tanssista vipinää aivoihin

kurko keräsi kaikki röyhkeytensä ja laukaisi jokseenkin tuohtuneena kavereilleen: ”Olemmehan me sentään melko komeita ja notkeita ja elastisiakin ja meillä on jokaisella oma sekä nuorten- että vanhaintanssikoreografia siis oikea unelmakoreografia, jossa on hurjia myötävirtoihin ohijuoksuja ja äärimmäisen hitaita vastavirtoihin kääntelyitä ja jokaiselle myötävirtaankin alle väistämättä jäävistä melko tahdikkaat niskainnakkelut ja juurikin tästäkin syystä on jok’ikinen sekä nuorten- että vanhaintanssikoreografioistamme joka suhteessa täydellinen! Niin, että miten ihmeessä tuo ihanuus voi istua TUOLLA noin tuon buffetin pöydänkulmalla niinkin paikoillaan yhdelläkään tavalla siitä mihinkään hievahtamatta?!”

Tässä kohdassa orkesteri valitettavasti lauloi yhdelle mitä ilmeisimminkin todella upeista daameista syntymäpäiväonnitteluserenadin, johon se pyysi kaikkia siitä syntymäpäiväonnittelutilanteesta sinänsä katsoen toki täysin sivullisiakin yhtymään, joten ei kenties jopa harmiksemme kiinnitetty edes melko yleistä huomiota siihen, mitä siinä sivummalla kurkot silläkin hetkellä enänpi tahi vähenpi keskinänsä kuiskien suunnittelivat. Tästä huolimatta, kun siinä kaikesta päätellen syntynyt ja sinänsä toki hyvinkin juonikas joko nuorten- tahi vanhaintanssisuunnitelma oli valmis, hiippailivat he ällistyttävänkin hataria tekosyitään hyvikseen käytellen pikkuhiljaa, ikään kuin täysin vailla pienintäkään nuorten- tahi vanhainkaan tanssihuolenhäivää vain omia, henkilökohtaisia nuorten- ja vanhaintanssiasioitaan hoidellen ”heidän” lähelle. Pari heistä mitä ilmeisimminkin varmuutensa vuoksi vilkaisi ”heitä” välillä olkansa ylitse, mistä merkkinä yksi heistä kaiken aikaa rohkaistui entisestään, nuuhkaisi mitä ilmeisimminkin itseänsä psyykatakseen korskeasti vuoroin kainaloitaan ja vuoroin kunpaiseenkin kouraansa hönkäisemää hengitystään, röyhisti sinänsä toki melko lihaksikasta rintaansa lähtien lopulta pokkaukseen ja muutkin heistä näyttivät ikään kuin herkuttelevan – paradoksaalista kylläkin, sillä sanottiinpa ”heistä” siinä pöydässä, jolle mainittu kulma kuului, heidän toimistaan mitä hyvänsä, niin ”heitä” tarkasteltaessa nimenomaisesti siitä helkkarin komeasta herrasta selvää niin lyhyellä varoitusajalla ei olisi edes nuorten eikä vanhainkaan tanssifakiiri saanut – kutakuinkin ajatuksella, että: ”Sillä selvä!”

Kaikkien tuota nuorten- ja vanhaintanssitilannetta sinänsä toki ainoastansa täysin mahdollisesti jokseenkin sivustakin seuranneitten mielestä kaikki tosiaankin näytti aluksi menevän tarkalleen heidän laatiman nuorten- ja vanhaintanssisuunnitelman mukaan paitsi, että lopultahan kaikki ei ollutkaan sillä selvä! Kurkot vajosivat katkerasti sadatellen epätoivoon: nythän on hyvinkin pitkälti niin, että he eivät taaskaan mitä ilmeisimminkään tienneet, mitä ajatella, sillä tällaista heille ei ollut ainakaan heidän omista mielistään kovin montaa nuorten tahi vanhainkaan tanssikertaa aikaisemmin tapahtunut.


