Hyvä vai parempi

Paas kokeillen, jos on mahdollista, niin E-3 ja
Zuiko 50-200 f2.8-3.5. Siinä on rahoille vastiketta nääs. Mukava, kun sinulla on parempi tietokone, kuin vtun läppäri. Taitaa olla sinullakin vielä elämässä oppimista nääs.

Ehdotan että kokeilet itse, niin huomaat miksi tuota niin ylistetään joka paikassa. Kuten täällä on monesti todettu, kennon koko ei tuossa ole se juttu...

E3-käyttäjä kirjoitti:

Ehdotan että kokeilet itse, niin huomaat miksi tuota niin ylistetään joka paikassa. Kuten täällä on monesti todettu, kennon koko ei tuossa ole se juttu...

Kennon koolla on suuri merkitys digikamerassa kuvan laatuun, eli juuri se juttu...

Suuremmalla kennokoolla yksittäisen pikselin koko ja pinta-ala on suurempi. Tällä on selvä myötävaikutus kennon dynamiikan kasvuun sekä kohinan pienenemiseen.

E3-käyttäjä kirjoitti:

Ehdotan että kokeilet itse, niin huomaat miksi tuota niin ylistetään joka paikassa. Kuten täällä on monesti todettu, kennon koko ei tuossa ole se juttu...

Kennon koko on se juttu. Sen ansiosta linsseistä saadaan pienempiä, ja lisäksi osittain kuvasuhteen ansiosta myös vääristymät ovat paremmin hallittavissa.

Simo kirjoitti:

Kennon koko on se juttu. Sen ansiosta linsseistä saadaan pienempiä, ja lisäksi osittain kuvasuhteen ansiosta myös vääristymät ovat paremmin hallittavissa.

Ainoat hyvät puolet tuossa pienessä kennossa ovat mahdollisuudet tehdä pienempiä ja halvempia kameroita. Kuvanlaatu tuosta väistämättä heikkenee verrattuna suurempikennoisiin.

ei leikkiminen kirjoitti:

Kennon koolla on suuri merkitys digikamerassa kuvan laatuun, eli juuri se juttu...

Suuremmalla kennokoolla yksittäisen pikselin koko ja pinta-ala on suurempi. Tällä on selvä myötävaikutus kennon dynamiikan kasvuun sekä kohinan pienenemiseen.

Lue lisää

Vaikutusta on vain suuremmilla herkkyyksillä. ISO 100-400 ei noilla ole käytännössä eroa nykyään. Seuraavassa kennosukupolvessa haetaan erot jostain 1600 kohdalta, sitä seuraavassa 3200 jne. Jotkut eivät halua maksaa liian korkeasta laadusta, joten painottavat jotain muita ominaisuuksia, kuten optiikan laatua, kokoa ja painoa. Kokonaisuus ratkaisee.

vaikuttaa kirjoitti:

Vaikutusta on vain suuremmilla herkkyyksillä. ISO 100-400 ei noilla ole käytännössä eroa nykyään. Seuraavassa kennosukupolvessa haetaan erot jostain 1600 kohdalta, sitä seuraavassa 3200 jne. Jotkut eivät halua maksaa liian korkeasta laadusta, joten painottavat jotain muita ominaisuuksia, kuten optiikan laatua, kokoa ja painoa. Kokonaisuus ratkaisee.

Lue lisää

Valitettavasti Bayer-kennot eivät tule enää parantumaan 2x, mikä tarvitaan ISO 1600 -> 3200. Ohjelmallisia jippoja kuten kohinasuodattaminen pienet parantelut... mutta siihen se sitten jääkin.

Ainoa keino jäljellä on suurentaa kennoa.

ja ainoat kirjoitti:

Ainoat hyvät puolet tuossa pienessä kennossa ovat mahdollisuudet tehdä pienempiä ja halvempia kameroita. Kuvanlaatu tuosta väistämättä heikkenee verrattuna suurempikennoisiin.

Lue lisää

Ei minun mielestä E-3 ole erityisen pieni, eikä halpakaan. Kuvanlaatukin on suhteellista ja koostuu monesta seikasta. Kohina on yksi, johon kennon koko vaikuttaa. Monissa muissa kuvanlaadun tekijöissä E-3 on aivan kilpailukykyinen, osin jopa parempikin kuin muutkin vastaavan hintaiset kamerat linsseineen.

