Tilanne on se, että lapset ovat muuttaneet kotoa, ja vene alkaa olla liian iso kahdelle.
Ominaisuuksiltaan ja helppoudeltaan olen katsellut tuollaista h-venettä.
Tiloiltaan vene riittäisi meille kahdelle pienelle koiralle hyvin, ja tykkäämme retkeilymeiningistä.
Kuitenkin mieltä askarruttaa millainen h-vene on avomerellä, soveltuuko pitkänmatkan veneeksi, esim hangosta gotlantiin.
Minkälaisia modauksia tuollaiseen käyttöön tarkoitetulle veneelle tulisi tehdä, reivit?....
Olen ollut h-veneessä vain suojaisilla viikkopurjehduksilla gastina, avomerikokemusta siis ei ole.
H-vene olisi siksikin mukava, että sen voi heittää traileriin, ja vetää mukaansa vaikka gardalle, ja viettää lomaa siellä.
H-veneellä
Avomerellä.
45
11965
Vastaukset
- silläkin
Kyllä, H-veneellä on menty jopa atlannin yli. Mikäli haluat vaikkapa Visbyhyn, niin tee ainakin seuraavat "parannukset" etukäteen.
- takaluukku ja etuluukku vesitiiviksi (kunnon lukitus ja tiivisteet
- fokan alasvetäjä (ellei peräti rullafokka)
- yhden narun pikareivi (ja 2 reivausta)
- hyvä, kiinteä ja ennen kaikki tehokas käsipumppu sitlootaan
- kunnon sprayhood
- elämänlangat
- normaaliturvavarusteet gps (kaksi)
- reipas mieli
SEN JÄLKEEN: KYLLÄ SE SIITÄ!- S/y Aava
Hyvät neuvot. Etenkin tuo sitlootan penkkiluukkujen vesitiiviys! Samoin reivi ja keulapurjeen alasvetäjä.
Olen kerran ollut H-veneellä Suomenlahdella aika kovassa kelissä, tuulta oli ehkä 17 m/s, keskimääräinen aallonkorkeus pari kolme metriä, isot allot tietysti isompia, siis keli jossa Seacat ja Nordic Jet jäivät satamaan mutta isot laivat vielä kulkivat. Isossa oli reivi, mutta valitettavasti fokka oli paikallaan eikä siinä ollut alasvetäjää. Olin yksin, joten fokan lasku ei ollut mahdollista noissa oloissa, vaikka jo Aegnan jälkeen hoksasin sen olevan liikaa. Pyrin Helsinkiin, tuuli oli koillisesta joten matkanteko oli tiukkaa kryssiä.
Se oli rankka purjehdus. Vene kryssi kyllä hyvin, vauhti pysyi 5-6 kn paikkeilla, kallistus oli koko ajan yli 30 astetta. Purjeita ei uskaltanut löysätä tai ajaa ylemmäs, koska pelotti niiden hajoaminen lepatuksessa.
Myrskyfokka olisi suositeltava jos lähtee H-veneellä avomerelle! Varsinainen fokka nimittäin on leikattu kannenmyötäisesti, ja kun keula sukeltaa aallon läpi, niin fokkaan jää saavikaupalla vettä. Puolenkymmentä alinta muovihakaa lähti tämän vuoksi irti etustaagista. Myrskyfokka jossa skuuttikulma on leikattu ylös ja kunnon reivi (2 pikareiviä) isoon - niillä homma olisi ollut paljon kevyempää!
Loppujen lopuksi käännyin suunnilleen keskellä Suomenlahtea takaisin Piritaan, tuuli yltyi, kääntyi pohjoiskoilliseen ja huomasin että veneeseen alkoi kertymään vettä. Kallistuksen vuoksi lentävä vesi (joka aallosta niskaan ämpärillinen pari) jäi leen puolen penkille lillumaan kuin ammeeseen, ja valui siitä pikkuhiljaa peräpilssiin. Ehkä olisin päässyt Suomen rannikon suojaan, mutta eihän sitä pidä ottaa älyttömiä riskejä ;-) Pelotti että käy kuin VOR70 paateille, H-vene kun kryssii niin hyvin niin vauhti vasta-aaltoon törmätessä on kova ja iskut runkoon ja takilaan melkoisia. Keulapiikin punkan alla oli akku, joka hajosi tämän takia. Se oli hyvin kiinnitetty mutta ilmeisesti täräykset olivat niin kovia että akun kuori pullahti ulospäin nesteen impulssipaineen ansiosta. Melkoinen määrä tekstiilejä tuhoutui, akkuhappo on kavalaa ja pitkin talvea löytyi uusia reikiintyneitä vaatteita.
Minulla oli kiinteä pilssipumppu. Se sijaitsi sitlootan penkin alla, joten senkään vuoksi sitä ei voinut käyttää kun kantta ei voinut pitää auki. Eikä sitä voinut käyttää koska olin yksin ja veneen ohjaamisessa oli täysi työ. Suosittelisin siis että sen käsikäyttöisen pumpun lisäksi olisi yksi tai kaksi sähköpumppua, kajuutan pilssissä yksi ja peräpilssissä toinen. Lisäksi se käsipumppu, jonka pumppaus pitäisi voida tehdä avotilasta, mitään luukkuja aukomatta.
Life-line voi tietysti olla hyvä, mutta saman asian ajaa kaksihaarainen köysi turvavaljaista ja riittävästi kiinnityspisteitä. Ei sinne H:n keulakannelle kovin pitkä matka ole, joten homma onnistuu noinkin jos sinne on ihan pakko mennä.
