Olen siis tänään menossa terveyskeskukseen aikeinani tehdä abortti. Mitä ekalla kerralla tehdään tarkalleen? Iältäni olen 17 vuotta ja raskauden pituus maximissaan 7-8 viikkoa. Mihin Helsingin sairaalaan minut luultavasti lähetetään tekemään abortti? Kuinka pien tästä ensimmäisestä terveyskeskuskäynnistä se tehdään? Ystävällisiä vastauksia, kiitos (:
Tänään menossa terveyskeskukseen
884900
15863
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Oman kokemuksen perusteella sain ensin lähetteen laboratorioon raskaustestiin (kotona tehdyistä apteekin testeista huolimatta). Kun sieltä tuli plussa, antoivat he ajan yleislääkärille.
Yleislääkärin luona juteltiin tarkkaan, miksi abortin halusin ja mitkä seikat elämäntilanteessani ratkaisua tukevat. Tutkittiin (käsin) kohdun kokoa eli vastaako se uskottua hedelmöittymisajankohtaa ja onko raskaus kohdunsisäinen. Sitten täyteltiin aborttihakemusta.
Tuolta lääkäriltä sai tiedot, mistä varata aika keskeytykseen (Helsingissä oletettavasti Kätilöopisto) ja tuon hakemuksen mukaan. Sen kanssa mennään sitten sovittuna ajankohtana sinne varsinaiseen keskeytyssairaalaan, jossa ekalla käynnillä varmistetaan ultralla raskauden kesto ja jutellaan taas. Selostetaan eri keskeytysmenetelmät (lääkkeellinen ja imukaavinta) ja päätetään siitä. Mikäli päädytään lääkkeelliseen ajan saa sovittua kolmen päivän sisään, voi jo sillä käynnillä ottaa ensimmäiset keskeytyksen aloittavat pillerit. Tätä ennen tosin aika monta kertaa varmistellaan, onko aivan varma, että keskeytyksen haluaa; sen jälkeen nimittäin sikiön vaurioitumisen riski on kohtuullisen suuri.
Itselläni muistaakseni sain ajan tuonne keskeytyssairaalaan vajaan viikon sisällä yleislääkärillä käynnistä. Ja sitten varsinainen keskeytys oli siitä kolmen päivän päästä.
Ei siellä kysellä syitä miksi abortin haluaa. Jos sen haluaa, sen tekee. Ei ne syyt kuulu edes lääkärille.
kuuluvat lääkärille.
Koska lääkäri tekee sen päätöksen, ovatko naisen kertomat syyt riittävät. Lain mukaan.
Eri asia sitten on, miten kukin lääkäri tuon päätöksensä tekee ja kuinka paljon he kyselevät.
Itse pidän ihan hyvänä asiana, että asiansa joutuu lääkärille perustelemaan. koska silloin se täytyy oikeasti perustella ihan järjellisin lausein, eikä voi vain pyöriä kehää omien ajatustensa ympärillä. Minusta se on yksi keino välttää liian hätäisin syin tehtyjä aborttipäätöksiä.
kysellä ja arvostella. Multa, kolmen lapsen äidiltä, ikää 35 vuotta, vanha mieslääkäri kysyi, mitä isä tuumii tilanteesta, mikä on hänen kantansa? Ei ollut isää, oli epävarma seurustelusuhde. Otti aika lailla pattiin: naista pitää holhota!! Kirjoitti lähetteen pitkin hampain. Muutenkaan abortti ei mennyt kauneimman kaavan mukaan: viimeistä perumismahdollisuutta esitellyt lääkäri levitteli pöydälleen ultrakuvia sikiöstä ja minulta kysyttiin moneen kertaan, olenko varma että haluan nyt ottaa tämän esilääkkeen? Kukaan ei ollut kertonut, miten keskenmeno tapahtuu, eikä ketään näkynyt abortoinnin aikana. OLin yksin huoneessa, kun supistukset alkoivat- ja loppuivat. Itkin, koska kivut olivat yhtä kovat, kuin olisin ollut vauvaa synnyttämässä. Supistusten lakatessa nukahdin, ja kun heräsin, tajusin, että jotakin hulahti pöksyihin. Vessassa totesin pönttöön plumpsahtavan sikiön:-((. Olin yksin, yksin, enkä tiennyt mitä tehdä, luulin, että sikiöt poltettaisiin. Mietin, kaivaako vauva ulos pöntöstä - minä vedin sen pöntön. Sinne meni, viemäriin.
Kokemus oli kamala:-(. Silti, minä halusin ratkaista asian näin: katkera olen sairaalan osastolle, lääkärille ja hoitajille. Vähän enemmän voisi yrittää hoitaa naisiakin! Äitejä - äitihän olin minäkin, jo kolmelle lapselle.