Aidon Vainon digitaalinen allekirjoitus:
www.geocities.com/vaino.harha/VahaTiedote.htm

Vaino Harha kirjoitti:

kurko keräsi kaikki röyhkeytensä ja laukaisi jokseenkin tuohtuneena kavereilleen: ”Olemmehan me sentään melko komeita ja notkeita ja elastisiakin ja meillä on jokaisella oma sekä nuorten- että vanhaintanssikoreografia siis oikea unelmakoreografia, jossa on hurjia myötävirtoihin ohijuoksuja ja äärimmäisen hitaita vastavirtoihin kääntelyitä ja jokaiselle myötävirtaankin alle väistämättä jäävistä melko tahdikkaat niskainnakkelut ja juurikin tästäkin syystä on jok’ikinen sekä nuorten- että vanhaintanssikoreografioistamme joka suhteessa täydellinen! Niin, että miten ihmeessä tuo ihanuus voi istua TUOLLA noin tuon buffetin pöydänkulmalla niinkin paikoillaan yhdelläkään tavalla siitä mihinkään hievahtamatta?!”

Tässä kohdassa orkesteri valitettavasti lauloi yhdelle mitä ilmeisimminkin todella upeista daameista syntymäpäiväonnitteluserenadin, johon se pyysi kaikkia siitä syntymäpäiväonnittelutilanteesta sinänsä katsoen toki täysin sivullisiakin yhtymään, joten ei kenties jopa harmiksemme kiinnitetty edes melko yleistä huomiota siihen, mitä siinä sivummalla kurkot silläkin hetkellä enänpi tahi vähenpi keskinänsä kuiskien suunnittelivat. Tästä huolimatta, kun siinä kaikesta päätellen syntynyt ja sinänsä toki hyvinkin juonikas joko nuorten- tahi vanhaintanssisuunnitelma oli valmis, hiippailivat he ällistyttävänkin hataria tekosyitään hyvikseen käytellen pikkuhiljaa, ikään kuin täysin vailla pienintäkään nuorten- tahi vanhainkaan tanssihuolenhäivää vain omia, henkilökohtaisia nuorten- ja vanhaintanssiasioitaan hoidellen ”heidän” lähelle. Pari heistä mitä ilmeisimminkin varmuutensa vuoksi vilkaisi ”heitä” välillä olkansa ylitse, mistä merkkinä yksi heistä kaiken aikaa rohkaistui entisestään, nuuhkaisi mitä ilmeisimminkin itseänsä psyykatakseen korskeasti vuoroin kainaloitaan ja vuoroin kunpaiseenkin kouraansa hönkäisemää hengitystään, röyhisti sinänsä toki melko lihaksikasta rintaansa lähtien lopulta pokkaukseen ja muutkin heistä näyttivät ikään kuin herkuttelevan – paradoksaalista kylläkin, sillä sanottiinpa ”heistä” siinä pöydässä, jolle mainittu kulma kuului, heidän toimistaan mitä hyvänsä, niin ”heitä” tarkasteltaessa nimenomaisesti siitä helkkarin komeasta herrasta selvää niin lyhyellä varoitusajalla ei olisi edes nuorten eikä vanhainkaan tanssifakiiri saanut – kutakuinkin ajatuksella, että: ”Sillä selvä!”

Kaikkien tuota nuorten- ja vanhaintanssitilannetta sinänsä toki ainoastansa täysin mahdollisesti jokseenkin sivustakin seuranneitten mielestä kaikki tosiaankin näytti aluksi menevän tarkalleen heidän laatiman nuorten- ja vanhaintanssisuunnitelman mukaan paitsi, että lopultahan kaikki ei ollutkaan sillä selvä! Kurkot vajosivat katkerasti sadatellen epätoivoon: nythän on hyvinkin pitkälti niin, että he eivät taaskaan mitä ilmeisimminkään tienneet, mitä ajatella, sillä tällaista heille ei ollut ainakaan heidän omista mielistään kovin montaa nuorten tahi vanhainkaan tanssikertaa aikaisemmin tapahtunut.