Takaisin Tallinnaan olikin sitten ykkösluokan seilausta, reivatulla isolla ja fokalla yli 10 kn surffeja. Oli reipas päiväpurjehdus, 21 mailia tiukkaan vastaiseen ja sama takaisin kuudessa tunnissa. Seuraavana päivänä tuuli oli moinannut 12 m/s paikkeille, suunta oli edelleen pohjoiskoillinen, Porkkalaan pääsi yhdellä halssilla.
Siinä minun kokemuksia H-veneellä. Sen käyttäytyminen muuttuu merkittävästi siinä vaiheessa kun aallonkorkeus kasvaa niin suureksi että se todellakin sukeltaa kryssissä aallon läpi, ja jos nousee kolmemetrisen aallon yli, niin rysäys seuraavaan vasta-aaltoon on kova.
Merikelpoinen se kuitenkin on, joskin rankempi purjehtia kuin raskaampi vene mikäli keli käy kovaksi.
Varusta veneesi, seuraa säätiedotuksia ja vältä kovia kelejä mutta jos joudut niihin, ole valmis muuttamaan suuntaasi ja suunnitelmaasi olosuhteiden mukaan. Kyllä sillä pärjää. - H-veneellä?
En yhtään epäile, etteikö Atlantain yli olisi menty H-veneellä, mutta kiinnostaisi tietää kuka meni ja millon. Atlantin yli on menty vaikka miten, Folkkarilla, soutuveneellä ja nyt taisi joku hemmo olla menossa jollakin metrin mittaisella vekottimella. Mutta jos tuohon kysymykseeni osaat vastata, niin kiitokset.
- Ei edellinen kirjoittaja
H-veneellä? kirjoitti:
En yhtään epäile, etteikö Atlantain yli olisi menty H-veneellä, mutta kiinnostaisi tietää kuka meni ja millon. Atlantin yli on menty vaikka miten, Folkkarilla, soutuveneellä ja nyt taisi joku hemmo olla menossa jollakin metrin mittaisella vekottimella. Mutta jos tuohon kysymykseeni osaat vastata, niin kiitokset.
kyseessä oli vanhempi Saksalaispariskunta, vuodesta ei hajua.
- ylitti Atlantin 2001-2
Ei edellinen kirjoittaja kirjoitti:
kyseessä oli vanhempi Saksalaispariskunta, vuodesta ei hajua.
Ei ainakaan tämä ollut "vanhempi" pariskunta, tai sitten sinä olet kovin nuori!
Kuvista voi arvailla nuoren parin ikää. Myös matkakertomusta löytyy jkv, kun klikkaat kohdasta "Atlantik" ja availet raportteja. Reitti oli Kanarian ja Kap Verden kautta Karibialle.
http://www.h-boot.de/ - vielä..
ylitti Atlantin 2001-2 kirjoitti:
Ei ainakaan tämä ollut "vanhempi" pariskunta, tai sitten sinä olet kovin nuori!
Kuvista voi arvailla nuoren parin ikää. Myös matkakertomusta löytyy jkv, kun klikkaat kohdasta "Atlantik" ja availet raportteja. Reitti oli Kanarian ja Kap Verden kautta Karibialle.
http://www.h-boot.de/"Reitti oli Kanarian ja Kap Verden kautta Karibialle."
..kokemus oli sen verran vaikuttava, että takaisin Eurooppaan vene tuli rahtilaivan kannella. - sitlootassa
vielä.. kirjoitti:
"Reitti oli Kanarian ja Kap Verden kautta Karibialle."
..kokemus oli sen verran vaikuttava, että takaisin Eurooppaan vene tuli rahtilaivan kannella.ko. veneessäkaverin kanssa Carthagenassa Espanjassa. Oli juuri katkassut mastonsa Välimerellä ja odotti satamassa uutta mastoa. Huima oli suunnitelma ja toteutti sen sitten. Tyttö ei ollut ennen juurikaan veneessä ollut. En ollut ennnen tiikkikantta ja tuulihyrrää H:ssa nähnyt.
- isommallakin paatilla
vielä.. kirjoitti:
"Reitti oli Kanarian ja Kap Verden kautta Karibialle."
..kokemus oli sen verran vaikuttava, että takaisin Eurooppaan vene tuli rahtilaivan kannella.ja purjeveneiden kuljetuksiin erikoistuneet laivat rahtaavat veneen masto pystyssä Eurooppaan. Määräsatama on tavallisesti Southampton.
Reitti lännestä itään on vaativampi kuin pasaatituulireitti Kanarialta länteen.
Viime vuonna muuten brittikaverit seilasivat folkkarilla koko kierroksen. Ehkä folkkari on siihen hitusen sopivampi? - s/y ilmatar
Tohon minun tekemääni parannuslistaani piti vielä lisätä:
- autopilotti (H-veneen takaluukun päälle mahtuu aurinkopaneeli mainiosti ja sen teho riittää hyvin autopilottiin)
T. ilmari/entinen H-veneilijä - kysyvä aloittelija
S/y Aava kirjoitti:
Hyvät neuvot. Etenkin tuo sitlootan penkkiluukkujen vesitiiviys! Samoin reivi ja keulapurjeen alasvetäjä.
Olen kerran ollut H-veneellä Suomenlahdella aika kovassa kelissä, tuulta oli ehkä 17 m/s, keskimääräinen aallonkorkeus pari kolme metriä, isot allot tietysti isompia, siis keli jossa Seacat ja Nordic Jet jäivät satamaan mutta isot laivat vielä kulkivat. Isossa oli reivi, mutta valitettavasti fokka oli paikallaan eikä siinä ollut alasvetäjää. Olin yksin, joten fokan lasku ei ollut mahdollista noissa oloissa, vaikka jo Aegnan jälkeen hoksasin sen olevan liikaa. Pyrin Helsinkiin, tuuli oli koillisesta joten matkanteko oli tiukkaa kryssiä.
