ja varma, ei k......ja.
http://www.tohtori.fi/?page=6771267&id=5766961
Ja tuolloin todellakin otettiin velkaa niin paljon kuin napa kesti. Siis osa suomalaisista teki niin. Lopputulos: säästämisaste meni negatiiviseksi!
http://www.taloussanomat.fi/ajatukset/2008/07/09/suomalaisten-kulutusvimma-jarjetonta/200817888/145
Eli subprime-mällin kaltainen tilanne todellakin muhii Suomessakin, ei ehkä täysin samanlainen, mutta kuitenkin yhtä vakava.
1) Eli jotkut velkaiset joutuvat ongelmiin
2) eli pankit joutuvat ongelmiin
3) eli veronmaksaja joutuu maksamaan
Nyt jo pankkituki on jo aloitettu Suomessakin. On todellakin synkkää.
Valtio vuoden lopussa (2008) 54,4 miljardia, mahdollisesti 30 miljardia lisää noin kolmen vuoden sisällä. Syksyllä 2008 sijoitettiin juuri 4 miljardia pankkien tukemiseen. Luvattiin myös talletussuojia 50 miljardia.
1,3 miljoonalla suomalaisella on kulutusluottoja 12 miljardia. (Tiedot Hesari, syksy 2008 ja 23.1.2009)
Pankkien luotonanto asunto kulutus yht. 118,9 miljardia. Eikä niiden yritystenkään tilanne nyt niin häävi ole, vaikka muuta toitotetaan. Yritysten lainat = 54,2 miljardia. (tieto Aamulehti 2.10.2008).
Mikäli nämä numerot pitävät paikkansa, velkoja nyt on noin 227,5 miljardia! Mikäli joudutaan ottamaan maksimi elvytkset (lue: lisää velkaa) nousee potti yli 300 miljardiin. Kannattaa muistaa, että tähän valtion osuuteen sisältyy myös niitä edellisen laman velkoja, joita ei kyetty noin 18 vuoteen hoitamaan. Toivottavasti olen edes joiltain osin väärässä, vai olenko?
Missä varallisuus?
Sijoitusrahastot 60mrd
Pankkitalletukset 90mrd
Asuntovarallisuus ?
Osakeet ?
Suomessa on siis pelkästään pankkien holveissa 150mrd säästöjä, mitäs luulet mikä tuo loppuosuus mahtaa olla?
Suomessa noin 190mrd
Joten ilman osakkeita summa näyttää olevan 340mrd
Mikä mahtaa olla yritysten varallisuus, kerran olit yrityslainat listannut erikseen?
tulossa kevään mittaan,elvytykset on 1-1 eli ollaan tasoissa,kohta mennään jatkoajalle.
Jos koko keskustelu lähti liikkeelle siitä, että Suomella on yhtä pahat ongelmat kuin Subprime kriisin runtelemalla USA:lla, koska Suomellakin on niin paljon velkaa, niin tarkista se taskulaskimesi ja katso paljonko Suomen pitäisi ottaa lisää velkaa, että oltaisiin USA:n tasolla.
Siihen aikaan kun meillä oli oma valuutta, niin ongelmat näkyivät heti markan kurssissa ja korkotasossa: jos maa oli velkaongelmissa, niin lainoittajat/sijoittajat vaativat korkeampaa riskipreemiota. No, nythän meillä on ege.
Tästä huolimatta korkotasossa näkyy riskipreemio. Mikäli jonkin euroalueella olevan maan talous on täysin kuralla, niin korot ovat sille maalle korkeammat kuin toisaalla. Jos siis Suomi ottaisi velkaa (ja olisi ottanut velkaa viimeiset parikymmentä vuotta) TÄYSIN HOLTITTOMASTI, niin kriisiinhän sitä olisi jouduttu. Tai jouduttaisiin. Siksi velanoton kanssa meikäläisten pitää olla tarkkana.
Jenkkilä onkin eri asia. Heidän valuuttansa kun on maailmanvaluutta: sillä käydään öljykauppa ja muutkin raaka-aineet. Eli he voivat aivan hyvin ottaa lisävelkaa ilman mitään seuraamuksia, koska muut maat nöyrästi ottavat vastaan heidän seteleitään (kuten Kiina). Ovat tehneet näin jo pitkään. Nyt Jenkkilällä on velkaa tosiasiassa jotain 300% verrattuna BKT:hen.
Suomi taas joutuisi ongelmiin huomattavasti vähemmästä. Pientä kaveria kun aina voi isot pojat määräillä. Ja huomioi yhtäläisyys Suomen ja USA:n välillä: alhaiset korot ja lisääntynyt velanotto ajoi hinnat ylös... ja lopulta korttitalo sortui. Hieman eri mittasuhteessa, mutta samankaltaisesti kuitenkin.
velanottoa.
Kun tiedämme, että
-- edellisen porvarillisen politiikan kliimaksista on maksamattomia velkoja 60 MRD euroa
ja tätä nyt kasvatettaisiin pikavauhtia 50%:lla.
Kyllähän me tämän valtion tiedämme. Veronmaksaja maksaa, ja tunnollisesti maksaakin. Eli ne jotka tienaavat ja ovat olleet tunnollisia taloudenpidossaan joutuvat maksamaan tuhlareiden sotkut.
Ja hei, muista että tämä vasta oli alkua. Kunnon velanotto on vielä edessä!
kun yhä useampi menettää työnsä ja verokertymät jo heti vuoden alussa tipahtivat viidenneksen? Ylimmän desiilin ylimmällä kärjellä olisi varallisuutta talkoisiin osallistumiseen, mutta mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, ne eivät osallistu lamatalkoisiin.
Ongelman ydin piilee vissiin pitkälti siinä, miten selvitä osareista, joita välillä on jäänyt pitkä pätkä hoitamatta ja nyt pitäisi lähteä uusille ostoksille? Ne uudet työt joita syntyy, ovat pitkälti jotakin muuta kuin nyt menetettäviä perusteollisuuden aitopalkkaisia töitä, joista sitä verokertymääkin on oikeasti tullut. Olemme erittäin suuren elintason laskun ja elintasolaskun maksun kynnyksellä.