Sinun karheutesi
kuin erämään hiekkaa,
kuivaa kuumuutta joka janottaa
ja minä olen janoinen aavikko.
Juon suolaa iholtasi,
nääntymisenkin uhalla.
Maistan mausteista makuasi
joka lupaa hiekkamyrskyä aavikkoni dyyneillä.
Ja minä härnään Leijonaa...
kuin erämään hiekkaa,
kuivaa kuumuutta joka janottaa
ja minä olen janoinen aavikko.
Juon suolaa iholtasi,
nääntymisenkin uhalla.
Maistan mausteista makuasi
joka lupaa hiekkamyrskyä aavikkoni dyyneillä.
Ja minä härnään Leijonaa...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Siin se on taas, runo Sinulta jossa on aina yhtä
viekottelevan ihana tunnelma.
Thanks !
PS Härnää vaan :D
voiko omaan runoon olla pettynyt?..itsehän kun nämä kirjoittaa :)) Harmittaa kun hyydyin loppua kohten..siis runossa!! ;)
Onneksi näit tässä jotain, vähentää harmistusta. Kiits!!
ps. Jatketaan härnäämistä :)