Mitä ilmeisimmin Paavali, Luther ja Raattamaa ovat olleet huolissaan samasta asiasta. Siitä, että oppia ja opetusta muutetaan heidän kuolemansa jälkeen. Kukin kolmesta saarnaajasta on ollut merkittävässä asemassa kristillisyydessä.
(1.Tim.)
6:20 Oi Timoteus, talleta se, mikä sinulle on uskottu, ja vältä tiedon nimellä kulkevan valhetiedon epäpyhiä ja tyhjiä puheita ja vastaväitteitä,
6:21 johon tunnustautuen muutamat ovat uskosta hairahtuneet. Armo olkoon teidän kanssanne!
(Paavali)
-----
Näin ollen päätin yhtä kaikki julkaista nämä opinkohdat kirjasena siltä varalta, että kuolisin ennen kirkolliskokousta. Niin todella uskon ja odotan käyvän, koskapa nuo valoa
aristavat ja päivää karttavat hyypiöt surkean innokkaasti koettavat lykätä ja estää kokouksen pitämisen. Tarkoitukseni on jättää jälkipolville todistus ja tunnustus, johon he voivat
vedota sen Tunnustuksen ohella, jonka aikaisemmin olen julkaissut ja jossa tähän asti olen pysynyt ja tulen Jumalan armon avulla pysymäänkin.
Mitä minun pitäisi sanoa ja kuinka valittaa? Olen yhä vielä elossa, kirjoitan, saarnaan ja luennoin päivittäin. Silti on jo nyt olemassa myrkyllisiä ihmisiä, ei yksin vastustajia vaan
meihin lukeutuvia vääriä veljiäkin, joilla on otsaa minua vastaan vedota omiin kirjoituksiinsa ja omaan opetukseeni, vaikka minä olen omin silmin näkemässä ja omin korvin
kuulemassa, ja vaikka he hyvin tietävät, että minä en sillä tavoin opeta. Näin he kaunistavat myrkyllisen tuotteensa minun työni tuloksella ja viettelevät minun nimeni varjossa
ihmisparkoja harhaan. Mitä tapahtuukaan kuolemani jälkeen?
Tietysti minun pitäisi vastata kaikkeen, niin kauan kuin vielä olen elossa. Mutta toisaalta, kuinka minä yksin pystyisin tukkimaan Perkeleen kaikki kidat? Myrkkyä niistä valuu
kaikista, mutta pahimimpia ovat ne Perkeleen äänitorvet, jotka eivät haluakaan kuulla tai panna merkille, mitä me kirjoitamme, vaan jotka ahkeroitsevat törkeästi vääristelläkseen ja
turmellakseen jokikisen kirjaimen sanoistamme. Sellaisilla saa minun puolestani vastata Perkele itse ja viime kädessä Jumalan viha, sen mukaan kuin ovat ansainneet.
Usein mieleeni tulee vanha kunnon Gerson. Hän pohti sitä, pitäisikö ylipäänsä mitään hyvää tekstiä päästää julkisuuteen. Ellei kirjoiteta ja julkaista, moni pelastettavissa oleva
sielu jää vaille apua. Mutta jos julkaistaan, Perkele on heti siinä lukemattomine ilkeine ja myrkyllisine kitoineen, jotka myrkyttävät ja tärvelevät kaiken, niin että hedelmää ei
sittenkään synny.
Päivänselvää on kuitenkin, mitä nuo vääristelijät saavat aikaan. Vaikka he ovat niin törkeästi valehdelleet meistä ja pyrkineet valheen voimalla pitämään ihmiset puolellaan, Jumala
on silti antanut asiansa edistyä. Hän on yhä vähentänyt heidän joukkoaan ja kasvattanut meidän joukkoamme. Hän on yhä uudestaan antanut heidän joutua valheineen häpeään. (Luther)
-----
Vielä muistamme lopuksi koska äänet ovat kuuluneet, että Lestadiuksen seuraajat ovat muuttaneet oppia jälkeen Lestadiuksen kuoleman, ettei sekään ole tosi. (Raattamaa)
Älkää ottako muukalaisia ääniä vastaan vaikkapa kuinka kauniilta kuulostaisi, sillä te tiedätte, että Juhani Raattamaa on jälkeen Lestadiuksen säilyttänyt puhtaan opin hänen työkumppaneidensa kanssa. (Erkki-Antti)
(1.Tim.)