Simo kirjoitti:

Ei minun mielestä E-3 ole erityisen pieni, eikä halpakaan. Kuvanlaatukin on suhteellista ja koostuu monesta seikasta. Kohina on yksi, johon kennon koko vaikuttaa. Monissa muissa kuvanlaadun tekijöissä E-3 on aivan kilpailukykyinen, osin jopa parempikin kuin muutkin vastaavan hintaiset kamerat linsseineen.

Lue lisää

Tästähän juuri olikin kyse.

Tuossa vehkeessä E-3 juuri on tuhlattu ne pienen kennon ainoat kaksi mahdollista etua: pienempi kamera ja hinta.

Ei siis mitään järkeä: pieni kohiseva kenno, iso kamera ja pienet objektiivit.

nykytekniikka on jo aika hy... kirjoitti:

Valitettavasti Bayer-kennot eivät tule enää parantumaan 2x, mikä tarvitaan ISO 1600 -> 3200. Ohjelmallisia jippoja kuten kohinasuodattaminen pienet parantelut... mutta siihen se sitten jääkin.

Ainoa keino jäljellä on suurentaa kennoa.

Lue lisää

"Valitettavasti Bayer-kennot eivät tule enää parantumaan 2x, mikä tarvitaan ISO 1600 -> 3200. Ohjelmallisia jippoja kuten kohinasuodattaminen pienet parantelut... mutta siihen se sitten jääkin."

ja jatko "Ainoa keino jäljellä on suurentaa kennoa."

Olen yrittänyt etsiä tietoja, joissa kerrottaisiin kuinka suuren osan fotoneista kenno havaitsee, mutta en ole löytänyt. Ilmeisesti sinä tiedät vai puhutko vain lämpimiksesi.


4/3 –järjestelmässä valo tulee kennolle paremmassa kulmassa, joten ero kinokennoisiin tulee olemaan pienempi kuin 2 aukkoa, kun tekniikka on tullut täydelliseksi. Tulevaisuudessa kennoista varmasti kehitetään Bayer-kennoja parempia ratkaisuja kuten Foevon tai Fujin Super CCD –kennot. Pinta voidaan täyttää muillakin kuvioilla kuin suorakaiteilla ja tämä avaa lisää mahdollisuuksia. Villin idean mukaan pidemmillä valotusajoilla Bayer-kennon tilalta on liikkuva kalvo, jolloin kuva luettaisiin kolmella "valaisulla"… vieläkin villimpi idea kuvan suurentaminen linssillä. Kaarevat kennot voisivat kerää enemmän fotoneja. Käsittääkseni kennon pinta ei kerää joka paikassa fotoneja… Tutkimusosastoilla on vielä paljon työtä. (kenelläkään ei liene epäselvää, että en ole alan insinööri.)


Ihmettelen, miksi kohinaa pidetään niin suurena ongelmana. Jos kinokennoinen pystyy puhtaaseen ISO 25 600 herkkyyteen pitäisi keskikoon kameran pystyä ISO 1 02 400 herkkyyteen. Jostain syystä ammattilaiset eivät näytä tarvitsevan sitä. Hämäryyttä vastaan voi taistella salamoilla, mutta paljon vaikeampi on vähentää herkkyyttä. En voi olla ainoa, joka olisi kaivannut pidempiä valotusaikoja.

nykytekniikka on jo aika hy... kirjoitti:

Valitettavasti Bayer-kennot eivät tule enää parantumaan 2x, mikä tarvitaan ISO 1600 -> 3200. Ohjelmallisia jippoja kuten kohinasuodattaminen pienet parantelut... mutta siihen se sitten jääkin.

Ainoa keino jäljellä on suurentaa kennoa.

Lue lisää

Ei ole mitään syytä olettaa että juuri tämä olisi se päivä jolloin tekninen kehitys pysähtyi. Insinöörit löytävät aina vaan uusia konsteja päästä yli ongelmista jotka ekonomeille näyttävät ylitsepääsemättömiltä. Olen aivan varma että kaikilla järkkäreillä päästään pian, kennon koosta riippumatta, riittävän pieneen kohinaan ja suureen dynamiikkaan. Monien mielestä olemme siinä tilanteessa jo nyt. Pienen kennon edut alkavat sen jälkeen tulla paremmin esiin. Joka tapauksessa kameravalmistajien pitää keksiä uusi detalji millä tuotteita tulevaisuudessa myydään. Ennen se oli megapikselien määrä ja zoomin pituus, nykyään kohina, tulevaisuudessa taas jotain muuta...