Se oli rankka purjehdus. Vene kryssi kyllä hyvin, vauhti pysyi 5-6 kn paikkeilla, kallistus oli koko ajan yli 30 astetta. Purjeita ei uskaltanut löysätä tai ajaa ylemmäs, koska pelotti niiden hajoaminen lepatuksessa.
Myrskyfokka olisi suositeltava jos lähtee H-veneellä avomerelle! Varsinainen fokka nimittäin on leikattu kannenmyötäisesti, ja kun keula sukeltaa aallon läpi, niin fokkaan jää saavikaupalla vettä. Puolenkymmentä alinta muovihakaa lähti tämän vuoksi irti etustaagista. Myrskyfokka jossa skuuttikulma on leikattu ylös ja kunnon reivi (2 pikareiviä) isoon - niillä homma olisi ollut paljon kevyempää!
Loppujen lopuksi käännyin suunnilleen keskellä Suomenlahtea takaisin Piritaan, tuuli yltyi, kääntyi pohjoiskoilliseen ja huomasin että veneeseen alkoi kertymään vettä. Kallistuksen vuoksi lentävä vesi (joka aallosta niskaan ämpärillinen pari) jäi leen puolen penkille lillumaan kuin ammeeseen, ja valui siitä pikkuhiljaa peräpilssiin. Ehkä olisin päässyt Suomen rannikon suojaan, mutta eihän sitä pidä ottaa älyttömiä riskejä ;-) Pelotti että käy kuin VOR70 paateille, H-vene kun kryssii niin hyvin niin vauhti vasta-aaltoon törmätessä on kova ja iskut runkoon ja takilaan melkoisia. Keulapiikin punkan alla oli akku, joka hajosi tämän takia. Se oli hyvin kiinnitetty mutta ilmeisesti täräykset olivat niin kovia että akun kuori pullahti ulospäin nesteen impulssipaineen ansiosta. Melkoinen määrä tekstiilejä tuhoutui, akkuhappo on kavalaa ja pitkin talvea löytyi uusia reikiintyneitä vaatteita.
Minulla oli kiinteä pilssipumppu. Se sijaitsi sitlootan penkin alla, joten senkään vuoksi sitä ei voinut käyttää kun kantta ei voinut pitää auki. Eikä sitä voinut käyttää koska olin yksin ja veneen ohjaamisessa oli täysi työ. Suosittelisin siis että sen käsikäyttöisen pumpun lisäksi olisi yksi tai kaksi sähköpumppua, kajuutan pilssissä yksi ja peräpilssissä toinen. Lisäksi se käsipumppu, jonka pumppaus pitäisi voida tehdä avotilasta, mitään luukkuja aukomatta.
Life-line voi tietysti olla hyvä, mutta saman asian ajaa kaksihaarainen köysi turvavaljaista ja riittävästi kiinnityspisteitä. Ei sinne H:n keulakannelle kovin pitkä matka ole, joten homma onnistuu noinkin jos sinne on ihan pakko mennä.
Takaisin Tallinnaan olikin sitten ykkösluokan seilausta, reivatulla isolla ja fokalla yli 10 kn surffeja. Oli reipas päiväpurjehdus, 21 mailia tiukkaan vastaiseen ja sama takaisin kuudessa tunnissa. Seuraavana päivänä tuuli oli moinannut 12 m/s paikkeille, suunta oli edelleen pohjoiskoillinen, Porkkalaan pääsi yhdellä halssilla.
Siinä minun kokemuksia H-veneellä. Sen käyttäytyminen muuttuu merkittävästi siinä vaiheessa kun aallonkorkeus kasvaa niin suureksi että se todellakin sukeltaa kryssissä aallon läpi, ja jos nousee kolmemetrisen aallon yli, niin rysäys seuraavaan vasta-aaltoon on kova.
Merikelpoinen se kuitenkin on, joskin rankempi purjehtia kuin raskaampi vene mikäli keli käy kovaksi.
Varusta veneesi, seuraa säätiedotuksia ja vältä kovia kelejä mutta jos joudut niihin, ole valmis muuttamaan suuntaasi ja suunnitelmaasi olosuhteiden mukaan. Kyllä sillä pärjää.Tuollaisen kokemuksen jälkeen vielä suosittelet muille avomerelle lähtemistä????
Näköjään jotkut eivät opi mistään tai koskaan ...
Jos vene olisi tehty avomerelle, niin se olisi kokonaan toisenlainen. Veneessähän ei ole edes automaattista istumalaatikon tyhjennystä. Miksi sitten kukaan JÄRKEVÄ ihminen edes haaveilee sellaisella purjehtimista avomerellä???
Vapaalaidan korkeus on olematon, kölipaino liian pieni itseoikausua silmälläpitäen, luukut eivät vesitiiviitä saati sitten vesikuormaa kestäviä jne jne jne ...
Itsemurhan voi tehdä muullakin tavoin.
- mainsaill
hyvä kuntoinen h-vene on mainio vene koko itämeren alueelle.ongelmana on veden tulo niskaan ja sittloodaan.jos kastumista ei pelkää eikä veneen kyljellään ollessa veden läheisyyttä,mikäs siinä.kaiteiden puuttuminen vaatii emännältä urheiluhenkeä kun menee kovassa kelissä keulagastiksi.sen takia tiivistä luukut hyvin ja laita kunnolla kiinnitetty (erilliset kiinnikkeet lisättävä) elämänlanka,johon kiinnität aina turvavaljaat kun et ole hytin sisällä.perämoottorivehkeessä ei bensa ongelmana ja sähköt vähissä,joka estää pinnapilottien ja plotterien jatkuvan päällä pitämisen.
