kuinka toimia jos epäilee olevansa?

ihmisille eikä ne shoutkaan aina pahaa tee. Maailma olisi tylsä paikka, jos kukaan ei enää uskalla puhua mistään ja käyttäytyvät kuin robootit konsanaan ja syövät pillereitä vaikuttaakseen tasapaksuilta.Anna itsellesi armoa. Nuorena tulee joskus vain hävenneeksi käytöstään vaikkei siihen välttämättä toisten silmissä mitään syytä olisikaan. Muilla on vain hauskaa.

Minun pitäisi mennä kanssa..en tiedä mikä mulla on mutta mitä oon lähimmäisilleni puhunut heistä jokainen, jokaikinen on sitä mieltä että voisin käydä ammattiauttajalla juttelemassa.

ongelmani on etten pysty puhumaan heille siellä..kokemusta on ja alan panikoida ja itkeä...nyt vuosiin en ole käynyt..mutta nyt on tilanne se, että mulla ei kohta enää ole perhettä ellen tee jotain..ajattelin sen niin, ehkä tästä sinullekin apua..että kirjoittaisin paperille kaikki mistä haluaisin puhuttavan..antaisin sitten sen paperin heille, tai sille kuin vain ja siitä voisi päästä keskustelemaan. Mä inhoon sitä kun ihmiset on myötätuntosia, se saa mut aina itkemään. Sitten epäilen että on niitä jotka on väärällä alalla ja tekee sitä vaan rahasta ja ajattelee että tuokin sekopää tuossa..

Kun katsoo, nielee kaiken sen mitä eteen tarjotaan. Seisoo selkä seinää vasten ja tahtoo paeta. Kun ihminen ei viihdy itsessään. Kun kaiken mitä onnistut korjaamaan, särjet itse uudelleen. Kun rakkautta olisi mutta ei kykyä ottaa sitä vastaan. Kun menneisyys muovaa sinua etkä saa sitä ravistettua itsestäsi irti, vaikka mitä tekisit. Kun ahdistus saa sellaiset mitat että tuntuu kuin pää sekoaisi.kun vihaat itseäsi niin paljon, ettei ole enää sanoja sitä tunnetta kuvaamaan.