Kimmo Koo kirjoitti:

"Valitettavasti Bayer-kennot eivät tule enää parantumaan 2x, mikä tarvitaan ISO 1600 -> 3200. Ohjelmallisia jippoja kuten kohinasuodattaminen pienet parantelut... mutta siihen se sitten jääkin."

ja jatko "Ainoa keino jäljellä on suurentaa kennoa."

Olen yrittänyt etsiä tietoja, joissa kerrottaisiin kuinka suuren osan fotoneista kenno havaitsee, mutta en ole löytänyt. Ilmeisesti sinä tiedät vai puhutko vain lämpimiksesi.


4/3 –järjestelmässä valo tulee kennolle paremmassa kulmassa, joten ero kinokennoisiin tulee olemaan pienempi kuin 2 aukkoa, kun tekniikka on tullut täydelliseksi. Tulevaisuudessa kennoista varmasti kehitetään Bayer-kennoja parempia ratkaisuja kuten Foevon tai Fujin Super CCD –kennot. Pinta voidaan täyttää muillakin kuvioilla kuin suorakaiteilla ja tämä avaa lisää mahdollisuuksia. Villin idean mukaan pidemmillä valotusajoilla Bayer-kennon tilalta on liikkuva kalvo, jolloin kuva luettaisiin kolmella "valaisulla"… vieläkin villimpi idea kuvan suurentaminen linssillä. Kaarevat kennot voisivat kerää enemmän fotoneja. Käsittääkseni kennon pinta ei kerää joka paikassa fotoneja… Tutkimusosastoilla on vielä paljon työtä. (kenelläkään ei liene epäselvää, että en ole alan insinööri.)


Ihmettelen, miksi kohinaa pidetään niin suurena ongelmana. Jos kinokennoinen pystyy puhtaaseen ISO 25 600 herkkyyteen pitäisi keskikoon kameran pystyä ISO 1 02 400 herkkyyteen. Jostain syystä ammattilaiset eivät näytä tarvitsevan sitä. Hämäryyttä vastaan voi taistella salamoilla, mutta paljon vaikeampi on vähentää herkkyyttä. En voi olla ainoa, joka olisi kaivannut pidempiä valotusaikoja.

Lue lisää

..että mihin oikeasti tarvitaan jotain ISO 3200 tai 6400. Onko joku joskus käyttänyt sellaista filmillä?? Aurinkoisella kelillä ISO 100 tai 50 olisi paljon tarpeellisempi!

Mosi kirjoitti:

Tästähän juuri olikin kyse.

Tuossa vehkeessä E-3 juuri on tuhlattu ne pienen kennon ainoat kaksi mahdollista etua: pienempi kamera ja hinta.

Ei siis mitään järkeä: pieni kohiseva kenno, iso kamera ja pienet objektiivit.

Lue lisää

E-3:ssa Olympus on omistunut yhdistämään yhteen, ja samaan runkoon seuraavat asiat:

a.) pikkuinen kohiseva kenno,
b.) suurehko runko,
c.) suurehko hintalappu,

Tuohon ''saavutukseen'' sitä ei ihan jokainen kameravalmistaja pystykkään!

Mosi kirjoitti:

Tästähän juuri olikin kyse.

Tuossa vehkeessä E-3 juuri on tuhlattu ne pienen kennon ainoat kaksi mahdollista etua: pienempi kamera ja hinta.

Ei siis mitään järkeä: pieni kohiseva kenno, iso kamera ja pienet objektiivit.

Lue lisää

Mutta mitä hyötyä on isosta kennosta, jos kuvista tulee helpommin tärähtäneitä, tai jos kennolla on pölyä? Kuten sanoin, kuvanlaatu on kiinni monesta seikasta.