- pinnamies
on se holkki visbyn keikkaan vähän liian pieni. tottakai se menee, mutta en peräprutkulla lähtisi esim. gotlantiin vaikka kys. on purjeveneestä. Vanhan puolitonnarin kokoinen vene on hyvä itämerelle ja nykyisin se on pienimmästä päästä veneiden kokoluokassa ainakin piritassa.
- se on
pinnamies kirjoitti:
on se holkki visbyn keikkaan vähän liian pieni. tottakai se menee, mutta en peräprutkulla lähtisi esim. gotlantiin vaikka kys. on purjeveneestä. Vanhan puolitonnarin kokoinen vene on hyvä itämerelle ja nykyisin se on pienimmästä päästä veneiden kokoluokassa ainakin piritassa.
Se puolitonnari? tai tonnari?
Usein niistä puhutaan, mutta kun ei hajuakaan mitä tarkoitetaan. - Wiki
se on kirjoitti:
Se puolitonnari? tai tonnari?
Usein niistä puhutaan, mutta kun ei hajuakaan mitä tarkoitetaan.Nuo tonnarit ovat The International Offshore Rule (IOR) mittasäännön mukaisia veneitä. Tämä oli yleinen tasoitussääntö 70-luvulla avomeripursille. Kohta on parikytä vuotta siitä kun tuosta tasoitusjärjestelmästä on luovuttu, tilalle on tullut lähinnä IMS-tasoitussääntö.
http://en.wikipedia.org/wiki/International_Offshore_Rule
IOR tasoitus on ns. konstruktiosääntö, eli veneessä otetaan huomioon määrätyt mitat, joiden määräämä mittaluku pitää olla tietyissä rajoissa että vene mahtuu esim. puolitonnariluokkaan.
Pienimmät ovat minitonnareita, n. 22-23 ft / (esim. Helmsman 23, MF 630, Teemin)
Varttitonnari on 26-27 ft / (esim Finn26, FF27, Helmsman 27)
Puolitonnarit 30-32 ft / (Helmsman 31, FF 31, Antilla 30 jne)
3/4 tonnarit 34-36 ft
Tonnarit n. 40 ft
2-ton n. 45 ft
Tyypillisesti muodoltaan keskeltä leveitä mutta myös perään päin reilusti kapenevia. - pinnamies
se on kirjoitti:
Se puolitonnari? tai tonnari?
Usein niistä puhutaan, mutta kun ei hajuakaan mitä tarkoitetaan.vanha avomeritasoitusluokka IOR international offshore rule. oliko puolitonnarin kokoluokka tasoitussäännössä 22 jalkaa
Oikeasti veneet ovat n. 9 m pitkiä ja painavat 2,5 - 3,5 ton.
näitä ovat mm. Finn Flyer 31, Maestro 31, X-95, Antilla 30 ja monta one-off veneitä Rakel, Finnair Flyer, Cofica. Luokan MM-kisat olivat Helsingissä 1986. Luokan kulta-aika oli n. 1975-1987- - voitti
Wiki kirjoitti:
Nuo tonnarit ovat The International Offshore Rule (IOR) mittasäännön mukaisia veneitä. Tämä oli yleinen tasoitussääntö 70-luvulla avomeripursille. Kohta on parikytä vuotta siitä kun tuosta tasoitusjärjestelmästä on luovuttu, tilalle on tullut lähinnä IMS-tasoitussääntö.
http://en.wikipedia.org/wiki/International_Offshore_Rule
IOR tasoitus on ns. konstruktiosääntö, eli veneessä otetaan huomioon määrätyt mitat, joiden määräämä mittaluku pitää olla tietyissä rajoissa että vene mahtuu esim. puolitonnariluokkaan.
Pienimmät ovat minitonnareita, n. 22-23 ft / (esim. Helmsman 23, MF 630, Teemin)
Varttitonnari on 26-27 ft / (esim Finn26, FF27, Helmsman 27)
Puolitonnarit 30-32 ft / (Helmsman 31, FF 31, Antilla 30 jne)
3/4 tonnarit 34-36 ft
Tonnarit n. 40 ft
2-ton n. 45 ft
Tyypillisesti muodoltaan keskeltä leveitä mutta myös perään päin reilusti kapenevia.Varttitonnarien SM kisat parikin kertaa 70-luvulla.
Vene oli itse tehty ja nopeampi kuin muut, kovissa tuulissa.
Muistikuvani mukaan vene ei ollut mikään kaponen perästään...
Vai oliko sillä muita avuja ? ;-)
Täytti kuitenkin mittasäännöt ?
MM:ät menivät munilleen kevyiden tuulien takia.
Muistaako kukaan ?
veljenpoika - ite perässä
pinnamies kirjoitti:
on se holkki visbyn keikkaan vähän liian pieni. tottakai se menee, mutta en peräprutkulla lähtisi esim. gotlantiin vaikka kys. on purjeveneestä. Vanhan puolitonnarin kokoinen vene on hyvä itämerelle ja nykyisin se on pienimmästä päästä veneiden kokoluokassa ainakin piritassa.
Eikö se kuitenkin ole emännän kanssa paras vaihtoehto, että antaa sille pinnan käteen ja menee ite heilumaan kannelle jos on tarvis? Vaikeeta kuitenkin ajatella että miksi kenenkään tarvitsisi mennä kannelle jos keli on paha. H-vene kryssii kovassa tuulessa paremmin (ja itse asiassa yllättävän hyvin) pelkällä fokalla ja ison laskeminen ei vaadi suurta kannella käyntiä. Sama pätee saaristossa spinnulla leikkimiseen plus muihin toimenpiteisiin. Pinnassa on kuitenkin aika helppo olla, ja jos emännällä ei ole mitään hajua koko touhusta, huudella keulalta että käännä vähän oikealle tai vasempaan!