Aidon Vainon digitaalinen allekirjoitus:
www.geocities.com/vaino.harha/VahaTiedote.htm

Lue lisää

Varoitus: KAPITAALEJA alempi tekstuuri saattaa joidenkin mielestä sisältää todella rajun joko nuorten- tahi vanhaintanssiyleistyksen ja sitä vastaavan stereotypistimen sekä hyvin alkeellista nuorten ja vanhain tanssimosaniteettitilahuumoria eikä tuota alempaakaan tekstuuria sitenkään voida suositella heikkohermoisille eikä herkkähipiäisille. Tässä KAPITAALEJA ylemmässä tekstuurissa piti olla pelkkää asiaa, mutta joidenkin mielestä voi olla, että ei siinäkään ollut.

VAROKAA HEIKKOA TEKSTIÄ!



LUKEMINEN OMALLA VASTUULLA!



ÄLKÄÄ YRITTÄKÖ LUKEA TUOSTA: NUORTEN- JA VAHAINTANSSIVIRTAUKSEN HEIKENTÄMÄÄ TEKSTIÄ!



OLETTE KOHTA LUKENUT LIIAN PITKÄLLE: TUOLTA TEILLÄ EI OLE ENÄÄ PALUUTA!

…ja huomautettakoon tähän väliin täsmentäen vielä näinkin, että koko tuo nuorten- ja vanhaintanssitapaushan sattui tiettävästi vain vähän jälkeen yhdenkään käden vivuttomien kraanojen tultua sekä nuorten- että vanhaintanssimosaniteettitilamarkkinoille: Nythän on hyvinkin pitkälti niin, että standarditanssimoissa yhä yleistyvämmässä määrin tuollainen yhdenkään käden vivuton kraana ei vastaa todella janoistenkaan huulten pyyntöihin muutoin kuin korkeintansa laskemalla niille huulille äärimmäisen lämmintä, optimisaniteettitapauksessa ja osin sekä nuorten- että vanhaintanssitunnelmain entisestään edistämismielessä yhä useammin antiseptillisperspiratiivisesti esisaippuoitua käsihygieniavettä, mutta nyt asiaan…

…kenties juurikin tuon vuoksi myöskin jokseenkin sivulliset tuona kohtalokkaana sekä nuorten- että vanhaintanssi-iltana kuulivat, kuinka se samainen suuruudenhullu kurko sieltä tanssimon saniteettitilasta poistuessaan närkästyneenä totesi portiérille, että: ”siellähän on klosetissa kirotunkin kuumaa vettä”, jolloin tuo portiéri oli kohteliaasti huomauttanut, että olisi kurkon kenties syytä sekä nuorten- että vanhaintanssitunnelmiensa edistämismielessä joko a) tuoda vastedes mukanaan oma WC-istuimen korotusrengas tahi b) harkita vakavasti palliensa lyhennysleikkausta. Tästä kimmastuneena kurko oli aika sivullistenkin todistajalausuntojen mukaan uhonnut, ettei hänellä sentään NIIN pitkät pallit ole, vaan oli hän ollut hirvittävän vähällä polttaa siellä kielensä!

Aika rajua?


Aidon Vainon digitaalinen allekirjoitus:
www.geocities.com/vaino.harha/VahaTiedote.htm

kenties pikkuruisen jopa katuvaisena yhdelle luotettavimmista ystävättäristään, kuinka oli ällistyttävänkin somaan päähänsä pistonomaisesti sinä iltana rientänyt sekä nuorten- että vanhaintansseihin ja tavannut siellä mitä ilmeisimminkin jollaintapaa maineikkaan nuorten- ja vanhaintanssijan, erään helkkarin komean Vainon. ”Vainon?!”: kiljaisi luottoystävätär hyvänhajuista hengitystään kalpeana haukkoen saaden daamimme tiedustelemaan tältä, oliko kaikki varmasti kunnossa, mutta tämä oli vakuuttanut sievää nenäänsä kiireesti puuteroiden hyvinkin pitkälti näin, että: ”Tietenkin kaikki on kunnossa, ole hyvä jatka vain ja kerro kaikki.”

