Tärkeää tietoa flunssaiselle

20 kysymystä flunssasta ja antibioottien käytöstä sen hoidossa

Auttaako antibioottikuuri tavalliseen flunssaan?
Ei. Tavallisen flunssan aiheuttaa jokin monestakymmenestä Suomessa leviävästä flunssaviruksesta. Antibiootit ovat bakteerilääkkeitä, jotka eivät auta tavalliseen flunssaan.

Mitä tällainen flunssa on? Mitä on liikkeellä?
No se on ihan tavallista flunssaa. Kaikenlaista on liikkeellä - ympäri vuoden. Flunssan tarkkaa aiheuttajaa on yleensä lähes mahdoton nimetä.

Milloin antibioottikuuria sitten tarvitaan?
Antibiootti on paikallaan, jos potilaalla todetaan jokin bakteerin aiheuttama flunssakomplikaatio. Näitä ovat mm: välikorvantulehdus, poskiontelotulehdus, keuhkokuume, voimakasoireinen tulehdusarvoa nostattava keuhkoputkentulehdus.

Milloin flunssapotilaan pitää mennä lääkäriin?
99% umpiturhista päivystyskäynneistä johtuu flunssasta. Jos olo ei ole yhtäkkiä huonontunut huolestuttavalla tavalla, älä mene ainakaan päivystykseen. Jos vointi on hyvä eikä kuumetta ole, ei ole mitään syytä mennä lääkäriin. Yskä ja nuha hyvävointisella potilaalla ilman kuumetta eivät ketään tapa. Jos vielä 7-20 päivän flunssasairastelun jälkeen poskia särkee, ääni on tukkoinen, räkä ei liiku ja hampaitakin särkee, varaa tavallinen vastaanottoaika. Poskiontelontulehdus ei ole päivystysasia, ellei kuume nouse, kaulalle tai kasvoille ilmesty turvotusta, henkeä ahdista tai otsaa särje voimakkaasti.

Korvaan sattuu, mitä teen?
Ota kipulääkettä ja varaa tavallinen vastaanottoaika seuraavana arkipäivänä. Antibiootin aloittaminen mahdolliseen korvatulehdukseen ei ole päivän päälle, eikä antibiootti auta kipuun.

Millaisia oireita tavalliseen flunssaan kuuluu?
Voimakas tukkoisuus, reipas yskä, paikkojen särkeminen, päänsärky, lämpöily tai kuume, voimakas väsymys, hetkellinen korvakipu joka ohittuu itsestään.

"Kyllä tämä nyt on jotain erityistä, kun ei minulle koskaan tule flunssaa ja nyt tuli yhtäkkiä lämpöä ja nenä on tukossa?"
Kukaan ei ole immuuni kaikille flunssille. Sinulla on ollut vain hyvä tuuri kun et ole pitkään aikaan sairastanut flunssaa.

"Minun flunssani menevät aina keuhkoihin."
No niin menee kaikilla muillakin - flunssavirukset harvoin aiheuttavat oireita vain pään alueella, kyllä ne virukset sinne keuhkoihinkin menevät. Virukset siis - antibioottia vaativat bakteeritkomplikaatiot pitää erikseen todeta, sinun teoriasi omista flunssistasi ei riitä antibioottihoidon aloittamisen syyksi.

"Tätä nuhaa/yskää on kestänyt jo 4 päivää, kyllä mä nyt jo haluan antibiootin!"
Aina haluta saa. Lääkärin kuitenkin tulisi kirjoittaa antibiootti VAIN, jos hän havaitsee selviä viitteitä flunssan bakteerikomplikaatiosta.

Mikä ero on flunssalla ja influenssalla?
Influenssa on erityisen influenssaviruksen aiheuttama kova tauti, johon on olemassa erityinen influenssaviruslääke (ei, se ei ole antibiootti vaan VIRUSlääke). Influenssa on korkeakuumeinen tauti, joka vetää todella väsyneeksi; kaikki paikat särkevät ja kuiva ahdistava yskä vaivaa. Riski bakteerikomplikaatioille on tavallista flunssaa korkeampi. Influenssa saapuu Suomeen joka kevättalvi epidemiana.

Pitääkö alilämmöstä huolestua?
Ei, ellei vointi ole todella kehno - alilämpö on harvinainen mutta mahdollinen sepsiksen eli verenmyrkytyksen oire. Yskivällä mutta muuten hyvävointisella potilaalla ei alilämmöstä kannata kauheasti innostua.