- mainsaill
ite perässä kirjoitti:
Eikö se kuitenkin ole emännän kanssa paras vaihtoehto, että antaa sille pinnan käteen ja menee ite heilumaan kannelle jos on tarvis? Vaikeeta kuitenkin ajatella että miksi kenenkään tarvitsisi mennä kannelle jos keli on paha. H-vene kryssii kovassa tuulessa paremmin (ja itse asiassa yllättävän hyvin) pelkällä fokalla ja ison laskeminen ei vaadi suurta kannella käyntiä. Sama pätee saaristossa spinnulla leikkimiseen plus muihin toimenpiteisiin. Pinnassa on kuitenkin aika helppo olla, ja jos emännällä ei ole mitään hajua koko touhusta, huudella keulalta että käännä vähän oikealle tai vasempaan!
meillä emäntä kyllä juosta vipeltää.on ketterämpikin noissa puuhissa.kansi on vaarallinen paikka kovassa kelissä jos pinnamies tyrii.ja joskus pitää saada keulakin alas ja sitaista kiinni.
- vielä...
se on kirjoitti:
Se puolitonnari? tai tonnari?
Usein niistä puhutaan, mutta kun ei hajuakaan mitä tarkoitetaan.Kaikki muu on jo edellä hyvin selvitetty, mutta kerrotaas vielä, mistä se "tonnari" tulee. Ei siis tietenkään minkään painomitan kanssa mitään tekemistä, luku "tuhat" sentään on mukana.
Purjehdusmaailmassa kiertää edelleen kiertopalkinto nimeltä "One Ton Cup", joka joskus lahjoitettaessa oli tuhannen guinean arvoinen. Arvokas palkinto siis, josta kisattiin aikojen saatossa monessa luokassa. IOR-aikakaudella palkinto etsi ottajaansa jostain sen hetken arvostetusta luokasta ja joku keksi kisat IOR-veneille, joilla on sama mittaluku. Keskinäisiä tasoituksia ei siis tarvittu. Ensimmäisenä otettiin yhteiseksi mittaluvuksi sellainen, jossa veneet olivat suunnilleen 36-jalkaisia. Niillä kilpailtiin siitä "One Ton Cupista". Sivujuonteena sattui se ensimmäinen Swanikin olemaan juuri tuota kokoa ja mittaluvultaan oikea.
Koska kilpailu ilman tasoituksia on tuunetusti hauskaa, muodostui muitakin mittalukuja suosittuihin kokoluokkiin, eli ne puoli-, 3/4, kaksitonnarit ym. Kokoluokat säilyttivät sitten pitkälle jatkoonkin jonkinlaiset vakioportaat ja vastaavan tonniluokan nimikkeen.
Laittamalla kuukkeliin hakusanaksi "One Ton Cup", aukeaa pitkä pätkä kilpapurjehdusmaailman historiaa.
- käypä
On saman kokoluokan IF:
- Tukevampi
- Pitkä köli
- Tyhjentyvä sitloota
- kaide - vaaraton.
Taas pienen veneen onnettomuus valtamerellä.
Vanha yksinpurjehtija menehtyi yrittäessään kiertää palloa yksin pienimmällä veneellä ilman moottoria. Vene oli 9 m mittainen, purjehtija on kadonnut jossain Australian länsipuolella.
http://www.ybw.com/auto/newsdesk/20090104095439ymnews.html- onnellisena
Mitäpäs siinä. Mies (72 v.) sai ehkä sydärin, mutta ainakin kuoli onnellisena. Tässä vähän lisätietoa:
http://www.bayofplentytimes.co.nz/localnews/storydisplay.cfm?storyid=3755514&thesection=localnews&thesubsection=&thesecondsubsection= - Määrittelee?
Uppoaa ne supertankkeritkin.
Estonia, Titanic......
- kandee retkeillä
kelien mukaan, jotta matka on mukavaa, joten miltei millä tahansa siellä voi liikkua.
Aloittelijat puhuvat sään yllätyksistä mutta esim näistä linkeistä on apua reittiä suunnitellessa:
http://www.flyingineurope.be/aviation_weather_maps.htm
http://www.ecmwf.int/products/forecasts/d/charts/medium/deterministic/msl_uv850_z500/
Osta x-79, on kaiteet valmiina, tilaa enemmän kuin h:ssa ja kulkee plaanissa kahdestaan spinnulla 8 m/s tuulessa.- Kippari nyös
Itämerijärvi? Järvikin on toki myrskyllä haasteellinen, sitä ei sovi väheksyä, mutta Itämeren kutsuminen järveksi vähän mietityttää... Ja että säätä seuraamalla välttäisi kovan kelin? Ei kyllä viime kesänä onnistunut, vakka meillä oli langaton netti mukana ja kaksi sääharrastajaa purkkarissa. Kaikki tsekattiin, mutta keli yllätti useamman kerran. Respektiä, sanoisi lätkävalmentaja, merestä.
- Vinkkejä ym
Terve kaikille, loistavia kokemuksia teillä H-veneestä!
Mikäli haluatte jatkaa keskusteluita alan kavereiden piireissä käykääpä katsomassa
www.h-vene.net
Rekisteröityneitä käyttäjiä tällä hetkellä yli 250 eikä toistaiseksi yhtään häirikköä! :D - lähteä avomerelle
Mikä vimma on lähteä avomerelle saaristoon suunnitellulla purjeveneellä?