Oletko joskus pitänyt kädessäsi E-3:a? Kyse on kuitenkin ammattilaiskamerasta, jossa kokoa on oltava sopivasti, ja lisäksi kaikki toimintonäppäimet ja -kiekot pitää olla myöskin sopivan kokoisia.

kerrankin kirjoitti:

E-3:ssa Olympus on omistunut yhdistämään yhteen, ja samaan runkoon seuraavat asiat:

a.) pikkuinen kohiseva kenno,
b.) suurehko runko,
c.) suurehko hintalappu,

Tuohon ''saavutukseen'' sitä ei ihan jokainen kameravalmistaja pystykkään!

Lue lisää

Minusta tuo on nykyhinnoilla aika edullinen. Alle 1500 hinnoissa nuo pyörivät ja Oly antaa kaupan päälle mukaan yli 500 euron edestä tavaraa tai 200 euroa käteistä.
http://www.olympus.fi/consumer/208_20639.htm

Kinokoon kennolla varustettu kamera maksaa noin tuplat. Lisäksi joutuu pistämään lasiin enemmän rahaa (ja painoa) että saa vastaavan kuvanlaadun ja sääsuojauksen.

800 gramman painoon on syynä tuo ydinsodan kestävä rakenne ja oikea sääsuojaus. Vastaavaa pitää isoilta merkeiltä hakea 1D tai D3 malleista. Niiden paino ja hinta onkin sitten toista luokkaa. Myös iso etsin tuo E-3:een kokoa (1.15x suurennus ja 100% kuva-ala on aika herkkua).

Tuossa dpreview:n mielipide...
http://www.dpreview.com/reviews/olympuse3/page35.asp

nykytekniikka on jo aika hy... kirjoitti:

Valitettavasti Bayer-kennot eivät tule enää parantumaan 2x, mikä tarvitaan ISO 1600 -> 3200. Ohjelmallisia jippoja kuten kohinasuodattaminen pienet parantelut... mutta siihen se sitten jääkin.

Ainoa keino jäljellä on suurentaa kennoa.

Lue lisää

Työväenliikkeen piirissä on tapana sanoa "kun porvari kehuu sinua, tarkista kantasi." Samalla tavalla ajatellen ihmettelen miksi kirjoitit

"Ei siis mitään järkeä: pieni kohiseva kenno, iso kamera ja pienet objektiivit."

Onko sinulla E-3 vai miten olet päätynyt tähän tulokseen? Ellei sinulla ole kameraa, miksi olet siitä edes kiinnostunut?

E-3 on iso, sillä se on rakennettu kestämään luonnonolosuhteet. Pienillä tiivisteillä ei saa sääsuojattua kameraa, joka kestää oikeasti sateen. Moni käyttää akkukahvaa saadakseen rungosta vielä painavamman, jolloin se heilahtaa hitaammin ja siinä voi käyttää painavampia linssejä.

Olympuksen kohisevasta kennosta puhutaan kuin pyhästä sanasta. Minua häiritsi E-1:n kohina usein, mutta E-3:n harvoin. Olen kuvannut 0 EV:n valossa kameran tukien ja 3 EV:n valossa käsivaralta. Yleensä kuvaan pimeässä ISO 800 herkkyydellä. Toki kuvista on moni tärähtänyt, mutta moni on onnistunutkin. Varmasti jonkinlaisen kuvan saa salamalla, mutta eikö harrastuksessa juuri pidä voittaa vaikeuksia?

Olen joskus miettinyt, miten aikaisemmin kuvattiin, kun netissä ei kerrottu sen olevan mahdotonta. Piirisen Valokuvauksen alkeissa (vuodelta 1930) kerrotaan, että olemassa niin hitaita filmejä, että niitä käytetään vain jäljennyskuvauksessa, taikalyhdyissä yms (10 tai vähemmän Scheiner astetta), 15-17 Sch. astetta ovat keskinopeita ja soveliaita aloittelijalle, 20 Sch. astetta on hyvin nopea filmi, mutta tarjolla on myös ylinopeita filmejä (25-30 Sch astetta). Jos osaan laskea oikein, nämä ylinopeat olivat herkkyydeltään ISO 20 – ISO 64, nopea oli ISO 6 ja keskinopea ISO 2 – ISO 3. Kahdeksankymmentä vuotta sitten ISO 0,5 ja sitä hitaammat filmit olivat hitaita. 1920-luvulla filmien kehitys oli ollut nopeaa, joten tämän jälkeen on helppo ymmärtää miksi 1925 moni oli sitä mieltä, että kinokamerasta ei koskaan tule ammattilaisille käyttökelpoista työvälinettä.

