Täällä oli taannoin keskustelua, varmaan ARC:n innoittamana, Atlantin sääoloista. Asiasta, etenkin paluumatkan osalta, kiinnostuneena olen nyt seurannut http://www.weatheronline.co.uk/marine/weather?02&LANG=en&CONT=euro&MEER=eatl sivustoa viikoittain. Ainakin tähän mennessä yli 20 m/s tuulet ovat pysyneet 40 latitudin pohjoispuolella. Azorien korkea on ollut kokoajan azorien länsipuolella, nyt jo puolessavälissä bermuda-azorit linjaa. Swelliäkin on enemmän vasta azoreilta eurooppaan tullessa, jolloin on myös kovempaa tuultakin.
Olikohan useissa viesteissä varoitellut atlantin talvimyrskyt tarkoituskin esiintyä vasta azorien jälkeen vai onko nyt ollut poikkeuksellista? Tiedän Cornellin kirjassa on asiaa käsitelty, mutta kun en ole saanut sitä tilattua ja kirjastossakin se on kokoajan lainassa.
Suora linja/lievästi pohjoisen kautta kaartava reitti ovat toistaiseksi olleet otollisia paluumatkaa varten: hieman hankavastaista ja enimmäkseen sivutuulta. Jatkan aineiston keräämistä, ehkä ne myräkät laskeutuu etelämmäksi kohtapuoliin.
Olikohan useissa viesteissä varoitellut atlantin talvimyrskyt tarkoituskin esiintyä vasta azorien jälkeen vai onko nyt ollut poikkeuksellista? Tiedän Cornellin kirjassa on asiaa käsitelty, mutta kun en ole saanut sitä tilattua ja kirjastossakin se on kokoajan lainassa.
Suora linja/lievästi pohjoisen kautta kaartava reitti ovat toistaiseksi olleet otollisia paluumatkaa varten: hieman hankavastaista ja enimmäkseen sivutuulta. Jatkan aineiston keräämistä, ehkä ne myräkät laskeutuu etelämmäksi kohtapuoliin.
Vastaukset 12
Vanhimmat
http://www.oceanweather.com/data/
Katselethan toki tuulen suuntia, merivirtoja ja pintaveden lämpötiloja. Pilottikartoista näkisit statistiikan jokaiselta kuukaudelta. Ne näkyvät myös monista tietokoneohjelmista. Itse olen käyttänyt valtamerten ylityksissä passage planner-ohjelmaa, joka näyttää mm. isoympyräreittien pituudet todennäköisen sään lisäksi.
Oletko sitä mieltä, että ratkaiset aikataulusi suomi24 keskustelufoorumilla?
http://expert.weatheronline.co.uk/pslv_frame.htm
http://www.amazon.com/World-Cruising-Routes-Jimmy-Cornell/dp/007140869X
Tuo WeatherOnLinen kartta perustunee NCEP GFS laskentamalliin monien muiden WeatherOnLinen karttojen tavoin.
Laaja-alainen GFS on hyvä ja pätevä ennustemalli, mutta sen kyky esittää trooppisia myrskyjä tai muita Atlantin kovempia myrskyjä ei ole paras mahdollinen, ei esim. muuten rajoitetumman GFDL:n tasoinen.
Atlantilla purjehtiessa ei pidä luottaa yksinomaan noihin WeatherOnLinen tai esim myös GFS:ään perustuviin UGRIB:in karttoihin. Myrskyjen kohdalla ne eivät välttämättä näytä sitä kovinta tuulta. Tai eivät ehkä ennusta aivan oikein myrskyn reittiä.
Minimissään lisänä täytyy seurata Navtex-varoituksia, netistä löytyy täältä
http://weather.noaa.gov/pub/data/forecasts/marine/high_seas/north_atlantic.txt
Navtex varoittelee pohjoiselle Atlantille:
...HURRICANE FORCE WIND WARNING...
WeatherOnLine ei ennusta 20 m/s suurempaa tuulta.
ja toiselle alueelle Atlantilla (Sargassomerelle) Navtex:
...STORM WARNING...
ja Weatherline löytää max tuulennopeudeksi taas vain 20 m/s vaikka Navtex varoittaa vielä 300 mailin päässä rintamasta 17-25 m/s ja 18-23 jalan aallokkoa.
Täksi päiväksi ennustetaan 5-8 m Azorien korkeudelle, pohjoisempana 8-9 m. Säärintaman mukana keli varmaankin pahenee.
Purjehtijoiden kannattaa Atlantin ylityksen aikana kuunnella Herb´s Netiä (SSB), josta saa monesta metereologisesta lähteestä koostettua tietoa ja venekohtaisen sääennusteen sekä waypoint-suosituksen säärintamien ja matalapaineiden välttämiseksi. SSB:n avulla on hyvä ladata NewOrleansin lähettämiä sääfakseja. Niihin on usein merkitty säärintaman oletettu kulkusuunta ja nopeus. Azoreilta kotiinpäin purjehtiessa isobaarikartat voi ladata Northwoodin aseman kautta.
Gribfile-tyyppiset tietokone-ennusteet taitavat yleisestikin hiukan aliarvioida äkillisiä säämuutoksia. Siksi ennusteita ja havaintotietoja on hyvä seurata monesta tietolähteestä niinkuin totesit.