Kun luen noita ohjeita: luukut tiiviiksi, reivit purjeisiin, avotilaan pumppu, sparyhood, niin mieleeni vain tulee se, että eikö kannattasi jo valmiiksi hankkia paremmin avomerelle soveltuva vene??
Kun olen vielä ollut nostamassa käsin H-veneen takilaa ylös ja mielessäni on vankka muistikuva, että se on siro ja kevyt ja kun tiedän, että perämoottori on hyödytön vähänkin isommassa mainingissa, niin käsitykseni vain vahvistuu.
H-vene on hieno, kaunis ja hyvin purjehtiva vene saaristoon, mutta ei sitä avomerelle ole suunniteltu. Avomerellä on viisasta purjehtia paremmin sinne sopivilla veneillä ja kuitata ne avomeripurret saaristoväylillä.
Hanko-Visby onnistuu vaikka soutuveneellä JOS keli on hyvä!- kehittyy
Metsän eläimet tekevät kiemuraisia polkuja metsään. Ihminen oikaisee polun vähän kerrallaan. Muutama hukkuu suonsilmään, mutta jälkeenjääneet ovat taas viisaampia ja reitti nopeutuu.
Pitääkö oikeasti olla satojen tuhansien vehkeet, ennenkuin voi purjehtia Visbyyn. Ei jarruteta kehitystä, vaan lisätään vettä myllyyn! - Wiki
No, jos ei ole varaa tai aikaa lähteä Atlantin yli, eli saada jännitystä elämään suuren meren ylityksestä, niin voi pienentää kalustoa jolloin kokee saman extreemin Itämerellä.
H-vene Itämerellä, siihen pätee melkoisen varmasti vielä se yleinen totuus purjeveneistä että sen merikelpoisuus on parempi kuin monen kipparin... - Ehdotuksesi?
Eli kun viranomainen sanoo että se ei ole luokiteltu avomerelle, se ei ole avomerikelpoinen.
Ja nuo h-veneen parannukset, ovat ominaisuuksia jotka on avomeriveneissä.
Mutta mikäs olisi sitten sopiva vene aloittajan tarpeisiin? - muinoin
Ehdotuksesi? kirjoitti:
Eli kun viranomainen sanoo että se ei ole luokiteltu avomerelle, se ei ole avomerikelpoinen.
Ja nuo h-veneen parannukset, ovat ominaisuuksia jotka on avomeriveneissä.
Mutta mikäs olisi sitten sopiva vene aloittajan tarpeisiin?kun holkki suunniteltiin ei tunnettu huviveneiden avomeriluokituksia. kokeilin joskus jollain amerikkalaisella laskurilla paljonko holkin avs on: tulos oli muistaakseni noin 170 astetta stixiä en nyt muista.
Suurimmat puutteet ovat hennossa kilpamastossa ja varustelussa. Jälkimmäinen on helppo korjata, maston varjelu jää sitten kipparin taidon varaan. - ehdotukseni
Ehdotuksesi? kirjoitti:
Eli kun viranomainen sanoo että se ei ole luokiteltu avomerelle, se ei ole avomerikelpoinen.
Ja nuo h-veneen parannukset, ovat ominaisuuksia jotka on avomeriveneissä.
Mutta mikäs olisi sitten sopiva vene aloittajan tarpeisiin?on vaikka joku vanha varttitonnari tai Avance 24, Lill-Scampi, Folkkarikin taitaa olla parempi avomerelle.
Sellainen vene tyypistä riippumatta, missä nuo ehdotetut korjaukset/muutokset ovat jo valmiina. Oma suosikkini voisi olla vaikka Ron Hollandin piirtämä Eyghthene 24 tai Sparkman&Stephensin piirtämä Bluebird 25 Peter Norlinin Lill-Scampi. Muut osaavat varmasti täydentää tätä listaa lisää....
Ja edelleen: H-vene on hieno vene mutta avomeriominaisudet ovat AVS:n ja stixin lisäksi paljon muutakin!
Ja vain tekemällä oppii, ei muuta kuin Holkin keula kohti Visbyta! - Sitä saa?
muinoin kirjoitti:
kun holkki suunniteltiin ei tunnettu huviveneiden avomeriluokituksia. kokeilin joskus jollain amerikkalaisella laskurilla paljonko holkin avs on: tulos oli muistaakseni noin 170 astetta stixiä en nyt muista.
Suurimmat puutteet ovat hennossa kilpamastossa ja varustelussa. Jälkimmäinen on helppo korjata, maston varjelu jää sitten kipparin taidon varaan.Sitä mastoa vaihtaa?
- vaihtaa esim
Sitä saa? kirjoitti:
Sitä mastoa vaihtaa?
maston, kölin, rungon, peräsimen. Vaan onko se sitten holkki?
- mieli..
muinoin kirjoitti:
kun holkki suunniteltiin ei tunnettu huviveneiden avomeriluokituksia. kokeilin joskus jollain amerikkalaisella laskurilla paljonko holkin avs on: tulos oli muistaakseni noin 170 astetta stixiä en nyt muista.
Suurimmat puutteet ovat hennossa kilpamastossa ja varustelussa. Jälkimmäinen on helppo korjata, maston varjelu jää sitten kipparin taidon varaan.sanoa että noinkohan teit:
"kokeilin joskus jollain amerikkalaisella laskurilla paljonko holkin avs on: tulos oli muistaakseni noin 170 astetta stixiä en nyt muista."
STIX'in laskentaan tarvitset niin paljon ja tarkkoja veneen mittoja, että tuskin löysit niitä.