Älä muuta sano 18*13,5mm kennolla ei tee mitään. Melko surkeita ovat ns. kinokoon kennotkin. Kennon koko pitää olla vähintään 36*48mm suurempikaan ei olisi pahitteeksi. Mielellään kamera saisi olla Hasselblad merkkinen.

.... kirjoitti:

Minusta tuo on nykyhinnoilla aika edullinen. Alle 1500 hinnoissa nuo pyörivät ja Oly antaa kaupan päälle mukaan yli 500 euron edestä tavaraa tai 200 euroa käteistä.
http://www.olympus.fi/consumer/208_20639.htm

Kinokoon kennolla varustettu kamera maksaa noin tuplat. Lisäksi joutuu pistämään lasiin enemmän rahaa (ja painoa) että saa vastaavan kuvanlaadun ja sääsuojauksen.

800 gramman painoon on syynä tuo ydinsodan kestävä rakenne ja oikea sääsuojaus. Vastaavaa pitää isoilta merkeiltä hakea 1D tai D3 malleista. Niiden paino ja hinta onkin sitten toista luokkaa. Myös iso etsin tuo E-3:een kokoa (1.15x suurennus ja 100% kuva-ala on aika herkkua).

Tuossa dpreview:n mielipide...
http://www.dpreview.com/reviews/olympuse3/page35.asp

Lue lisää

Miksi verrata kinokennoista Oly:n E-3:n kun jo Nikonin halvempi D-300 malli näyttää voittavan Oly:n? Puutuvan akkukahvan saa samaan kauppaan.

Nikon D-700 on näihin kahteen nähden omassa luokassaan, joten 500-600€ lisähinta akkukahva lienee perusteltu?

ensimmäiseen kirjoitti:

Miksi verrata kinokennoista Oly:n E-3:n kun jo Nikonin halvempi D-300 malli näyttää voittavan Oly:n? Puutuvan akkukahvan saa samaan kauppaan.

Nikon D-700 on näihin kahteen nähden omassa luokassaan, joten 500-600€ lisähinta akkukahva lienee perusteltu?

Lue lisää

Kyllä täällä kaikissa muissakin asioissa verrataan 4/3 -järjestelmää noihin ns. "täysikennoisiin", niin miksei sitten tässä? :D

Kasa objektiivejä, vain 20000€, saat mukavasti kannettavaa. Canonilla on tarjolla samanlaista roinaa. Kantakaahan bodarit vehkeitänne ja olkaa ylpeitä, valokuvauksesta ei niin ole väliä.

Olympuksella on yksi valtti hihassaan verrattuna muihin merkkeihin. Polttovälialue on helppo kattaa laajispäästä 600 milliin asti parilla putkella. Onhan se aikamoinen etu.

helppoa kirjoitti:

Olympuksella on yksi valtti hihassaan verrattuna muihin merkkeihin. Polttovälialue on helppo kattaa laajispäästä 600 milliin asti parilla putkella. Onhan se aikamoinen etu.

Lue lisää

Pienikennoisilla kameroilla kuten pokkareilla ja muilla viritelmillä telepäätä on helppo ja edullinen kattaa.
Laajispäässä tuo on vaan juuri päinvastoin.

heinäntekokin kirjoitti:

Pienikennoisilla kameroilla kuten pokkareilla ja muilla viritelmillä telepäätä on helppo ja edullinen kattaa.
Laajispäässä tuo on vaan juuri päinvastoin.

Ennen tuo laajispää oli tosiaan ongelma kun Zuikolta löytyi vain 7-14, joka maksaa ja painaa tosi paljon, vaikka onkin monien mielestä paras ultralaaja ikinä.

Nykyään löytyy loistava 9-18 joka on suhteellisen edullinen, huippulaadukas, pienikokoinen ja painaa vain 280g.

helppoa kirjoitti:

Olympuksella on yksi valtti hihassaan verrattuna muihin merkkeihin. Polttovälialue on helppo kattaa laajispäästä 600 milliin asti parilla putkella. Onhan se aikamoinen etu.