Suhde tuon epäonnisen vauvan isään loppui viitisen kuukautta abortin jälkeen. Luojan kiitos meistä ei tullut avioparia, ei edes avo-! Eikä koskaan vanhempia yhteiselle lapselle.
hoitaa, eihän abortintekijä (fyysisesti) sairas ole. Koko tilannekin on yleisesti ihan itse, ilman todellista pakottavaa syytä valittu.
Kiitos muuten kun kerroit, että se "abortti-tabletti" aiheutti suurinpiirtein "synnytystuskat"...muistan jatkossakin ottaa je-tabletin sitten ajallaan, jos siihen on tarvetta!
Joo, näen tilanteen "sieluni silmillä" - ikävältä kuulosti...niin, eikö joku MUU voisi kerätä niitä sikiöitä jonnekin "talteen" niin ettei naisen ole pakko nähdä sitä "wc-projektia"...!
Vai onko se sitten käytännön syistä "pakko" tehdä noin...?
Ehkä se lääkäri oli joku vanhoillis-lestadiolainen...?
aiheellista nähdä tekojensa jäljet.
On aikas monta muutakin tilannetta, jossa ihmistä Hoidetaan sydänverellä ja viimeisillä voimilla, ja syyt ovat ihan itse aiheutettuja;-D! Mietipä: liikalihavuus. Diabetes. Verenpainetaudit. Alkoholin, lääkkeiden, tupakan ja huumeiden aiheuttamat sairaudet. Epäterveelliset elämäntavat ja sitä seuranneet syövät ym. Itse asiassa hyvin harva sairaus on taivaasta jonkun kohdalle langennut;-D! Kun itse joskus sairastut rintasyöpään (et ole imettänyt! et ole syönyt e-pillereitä!) tai saat veritulpan (olet syönyt e-pillereitä! olet liian paksu, ja istuitko vielä pitkän lentomatkan paikoillasi?!), muista, ettei sinuakaan kenenkään PITÄISI hoitaa. Itse olet tilanteesi valinnut.
että lääkäri tahallaan teki mitään. Mun vain olisi pitänyt saada aikaiseksi myöhemmin tehdä huomautus koko jutusta osastolle, että hoksaisivat kiinnittää huomiota käyttäytymiseensä. Nyt ovat saaneet varmaan monet muutkin kärsiä mun jälkeeni.
Minä luulen, että kyseisellä osastolla oli kiirettä, ja touhut ovat hoitajille rutiinia. Moni sinne tullut koko suuren helpotuksen, meitä oli useampi samaan aikaan lähtijä. Yksikin nuori tyttö veti heti tupakin naamaansa ja selosti kaverilleen puhelimessa mitä oli tehty, ja poikakaveri tuli hakemaan. Mulle sopi kyllä se, että itse olen yksin sikiön tullessa ulos ja näenkin sen: mutta vika oli siinä, ETTEI MULLE KERROTTU MITÄ TULEE TAPAHTUMAAN. En tiennyt mihin valmistautua ja mitä tehdä. Kun sikiö on pöntössä, pitäisikö se kaivaa pissan seasta, kuivata ja säästää muistona? Vai haudata kotipihalle? Ainakaan en olisi voinut soittaa kelloa ja kutsua hoitajaa paikalle. Vedin siis hänet pöntöstä alas. Kukaan ei jälkeen päin edes kysynyt, miltä tuntui, miten meni, millainen on olo?
Aina on plussaa, jos joku mun kokemukseni jälkeen muistaa ottaa pillerinsä ajoissa ja tarvittaessa huolehtia jälkiehkäisystä:-)! Eikä luota mihinkään ihme sattumiin ja siihen, ettei se nyt just jos kerran....!
noiden tilojen hoitamisessa ei tarvitse tappaa ketään toista. Raskaus on luonnollinen tila, ei sairaus, joka jatkuu n.90%n todennäköisyydellä synnytykseen asti jollei siihen puututa.
"Noiden tilojen" hoitamisessa kyllä hyvinkin tapetaan muita.
Oletko kuullut vuosien leikkausjonoista, joissa ihmiset kuolevat, kun eivät pääse ajoissa hoitoon? Nämä liikalihavat, alkkikset ja muut itseaiheuttajat kun ylikuormittavat sairaalat.
Mitä jos hieman perehtyisit realiteetteihin?
Tai vastuuntuntoinen lääkäri
lähdetään aktiivisesti tappamaan niihin jonoihin? Sille ei mitään voi ettei kaikkia ehditä auttaa. Abortoija voisi useimmiten antaa lapsensa elää.
lisää väkeä niihin jonoihin? Hienoa logiikkaa.