AVS:n laskenta on helppo, mutta siinä tarvitaan rungon syvyys ilman köliä. Kokeilin vaihdella sitä - 15 cm, kun en löytänyt tarkkaa arvoa. Tuo - 15 cm aiheutti AVS:n muuttumisen arvosta 120 arvoon 210 (?). Siis tuo runkosyvyys pitäisi tietää 1-2 cm tarkkuudella, jotta laskennassa olisi jotain järkeä. - Se ole???
vaihtaa esim kirjoitti:
maston, kölin, rungon, peräsimen. Vaan onko se sitten holkki?
Holkki, jos vaihtaa maston vahvempaan.
Eihän se es näy minnekään, kun kasvattaa vain seinämäpaksuutta, niin staattiset arvot muuttuvat aika lailla. - merellä*
ehdotukseni kirjoitti:
on vaikka joku vanha varttitonnari tai Avance 24, Lill-Scampi, Folkkarikin taitaa olla parempi avomerelle.
Sellainen vene tyypistä riippumatta, missä nuo ehdotetut korjaukset/muutokset ovat jo valmiina. Oma suosikkini voisi olla vaikka Ron Hollandin piirtämä Eyghthene 24 tai Sparkman&Stephensin piirtämä Bluebird 25 Peter Norlinin Lill-Scampi. Muut osaavat varmasti täydentää tätä listaa lisää....
Ja edelleen: H-vene on hieno vene mutta avomeriominaisudet ovat AVS:n ja stixin lisäksi paljon muutakin!
Ja vain tekemällä oppii, ei muuta kuin Holkin keula kohti Visbyta!Eikä Folkkarin iso miinus ole siinä, että sitloora ei ole itsestään tyhjentyvä? Voi tulla ihan pikkasen kiire jos keli yltyy liian pahaksi ja aalto tulee sisään? Melkein sama pätee tietysti H-veneeseenkin ja moneen muuhunkin mainitsemaasi, koska avotilan tyhjennysputket ovat niin pienet että koko istuinlaatikon ollessa täynnä vettä tyhjentyminen kestää kohtalaisen pitkään. Tämä skenaario on kyllä aika epätodennäköinen matkalla Visbyyn, mutta mahdollinen kuitenkin.
- tuolla
mieli.. kirjoitti:
sanoa että noinkohan teit:
"kokeilin joskus jollain amerikkalaisella laskurilla paljonko holkin avs on: tulos oli muistaakseni noin 170 astetta stixiä en nyt muista."
STIX'in laskentaan tarvitset niin paljon ja tarkkoja veneen mittoja, että tuskin löysit niitä.
AVS:n laskenta on helppo, mutta siinä tarvitaan rungon syvyys ilman köliä. Kokeilin vaihdella sitä - 15 cm, kun en löytänyt tarkkaa arvoa. Tuo - 15 cm aiheutti AVS:n muuttumisen arvosta 120 arvoon 210 (?). Siis tuo runkosyvyys pitäisi tietää 1-2 cm tarkkuudella, jotta laskennassa olisi jotain järkeä.todellisuus selviää tietysti vain kokeilemalla. Tuo on karkea laskuri, joka ei ota huomioon esin kannen muotoja. AVS siellä oli, laskuri antaa jonkun välituloksen ei siis stix:iä, muistin sen väärin.
http://www.sailingusa.info/cal__avs.htm
holkin mitat saat vaikkapa tuolta:
http://www.h-boat-class.org/html/drawings.htm
tai kuten mitä: mittaa rannalla olevasta holkista. Rungon syvyytenä on mielestäni käytettävä syväys-kölin korkeus lukemaa. tuolloin holkille tulee itse asiassa yli 180 asteen avs. Mielestäni aivan mahdollinen lukema, kun kölipaino on 50% kokonaispainosta. SIlloin kun köli osoittaa taivasta kohti ei ole väliä sillä onko v-pohja köliin asti, vai onko köli alaslasketussa pilssilaatikossa (=holkki). - saa itsetyhjentyvällä
merellä* kirjoitti:
Eikä Folkkarin iso miinus ole siinä, että sitloora ei ole itsestään tyhjentyvä? Voi tulla ihan pikkasen kiire jos keli yltyy liian pahaksi ja aalto tulee sisään? Melkein sama pätee tietysti H-veneeseenkin ja moneen muuhunkin mainitsemaasi, koska avotilan tyhjennysputket ovat niin pienet että koko istuinlaatikon ollessa täynnä vettä tyhjentyminen kestää kohtalaisen pitkään. Tämä skenaario on kyllä aika epätodennäköinen matkalla Visbyyn, mutta mahdollinen kuitenkin.
istuinlaatikolla. Sellainen oli mm. brittifokkarissa joka hiljattain teki Atlantin kierroksen Karibialle ja takaisin.
- poimitulla
tuolla kirjoitti:
todellisuus selviää tietysti vain kokeilemalla. Tuo on karkea laskuri, joka ei ota huomioon esin kannen muotoja. AVS siellä oli, laskuri antaa jonkun välituloksen ei siis stix:iä, muistin sen väärin.
http://www.sailingusa.info/cal__avs.htm
holkin mitat saat vaikkapa tuolta:
http://www.h-boat-class.org/html/drawings.htm
tai kuten mitä: mittaa rannalla olevasta holkista. Rungon syvyytenä on mielestäni käytettävä syväys-kölin korkeus lukemaa. tuolloin holkille tulee itse asiassa yli 180 asteen avs. Mielestäni aivan mahdollinen lukema, kun kölipaino on 50% kokonaispainosta. SIlloin kun köli osoittaa taivasta kohti ei ole väliä sillä onko v-pohja köliin asti, vai onko köli alaslasketussa pilssilaatikossa (=holkki).rungon syväyksellä ja ruotsalaisvenedatan mitoilla ja painoilla AVS on 140.