Laivalla tapahtuu Atlantin ylitys seuraavin kriteerein:
1. Valitaan mahdollisuuksien mukaan reitti myrskyt kiertäen.
2. Valitaan mahdollisuuksien mukaan reitti, jossa on myötävirta.
3. Seurataan mahdollisuuksien mukaan isoaympyrää.
4. Pysytään sen verran etelässä, että jäälautoista/vuorista ei ole vaaraa.
Jos lähtisin isoa merta pikkuisella muovipurkilla ylittämään (jota en kylläkään uskalla tehdä, sen verran on noita meriä tullut nähtyä), muuttaisin ensimmäisen kohdan seuraavaksi:
1. Valitaan mahdollisuuksien mukaan reitti, jolla on myötätuuli ja myrskyt kiertäen.
ja erittäin suosituksi tullut sääennuste-sivusto purjehtijoille. Sivusto avattiin vajaa vuosi sitten. Maailmanlaajuinen, ei vain Atlantti.
Esim. www.passageweather.com :in
animoinnit ovat mielestäni parhaita, esim. aallon korkeus ja tuulenvoimakkuus, 7 päiväksi eteenpäin.
Ennusteet on tehty US National Weather Service (NWS), National Oceanic and
Atmospheric Administration (NOAA), ja National Centers for Environmental
Prediction (NCEP) pohjalta: Tuuliennusteet, ilmanpaine, näkyvyys, kosteus ja
pilvipeite-kartat on tehty GFS (Global Forecast System) mallin pohjalta, yksi
NCEP:n malleista. GFS-malli ajetaan 4 kertaa päivässä, 180 tunniksi (n. 7
päiväksi) eteenpäin, joka on myös animointien aikajänne. Aallonkorkeus ja
-suunta on johdettu WW3 (WaveWatch III) -mallist, kehitety NOAA/NCEP:ssä. Myös
se ajetaan 4 kertaa päivässä, 180 tunniksi (7 pv) eteenpäin. Välimeren aallonkorkeus ja
-suunta johdetaan WAM -aaltomallista Kyproksen Oceanography keskuksessa. WAM
-malli ajetaan kerran päivässä, ennuste 72 tunniksi (3 pv). Golf-virran
voimakkuus ja suunta, ja Golf-virran alueen pintalämpötila käyttää Real-Time Ocean
Forecast Systeemiä (RTOFS) (NOAA Environmental Modeling Center). Ajetaan kerran
päivässä, 120 tunniksi (5 pv). forecast output to 120 hours (5 days). Meriveden
pintalämpötilakartat AVHRR AMSR satelliittidatasta (NASA Earth Observing
Satellite System), ja laiva- ja poiu SST mittauksista. Päivittäin.
on samantapainen kuin oceanweather.com.
Näitä on mukava selailla, mutta merellä aika harvalla matkapurjehtijalla on mahdollisuus internet-yhteyteen.
Navtex ei Atlantilla pelaa, eli siellä olet MF/HF radion varassa, ja/tai sitten satelliitin.
Eiköhän se avainsana tänäpäivänä kuitenkin ole se satelliitti.
Ellei sitten halua mennä henkensä kaupalla sokkona.
Tarkoitan siis sitä, että satelliitti "puhelin" sitten kytkettynä internettiin ja näin...
on joitakin satoja maileja lähetysasemasta (niinkuin navtexin käyttäjät hyvin tietävät). Ehkä jkv eroja on antennista riippuen. Rannikoilla ja esim. Itämeren ja Pohjanmeren alueella se on hyvä varuste matkapurjehtijalle.
Satelliittipuhelin on yksi mahdollisuus, mutta haittoja on mielestäni kaksi:
1) käyttöaika, air time, maksaa aina
2) ei sovellu veneiden väliseen liikenteeseen eikä purjehtijoiden sää- ja turvallisuusnettien kuuntelemiseen eikä kuulu GMDSS-hätäjärjestelmään.
Siksi satelliiteistä riippumaton MF/HF ("SSB") on yhä erinomainen ja sen tekniikka on kehittynyt huimasti, kuten myös modeemien. Käyttö ei maksa muuta kuin aluksen radioluvan.
Jos tarkoitus on tehdä vain Atlantin ylitys, pelkästään sitä varten ei ehkä kannata suorittaa ssb-tutkintoa ja hankkia kalliita MF/HF-lähetinlaitteita modeemeineen.
Pelkkä MF/HF (SSB) vastaanotin riittää. Radiovastaanotin on suht halpa eikä vaadi mitään lupia eikä tutkintoja. Vastaanottimeen voi liittää läppäriin sääfakseja varten.
Iridium-satelliittikännykkä on suosittu. Nykyisin niitä ilmeisesti voi jopa vuokrata?
Karibialta Suomeen Navtex toimii:
St Lucia -> Antigua -> Bermuda, toimii koko ajan.
Bermuda -> Azores, noin puolet matkasta toimii.
Azorit -> Helsinki, toimii koko ajan.
Navtex-antennin sijoittamisessa kannattaa katsoa, että se ei ole vanttien sisäpuolella, maston huippu on hyvä, perässä tutkamastossa tai targa-kaaren päällä kanssa Ok.
Iridium puhelimien avulla GRIB-säätiedot tulevat kätevästi ja oikein rajattuna halvalla.
Rajaus:
- sopivan kokoinen alue (oma sijainti W, josta matalat tulee),
- vain 3 vrk,
- 1 asteen jako,
- ei pilvikuvaa mukaan.
Iridiumista minulla on edellisen kirjoittajan kanssa saman tyyppinen käsitys, kuitenkin:
- 2-4 veneen väliseen yteydenpitoon se soveltuu aika hyvin.
- Hätäkäyttöä varten kannattaa etukäteen selvittää lähimmän MRCC:n numero, samoin Suomen merivartioston, johon voi soittaa, jos on tarve puhua suomenkielellä.