Kävi ilmi, ettei daami vieläkään tiennyt, kuka hän, herra oikeastaan oli. Se oli herra sen upean daamin mielestä näyttänyt todella komealta ja mukavalta istuessaan siinä buffetin pöydässä, johon hän ei ainoastaan rennosti nojannut, vaan jonka pöydän kanssa näytti etäänpää katsottuna melko huolettomasti myös keskustelevan samaan tapaan kuin nämä daamit tässä keskinään. Hankkiuduttuaan juonikkaasti hieman lähemmäs daami oli huomannut, että siinähän olikin pöydällä jäitten ja lantrinkienkin seassa jonkinlainen huippumoderni mobiiliviestin mitä ilmeisimminkin eräänlaisessa kaiutintoiminnossa.

Koska daami oli ollut varsin tottumaton näitten nuorten- ja vanhaintanssipiirien marssijärjestyksiin, joutui hän siinä keskellä buffetin pöytien välistä väylää pitkin kaikessa rauhassa kävellessään ohitseen ryntäävän kurkon kaksin käsin takaa päin sivuun sysäämäksi, jolloin daami tuli vahingossa käsilaukkuineen kilisytelleeksi yhtä tahi kahta mutta korkeintaan neljää, viittä tai kuutta tyhjää lasia sen helkkarin komean herran pöydällä, jolloin se oli huippumoderni mobiiliviestin tulisesti raivostunut ja puhutellut sitä helkkarin komeaa herraakin äärimmäisen loukkaavasti. Lopulta se oli herra jotenkin onnistunut lepyttää pahasti pillastuneen mobiiliviestimensä ja kutsunut sen jälkeen tämän todella upean daamin seuraansa.

Tuo todella upea daami oli tietenkin heti kertonut sille äärimmäisen luotettavan tuntuiselle, komealle herralle kaiken kuten esimerkiksi sen, kuka oli ja miksi oli huoneustostaan lähtenyt ja sinne tanssimoon päätynyt, vaikka ei todellakaan tiennyt, mihin ja kenen kanssa seuraavaksi olisi ryhtynyt. Kuultuaan tuon se oli herra ylistänyt daamin päätöstä ja kertonut vuorostaan daamille etunimensä puhuen melko pitkään ja vuolaasti monista – vaikkakaan ei mitä ilmeisimminkään lähestulkoonkaan kaikista – sekä nuorten- että vanhaintanssisaavutuksistaan todeten hyvin salaperäisesti, että ei niitä muitakaan saavutuksia millään niin montaa yhteensäkään voinut olla, että niistä sellaista numeroa siinäkään olisi syytä ollut tekemään lähteä. Millaista nöyryyttä ja vaatimattomuutta, todellista herrasmiesmäisyyttä!


Aidon Vainon digitaalinen allekirjoitus:
www.geocities.com/vaino.harha/VahaTiedote.htm

vanhainkaan edes edistyneimmät tanssijat oikeasti puhu toisilleen noin. Turhaanko siis kirjoitin sen, kuvaelman väitetyn tanssimorakkauden, siitä daamista ja tästä herrasta kertoen? Missä olemmekaan olleet kaikki nämä vuodet? Muistaako kukaan, kun tiemme sekä nuorten- että vanhaintanssikurssille vei ja siellä sanoimme monille: ”hei?” //Eppu-Normaali
http://www.geocities.com/vaino.harha/LikeDreamersDo.asx


Aidon Vainon digitaalinen allekirjoitus:
www.geocities.com/vaino.harha/VahaTiedote.htm

Vaino Harha kirjoitti:

kenties pikkuruisen jopa katuvaisena yhdelle luotettavimmista ystävättäristään, kuinka oli ällistyttävänkin somaan päähänsä pistonomaisesti sinä iltana rientänyt sekä nuorten- että vanhaintansseihin ja tavannut siellä mitä ilmeisimminkin jollaintapaa maineikkaan nuorten- ja vanhaintanssijan, erään helkkarin komean Vainon. ”Vainon?!”: kiljaisi luottoystävätär hyvänhajuista hengitystään kalpeana haukkoen saaden daamimme tiedustelemaan tältä, oliko kaikki varmasti kunnossa, mutta tämä oli vakuuttanut sievää nenäänsä kiireesti puuteroiden hyvinkin pitkälti näin, että: ”Tietenkin kaikki on kunnossa, ole hyvä jatka vain ja kerro kaikki.”

