parantumassa

Lue tekstini; elämä alkoi uudestaan.

Itselläni oli sama kamppailu parantumisen lähdettyä käyntiin ja vielä toisinaan nytkin, kun tunnen jo olevani hyvinkin parantunut.
Tarkkailen edelleen muiden syömisiä ja ennen kaikkea omiani suhteessa muiden annoksiin. Se on jäännettä entisestä "huomionhausta" ja anorektikon taipumuksesta olla "erinomainen" ja "pikkuisen parempi kuin muut". Ihan kuin ruoka-annoksen koolla olisi mitään tekemistä ihmisarvon kanssa!

Käännä ajatusmalli toisinpäin; muiden annokset ovat NORMAALIT. Sinun on liian pieni. Ala ottaa muista mallia sillä motivaatiolla, että haluat parantua ja olla normaali, kuten muutkin. Ota tavoitteeksi päästä samoihin ruokamääriin kuin muut, ei ainakaan yhtään vähempää. Voit huomata että yllättäen tunnet "kuuluvasi porukkaan" ja tunnet että ei sinun tarvitse osoittaa "erinomaisuuttasi" kenellekään pienemmällä annoskoolla(naurattaa itseäkin kirjoittaa tätä, koska nyt kun olen herännyt tajuamaan realiteetit, tuntuu naurettavalta että ennen todella kuvittelin olevani "muita parempi" pystyessäni kieltäytymään- vaikka olisi ollut vielä nälkä). Ensinkään kun muut eivät näe pieniä annoskokoja ynnä muita omituisuuksia kadehdittavina tai mitenkään upeina suorituksina-päinvastoin; heitä säälittää ja ihmetyttää.

Halu olla normaali, halu tulla otetuksi vakavasti tavallisena ihmisenä, muiden kaltaisena sai ainakin itseni pikkuhiljaa eroon pakkomielteisistä ajatusmalleista. Huomasin ettei minua otettu sairauden aikana vakavasti muillakaan elämän osa-alueilla, vaikka miten olisin tiennyt ja osannut asioita.. Olin aina se reppana, sairas raukka. Ruokailutilanteissa minua kummaksuttiin, eikä koulussa kukaan tullut kanssani syömään. Sain ivailua kasvisyönnistäni, joka silloin oli pääasiassa tosiaan KASVISTEN SYÖNTIÄ.

Olen edelleen kasvissyöjä mutta terveellä pohjalla. Olen opiskellut asiaa ja hakenut tietoa ja nyt saan jo tarvittavan energiamäärän päivittäin. Olen energinen ja hyvinvoiva.
Siihen kun tavoittelet, tajuat normaalien annoskokojen ja normaalisyömisen merkityksen! Ja sitäpaitsi; lihovatko ne muut joiden annokset ovat suuremmat kuin sinun? Normaaliruoka ei lihota ja vatsan saa syödä täyteen. Go ahead! =)

samaa mieltä itse_parantuneen kanssa....

ite yritän parantua mutta se on vaikeaa, nykyään jos edes sanon kavereiden kuullen "mulla on nälkä" saattaa tulla kommenttia "vitun pullasorsa TAASKO sul on nälkä?!" tottakai se sattuu kun yrittää opetella syömään normaalisti mutta kuule, haistata niille vitut. vaikka päässäsi. niille ei kuulu vaikka sä mättäisit 3 pizzaa ja sen jälkeen paketin donitseja.

älä välitä siitä. kyse on sun loppuelämästä, sun paranemisesta...

oon samanikäne ja toi on tosi tuttu tunne. Olin vähä aikaa sit jo parempaan päin, mut nyt taas näyttää synkemmält.. Haluisitko jutella vaik sähköpostil tai meses?