Lue lisää

Karkeasti totta (lukumäärä), mutta silloin samalla ainainen pakko-zoomien kantaminen tuo Olyjärjestelmässä joskus myös ns. lisäpainoa.
Kun tietää jo etukäteen, mitä tulee kuvaamaan, niin tällöin sopivalla kiinteällä selviää usein kevyemmällä.

PS: Hiemankin paremmat Olyn 300mm yltävät objektiivit (joilla tekee valovoiman/nopeuden kanssa jotain luontokuvauksessa) ovat painoltaan semmoisia, ettei niitäkään ihan huvikseen tuonne metsään kantele, vaikka tokihan ne painavat vähemmän kuin kinofilmikokoon tehdyt 600mm objektiivit. Lähinnä kyse on silloin siitä kantaako nyt ''betoni vaiko sementtisäkkiä''? Tuskinpa mielellään kumpaakaan....

Ja siihen kirjoitti:

Kasa objektiivejä, vain 20000€, saat mukavasti kannettavaa. Canonilla on tarjolla samanlaista roinaa. Kantakaahan bodarit vehkeitänne ja olkaa ylpeitä, valokuvauksesta ei niin ole väliä.

Lue lisää

'' Osta Nikon D3X
Ja siihen 4.2.2009 klo 23.28

Kasa objektiivejä, vain 20000€, saat mukavasti kannettavaa. Canonilla on tarjolla samanlaista roinaa. Kantakaahan bodarit vehkeitänne ja olkaa ylpeitä, valokuvauksesta ei niin ole väliä .''


Miksi? Siksikö, että saisin Olympuksen E-3 järjestelmää maksimaalisesti paremman järjestelmän itselleni?

Eiköhän pidetä vertailu kertaluokkaa samalla laatutasolla (niin hinta, kuin toki painomielessä)? Kamerarunko on aina kompromissi, mutta ''valitettavasti'' Nikonilla D300 voittaa jo tietyissä asioissa (ei toki kaikessa) E-3:n, D700:sta puhumattakaan. Niihin sopivasti valituilla Nikkorin objektiiveilla ei myöskään pahemmin hävitä kaluston koossa Olympukselle (riippuen toki omasta painotuksesta). Nikkor-objektiiveja löytyy selvästi enemmän, ja siksi omat todelliset tarpeet on niillä helpompi optimoida (niin hinta, kuin painomielessä).

heinäntekokin kirjoitti:

Pienikennoisilla kameroilla kuten pokkareilla ja muilla viritelmillä telepäätä on helppo ja edullinen kattaa.
Laajispäässä tuo on vaan juuri päinvastoin.

Kyse on siitä, mihin asti laajispäässä halutaan. Minulle riittää aivan hyvin 28 tai äärimmillään 24 mm.

Jotkut voivat tietty haluta sellaisen laajiksen, että joutuu menemään itse kyykkyyn kameran alle pystyäkseen kuvaamaan. Itse en kalansilmiä käytä.

Kun aloitin tämän palstan, niin tarkoituksenani ei ollut tulla tänne kehumaan 4/3 järjestelmää, vaan puhumaan tervejärkisten digijärkkäreillä kuvaamisesta. Näinhän siinä kävi, että hörhöjä löytyi taas riittämiin. Jos minä saan vain huonoja kohisevia kuvia surkealla Olympuksellani ja Zuikon objektiiveillä, niin pitääkö teidän saada siitä päänsärkyä. Minulla on varaa ostaa kalleinkin Canonin tai Nikonin kalusto, mutta en tarvitse, eikä niitä taida olla täälläkin höyryävillä suunsoittajilla. Harmiksenne jatkan valokuvausharrastusta omilla rahoillani, enkä pyydä teiltä almuja täyskennoisen hankintaan.

Olen aikojen saatossa käyttänyt kaikkia omistamiani kameroita säässä kuin säässä. Kymmeniä filmikameroita ja viisi eri digirunkoa is kasa optiikkoja.

Yhdenkään kanssa ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia. Ei ainoatakaan.

Tämä ei sitten tarkoita etteikö E-3 olisi ihan hyvä, mielestäni noita suojauksien merkityksiä vain liioitellaan aika paljon. Kuten pikselimääränkin merkitystä.