Tuolla US-sailing sivulla olevat AVS ja MCF laskenta ovat sellaista huuhaa-tietoa, koska eivät ota rungon muotoja mitenkään huomioon, vain muutaman päämitan. Kölillä varusettu kylpyammekin voi olla noiden tietojen mukaaan mukava purjehtia. - jos odottaa enemmän...
poimitulla kirjoitti:
rungon syväyksellä ja ruotsalaisvenedatan mitoilla ja painoilla AVS on 140.
Tuolla US-sailing sivulla olevat AVS ja MCF laskenta ovat sellaista huuhaa-tietoa, koska eivät ota rungon muotoja mitenkään huomioon, vain muutaman päämitan. Kölillä varusettu kylpyammekin voi olla noiden tietojen mukaaan mukava purjehtia...kuin yksinkertaisella kaavalla voidaan laskea. Pitää ymmärtää mitä suureita muutamista perusmitoista saadaan. Eiks vaan!
Olisi varmaan syytä lukea sivuston tekstit kokonaisuudessaan. Kylpyammeisiin ja tynnyreihin epäilemättä tarvitaan erilaiset laskentakaavat kuin tyypillisten purjeveneiden keskinäiseen vertailuun. - siis sen
poimitulla kirjoitti:
rungon syväyksellä ja ruotsalaisvenedatan mitoilla ja painoilla AVS on 140.
Tuolla US-sailing sivulla olevat AVS ja MCF laskenta ovat sellaista huuhaa-tietoa, koska eivät ota rungon muotoja mitenkään huomioon, vain muutaman päämitan. Kölillä varusettu kylpyammekin voi olla noiden tietojen mukaaan mukava purjehtia.huomioon, että tuo kölin yläosa on ontto pilssi. Valurauta alkaa noin 20 cm syvemmältä.
Tuossahan pyritään laskemaan kölin oikaisevaa momenttia suhteessa veneen kokonaismassaan ja leveyteen. Tuollaisilla likiarvoilla ne on aina ja kaikilla laskettu? En ainakaan ole nähnyt dokumentteja, jossa veistämö kääntäisi juuri rakentamansa paatin vesillä ympäri ja katsoisi kääntyykö se takaisin. - takaisin
siis sen kirjoitti:
huomioon, että tuo kölin yläosa on ontto pilssi. Valurauta alkaa noin 20 cm syvemmältä.
Tuossahan pyritään laskemaan kölin oikaisevaa momenttia suhteessa veneen kokonaismassaan ja leveyteen. Tuollaisilla likiarvoilla ne on aina ja kaikilla laskettu? En ainakaan ole nähnyt dokumentteja, jossa veistämö kääntäisi juuri rakentamansa paatin vesillä ympäri ja katsoisi kääntyykö se takaisin.itsestään satama-altaassa, tarvitsee esim. aallon tönäisemään venettä hieman, 10-30 astetta. Katso GZ-käyrää.
- ei myöskään mene
takaisin kirjoitti:
itsestään satama-altaassa, tarvitsee esim. aallon tönäisemään venettä hieman, 10-30 astetta. Katso GZ-käyrää.
ylösalaisin ilman murtuvia aaltoja.
- Asmodeane
Jos et Gotlantia pidemmälle halua mennä niin H riittää, älä kuuntele ylivarovaisia vellihousuja jotka sanovat että tarvitset ainakin 35 jalkaisen veneen tässä meidän pohjoisessa lätäkössä purjehtimiseen. Kävimme kaveriporukalla kanssa kahdella veneellä Gotlannissa kesällä 2005, kaverilla H-Vene, minulla Helmsman 23. Ihan mukavasti meni. Eihän siinä oo ku yks legi kunnon avomerta, jos ei Ahvenanmaa-Ruotsi ylitystä lasketa. Kun kuuntelee sääennustuksia kunnolla ja käyttää järkeä niin sitä pystyy minimoimaan riskin ihan mukavasti. Pitää vaan varata matkaan 3-4 päivää extraa säävenailua varten, ihan varmuuden vuoksi. Voin myös sanoa että näin pitkällä matkalla (3vk rauhallista purjehtimista edes takas, Hki - Visby) Helmsman 23 on parempi vaihtoehto ku H-Vene, jos mukavuuden kannalta ajattelee.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Oletko kertonut jo muille tunteistasi?
Ystävillesi esimerkiksi? Minä en ole vielä kertonut kenellekään tästä meidän jutusta.733664Kesä, kesä!
Veikkaan, ettet juuri nyt ikävöi minua, ehket enää koskaan? Näkemättömyys on laimentanut tunteet, ja katselet iloisena k91991Miksi sanotaan että Suomella on suuri armeija, tykistö jne.
Asioita tarkemmin seuranneet tietävät että tuolla Ukrainassa palaa kuukaudessa sen verran mitä Suomella on kokonaisuudes2261323- 1341210
- 1001073
- 1091055
Miksi nuori ottaa hatkat? Rajut seuraukset: seksuaalinen hyväksikäyttö, väkivalta, huumeet...
Lastensuojelu on kriisissä ja nuorten ongelmat kasvussa Suomessa. Hatkaaminen tarkoittaa nuoren luvatta poistumista omil701010- 60974
Shokki! Suuri seikkailu -kisassa todellinen jättiyllätys - Tämä muutos järkyttää varmasti monia!
No nyt on kyllä aikamoinen ylläri, peli todellakin kovenee…! Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde/shokki-suuri-seik6965- 35876