...kun sinut tuomittiin pannaan hoitokokousten seurauksena?
Sinänsä, joskus tällä palstalla käsitelty aihe, joka kuitenkin on jäänyt vaille tarkempaa vastausta
Siis, kaikki te erotetut tai muuten SRK:n yhteydestä eronneet - jatkuiko entinen rakkaus esim. vl sirarusten ja vanhempien kesken?
Henkilökohtainen kokemukseni on se, että välit viilenivät huomattavasti, jopa katketen lopullisesti joihinkin sisaruksiini. On jopa eräs veli, jonka olen tavannut vain kaksi kertaa ns. hoitokokousten jälkeen v. 1970 jälkeen - eli vain isän, ja äidin hautajaisissa.
On tosin yksi veli, joka aina on toivottanut meidät tervetulleeksi Suomessa käydessämme.
Muuten on ollut sellaista kyräilyä jossa vältetään puhumasta uskon asioista.
Kaikesta muusta voi keskustella, mutta huomaamme, että he välttävät aihetta: "Autuuden asiat ja hoitokokousmenettelyt".
Näennäisesti olemme siis sukulaisia, mutta yhteydenpito sisaruksiin on ollut lähinnä meidän puolelta tapahtunutta.
Rakas vaimoni pääsi eläkkeelle tammikuun viimeisenä päivänä. Ostimme vähän käytetyn asuntovaunun. Näinollen ei meidän tarvitse "vaivata" ketään Suomen vl- sukulaisistamme yösijan muodossa, vieraillessamme rakkaassa kotimaassamme.
Olemme käyneet lähes joka kesä Suomessa, kun taas vastavierailut on laskettavissa yhden käden sormin.
Emme siis enää aio "tuppaantua" kylään. Asumme leirintäalueilla, kauniin luonnon keskellä.
Jos ketä kiinnostaa tapaaminen, löytävät he meidät sieltä.
Surkeaa porinaa - mutta silti täyttä totta.
Siispä. Jos Jumala suo, tulemme reissaamaan vaunullamme ristiin rastiin ympäri pohjolaa.
Jos joku haluaa tavata meidät, ovat he aina tervetulleet vaunullemme.
Kirjoitteli, ei millään tavoin katkera - Alpo.
Sinänsä, joskus tällä palstalla käsitelty aihe, joka kuitenkin on jäänyt vaille tarkempaa vastausta
Siis, kaikki te erotetut tai muuten SRK:n yhteydestä eronneet - jatkuiko entinen rakkaus esim. vl sirarusten ja vanhempien kesken?
Henkilökohtainen kokemukseni on se, että välit viilenivät huomattavasti, jopa katketen lopullisesti joihinkin sisaruksiini. On jopa eräs veli, jonka olen tavannut vain kaksi kertaa ns. hoitokokousten jälkeen v. 1970 jälkeen - eli vain isän, ja äidin hautajaisissa.
On tosin yksi veli, joka aina on toivottanut meidät tervetulleeksi Suomessa käydessämme.
Muuten on ollut sellaista kyräilyä jossa vältetään puhumasta uskon asioista.
Kaikesta muusta voi keskustella, mutta huomaamme, että he välttävät aihetta: "Autuuden asiat ja hoitokokousmenettelyt".
Näennäisesti olemme siis sukulaisia, mutta yhteydenpito sisaruksiin on ollut lähinnä meidän puolelta tapahtunutta.
Rakas vaimoni pääsi eläkkeelle tammikuun viimeisenä päivänä. Ostimme vähän käytetyn asuntovaunun. Näinollen ei meidän tarvitse "vaivata" ketään Suomen vl- sukulaisistamme yösijan muodossa, vieraillessamme rakkaassa kotimaassamme.
Olemme käyneet lähes joka kesä Suomessa, kun taas vastavierailut on laskettavissa yhden käden sormin.
Emme siis enää aio "tuppaantua" kylään. Asumme leirintäalueilla, kauniin luonnon keskellä.
Jos ketä kiinnostaa tapaaminen, löytävät he meidät sieltä.
Surkeaa porinaa - mutta silti täyttä totta.
Siispä. Jos Jumala suo, tulemme reissaamaan vaunullamme ristiin rastiin ympäri pohjolaa.
Jos joku haluaa tavata meidät, ovat he aina tervetulleet vaunullemme.
Kirjoitteli, ei millään tavoin katkera - Alpo.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kun potkut tulivat, lähdin hyvän ammatin auttamana Uuteen Seelantiin. Suvun kommentteja en kuullut enkä olisi kuunnelut. Palaamisestani Suomeen en ole kertonut kenellekään. Helsingin sanomien kuolinilmoituksista havaitsen viikoittain väen vähenevän.
elämäntavoistani -joko todellisista, arvatuista tai kyyläämisen tuloksena päätellyistä. Minun oli pakko panna välit vuosiksi poikki kun en jaksanut enää kuunnella heidän katkeria juttuja mitä minä nyt "epäuskoisena" mahdollisesti teen tai jätän tekemättä...
vl-sisaret alkoivat varastelemaan tavaroita poissaollessani lunastamaltani maatilalta.
Sitten toistamisen varkauden jälkeen ilmoitin, että teen käräjäoikeuteen ilmoituksen tavaroiden varastamisesta.
Tavara palautettiin, muuta tuli ikuinen "mustalaisviha" sisarusten kesken. Näin kaikki sisarukset hylkäsi, miksi, siksi että annoin ojennusta varastamisesta vl-sisarelle.
ei halua mitään pahaa teille. Onkohan sinun omassa asennoitumisessa jotain nyt pielessä. Mutta ootko tavatessa kovin hyökkäävä ja arvosteleva..? Tavatkaa toisenne ihmisinä, ei eri mieltä autuuden asioista-olevina sukulaisina. Voi, että, en ossaa muuta sanoa, kuin että seurat ovat paras paikka tavata.t.lyyleri.
mieltä ja ihmisinä me olemme erilaisia ja monesti se riippuu erilaisuudesta
vl-vanhemmat hylänneet, vl-sisarukset kylläkin. Siitä olemme ikuisesti kiitollisia vanhemmilleni, jotka nyt ovat jo poisnukkuneet. SRK:n neuvohan oli, ettei saa pitää mitään yhteyttä! Ry:n väeltä oli sitten kyllä tullut käsky eräälle vanhukselle, jota kävin katsomassa, ettei hän saa olla enää minun kanssa missään tekemisissä tai joutuu itsekin "hoidetuksi"!!! Näin tämä mummo minulle soitti ja näin hän oli surrut kohtaloaan omalle ei vl-tyttärelleen, joka kertoi minullekin tämän asian.
Minäkään en ole vuosikymmeniin tavannut kaikkia sisaruksia, mutta nyt yksi siskoni on ottanut yhteyttä 30 voden jälkeen ja surrut kaikkea mennyttä! Näin se saasta oppi voi tuhota jopa sisarussuhteet ja perhesiteet, mutta tämä hylkäämissääntöhän ei koskenut näitä ns. parempiosaisia vl:iä.
vikaa molemmin puolin ja eikä vain toisessa
Kyllä se on niin,että sinä olet hyljännyt sukusi.
näyttää tietävän asiat paremmin kuin itse asianosainen! Näinhän se menee ainoassa oikeassa opissa!