Mikä on angiina?
Ainakin typerä termi. Angina on latinaa ja tarkoittaa kipua. Yleensä angiinasta puhuttaessa tarkoitetaan streptokokkibakteerin aiheuttamaa voimakasoireista nielutulehdusta. Sen oireita ovat kova kurkkukipu ja kuume, ei niinkään yskä nuha. Se ei vastaa oireiltaan tavallista flunssaa, vaan on ihan eri tauti. Streptokokkiangiina pitää hoitaa antibiootilla, koska streptokokki on bakteeri. Antibiootti tulee kuitenkin siihenkin kirjoittaa vain, jos bakteeri oikeasti nielussa todetaan pikatestillä tai nieluviljelyllä. Tämä siksi, että vastaavaoireista tautia voi aiheuttaa myös moni virus, esim. Epstein-Barr -virus tai adenovirus.

Millä erotetaan poskiontelontulehdus tavallisesta flunssasta?
Ensinnäkin: flunssaan kuuluu tukkoisuus ja limaneritys. Flunssan alussa on joka tapauksessa onteloissa viruksen aiheuttamaa turvotusta, bakteeripeite eli se oikea poskinontelontulehdus kehittyy vasta myöhemmin jos on kehittyäkseen. Vasta, jos oireet kestävät yli 7-10 vuorokautta, ja röntgenkuvassa tai ultraäänitutkimuksessa todetaan voimakas turvotus onteloissa, on syytä kirjoittaa antibiootti. Tutkimuksissa on todettu, että varmassakin bakteerin aiheuttamassa poskinontelontulehduksessa antibioottien teho on kehno. Nopein ja paras on hoito on poskiontelohuuhtelu (eli punktio) mutta aika monen mielestä kyseinen toimenpide on aivan karmea kokemus.

Mikä on keuhkoputkentulehdus?
No ainakin se tauti, jota epäillään todella usein turhaan ja johon kirjoitetaan suurin osa täysin turhista antibioottikuureista. Kaikki flunssavirukset heikentävät keuhkoputkien toimintaa, ja elimistö käynnistää yskän jotta lima poistuisi hyvin kunnes keuhkot ovat flunssasta toipuneet. Tämä on ihan normaalia flunssan kulkua. Se, jos yskä jatkuu vielä flunssan 5. päivänä voinnin ollessa muuten hyvä, EI tarkoita keuhkoputkentulehdusta. Tämänhetkinen keuhkoputkentulehduksen Käypä hoito -suositus toteaa, että ellei tulehdusarvo eli CRP ole noussut vähintään 50:n, ei antibioottia pitäisi kirjoittaa. Jos CRP on normaali tai lähes normaali, ei mitään viitettä bakteerin aiheuttamasta taudista ole vaan syypää on virus.
Milloin muuten terveen aikuisen yskä on pitkittynyttä?
Vasta kestettyään 6-8 viikkoa. Kaikki lyhemmät yskät ovat yleensä ihan vaan virusflunssan jälkitilaa. Älä viitsi mennä päivystykseen narisemaan pitkittyneestä yskästä, jos on lauantai ja flunssa alkoi saman viikon tiistaina.

No entäs keuhkokuume?
Virusflunssan pelätyin komplikaatio, jossa bakteeri aiheuttaa keuhkotulehduksen. Viruksetki voivat keuhkokuumetta aiheuttaa, mutta todellinen bakteerikeuhkokuume tulee muistaa aina, jos flunssapotilaan vointi on huono ja tulehdusarvo korkea. Bakteerikeuhkokuumepotilas on yleensä ottaen aina selkeästi huonovointinen. CRP on ainakin 50, usein yli 100. Keuhkokuume pitää hoitaa antibiootilla, yleensä hoidon aloitusta edeltävästi kuvataan keuhkot.

Entä, jos on jokin krooninen keuhkosairaus, immuunipuutos, syöpä tai on vanhus?
Jos kuuluu johonkin erityisryhmään, edellä esitetyt perusperiaatteet eivät päde ja on syytä hakeutua lääkäriin tavallista herkemmin.

Entäs flunssaiset lapset?
Jos lapsen vointi on hyvä kuumeesta ja muista oireista huolimatta, ei ole kiirettä lääkäriin. Jos vointi huononee selvästi millään tavalla - päivystykseen. Niin helppoa se on.