6:20 Oi Timoteus, talleta se, mikä sinulle on uskottu, ja vältä tiedon nimellä kulkevan valhetiedon epäpyhiä ja tyhjiä puheita ja vastaväitteitä,
6:21 johon tunnustautuen muutamat ovat uskosta hairahtuneet. Armo olkoon teidän kanssanne!
(Paavali)
-----
Näin ollen päätin yhtä kaikki julkaista nämä opinkohdat kirjasena siltä varalta, että kuolisin ennen kirkolliskokousta. Niin todella uskon ja odotan käyvän, koskapa nuo valoa
aristavat ja päivää karttavat hyypiöt surkean innokkaasti koettavat lykätä ja estää kokouksen pitämisen. Tarkoitukseni on jättää jälkipolville todistus ja tunnustus, johon he voivat
vedota sen Tunnustuksen ohella, jonka aikaisemmin olen julkaissut ja jossa tähän asti olen pysynyt ja tulen Jumalan armon avulla pysymäänkin.
Mitä minun pitäisi sanoa ja kuinka valittaa? Olen yhä vielä elossa, kirjoitan, saarnaan ja luennoin päivittäin. Silti on jo nyt olemassa myrkyllisiä ihmisiä, ei yksin vastustajia vaan
meihin lukeutuvia vääriä veljiäkin, joilla on otsaa minua vastaan vedota omiin kirjoituksiinsa ja omaan opetukseeni, vaikka minä olen omin silmin näkemässä ja omin korvin
kuulemassa, ja vaikka he hyvin tietävät, että minä en sillä tavoin opeta. Näin he kaunistavat myrkyllisen tuotteensa minun työni tuloksella ja viettelevät minun nimeni varjossa
ihmisparkoja harhaan. Mitä tapahtuukaan kuolemani jälkeen?
Tietysti minun pitäisi vastata kaikkeen, niin kauan kuin vielä olen elossa. Mutta toisaalta, kuinka minä yksin pystyisin tukkimaan Perkeleen kaikki kidat? Myrkkyä niistä valuu
kaikista, mutta pahimimpia ovat ne Perkeleen äänitorvet, jotka eivät haluakaan kuulla tai panna merkille, mitä me kirjoitamme, vaan jotka ahkeroitsevat törkeästi vääristelläkseen ja
turmellakseen jokikisen kirjaimen sanoistamme. Sellaisilla saa minun puolestani vastata Perkele itse ja viime kädessä Jumalan viha, sen mukaan kuin ovat ansainneet.
Usein mieleeni tulee vanha kunnon Gerson. Hän pohti sitä, pitäisikö ylipäänsä mitään hyvää tekstiä päästää julkisuuteen. Ellei kirjoiteta ja julkaista, moni pelastettavissa oleva
sielu jää vaille apua. Mutta jos julkaistaan, Perkele on heti siinä lukemattomine ilkeine ja myrkyllisine kitoineen, jotka myrkyttävät ja tärvelevät kaiken, niin että hedelmää ei
sittenkään synny.
Päivänselvää on kuitenkin, mitä nuo vääristelijät saavat aikaan. Vaikka he ovat niin törkeästi valehdelleet meistä ja pyrkineet valheen voimalla pitämään ihmiset puolellaan, Jumala
on silti antanut asiansa edistyä. Hän on yhä vähentänyt heidän joukkoaan ja kasvattanut meidän joukkoamme. Hän on yhä uudestaan antanut heidän joutua valheineen häpeään. (Luther)
-----
Vielä muistamme lopuksi koska äänet ovat kuuluneet, että Lestadiuksen seuraajat ovat muuttaneet oppia jälkeen Lestadiuksen kuoleman, ettei sekään ole tosi. (Raattamaa)
Älkää ottako muukalaisia ääniä vastaan vaikkapa kuinka kauniilta kuulostaisi, sillä te tiedätte, että Juhani Raattamaa on jälkeen Lestadiuksen säilyttänyt puhtaan opin hänen työkumppaneidensa kanssa. (Erkki-Antti)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Gersonin mietteet on usein kun tänne kirjoittaa.
Usein mieleeni tulee vanha kunnon Gerson. Hän pohti sitä, pitäisikö ylipäänsä mitään hyvää tekstiä päästää julkisuuteen. Ellei kirjoiteta ja julkaista, moni pelastettavissa oleva
sielu jää vaille apua. Mutta jos julkaistaan, Perkele on heti siinä lukemattomine ilkeine ja myrkyllisine kitoineen, jotka myrkyttävät ja tärvelevät kaiken, niin että hedelmää ei
sittenkään synny.
gggggggg