Kävi ilmi, ettei daami vieläkään tiennyt, kuka hän, herra oikeastaan oli. Se oli herra sen upean daamin mielestä näyttänyt todella komealta ja mukavalta istuessaan siinä buffetin pöydässä, johon hän ei ainoastaan rennosti nojannut, vaan jonka pöydän kanssa näytti etäänpää katsottuna melko huolettomasti myös keskustelevan samaan tapaan kuin nämä daamit tässä keskinään. Hankkiuduttuaan juonikkaasti hieman lähemmäs daami oli huomannut, että siinähän olikin pöydällä jäitten ja lantrinkienkin seassa jonkinlainen huippumoderni mobiiliviestin mitä ilmeisimminkin eräänlaisessa kaiutintoiminnossa.

Koska daami oli ollut varsin tottumaton näitten nuorten- ja vanhaintanssipiirien marssijärjestyksiin, joutui hän siinä keskellä buffetin pöytien välistä väylää pitkin kaikessa rauhassa kävellessään ohitseen ryntäävän kurkon kaksin käsin takaa päin sivuun sysäämäksi, jolloin daami tuli vahingossa käsilaukkuineen kilisytelleeksi yhtä tahi kahta mutta korkeintaan neljää, viittä tai kuutta tyhjää lasia sen helkkarin komean herran pöydällä, jolloin se oli huippumoderni mobiiliviestin tulisesti raivostunut ja puhutellut sitä helkkarin komeaa herraakin äärimmäisen loukkaavasti. Lopulta se oli herra jotenkin onnistunut lepyttää pahasti pillastuneen mobiiliviestimensä ja kutsunut sen jälkeen tämän todella upean daamin seuraansa.

Tuo todella upea daami oli tietenkin heti kertonut sille äärimmäisen luotettavan tuntuiselle, komealle herralle kaiken kuten esimerkiksi sen, kuka oli ja miksi oli huoneustostaan lähtenyt ja sinne tanssimoon päätynyt, vaikka ei todellakaan tiennyt, mihin ja kenen kanssa seuraavaksi olisi ryhtynyt. Kuultuaan tuon se oli herra ylistänyt daamin päätöstä ja kertonut vuorostaan daamille etunimensä puhuen melko pitkään ja vuolaasti monista – vaikkakaan ei mitä ilmeisimminkään lähestulkoonkaan kaikista – sekä nuorten- että vanhaintanssisaavutuksistaan todeten hyvin salaperäisesti, että ei niitä muitakaan saavutuksia millään niin montaa yhteensäkään voinut olla, että niistä sellaista numeroa siinäkään olisi syytä ollut tekemään lähteä. Millaista nöyryyttä ja vaatimattomuutta, todellista herrasmiesmäisyyttä!


Aidon Vainon digitaalinen allekirjoitus:
www.geocities.com/vaino.harha/VahaTiedote.htm

Lue lisää

Ovatko jotkut meistä kenties aivan sekaisin kysytte te, mutta vaikenette mitä ilmeisimminkin samassa: nythän on hyvinkin pitkälti niin, että jotkut meistä ovat taas täydessä sekä nuorten että vanhain tanssivauhdissa.

Hyvä on, olkoon siis näin sanotte te: ”kirjoittakoot todelliset, idylliset ja siten äärimmäisen siveelliset sekä nuorten- että vanhaintanssimokuvaelmat, joissa pitää käyttää sekä nuorten- että vanhaintanssikäsikirjain ja parisuhdeanalyysein sekä hienotunteisten erotiikkain eikä minkään muitten kieltä. Mukana saa toki hieman olla myös heistä jokaisen oman navan topografiaa, mutta ei kuitenkaan liiaksi ja siteeksi, mutta vain siteeksi standarditanssimoalgebraa, mikäli enemmistö sitä välttämättä vaatii ja turvallisia kinppakyytejä. Mutta niissä pitää silti olla aitoa tanssimotunnetta ja oikeaa nuorten ja vanhain tanssihenkeä ja virvoittavia jäitä ja lantrinkejakin.”


Aidon Vainon digitaalinen allekirjoitus:
www.geocities.com/vaino.harha/VahaTiedote.htm